Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä

2 SISÄYMPÄRISTÖONGELMIEN RATKAISEMINEN AVI kiertue, focuksessa toiminta kouluissa Sanna Lappalainen, FT, Sisäympäristön Sanna Lapplainen, FT, Sisäympäristön

3 Käsitteitä Sisäilmalla tarkoitetaan sellaisen rakennuksen tai tilan sisällä olevaa ilmaa, missä ei ole merkittäviä tuotannosta johtuvia epäpuhtauksia. Esim. toimistot, koulut, päiväkodit Sisäilmasto sisältää sisäilman lisäksi tilan fysikaaliset tekijät kuten ilmanvaihtojärjestelmä. Sisäympäristö on käsitteistä laajin ja sisältää mm. ergonomian ja tilajärjestelyt Sanna Lapplainen, FT, Sisäympäristön

4 Työturvallisuuslaissa (738/2002) Työpaikan rakenteiden, materiaalien ja varusteiden sekä laitteiden tulee olla turvallisia ja terveellisiä työntekijöille. Tämä voidaan tulkita esim. talo- ja rakennustekniikan osalta, ettei niissä saa olla epäpuhtauksia, joille tilojen käyttäjät altistuisivat ja niistä aiheutuisi tilojen käyttäjille terveyshaittaa. Työpaikan ilmanvaihdon tulee olla riittävän tehokas ja tarkoituksenmukainen. Työhuoneen tilavuuden ja pinta-alan tulee olla riittävä. Siellä tulee olla myös riittävästi tilaa työn tekemistä ja työn vaatimaa liikkumista varten. Työpaikalla tulee olla riittävän tehokas valaistus; sinne on mahdollisuuksien mukaan päästävä riittävästi luonnonvaloa Sanna Lappalainen, FT, Sisäympäristön

5 Työturvallisuuslaki (738/2002) ohjaa tilojen käyttäjiä tarkkailemaan sisäympäristöä ja keskinäiseen YHTEISTYÖHÖN lain mukaan työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta - ENNAKOINTI työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle - HAITTAILMOITUSMENETTELY työnantajan tulee kertoa ilmoituksen tehneelle työntekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimenpiteisiin esille tulleessa asiassa on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä Sanna Lappalainen, FT, Sisäympäristön

6 Sisäilmatekijöitä ja niihin liittyviä haittoja, esim. Fysikaaliset tekijät Bioaerosolit Kaasumaiset epäpuhtaudet Hiukkaset Lämpötila Kosteus Veto Melu Säteily Eläinpöly Siitepöly Pölypunkit Viherkasvit Homeet Bakteerit Virukset Alkueläimet Haihtuvat orgaaniset yhdisteet Typpiyhdisteet Rikkiyhdisteet Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Otsoni Ulkoilma, liikenne, polttoprosessit Kuidut Huonepöly (betonipöly, metallit, hiekka ym.) Tupakansavu Työympäristön / Laadukas sisäympäristö/ Lahtinen, Lappalainen /

7 Kosteus- ja homevauriot ovat yksi merkittävä sisäilmaongelmien syy Muita syitä mm.: Riittämätön ilmanvaihto Tuloilman sisääntuloaukko epäpuhtauslähteen lähellä Likainen ilmanvaihtojärjestelmä Suuri ilmanvaihto- tai ilman sisäänpuhallusnopeus (veto) Alhainen tuloilman lämpötila (veto) Tuloilmaventtiilin väärä suuntaus Ilmanvaihto väärin säädetty tai äänenvaimennus puutteellinen (melu)

8 Liian korkea tai matala huonelämpötila Puutteellinen siivous Pölyisyys Teollisten mineraalikuitujen esiintyminen sisäilmassa ja huonepölyssä Liikenteestä tai rakennusmateriaaleista kulkeutuvat epäpuhtaudet Viallinen tai kuivunut lattian vesilukko (viemärin haju) Voimakaspäästöinen rakennus- tai sisustusmateriaali Biojätteet Puutteellinen korvausilman saanti ulkoa (voimakas alipaine) Hajujen kulkeutuminen muualta Hormien vuodot Rakenteiden ilmavuodot Akustiset ongelmat

9 Toimistotyöpaikkojen sisäilmaongelmat ovat yleisiä Toimistotyöntekijöistä kokee jatkuvaa haittaa työpaikan kuivasta ilmasta 35 % tunkkaisesta ilmasta 34 % pölystä tai liasta 25 % vedosta 22 % Viikoittain sisäilmaan liittyvää nenäärsytystä valittaa 20 %, silmien oireilua 17 %, poikkeavaa väsymystä 16 % ja kurkun oireilua 14 % toimistotyöntekijöistä (Sundman ja Reijula 2004) 9

10 Ohje kunnille ratkaisutavoista Sanna Lappalainen, Marjaana Lahtinen, Pekka Hapuoja, Anne Mannerkorpi, Pekka Wallenius, Jaakko Mentunen, Jorma Ruokojoki ym Työterveyslaitos, Laadukas sisäympäristö -teema Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, Tilakeskus Kuopion kaupunki, Ympäristökeskus Vantaan kaupunki, Tilakeskus, hankepalvelut Espoon kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimi/tilakeskus liikelaitos Suomen kuntaliitto Työterveyslaitos, Kallaveden Työterveys ja Työterveyslaitos, Työlääketiede-tiimi Helsingin kaupunki, HKR-rakennuttaja Espoo kaupunki, Keskushallinto, työterveyspalvelut PAINETTUNA JA SÄHKÖISENÄ JULKAISUNA Sanna Lapplainen, FT, Sisäympäristön

11 Työpaikan sisäympäristö on kunnossa, kun tilat tukevat toimintoja ja A + B + C Sisäilman laadussa ja sisäympäristötekijöissä ei havaita puutteita. Tila on terveellinen ja käyttäjät ovat tyytyväisiä sisäympäristöön. Työpaikalla on hyvät toimintatavat sisäympäristöön liittyvien ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen ja hallintaan Sanna Lapplainen, FT, Sisäympäristön

12 Hyvä kiinteistön ylläpito ja huolto/ennakointi Kiinteistöhuollosta vastaavat kiinteistökohtaisesti perehtyneet ammattilaiset. Dokumentointi on päivitettyä ja helposti löydettävissä. Seurantatoimenpiteet on merkitty huoltokirjaan. Kosteus- ja mikrobivauriot korjataan viipymättä sekä muut haittatekijät kohtuullisessa aikataulussa. Tilojen nykyinen käyttötarkoitus vastaa suunniteltua käyttötarkoitusta ja tiloissa oleva tekniikka nykyistä käyttöä. Sisäympäristötekijöitä (sisäilmaston olosuhteita) todennetaan vähintään kerran vuodessa katselmoinnein ja tarvittavin mittauksin. Pitkän tähtäimen rakennuskohtainen toimintasuunnitelma (esim. 5v) Sanna Lapplainen, FT, Sisäympäristön

13 Esimerkki ohjeista tilojen käyttäjille a. Kiinteistön oikea käyttö ja hoito varmista tarvittaessa esimieheltäsi, että tila, jossa työskennellään, on käyttötarkoituksensa mukainen ja henkilömäärältään oikein mitoitettu; esimies ottaa tarvittaessa yhteyttä rakennuksen teknisestä kunnosta ja ylläpidosta vastaavaan tahoon asian selvittämiseksi ennen tilojen käyttötarkoituksen muutosta on aina oltava yhteydessä rakennuksen teknisestä kunnosta ja ylläpidosta vastaavaan tahoon (esim. tilakeskus) kun tiloja käytetään laajemmalti sovittujen käyttöaikojen ulkopuolella, on otettava huomioon ilmanvaihdon toiminta-ajat ja sen tehostaminen, sovittava rakennuksen teknisestä kunnosta ja ylläpidosta vastaavan tahon kanssa Sanna Lapplainen, FT, Sisäympäristön

14 b. Tilojen sisustus ja siivous, lisää ohjeen liitteissä älä sijoita kalusteita ulkoseinille tiiviisti seinään kiinni, varsinkaan ulkonurkkiin, koska seinän lämpötila laskee ja mahdollistaa kosteuden tiivistymisen varusta säilytyskalusteet ovilla sekä vältä tavaroiden keräämistä ja säilyttämistä ikkunalaudoilla ja avonaisilla hyllyillä inventoi ja poista tarpeettomat paperit ja muut tavarat riittävän usein suosi paperitonta toimistoa vältä vaikeasti puhdistettavia tekstiileitä mm. raskaita mattoja, verhoja vältä viherkasvien, heinien ja kuivakukkien sijoittamista tiloihin, joissa oleskellaan pitkiä aikoja, koska osa kasveista on allergisoivia ja keräävät pölyä Sanna Lapplainen, FT, Sisäympäristön

15 ENNAKOINTIA esim. Tilojen käyttäjien kouluttaminen Rakennuksen ja talotekniikan tutkiminen Sisäympäristötekijöitä (sisäilmaston olosuhteita) todennetaan vähintään kerran vuodessa katselmoinnein ja tarvittavin mittauksin. Tilojen toiminnan mukaan ja muuntojoustavasti: käyttäjälähtöinen ja moniammatillinen tilasuunnittelu ja korjaukset Tilojen käyttäjien kokemukset (esim. kyselyt, haastattelut) säännöllisesti Erityisen puhtaat tilat/alueet (hyödyllisyys?)? Vrt tilat allergisille ihmisille Tilojen hyvä järjestys, siivottavuus ja siivoustaso Sanna Lapplainen, FT, Sisäympäristön

16 Toimintamallin peruslähtökohdat/lahtinen, Lappalainen, Reijula Moniammatillisen yhteistyön rakenteiden luominen Vuorovaikutteinen ja säännöllinen viestintä Sisäilmaongelmien ratkaisun hyvät käytännöt Tilojen käyttäjiä osallistava työote Tavoitteellinen ja prosessimainen työskentely Ongelmatilanteen kokonaisvaltainen ja maltillinen tarkastelu Työympäristön / Laadukas sisäympäristö/ Lahtinen, Lappalainen / 16

17 Tilan käyttäjiä osallistava toimintatapa kannattaa, koska Yhteistyötä tilan käyttäjien kanssa tarvitaan sisäilmasto-ongelman selvittämisessä. Tilan käyttäjien havainnot sisäympäristöstä auttavat sisäilmasto-ongelman selvittämisessä Yhteistyö vahvistaa luottamusta ja huolestuneisuus on vähäisempää, jos ihminen kokee voivansa itse vaikuttaa tilanteeseen! Mitä enemmän ihmiset voivat olla mukana selvittelyprosessissa ja päätöksenteossa sitä paremmin he myös hyväksyvät tehdyt päätökset ja ratkaisut Ilman yhteistyötä tilan käyttäjien kanssa ristiriitatilanteiden syntymisen mahdollisuus kasvaa à Kytke tilan käyttäjät mukaan prosessiin mahdollisimman varhain ja selkiytä tilan käyttäjien rooli Marjaana Lahtinen

18 Toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi (Lahtinen, Lappalainen, Reijula: Sisäilman hyväksi - Toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun, Työterveyslaitos 2008) Koulujen ongelmissa edustus myös seuraavista: käyttäjähallintokunta kouluterveydenhuolto terveydensuojeluviranomainen vanhempien edustaja

19 Koordinoiva sisäilmaryhmä Lappalainen ym: Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen kuntien rakennuksissa. Ohje toimintatavoista sisäympäristöongelmia hoitaville ryhmille ja henkilöille, Suomen kuntaliitto 2010 Kouluja ja päiväkoteja käsiteltäessä kouluterveydenhuolto, neuvolalääkäri

20 Kohdekohtainen sisäilmaryhmä Lappalainen ym: Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen kuntien rakennuksissa. Ohje toimintatavoista sisäympäristöongelmia hoitaville ryhmille ja henkilöille, Suomen kuntaliitto 2010 Koulun tai päiväkodin ongelmatilanteessa kouluterveydenhuolto / neuvolalääkäri sekä terveydensuojeluviranomainen

21 Selvittele taustatiedot, katselmoi ja tee alustava tilannearvio Ongelman tarkastelu monesta eri näkökulmasta Kaikki aikaisemmat tutkimukset (esim. kuntoarviot, työpaikkaselvitysraportit ja mittaukset) hyödynnetään tilanteen arvioinnissa Taustatiedon kerääminen arvioinnin tueksi Taustatieto mm. haitoista ja oireilusta; yleisyys ja laatu sekä esiintyminen työpaikalla Tarvittaessa sisäilmastokysely: ttl.fi/sisailmastokysely tietoa oireilusta lisätietoa haittatekijöistä, niiden yleisyydestä ja tietoa siitä keskittyvätkö ongelmat jollekin alueelle. Haastattelut Rakennuksen kunnon ja huollon arvioiminen Työterveyslaitos / Työympäristön

22 Muutosten huomioiminen tärkeää Usein hyödyllistä arvioida työympäristössä tapahtuneita muutoksia ja niiden yhteyttä havaittuihin haittatekijöihin ja oireisiin esim. miten ilmanvaihtojärjestelmän toiminta on muuttunut miten ulkovaippa on tiivistynyt, esim. ikkunoiden vaihto milloin kosteusvauriot ilmaantuivat pintamateriaalien uusimiset, esim. uusi lattianpäällyste kalusteiden uusiminen Työterveyslaitos / Työympäristön /

23 Katselmukset Aistinvarainen havainnointi Suoraan osoittavat mittalaitteet Iv-laitteiston toiminta: tuloilman otto, suodatus, puhtaus, ilman palautus, huolto, ikä, käyttötarkoitus Kosteusvauriokatselmukset ja riskirakenteiden tunnistaminen Mahdollisten kuitulähteiden selvittäminen osittain pinnoitetut tai rikkoutuneet akustiikkalevyt alaslasketun katon yläpuoliset eristevillat lasikuitutapetit Painesuhteet tilojen välillä (kulkeumat) ja ulkovaipan yli (voimakas alipaineisuus) Työterveyslaitos / Työympäristön

24 Sisäympäristötekijöiden tarkastelua, esim. Rakennustekniikka Ilmanvaihto, fysikaaliset tekijät Sisäilman epäpuhtaudet Yleinen siisteys kosteusvaurioita ei ole tai ne on korjattu mahdolliset riskirakenteet on selvitetty matalapäästöiset (M1-luokan) pintamateriaalit liikuntasaumojen tiiviys on tarkistettu huonelämpötila kesäaikana C ja talviaikana C vetohaittoja ei esiinny valaistus on riittävää häiritsevää melua ei esiinny ilmanvaihtojärjestel mä on säädetty ja se puhdistetaan säännöllisesti poikkeavia sisäilman mikrobilähteitä ei esiinny teollisia mineraalikuitulähteitä ei esiinny sisäilma on raikas ei poikkeavia hajuja (esim. maakellarin haju) tilat eivät ole voimakkaasti alipaineisia huoneessa on hyvä järjestys paperimateriaali säilytetään ovellisissa kaapeissa pinnat ovat helposti siivottavat työpinnoilla ei esiinny tahroja eikä pölyä koneellinen tuloilma on suodatettu tehokkaasti ja on puhtaampaa kuin huoneilma Työterveyslaitos / Työympäristön / Laadukas sisäympäristö -teema /

25 Kosteus- ja homevaurioiden tunnistaminen perustuu rakennustekniseen arviointiin riskirakenteiden tunnistamisen ja arvioinnin riskien toteutumisen todennäköisyyden arvioinnin kosteuslähteiden tunnistamisen epäpuhtauksien kulkureittien tunnistamisen vaurioituneesta rakenteesta sisäilmaan: painesuhteet, epätiiveydet ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuden ja puhtauden arvioinnin Sanna Lappalainen, FT, Sisäympäristön

26 RISKIRAKENNE Riskirakenne on rakenneratkaisu, joka on kosteusvaurioaltis joko veden vuotamisen, kapillaarisen veden kulkeutumisen, vesihöyryn liikkeen tai muun veden kulkeutumisen johdosta. Rakenne on voitu suunnitella väärin kosteusteknisesti toimimattomaksi tai rakenne on vaurioitunut rakennusvaiheessa rakennekosteuden vaikutuksesta. Riskirakenne voi sisältää materiaaleja, jotka ovat sisäilman epäpuhtauksia. Teknisen käyttöiän umpeutuessa rakenne voi muuttua riskirakenteeksi.

27 Lisäselvitykset ja moniammatillisen ryhmän perustaminen Tässä vaiheessa on arvioitava, perustetaanko moniammatillinen kohdekohtainen sisäilmaryhmä Sisäilmastokyselyn tai haitta- ja oireilmoitusten tai sairauspoissaolojen perusteella ongelma vaikuttaa laajemmalta rakennukseen liittyvältä ongelmalta Sisäympäristöhaitan syy ei ole ilmeinen alustavien selvitysten jälkeen; tilanne on epämääräinen ja epäselvä Työympäristöhaitta ei ole korjaantunut kiinteistöhuollon toimenpitein ja seurauksena on pitkittynyt ongelmatilanne Korjaustoimenpiteet aiheuttavat merkittävää häiriötä työyhteisössä työn tekemiselle tai korjausaika on pitkä Tilanne aiheuttaa huolta/jännitteitä työyhteisössä, työpaikalla liikkuu runsaasti huhuja Sellaisissa peruskorjaushankkeissa, joiden yhtenä keskeisenä lähtökohtana on ollut hankala, tilan käyttäjille runsaasti haittaa ja oireita aiheuttanut sisäympäristöongelma Sanna Lapplainen, FT, Sisäympäristön

28 Sisäilmaryhmässä tärkeää, selvityksiin liittyen mm. Koordinaattori/puheenjohtaja Hyödynnetään ryhmän kaikkien jäsenten osaamista Päätetään tarvittavista lisäselvityksistä ja menetelmistä (huom. viestintä) Selvityksiä ja seurantaa ABC näkökulmasta rakennuksen tekninen kunto sisäympäristö tilojen käyttäjien hyvinvointi ja kokemukset toimintatavat ja sisäilmaryhmätoiminta Sanna Lapplainen, FT, Sisäympäristön

29 B1. KOETTU SISÄYMPÄRISTÖ sisäilman laatu on riittävän hyvää, jos tilan käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä eikä siitä aiheudu terveyshaittaa erityinen painoarvo sillä, miten tilojen käyttäjät kokevat ympäristön - koska mitattu ja koettu sisäympäristö eivät aina vastaa täydellisesti toisiaan tilan käyttäjien arvio sisäympäristöstä on ympäristön objektiivisten ominaisuuksien ja niiden subjektiivisen tulkinnan yhdistelmä ihminen on hyvä ja herkkä mittari, joka aistii sisäympäristöön vaikuttavien tekijöiden yhteisvaikutukset Sanna Lapplainen, FT, Sisäympäristön

30 Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely voidaan kartoittaa oireilun ja haittojen yleisyyttä ja vakavuutta sekä paikantumista rakennuksessa kysely on tarkoitettu toimistomaisiin työympäristöihin, eikä se sovellu käytettäväksi tuotannollisiin tiloihin menetelmä on ryhmätason mittari, jossa minimiryhmäkoko on 20 henkilöä työterveyshuollon työkalu Sanna Lapplainen, FT, Sisäympäristön

31 Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyn tulkinta sisäilmastotekijän vaikutusta pidetään merkittävänä, jos viikoittaisen haittatekijän esiintyvyys ylittää vertailuarvon viitearvot perustuvat Työterveyslaitoksen keräämään aineistoon (n ~ ) koska aineisto sisältää työpaikkoja, joissa on epäilty sisäilmasto-ongelmaa, vertailuarvojen ylittyminen on merkittävää uudistetun kyselyn uusien kysymysten vertailuarvot perustuvat pienempään vuosien aikana kertyneeseen vastaavaan aineistoon Sanna Lapplainen, FT, Sisäympäristön

32 Sisäilmastokyselytulostus, esimerkki Työympäristötekijät Havaittava pöly tai lika Heikko valaistus / heijastukset Veto Liian korkea huonelämpötila Vaihteleva huonelämpötila Melu 20 0 Liian matala huonelämpötila Tupakansavu Tunkkainen (huono) ilma Muut epämiellyttävät hajut Kuiva ilma Homeen tai maakellarin haju** Riittämätön ilmanvaihto** pohja+1.krs D4+D7 1.krs D1+D2 1.krs D5 1.krs D6 Vertailuarvot Sanna Lappalainen, FT, Sisäympäristön

33 Sisäilmastokyselytulostus esimerkki Nykyiset työhön liittyvät oireet Muu oire Väsymys 40 Pää tuntunut raskaalta Lihaskipu** 30 Päänsärky Nivelsärky tai -jäykkyys** 20 Keskittymisvaikeudet Kuume tai vilunväreet** 10 0 Silmien ärtyminen Hengityksen vinkuminen** Nenän ärtyminen Hengenahdistus** Käheys / kurkun kuivuus Käsien iho-oireet Kasvojen kuivuus / punoitus Yskä Yöunta häiritsevä yskä** 1. krs 2. krs krs krs Vertailuarvot Sanna Lappalainen, FT, Sisäympäristön

34 B2. TERVEYDELLINEN JA KOETTU SISÄYMPÄRISTÖ B.02 TERVEYDELLINEN TARKASTELU Työntekijöiden yhteydenottojen määrä työterveyshuoltoon, sisäympäristöongelmiin liittyen Sisäympäristön ongelmista johtuvia ammattitauteja on todettu Työntekijöitä on uudelleen sijoitettu sisäympäristöolosuhteiden vuoksi Rakennuksessa on ilmaantunut uusia astmoja ja/tai aiemmin todettujen astmojen kliininen taudinkuva on pahentunut Lyhytaikaiset hengitystiesairauspoissaolot Työsuojelupiiri tai kunnan terveydensuojeluviranomainen on velvoittanut ryhtymään toimeen sisäympäristöolosuhteiden tai rakennuksen teknisen kunnon vuoksi Sanna Lapplainen, FT, Sisäympäristön

35 Mittausten tavoite tunnistaa ja paikallistaa lähteitä toksisuuden mahdollisia lähteitä: siivous- ja desinfiointiaineet, palonestoaineet, muovipäästöt (esim. ftalaatit), muut materiaalipäästöt, emäksinen/hapan pöly, muut kemikaalit, mikrobit auttaa vaaran ja riskin arvioinnissa todettu oireilua ja sairaudet eivät aina korreloi vaaraan tai toisinpäin Sanna Lapplainen, FT, Sisäympäristön

36 Mittausten ja analyysien luotettavuus tutkimustuloksille paljon vertailuaineistoa eri ympäristöissä tieteellinen yhteisö on voinut testata samoilla tutkimusmenetelmillä ja saa saman suuntaisia tuloksia menetelmä mittaa väitettyä asiaa (erottaa muista tekijöistä) tulokset osataan tulkita esim. viitearvojen avulla mittausmenetelmän määritysrajat ja mittausepävarmuudet on määritetty häiritsevät/sekoittavat tekijät on tunnistettu ja ne osataan hallita mittaustilanteessa riittävä kokemus menetelmästä Sanna Lapplainen, FT, Sisäympäristön

37 Työterveyslaitoksen käyttämiä viitearvoja sisäympäristöongelmien tunnistamiseen ei terveysperusteisia, pääosin vertailuaineiston P90 arvoja TVOC, yhdisteryhmille, formaldehydille (15 µg/m 3 ), ammoniakille (25 µg/m 3 ), partikkeleille, teolliset mineraalikuidut, mikrobeille, fysikaalisille tekijöille (ja ilmanvaihtoon liittyville tekijöille) rakennuksesta peräisin ('varosäännöt) >< toiminta indikaattoriaineina (huom. 2-etyyli-1-heksanoli, vuoden 2006 jälkeen rakennetuissa muut indikaattorit) ärsytyspotentiaalin arvioimiseksi ongelmatilanteissa (2-fenoksietanoli, 2- (2-butoksietoksi)etanoli) vrt 2-etyyli-1-heksanoli) Sanna Lapplainen, FT, Sisäympäristön

38 Mikrobiologiset näytteet, hyviä ja huonoja puolia Materiaalinäyte: voi ottaa mihin vuoden aikaan vain paikallistaa mikrobivaurion heti viitearvot melko selkeitä selkeyttää merkittävästi vaaran arviota helppo ottaa kostunut näyte pitäisi analysoida nopeasti Laskeutunut pöly, 2 viikon kertymä: kuvaa pitkän ajan kertymä (hyvä), joskin aliarvioi pienempiä sisäilman hiukkasia tulokseen monia vaikuttavia tekijöitä (niiden hallinta) suuntaa antavat tulokset helppo ja edullinen menetelmä Työterveyslaitos / Työympäristön

39 Ilmanäyte: suositellaan vain pakkaskautena (<-5 C) käytetään lähinnä vain silloin, kun tilojen käyttäjillä selvästi biologiseen altisteeseen viittaavaa oireilua mutta mikrobivaurioita ei ole löydetty ongelmien tunnistamiseen (= rakenteissa poikkeavaa mikrobikasvua) viittaava viitearvo tiedetään kasvatusmenetelmille (6-vaiheimpaktori keräys) ei kuitenkaan terveysperusteista raja-arvoa, mutta tulos kuvaa hengitysilmaa kuvaa hetkellistä tilannetta, altis häiriötekijöille työläs, hidas (noin 2 vkon kuluttua analyysitulos) ja melko kallis Työterveyslaitos / Työympäristön

40 Ilmamikrobipitoisuudet, viitearvot toimistoille talvella 50 cfu/m 3 ilman sieni-itiöpitoisuudet viittaavat selvästi sisäilman epätavanomaiseen lähteeseen 15 cfu/m 3 ilman sieni-itiöpitoisuudet voivat viitata sisäilman epätavanomaiseen lähteeseen -> lisäselvitystarpeen ratkaisee muut osa-alueet (esim. rakennustekninen selvitys, oireilu) 600 cfu/m 3 ilman bakteeripitoisuudet viittaavat huoneen ilmanvaihtoon ja/tai sisäilman epätavanomaiseen lähteeseen 90% toimistoilman bakteripitoisuuksista jää alle 310 cfu/m 3 Aktinobakteerit, keskimääräinen (GM) pitoisuus: vertailutoimistorakennuksissa 3 cfu/m 3 homevauriotoimistorakennuksissa 6 cfu/m Sanna Lapplainen, FT, Sisäympäristön

41 VAARAN TUNNISTUS: mahdolliset mikrobivauriokohteet mahdolliset lähteet: kosteusvauriokatselmus laajuuden ja keston arvioiminen tarvittaessa kuntotutkimus ja materiaalinäytteitä yhteys sisäilmaan -> VAARAN TUNNISTUS JA RISKINARVIO ei ilmeinen yhteys sisäilmaan: paine-ero- ja/tai merkkiainemittaukset (vauriotila><kohdetilan sisäilma), pitkä mittaus tarvittaessa laskeutuneen pölyn mittaukset -> VAARAN TUNNISTUS huom. molemmissa tilanteissa huomioidaan lisäksi kaikki ABC osa-alueet -> johtopäätökset Sanna Lapplainen, FT, Sisäympäristön

42 Altistumisen arviointi, kosteus- ja mikrobivauriot Sanna Lapplainen, FT, Sisäympäristön

43 Teolliset mineraalikuidut, MMVFs Kokonaispölynäyte (muovipussiin): antaa yleiskuvan tilanteesta, ei pitoisuuksia; varmempi, jos MMMF kuituja vähän (helppo ottaa, hieman kallis analyysi) MMVF-näyte (teippiin): tarkempi, kohdekohtainen, tarkempi pitoisuus (melko halpa analyysi) Laskeutunut pöly: usein siivottu pinta (tai 2 vkon pöly): kohtuullisen toimivat viitearvot ja kokemusta jo paljon harvoin siivottu pinta: korkea viitearvo, onko oikea vaikuttavien tekijöiden hallinta Teippinäyte ilmanvaihtokanavasta: tarkka pitoisuus, mutta yleistettävyys ongelmallista, selkeitä viitearvoja ei ole Tuloilman MMVFs pitoisuus kangasmenetelmällä Sanna Lapplainen, FT, Sisäympäristön

44 Sisäilman hiukkastasoista 0.5 µm ja sitä isommat partikkelit sisäilma tuloilma F5 F6 F7 F5 F6 F7 GM P P Max Lappalainen ym Indoor air particles in office buildings with suspected indoor air problems in the Helsinki area. IJOMEH. 2013; 26: Sanna Lapplainen, FT, Sisäympäristön

45 Hiukkastasoista oireilu taustatietona (Lappalainen ym. 2013) Partikkelipitoisuus ³ 0.5 μm (kpl/litra) sisäilma tuloilma Parametrit silmä ja/tai ylempien hengitysteiden oireet (N = 192) ylempien hengitysteiden infektiot (N = 55) ei työymp. liittyviä oireita (N = 209) silmä ja/tai ylempien hengitysteiden oireet (N = 144) ylempien hengitysteiden infektiot (N = 23) ei työymp. liittyviä oireita (N = 146) geometrinen keskiarvo keskihajonta mediaani (P50) P N ilmanäytteet. Sisäilmanäytteitä kerättiin107 rakennuksesta ja tuloilmanäytteitä 91 rakennuksesta Sanna Lapplainen, FT, Sisäympäristön 45

46 Hanna Keinänen: Hyvät tutkimustavat betonirakenteisten lattioiden muovimattopäällysteiden korjaustarpeen arviointi Lähde: /Kein%C3%A4nenHanna_virallinen.pdf/b91275 a2-b2eb-4ad0-96bd-5dda9d31fbfa Tai -> työkalut Sanna Lappalainen, Työterveyslaitos

47 Sanna Lappalainen, Marjaana Lahtinen

48 Asunto- osakeyhtiöille on oma ohje Sari Rautio-Laine, Sisäympäristön

49 Selvitysvaiheen vetäjä/ johtava asiantuntija ü Johtaa sisäilmasto- ongelman selvitysvaiheita ja mahdollista konsulttiryhmää ü Korkeakoulututkinto huom. Pätevyydet päivityksen alla ü Rakennustekniikan tai sisäilmastoalan asiantuntija ü Vähintään viisi vuotta työkokemusta esim. sisäilmastoselvityksistä, sisäilmastokorjausten suunnittelutehtävistä, sisäilmakorjausten ja selvitysten johtotehtävistä ü Ymmärtää sisäilmasto- ongelmien monimutkaisuutta ü Ongelmanratkaisu- ja riskinarviointikyvyt ü Johdonmukainen johtaminen üselvitysvaiheen vetäjän tehtävät selvitystyön laajuuden ja monimutkaisuuden mukaan (liitteenä tarjouspyynnön malli) Sari Rauio-Laine, Sisäympäristön

50 Selvitysvaiheen aikana vetäjän työtehtäviä esim. Vaihe 1 q lähtötietojen yhdistäminen, arviointikäyntiin osallistuminen q arviointikäyntiraportin/ tutkimussuunnitelman laatiminen Vaihe 2 q q q q q q q q q q konsulttiryhmän kokoaminen ja ohjaaminen mittaus- ja tutkimussuunnitelmien sekä osatutkimusten tarkastelu selvitystyön seuranta ja laadunvarmistaminen muutoksiin reagoiminen (esim. selvitysten laajentaminen tarvittaessa) sisäilmasto-ongelman kokonaiskuvan muodostaminen yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ja kokonaiskuvan välittäminen tilaajalle tiedonsiirto korjaussuunnittelijoille, korjaustyön toteuttajille ja työmaan johdolle korjaussuunnitelmien laajuuden arviointi sisäympäristön terveellisyyden kannalta korjausten aikaiseen valvontaan ja työmaakokouksiin osallistuminen viestintä eri ryhmien välillä (käyttäjä, sisäilmaryhmä, konsulttiryhmä, tilaaja, asiantuntijat) tilojen käyttöturvallisuuden huomioiminen Sari Rautio-Laine, Sisäympäristön

51 Sari Rautio-Laine, Sisäympäristön

52 Ongelman määrittely ja riskin arviointi/marjaana Lahtinen Ongelman määrittely = yritys muodostaa kuva siitä, mistä kaikesta ko. ongelma-tilanteessa on oikeastaan kysymys mitkä ovat ongelman tausta- ja syytekijät ja mikä on ongelman terveydellinen merkitys à riskin arviointi Panosta ongelman tutkimiseen ja yhteisen näkemyksen saavuttamiseen älä kiirehdi ratkaisuihin! Yhteinen näkemys tulisi saavuttaa Ammattitaitoisten ja puolueettomiksi koettujen asiantuntijoiden tekemiin selvityksiin ja tutkimuksiin pohjautuvaa tietoa ongelmasta, sen laajuudesta ja syytekijöistä (= välttämätön pohja) ongelmatilannetta hoitavien henkilöiden (sisäilmaryhmän jäsenten) kesken ryhmän ja tilan käyttäjien välillä yhteiseen näkemykseen pääseminen edellyttää lisäksi aina vuorovaikutusta ja keskustelua eri osapuolten kesken tehtyjen selvitysten tuloksista ja niiden tulkinnasta jos työpaikalla ollaan erimielisiä siitä, mikä on ongelma, on todennäköistä, ettei yhteisymmärrystä synny myöskään ongelman ratkaisusta Marjaana Lahtinen

53 Tavoitteiden asettaminen Korjausprosessin toteuttamiseen liittyen, esim. noudatetaan Ratu (Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku) ohjeita työvaiheet dokumentoidaan esim. valokuvaamalla ja katselmoimalla säännöllisesti Sisäympäristöön liittyen, esim. sisäympäristöön kohdistuvat olosuhdevalitukset vähenevät alle vertailuarvojen kyselyissä kosteusvauriot ja niiden syyt korjataan ja kontaminoitunut materiaali poistetaan ilmamääriä lisätään (arvot) ja säätö tehdään huoneittain Tilojen käyttäjien hyvinvointiin liittyen, esim. tilojen käyttäjien keskuuteen levinnyt epätietoisuus tilanteesta vähenee (toimenpiteinä esim. säännöllinen viestintä prosessin aikana) sisäilmaan liittyvän oireilun esiintyvyys laskee (verrattuna alkutilanteeseen) hengitystiesairauksien osuus työterveyshuollon käynneistä on selvästi laskeva

54 Toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi (Lahtinen, Lappalainen, Reijula: Sisäilman hyväksi - Toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun, Työterveyslaitos 2008) Työterveyslaitos / Työympäristön

55 Kosteus- ja mikrobivauriokorjauksista Pääsääntöisesti aina vaikutettava korjauksin siten, ettei vaurio pääse uusiutumaan (ts korjataan ongelman syy) Pääsääntöisesti aina poistetaan mikrobivaurioituneet materiaalit ja korvataan uusilla Tiivistämiskorjausten kestävyydestä tiedetään vielä vähän, minkä vuoksi on tässä, toissijaisessa korjaustavassa (pakottavista syistä), on sovittava pitkäaikaisesta seurannasta TTLn nettisivuille tulossa ohje Arvorakennusten hyvät korjauskäytännöt, mikä sovellettavissa muihinkin rakennuksiin Sanna Lappalainen, FT, Sisäympäristön

56 Korjauksiin valmistautuminen ja jälkisiivous työkalut, siivousohje "Homeettomaksi siivous ja irtaimiston puhdistus" Sanna Lappalainen, FT, Sisäympäristön

57 Siivous kosteusvauriokorjaustyön jälkeen Kaikkien pintojen imurointi HEPA-suodattimella varustetulla imurilla Annetaan imuroinnin yhteydessä sisäilmaan nousseen pölyn laskeutua 1 vrk Kaikkien pintojen kostea-/nihkeä-pyyhintä kullekin pinnalle soveltuvalla pesuaineella Suojaseinien purkaminen ja alipaineistuksen poistaminen vasta siivoustyön päätyttyä Käytännössä on todettu hyödylliseksi ylläpitää 1-2 kk korotettua siivoustasoa mikrobivauriokorjausten jälkeisissä tiloissa (ns. homesiivouksen jälkeen). Työterveyslaitos / Työympäristön

58 Irtaimiston käsittely Puhdistettava alue eristetään muusta tilasta (muovi ja teippaus) ja tarkistetaan, etteivät liikkeelle lähtevät epäpuhtaudet leviä ilmastointijärjestelmän kautta muualle. Kaikki selvästi homehtunut (homepilkkuja tai pintahometta) tavara, esim. verhot, pehmustetut tuolit tmv. toimitetaan välittömästi pois tilasta ja hävitetään. Asiakirjojen ja arvotavaran asianmukaisista jatkotoimenpiteistä tulee erikseen neuvotella (esim. joissakin tapauksissa asiakirjoja voidaan kopioida). Pehmeät huonekalut, patjat ja tyynyt ym. hävitetään ja uusitaan. Mapeista/kirjoista tulee puhdistaa kannet, välilehtiin ei yleensä pääse merkittäviä määriä mikrobiepäpuhtauksia. Kaikki tarpeettomat paperit ym. tarpeettomat tavarat poistetaan roskiin. Työterveyslaitos / Työympäristön

59 Irtaimiston käsittely Seinät, katto, lattia sekä valaisimet ja kaikki (kovat ja pehmeät) kalusteet imuroidaan HEPA-suodattimella (mikrosuodattimella) varustetulla imurilla. Myös hyllyjen taustat, sähköjohdot ym. pölyä keräävät tavarat ja pinnat imuroidaan. Kaikki vaaka- ja pystypinnat (kovat pinnat, jotka sietävät nihkeäpyyhintää) huonekaluista, hyllyistä tmv. nihkeäpyyhitään yleispesuaineita käyttäen. Irralliset tekstiilit (esim. verhot, pöytäliinat) pestään. Huonekasvit puhdistetaan huolellisesti ja tarvittaessa vaihdetaan ainakin pintamulta. Lähde: sisäilma ja sisäympäristö - työkalut Työterveyslaitos / Työympäristön / Laadukas sisäympäristö - 59

60 Toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi (Lahtinen, Lappalainen, Reijula: Sisäilman hyväksi - Toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun, Työterveyslaitos 2008) Työterveyslaitos / Työympäristön

61 Seuranta ja jälkihoito Seurannan suunnittelu ja aikataulun laatiminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jäntevöittävät työskentelyä! à Viestimällä suunnitelman tilan käyttäjille kerrot samalla että "ollaan tosissaan liikkeellä" siitä, Lähtökohtana toiminnalle asetetut tavoitteet tai onnistumisen kriteerit Saavutettiinko ne? Työterveyslaitos / Työympäristön

62 Seurannassa arvioidaan tavoitteiden toteutumista korjausten aikainen suojaus purkumateriaalin käsittely työvaiheiden dokumentointi (esim. valokuvaamalla ja katselmoimalla säännöllisesti) ilmanvaihdon toimintakokeiden suorittaminen iv-kanaviston puhtaus (esim. P1) korjausten jälkeisen siivouksen onnistuminen irtaimiston puhdistuksen/käsittelyn onnistuminen Työterveyslaitos / Työympäristön

63 Seuranta, esim. sisäilmastokyselyn avulla sisäympäristöön kohdistuvat olosuhdevalitukset vähenevät alle vertailuarvojen sisäilmaan liittyvän oireilun esiintyvyys kääntyy laskuun hengitystiesairauksien osuus työterveyshuollon käynneistä on selvästi laskeva tilojen käyttäjien keskuuteen levinnyttä epätietoisuutta on minimoitu ja turhia pelkoja hälvennetty Työterveyslaitos / Työympäristön

64 Seurantaa myös useammasta näkökulmasta Seurantakeinoja ovat katselmoinnit, haastattelut ja mittaukset sekä tilojen käyttäjien osalta kyselyt ja haastattelut Rakennuksen ylläpito ja seuranta Työympäristömittaukset olosuhteiden tulee normalisoitua vähintään 3 kk (mieluiten 6-12 kk) suositeltavaa käyttää samoja menetelmiä, joilla haitta tai ongelma voitiin aiemmin osoittaa laajuutta ja määrää voidaan mitoittaa alkuperäisen ongelman monitahoisuuden ja laajuuden mukaan joidenkin sisäilmatekijöiden osalta tärkeää, että seuranta tehdään tiettynä aikana (esim. haittana liika kuumuus kesällä) Työterveyslaitos / Työympäristön

65 Sisäympäristötekijöiden/ olosuhteiden seurantamittaukset lähtökohtaisesti lähdetään siitä, että haitta/epäkohta on hyvin suunnitellussa prosessissa tunnistettu ja poistettu tai korjattu...jolloin useimmiten riittää korjausprosessin arvioiminen tilojen katselmoiminen asiaa hoitavien (esim. sisäilma tai projektiryhmä) ja tilojen käyttäjien arvio korjausten onnistumisesta (haastattelu tai kysely) Työterveyslaitos / Työympäristön

66 Arvioi seurantatulokset yhdessä Keskeinen osa arviointia on käydä seurantatulokset läpi yhdessä tilan käyttäjien kanssa Jälkihoito oleellisen tärkeää tehostettu olosuhdehaittojen ilmoitusmenettely Sisäilmaryhmä jatkaa työskentelyä ja säännöllisiä kokouksia myös muuton jälkeen yhdessä sovitun ajan (usein koettu hyödylliseksi, että kokouksiin osallistuu myös kiinteistöhuollon henkilökuntaa) Työterveyslaitos / Työympäristön

67 Selvityksiin liittyen lisätietoa Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Oppaita 2003:1. Sosiaali- ja terveysministeriö, Asumisterveysopas. 2. korjattu painos. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. Ympäristö ja Terveys-lehti. Pori Lahtinen M, Lappalainen S, Reijula K. Sisäilman hyväksi. Toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisuun. Työterveyslaitos, Helsinki 2006 ja Lahtinen M, Ginström A, Harinen S, ym. Selätä sisäilmastokiista viesti viisaasti. Työterveyslaitos Meklin Teija ym. Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot. Opas ongelmien selvittämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 9/2007. Opetushallitus Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen. Toim. Vesa Asikainen ja Susanna Peltola. Vammalan kirjapaino, Vammala Salonen H, Lappalainen S, Lahtinen M ym. Toimiston sisäilmaston tutkiminen. Työterveyslaitos Sosiaali- ja terveysministeriö. Kosteusvauriotyöryhmän muistio: Kosteusvauriot työpaikoilla. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009: Sanna Lapplainen, FT, Sisäympäristön

68 Uusin TTLn opas (Salonen ym 2014) Sanna Lapplainen, FT, Sisäympäristön

69 Kiitos! Sanna Esittäjän Lapplainen, nimi FT, Sisäympäristön 69