Rakennusten sisäilmaongelmat ja niiden selvittäminen

Transkriptio

1 Rakennusten sisäilmaongelmat ja niiden selvittäminen Prof Heidi Salonen, Rakennustekniikan laitos, Aalto-yliopisto

2

3

4 Helsingin sanomat

5 Hyvä sisäilman laatu on tärkeää! 10/11/20 Laitoksen nimi 5 16

6 Määritelmiä Sisäilma= Rakennuksen tai muun tilan sisällä olevaa ilmaa. Sisäilma koostuu kaasumaista ja hiukkasmaisista yhdisteistä, jotka liikkuvat ilman mukana ja päätyvät hengityksen, ihon tai limakalvojen kautta elimistöön. Ulkoilman lisäksi sisäilmassa on tilasta, sen käyttäjistä tai käyttäjien toiminnoista peräisin olevia yhdisteitä. 10/11/20 Laitoksen nimi 6 16

7 Sisäympäristö= Rakennuksen tai muun tilan sisällä vallitsevat fysikaaliset ja kemialliset olosuhteet. Sisäilmasto kattaa tästä kokonaisuudesta lämpöolosuhteet ja sisäilman. Sisäilmaston lisäksi sisäympäristöön vaikuttavat muun muassa akustiset olosuhteet, sähkö- ja magneettikentät sekä valaistus. 10/11/20 Laitoksen nimi 7 16

8 Mitä haittaa huonosta sisäilmasta on? Lievä: Viihtyvyyshaitta (esim. hajuhaitta) Keskivaikea: Elämänlaadun heikkeneminen (esiintyy jo erilaisia oireita) Vaikea: Aiheuttaa varsinaisia terveyshaittoja Huonon sisäilman yhteyden osoittaminen sen aiheuttamiin haittoihin on vaikeata!!! 10/11/20 Laitoksen nimi 8 16

9 Huonon sisäilman seurauksia Ärsytysvaikutus Toksinen eli myrkkyvaikutus Infektiot eli toistuvat tulehdustaudit Allergisoiva eli herkistävä vaikutus Muu immunologinen vaikutus Lisääntynyt syöpäriski Psykologinen haitta 10/11/20 Laitoksen nimi 9 16

10 Oireet u Silmäärsytysoireita (tyypillisin oire) uylähengitystieoireita uiho-oireita utoistuvia flunssia upäänsärkyä, väsymystä uastman pahenemista u Uusien astmatapausten ilmaantumista 10

11 Toimistotyöpaikkojen sisäilmaongelmat ovat yleisiä Toimistotyöntekijöistä kokee jatkuvaa haittaa työpaikan kuivasta ilmasta 35 % tunkkaisesta ilmasta 34 % pölystä tai liasta 25 % vedosta 22 % Viikoittain sisäilmaan liittyvää nenä-ärsytystä valittaa 20 %, silmien oireilua 17 %, poikkeavaa väsymystä 16 % ja kurkun oireilua 14 % toimistotyöntekijöistä (Sundman ja Reijula 2004)

12 Sisäilman laatu Aalto-yliopistossa

13 Sisäilman pilaajia Rakennus- ja kalustemateriaalien emissiot (kaasumaiset ja hiukkasmaiset päästöt) Kosteusvauriot ja niiden aiheuttama rakenteiden mikrobikasvu, home- ja laho-ongelmat Puutteellisen ilmanvaihdon ja huonon hygienian tuomat epäpuhtaudet Ihminen ja ihmisen toiminta (esim.tupakointi) Siivousaineista tulevat kemikaalit Laitteista tulevat emissiot (esim. kopiokoneen otsoni) Maaperän radon Ulkoilman epäpuhtaudet (esim. liikennepäästöt) 10/11/20 Laitoksen nimi 13 16

14 Esittäjän nimi 14 16

15 YLEISET SISÄILMAN LAATUUN VAIKUTTAVAT FYSIKAALISET, KAASUMAISET JA HIUKKASMAISET TEKIJÄT FYSIKAALISET TEKIJÄT Ilman liike Ilman kosteus KAASUT/KAASUMAISET EPÄPUHTAUDET Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOCyhdisteet) Hiilimonoksidi Hiilidioksidi HIUKKASET/ HIUKKASMAISET EPÄPUHTAUDET Huonepöly (sisältäen ihmisten ja eläinten hilseen) Lämpötila Säteily (radon) Hyvin haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VVOCs) (esim. Formaldehydi) Puolihaihtuvat orgaaniset yhdisteet (SVOCs) (esim. ftalaatti) Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) Rikkidioksidi Typpidioksidi Otsoni Ammoniakki Liikenteen ja muiden ulkoilmalähteiden (teollisuus) hiukkaspäästöt, esim. ultrapienet hiukkaset Mikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet Kuidut (asbestikuidut, teolliset mineraalikuidut) Tupakansavun hiukkasmaiset epäpuhtaudet Työterveyslaitos /

16 Monet eri tekijät vaikuttavat sisäilman laatuun samanaikaisesti, tärkeysjärjestykseen luokittelu vaikeaa!. Sisäilman laatuun vaikuttavia päätekijöitä: riittämätön ilmanvaihto kemialliset ja mikrobiologiset epäpuhtaudet. 10/11/20 Laitoksen nimi 16 16

17 HYVÄN SISÄILMAN LAADUN PERUSTA: Kunnolla toimiva ja tehokas ilmanvaihto Vähäpäästöiset rakennusmateriaalit 10/11/20 Laitoksen nimi 17 16

18 Kosteus- ja homevauriot ovat yksi merkittävä sisäilmaongelmien syy Muita syitä mm.: u Riittämätön ilmanvaihto u Tuloilman sisääntuloaukko epäpuhtauslähteen lähellä u Likainen ilmanvaihtojärjestelmä u Suuri ilmanvaihto- tai ilman sisäänpuhallusnopeus (veto) u Alhainen tuloilman lämpötila (veto) u Tuloilmaventtiilin väärä suuntaus u Ilmanvaihto vaarin säädetty tai äänenvaimennus puutteellinen (melu) 16

19 u Liian korkea tai matala huonelämpötila u Puutteellinen siivous u Pölyisyys u Teollisten mineraalikuitujen esiintyminen huonepölyssä u Liikenteestä kulkeutuvat epäpuhtaudet u Viallinen tai kuivunut lattian vesilukko (viemärin haju) u Voimakaspäästöinen rakennus- tai sisustusmateriaali u Biojätteet u Puutteellinen korvausilman saanti ulkoa (voimakas alipaine) Hajujen kulkeutuminen muualta u Hormien vuodot u Rakenteiden ilmavuodot u Puutteellinen ääneneristys (melu)

20 Kosteus- ja homevaurioiden yleisyys u Kosteusvaurioiden yleisyyden arviot vaihtelevat Euroopan eri maissa 2 85 % välillä. u Suuri vaihtelu johtuu tutkimuksissa käytettyjen aineistojen, menetelmien ja määritelmien eroista. u On myös mahdollista, että kosteusvaurioiden yleisyys eri maiden rakennuskannassa vaihtelee erilaisten ympäristötekijöiden ja rakennusten kunnossapitoon käytettävien resurssien määrän johdosta u Rakennuskannan kunto vaihtelee myös rakennusten iän, rakennustavan, kunnossapidon ja korjausten, käytettyjen materiaalien ja rakenneratkaisujen sekä tilojen käytön ja huollon perusteella

21 u Kosteus- ja homevauriokorjauksia on tehty joka neljänteen julkisen sektorin rakennukseen vuosina (Kuntaliiton selvitys). u Suomalaisista koulurakennuksista vähintään 24 %:sta löytyi v julkaistun tutkimuksen mukaan kosteus- ja homevaurioita. u V kouluille tehdyssä rehtorikyselyssä yli 60 % vastanneista ilmoitti koulurakennuksessa olevan kosteusvaurioita. u Opettajien ammattijärjestön v tekemän kyselyn perusteella sisäilmaongelmia tuli esiin 2/3 kouluista. u Päiväkotien sisäilmakyselytutkimuksessa kosteus- ja homevaurioiden yleisyydeksi arvioitiin v n. 10 %. Työterveyslaitos /

22 Sisäilmaongelman havaitseminen ja korjausprosessin käynnistäminen

23 Laki velvoittaa ja ohjaa Terveydensuojelulaki Työturvallisuuslaki

24 Terveydensuojelulaki ja asetus (763/94) u Määrittelee asuntojen ja muiden oleskelutilojen (esim. päiväkodit ja koulut) olosuhteiden terveyshaitat. u Sisätilan ilman tulee olla laadultaan sellaista, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa. TERVEYSHAITTA (Lain 1 ) =elinympäristössä olevasta tekijästä aiheutuva oire, sairaus tai sairastumisen vaara (altistuminen siinä määrin, että oireiden tai sairauden syntyminen on mahdollista). Laissa ei edellytetä syy-yhteyden todistelua yksilötasolla, pelkkä terveyshaitan toteaminen riittää. u Mahdollisia terveyshaittatekijöitä mm. lämpötila, kosteus, melu, ilmanvaihto, haju, mikrobit, valo ja säteily (26 ja 27 ).

25 Työturvallisuuslaki (738/2002) u Työpaikan olosuhteet eivät saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle. TERVEYSHAITTA = sisältää koetut fyysiset ja henkiset oireet sekä koetun haitan (tilojen epätarkoituksenmukaisuus ja mm. sisäilman epäpuhtauksien häiritsevyys) TERVEYSVAARA = tapaturman ja sairastumisen vaara 25

26 Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen Lahtinen, Lappalainen, Reijula: Sisäilman hyväksi - Toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun, Työterveyslaitos

27 Sisäilmaongelman selvittäminen Olemassa olevan tiedon kokoaminen Katselmointi ja ilmanvaihdon toimivuuden testaus Mahdolliset lisätutkimukset ja mittaukset

28 Mahdolliset lisätutkimukset ja mittaukset: urakennuksen tutkiminen ja mahdollisten epäpuhtauslähteiden selvittäminen (rakennustekninen selvitys, tarvittaessa mittauksia) uilmanvaihdon tarkempi selvitys ufysikaalisten tekijöiden (esim. ilman lämpötila, kosteus, säteily) selvittäminen uolosuhde- ja oirekyselyt (oireiden yleisyys, laatu, ja esiintyminen), Sisäilmastokysely paljon käytetty Tutkimuksissa tulee käyttää hyväksyttyjä ja standardoituja menetelmiä

29 Sisäilmamittausten ja analyysien tarkoitus u Sisäilmamittaukset ja analyysit ovat osa sisäilmaongelmien selvittelyä u Tarkoituksena on tunnistaa ja paikallistaa lähteitä ja/tai auttaa altistuksen arvioinnissa

30 Sisäilmamittausten luotettavuus u Mittausmenetelmästä täytyy olla riittävästi kokemusta u Tutkimustuloksille täytyy olla vertailuaineistoa eri ympäristöissä u Tutkimusmenetelmän luotettavuutta lisää, että sitä on testattu laajalti tieteellisessä yhteisössä. u Tulokset on osattava tulkita oikein (asiantuntemus!!) u Mittausmenetelmän määritysrajat ja mittausepävarmuudet on määritetty u Häiritsevät/sekoittavat tekijät on tunnistettu ja ne osataan hallita mittaustilanteessa ja tulosten 30 tulkinnassa

31 Sisäilman viitearvojen merkitys ongelmien tunnistamisessa u Sisäilman viitearvoja voidaan hyödyntää mahdollisen epätavanomaisen sisäilmalähteen sekä lisäselvitystarpeen arvioimisessa. 31

32 Kosteus ja homevaurioiden tunnistaminen u Perustuu ensisijaisesti rakennustekniseen arviointiin Rakennustekninen arviointi sisältää: Riskirakenteiden tunnistamisen Riskien toteutumisen todennäköisyyden arvioinnin Kosteuslähteiden tunnistamisen Epäpuhtauksien kulkureittien tunnistamisen vaurioituneesta rakenteesta sisäilmaan Ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuden ja puhtauden arvioinnin u Käytetään tarvittaessa mikrobipitoisuuksien ja lajiston määrittämistä ilma-, pinta- ja materiaalinäytteistä

33 Työntekijöiden terveyden kannalta on olennaista tunnistaa merkittävä kosteusja homevaurio u Vaikka varsinaisen terveyshaitan aiheuttajaa ei vielä tunneta, Merkittävä kosteus- ja homevaurio voidaan määritellä sellaiseksi vähäistä laajemmaksi rakenteelliseksi viaksi, jonka seurauksena haitallinen altistuminen kosteusvaurioituneista rakenteista ja materiaaleista vapautuville kemiallisille, fysikaalisille ja biologisille epäpuhtauksille on todennäköistä ja jonka perusteella korjaustarve voidaan arvioida kiireelliseksi altistumisen vähentämiseksi ja poistamiseksi (Reijula, Ahonen et al. 2012).

34 Rakenne on riskirakenne jos: urakennetta ei ole suunniteltu/ toteutettu kosteusteknisesti toimivaksi urakenne altis vaurioitumaan jo rakennusvaiheessa urakenteessa käytetty materiaaleja, jotka ovat sisäilman epäpuhtauslähteitä urakenteen tekninen käyttöikä umpeutunut Voivat heikentää sisäilman laatua

35 Mikrobimittaukset eivät yksin riitä!! Näytteenotto ja näytteiden analysointi ovat osa kokonaisuutta, jossa selvitetään sisäilman laatua, terveyshaitan esiintymistä ja altistumisen todennäköisyyttä Tärkeitä huomioitavia asioita: Rakennuksen tekniset tiedot ja historia Käyttäjien ja isännöitsijän haastattelut Rakennuksen tekniset tutkimukset, muut tarkastukset Olosuhdemittaukset Oireselvitykset Tulosten yhteenveto, tulkinta ja raportointi Toimenpidesuositusten täytyy perustua aina kokonaisuuteen! 35

36 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC-yhdisteet) ja formaldehydi VOC=orgaaninen yhdiste, jonka höyrynpaine on 20 C:n lämpötilassa vähintään 0.01 kpa CH 2 O=aldehydeihin kuuluva erittäin haihtuva orgaaninen yhdiste u Sisäilmasta on tunnistettu yli 900 erilaista haihtuvaa orgaanista yhdistettä u Emittoituu sisäilmaan esim. rakennusmateriaaleista, kalusteista, toimistolaitteista ja siivousaineista 36

37 Teollisten mineraalikuitujen aiheuttamat sisäilmaongelmat Tutkimuskäytäntö ja tulosten tulkintaa

38 Teolliset mineraalikuidut (MMVF) =epäorgaanisia kuituja joita valmistetaan useista eri raaka-aineista. u Eristevillakuidut u Lasikuidut u Keraamiset kuidut u Eristevillakuidut ja lasikuidut ovat kemialliselta olomuodoltaan lasimaisia, rakenne on amorfinen (eli kiteetön) u Mahdollisia mineraalikuitulähteitä toimistoissa lämmönja ääneneristemateriaalit sekä lasikuitutapetit 38

39 SEM kuvaa 39

40 Teippinäytteen kerääminen ja analysointi stereomikroskoopilla 40

41 Pölynkoostumusnäytteen (minigripnäyte) kerääminen ja analysointi (elektronimikroskoopilla (SEM)) 41

42 Teolliset mineraalikuidut u voivat olla rakennusaikaista tai peruskorjausaikaista pölyä u saattaa vapautua kuitumateriaalista eroosion vaikutuksesta tai huoltotoimenpiteiden yhteydessä Merkittäviä lähteitä toimistotyöympäristössä: u tuloilmakanavistojen äänen/lämmöneristemateriaalit u pinnoiltaan rikkonaiset tai kanttaamattomat ääneneristyslevyt 42

43 u Siivoustiheys vaikuttaa merkittävästi teollisten mineraalikuitujen kertymään huonepinnoilla. u Asumisterveysasetus 2015, Schneider 2001, Kovanen 2006, Salonen 2009: u Ohjearvo 2 viikon kuitukertymälle 0.2 MMVF/cm 2. u Ohjearvon ylitys merkitsee tarvetta lisätä siivoustiheyttä ja parantaa siivousmenetelmiä. u Mikäli epäilys esim. pinnoittamattomista tai pinnoiltaan rikkonaisista äänen- tai lämmöneristeistä, täytyy eristeet korjata tai poistaa. 43

44 Sisäilmaongelmien riskitekijöitä mm. Tila on voimakkaasti alipaineinen Rakenteissa on käytetty orgaanisia eristemateriaaleja Käytetyt rakennusmateriaalit aiheuttavat hajuhaittoja (esim. uudet materiaalit, yhteisemissiot liimojen ja lakkojen kanssa) Rakenteeseen kohdistuu tai on kohdistunut poikkeuksellista kosteusrasitusta Rakenne on toteutettu väärin Rakennekosteus 10/11/20 Laitoksen nimi 44 16

45 Korjausten toteutuksen periaatteet Selvitä vaurion aiheuttaja ja vaurion laajuus. Erota korjausten alainen tila muista tiloista ennen töiden aloittamista, suojaa ilmanvaihto. Korjaa vaurion syy, avaa rakennetta riittävän laajasti. Poista kaikki vaurioitunut materiaali. Varmista rakenteiden kuivuus ennen peittämistä. Tee huolellinen loppusiivous, ns. pölyttömäksi siivous. 10/11/20 Laitoksen nimi 45 16

46 Siivous korjaustyön jälkeen Kaikkien pintojen imurointi HEPAsuodattimella varustetulla imurilla Annetaan imuroinnin yhteydessä sisäilmaan nousseen pölyn laskeutua 1 vrk Kaikkien pintojen kostea/nihkeäpyyhintä kullekin pinnalle soveltuvalla pesuaineella Pintojen desinfiointi ei tarpeellista! 10/11/20 Laitoksen nimi 46 16

47 TYÖKALUJA JA OHJEISTUSTA SISÄILMASTO- ONGELMIEN RATKAISEMISEEN

48 Asumisterveysasetus 2015 u Asumisterveysohje asumisterveysasetukseksi u STM:n asetus (545/2015) asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista u Asetus astui voimaan Esittäjän nimi 48 16

49 Asumisterveysohje (STM 2003) ja Asumisterveysopas (YTL 2009) u Ohjeessa kuvataan tutkimusmenetelmät ja niiden tulkinta opas laajempi!

50 Kosteus- ja homevauriot Ratkaisuja työpaikoille (Salonen ym. 2014) Oppaaseen on koottu sisäilmaongelmien tunnistamisen ja hallinnan hyvät käytännöt. Oppaassa on tietoa ongelmien ratkaisuprosessista ja siihen liittyvistä toimintamalleista, erityisesti toimisto-, koulu- ja sairaalaympäristöissä. Oppaassa on kuvattu ratkaisuprosessin eri vaiheet ja niihin liittyvät selvitys- ja tutkimustarpeet

51 Toimiston sisäilmaston tutkiminen. Salonen ym. 2011

52 Esittäjän nimi 52 16

53 KIRJALLISUUTTA JA OHJEITA SISÄILMASTO-ONGELMIEN RATKAISEMISEEN u Asumisterveysasetus. Sosiaali- ja terveysministeriö u Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Oppaita 2003:1. Sosiaali- ja terveysministeriö, u Asumisterveysopas. 2. korjattu painos. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. Ympäristö ja Terveys-lehti. Pori u Lahtinen M, Lappalainen S, Reijula K. Sisäilman hyväksi. Toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisuun. Työterveyslaitos, Helsinki 2006 ja u Lahtinen M, Ginström A, Harinen S, ym. Selätä sisäilmastokiista viesti viisaasti. Työterveyslaitos u Lappalainen S, ym. Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen kuntien rakennuksissa. Ohje toimintatavoista sisäympäristöongelmia hoitaville ryhmille ja henkilöille. Suomen Kuntaliitto u Meklin T. ym. Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot. Opas ongelmien selvittämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 9/2007. u Opetushallitus Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen. Toim. Vesa Asikainen ja Susanna Peltola. Vammalan kirjapaino, Vammala u Salonen H, Lahtinen M, Lappalainen S, Holopainen R, Pietarinen, V-M, Palomäki E, Karvala K, Tuomi T, Reijula K. Kosteus- ja homevauriot. Ratkaisuja työpaikoille. Työterveyslaitos ISBN u Salonen H, Lappalainen S, Lahtinen M ym. Toimiston sisäilmaston tutkiminen. Työterveyslaitos u Sosiaali- ja terveysministeriö. Kosteusvauriotyöryhmän muistio: Kosteusvauriot työpaikoilla. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:18. u Työterveyslaitos. Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen. iivous%20ja%20irtaimiston%20puhdistus.pdf u Työterveyslaitos. Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen.

54 HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ SISÄILMASTO-ONGELMIEN SELVITTÄMISEKSI u Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: u Työsuojeluhallinto: u Työterveyslaitos: u Työturvallisuuskeskus: u Sisäilmayhdistys: u Hengitysliitto Heli ry:

55

56