Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä

2 Koulussa sisäilmaongelma mistä on kyse? Eero Palomäki vanhempi asiantuntija, arkkitehti SAFA

3 Miksi sisäilmasto-ongelmat ovat usein niin vaikeita ratkaista? Sisäilmasto-ongelmat ovat monimuotoisia ja yksinomaan tekniseltä kannalta usein vaikeita tutkia ja ratkoa. Asiantuntijat joutuvat toimimaan maailmassa, jossa on olemassa olevasta laajasta tutkimustiedosta huolimatta yhä paljon epävarmuustekijöitä, esim. joudutaan turvautumaan epäsuoriin mittausmenetelmiin terveysperusteisia raja-arvoja vähän annos-vaste suhteesta vähän tietoa

4 Sisäilmasto-ongelmien monimuotoisuus Laajoissa, pitkään jatkuneissa sisäilmasto-ongelmissa ei ole kysymys pelkästään teknisestä ongelmasta ja sen korjaamisesta. On tavallista, että sisäilmastoon liittyvät ongelmat herättävät työpaikalla huolta terveydestä, ahdistuneisuutta ja pelkojakin. Sisäilmasto-ongelmien moniulotteisuutta lisää myös se, että henkisesti kuormittava työ ja työyhteisölliset ongelmat voivat pahentaa tilannetta. Työpaikoilla on runsaasti kehittämistarpeita sisäilmastoongelmien käsittely- ja ratkaisuprosessin organisoinnissa. Pahimmillaan epäonnistuneella prosessin hoidolla voidaan hukata käytettävissä olevat resurssit ja jumiutua pitkäksi aikaa ongelmakierteeseen.

5 Lähde: Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokanta Eero Palomäki /

6 Sisäilmaston tekijät ja ongelmien lähteet Fysikaaliset tekijät Bioaerosolit Kaasumaiset epäpuhtaudet Hiukkaset Lämpötila Eläinpölyt Ammoniakki Huonepöly Kosteus Melu Veto Säteily (radon) Pölypunkit Siitepöly Viherkasvit Luonnonkumi Homesienet Bakteerit virukset Formaldehydi Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Epäorgaaniset yhdisteet Otsoni Teolliset mineraalikuidut Liikenteen tai teollisuudet hiukkasmaiset epäpuhtaudet Tupakan savu Asbesti PAH Esittäjän nimi / Eero Palomäki /

7 Sisäilmakorjauksien ongelmatilanteet Viestintä Prosessin hallinta Korjausten toteutus Korjauskustannukset

8 Sisäilmasto-ongelman selvittäminen ilmamäärä Tekniset havainnot kosteus virheet rakenteet Käyttäjien kokemukset riskirakenteet poissaolot sairastuvuus vauriot veto paine-erot kysely ammattitaudit astma Mittaustulokset VOC oireet kokemukset mikrobit CO 2 pienhiukkaset punkit kosteus kuidut lämpö melu Yhteinen näkemys ongelmasta Tavoitteen määrittäminen Korjaustoimenpiteiden määrittäminen Seuranta

9 Toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi (Lahtinen, Lappalainen, Reijula: Sisäilman hyväksi - Toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun, Työterveyslaitos 2006)

10 Sisäympäristöongelman selvityksen vaiheet 1 ilmoitus tai valituksia työterveyshuollon selvitykset arviointikatselmus ("walk-through") tutkimushypoteesien määrittäminen asiantuntijaselvitykset asiantuntijaselvitykset asiantuntijaselvitykset johtopäätösten muodostaminen yhteinen näkemys ongelmien syistä korjausten toteutus - hankesuunnittelu - korjaussuunnittelu - toteutus onnistumisen seuranta

11 Sisäympäristöongelman selvityksen vaiheet 1 ilmoitus tai valituksia työterveyshuollon selvitykset arviointikatselmus ("walk-through") tutkimushypoteesien määrittäminen asiantuntijaselvitykset asiantuntijaselvitykset asiantuntijaselvitykset johtopäätösten muodostaminen yhteinen näkemys ongelmien syistä korjausten toteutus - hankesuunnittelu - korjaussuunnittelu - toteutus onnistumisen seuranta Laadukas sisäympäristö

12 Sisäilmastokyselyn työympäristötekijöiden tarkastelu Työympäristötekijät havaittava pöly tai lika heikko valaistus tai häikäisy melu veto liian korkea huonelämpötila vaihteleva huonelämpötila liian matala huonelämpötila tupakansavu tunkkainen ilma muut epämiellyttävät hajut kuiva ilma homeen tai maakellarin haju riittämätön ilmanvaihto Tutkittu työpaikka Vertailuaineisto kosteusvauriot?

13 Sisäilmastokyselyn oireiden tarkastelu Koetut oireet lihaskipu väsymys 80 pää tuntunut raskaalta nivelsärky tai -jäykkyys kuume tai vilunväreet päänsärky keskittymisvaikeudet kosteusvauriot, kuituongelma? 20 hengityksen vinkuminen 0 silmien kutina, kirvely tai ärsytys hengenahdistus nenän ärsytys, tukkoisuus tai vuoto käsien ihon kuivuus/kutina/punoitus kasvojen ihon kuivuus tai punoitus yskä yskä häiritsee yöunta käheys tai kurkun kuivuus Tutkittu työpaikka Vertailuaineisto

14 Case: Yhteenvetotaulukko kohde A-koulu Ilmanvaihdon puutteellisuus B-koulu C-koulu Rakennus D Rakennus D siipi Rakennus E Kosteusvaurioepäily Kuituongelmaepäily Materiaalipäästöt

15 Case: Työterveyshuollon selvitys vuosien aikana 7 työntekijää siirretty työskentelemään muihin tiloihin oireilun takia hengitystieoireiden vuoksi käyntejä työterveyshuollossa: vuonna 2005: 26,3% vuonna 2006: 19,3% vuonna 2007: 28,8% (muut rakennukset 14,1%) ei uusia astmatapauksia väistötiloissa työskentelevien oireet palaavat, jos tulevat käymään rakennuksessa

17 Arviointikatselmus tarvitaan aina ennen tutkimushypoteesin muodostamista sisältö 1. Ulkopuolinen tarkastelu 2. Rakennejärjestelmän tarkastelu 3. Riskirakenteiden kartoitus/tunnistaminen 4. Pintarakenteiden tarkastelu 5. Kunnossapidon ja siivoustason tarkastelu 6. Poikkeukselliset hajut 7. Ilmanvaihdon toteutus 8. Painesuhteiden tarkastelu 9. Käyttäjien ja kiinteistön ylläpidosta vastaavien haastattelu

18 Sisäympäristöongelman selvityksen vaiheet 1 ilmoitus tai valituksia työterveyshuollon selvitykset arviointikatselmus ("walk-through") tutkimushypoteesien määrittäminen asiantuntijaselvitykset asiantuntijaselvitykset asiantuntijaselvitykset johtopäätösten muodostaminen yhteinen näkemys ongelmien syistä korjausten toteutus - hankesuunnittelu - korjaussuunnittelu - toteutus onnistumisen seuranta Työterveyslaitos / Eero Palomäki

19 Tutkimushypoteesi Hypoteesilla tarkoitetaan ennakoitua ratkaisua tai valistunutta arvausta tutkittavaan ongelmaan. Hypoteesit ilmaistaan aina väitteiden muodossa, ei siis kysymyksinä. Hypoteesin oikeellisuus tai virheellisyys on voitava testata. Hypoteesien asettelu on yksi tutkimussuunnitelman laadinnan keskeisiä kysymyksiä. Mistä hypoteesit tulevat? havainnot + ilmiön ymmärtäminen + tutkijan intuitio/kokemus

20 Miksi tutkimushypoteesi tarvitaan? havaintojen merkityksen ensivaiheen arviointi ilmiöiden tuntemus riskirakennekartoituksen perustana (saatetaan tarvita erillinen riskirakenneselvitys tutkimushypoteesin perustaksi) ohjaa näytteiden ottoa (paikka, näytetyyppi, ym.) näytteiden lukumäärän määrittely (riittävä otos) tarvitaan näytteiden tulkinnassa (tukeeko hypoteesia?) tutkimushypoteesi laitettava kirjalliseen muotoon, osa tutkimussuunnitelmaa käsiteltävä sisäilmaryhmässä haettava konsensus

22 Rakennustekniset asiantuntijaselvitykset sisäympäristöongelmissa rakennetutkimus kosteusvauriotutkimus mikrobiselvitys vaarallisten aineiden tutkimukset (kreosootti/pah, liuottimet, saastuneiden maa-ainesten tutkimukset) mineraalikuituselvitys VOC-selvitys rakenteiden kosteusmittaus tähystyskuvaukset (salaoja-, ontelo-, yläpohja-, iv-kanava-, ym.) paine-eromittaus merkkikaasumittaus lämpövuotokuvaus akustiset mittaukset

23 Muovipäällysteiden päästöjä ei hoideta siivoamalla muovimateriaalin hajoamisen indikaattoreita maton pehmitinaine (DEHP) liima (2-etyyliheksyyliakrylaatti) kosteuden vaikutus viskositeetin säätäjät väriaineet ja pigmentit stabilisaattorit 2-etyyli-1-heksanoli 1-butanoli mikrobikasvusto TXIB* aromaattiset bentseeniyhdisteet liuottimet (mm. tolueeni, ksyleeni, fenoli, dioksaani) *) 2,2,4-trimetyyli-1,3-pentaanidioli di-isobutyraatti

24 Ongelman havaitseminen päällysteessä ei teknistä vikaa usein tyypillinen haju maton poiston jälkeen haju voimistuu tasoite- ja liimakerros voi olla saippuoitunut kosteuspoikkeamia ei aina havaita pintakosteudenilmaisimella Mattoliima Saippuoitunut mattoliima ph n. 13

25 Oireet ärsytysoireita (nenä-, silmä-) = tyypillisin oire ylähengitystieoireita iho-oireita toistuvia flunssia päänsärkyä, väsymystä astman pahenemista

26 Linoleumpäällysteen päästöt puujauhe pellavaöljy hartsi kalkkikivi väripigmentit kosteuden vaikutus - alustan kosteus - ulkopuolinen kosteus linoleumin hajoamista indikoivia yhdisteitä ketoneita aldehydejä (mm. heksanaali, pentanaali) karboksyylihappoja (mm. propaanihappo) mikrobikasvusto

27 Kuinka pilata linoleumpäällyste siivoamalla? linoleum ei kestä kosteutta linoleum ei kestä alkaaleja (ph >9-10) Kun vahanpoisto tehdään muovimatoille tarkoitetuilla aineilla (ph >10) linoleumin pinta vaurioituu kemialliset hajoamisprosessit käynnistyy vaha ei tartu päällyste on vaihdettava OPETTELE EROTTAMAAN MUOVI- JA LINOLEUMPÄÄLLYSTE

28 Miksi homekasvu rakenteissa niin haitallista normaalilähteiden itiöt tulevat ja menevät, normaali ilmiö mikrobikasvustosta kulkeutuu sisäilmaan haitallisia kaasumaisia ja hiukkasmaisia päästöjä, mm. vuotoilman mukana rakennusmateriaalit kasvualustana indusoivat usein mikrobin toksiinituottoa

29 Näytteenoton hyödyntäminen selvityksissä muodostettava tutkimusasetelma ja hypoteesi (näytteenottaja tiedettävä, miksi ottaa näytteen ja mitä se edustaa) otetaan vain sellaisia näytteitä, joita osataan tulkita otettava riittävästi näytteitä (kaksi näytettä saattaa muodostaa fifty/fifty -asetelman) otettava vertailunäytteitä (hypoteesiasetelma) tehdään analyysit yleisesti hyväksytyillä menetelmillä käytetään osaavaa ja luotettavaa laboratoriota, joka antaa apua tulosten tulkinnassa materiaalinäytteet yleensä helpompia tutkia ja tulkita paikallistetaan epäpuhtauslähde ja korjauskohde!

31 Johtopäätösten tekeminen tulosten vertaaminen tutkimushypoteesiin (tosi / ei-tosi) kokonaiskuvan muodostaminen tilanteesta ja kaikista ongelman syntyy vaikuttavista tekijöistä rakennus- ja iv-teknisten tulosten tarkastelu samanaikaisesti alustavien johtopäätösten testaus terveysperustaisiin lähtötietoihin tutkimusryhmällä yhteinen näkemys toimenpide-esitysten määrittäminen Heikko valaistus / heijastukset Melu Tupakansavu Muut epämiellyttävät hajut Kuume tai vilunväreet** Hengityksen vinkuminen** Havaittava pöly tai lika Homeen tai maakellarin haju** Työympäristötekijät Veto Liian korkea huonelämpötila Vaihteleva huonelämpötila Kuiva ilma Riittämätön ilmanvaihto** Nykyiset työhön liittyvät oireet Lihaskipu** Nivelsärky tai -jäykkyys** Hengenahdistus** Muu oire Väsymys Pää tuntunut raskaalta Päänsärky Liian matala huonelämpötila Tunkkainen (huono) ilma Keskittymisvaikeudet Silmien ärtyminen Nenän ärtyminen Käheys / kurkun kuivuus L1 L2 L3 Vertailuarvot Käsien iho-oireet Kasvojen kuivuus / punoitus Yskä Yöunta häiritsevä yskä** L1 L2 L3 Vertailuarvot

33 Tavoitteita tulisi asettaa 1. Korjausprosessin toteuttamiseen liittyen korjausten aikaiseen suojaukseen purkumateriaalin käsittelyyn työvaiheiden dokumentointiin (esim. valokuvaamalla ja katselmoimalla säännöllisesti) ilmanvaihdon toimintakokeiden suorittamiseen iv-kanaviston puhtauteen (esim. P1) korjausten jälkeiseen siivoukseen (esim. P1) irtaimiston puhdistukseen/käsittelyyn 2. Sisäympäristöön liittyen 3. Tilojen käyttäjien hyvinvointiin liittyen

34 Onnistumisen arviointi, miksi? Käyttäjät huolissaan, voivatko he palata turvallisesti korjattuihin tiloihin? Miten tilojen haltija osoittaa, että tilat ovat kunnossa? Mitä mittauksia tarvitaan? Miten varmistaa, että tilat eivät enää jatkossa aiheuta haittaa terveydelle? Mitä, jos oireilu jatkuukin korjausten jälkeen? Työterveyslaitos / Eero Palomäki

35 Onnistumisen arviointi Onnistumista ei ensisijaisesti suositella arvioitavan sisäilmamittauksilla vaan koko korjausprosessin arvioinnilla Paras tulos saavutetaan, kun kaikki osalliset sitoutuvat ongelmanmääritys- ja korjausprosessiin Ennen korjausten aloittamista määritettävä tavoite ja seurannan mittarit Jälkikäteen tehtävä arviointi kohdistettava koko prosessiin eikä vain toteutettuihin korjaustoimenpiteisiin

36 Henkilökunnan terveyden seuranta tulisi sopia tavoista ennen korjaustoimenpiteitä kysely ennen ja jälkeen, esim. Sisäilmastokysely työpaikoille ( oireilun ja sairastuvuuden seuranta työterveyshuollon vastuulla voi esiintyä erittäin herkkiä henkilöitä, joiden sijoittaminen rakennukseen ei onnistu (Haverinen-Shaughnessy et al. 2004, Rudblad et al. 2004)

37 Korjausvaihtoehdot 1 Rakenteen korjaus täysin selvitetty vaurion syy ja laajuus ensisijainen korjaustapa 2 Vaurion kotelointi/kapselointi esim. kosteusrasitusta kestävien materiaalien käyttö rakenteen tiivistäminen 3 Vaurion jättäminen korjaamatta rakennuksen purkaminen käyttötarkoituksen muuttaminen Työterveyslaitos / Eero Palomäki

38 Korjauksen periaatteet 1. Selvitä vaurion aiheuttaja ja vaurion laajuus. 2. Erota korjausten alainen tila muista tiloista ennen töiden aloittamista, suojaa ilmanvaihto. 3. Korjaa vaurion syy, avaa rakennetta riittävän laajasti. 4. Poista kaikki vaurioitunut materiaali. Varmista rakenteiden kuivuus ennen peittämistä. 5. Tee huolellinen loppusiivous, ns. pölyttömäksi siivous.

39 Siivous kosteusvauriokorjaustyön jälkeen Kaikkien pintojen imurointi HEPA-suodattimella varustetulla imurilla Annetaan imuroinnin yhteydessä sisäilmaan nousseen pölyn laskeutua 1 vrk Kaikkien pintojen kostea-/nihkeä-pyyhintä kullekin pinnalle soveltuvalla pesuaineella Pintojen desinfiointi ei tarpeellista Suojaseinien purkaminen ja alipaineistuksen poistaminen vasta siivoustyön päätyttyä Käytännössä on todettu hyödylliseksi ylläpitää 1-2 kk korotettua siivoustasoa mikrobivauriokorjausten jälkeisissä tiloissa (ns. homesiivouksen jälkeen).

40 Irtaimiston käsittely kosteusvauriokorjauksen jälkeen - 1 Puhdistettava alue eristetään muusta tilasta (muovi ja teippaus) ja tarkistetaan, etteivät liikkeelle lähtevät epäpuhtaudet leviä ilmastointijärjestelmän kautta muualle. Kaikki selvästi homehtunut (homepilkkuja tai pintahometta) tavara, esim. verhot, pehmustetut tuolit tmv. toimitetaan välittömästi pois tilasta ja hävitetään. Asiakirjojen ja arvotavaran asianmukaisista jatkotoimenpiteistä tulee erikseen neuvotella (esim. joissakin tapauksissa asiakirjoja voidaan kopioida). Pehmeät huonekalut, patjat ja tyynyt ym. hävitetään ja uusitaan. Mapeista, kirjoista ym. tulee puhdistaa kannet, välilehtiin ei yleensä pääse merkittäviä määriä mikrobiepäpuhtauksia. Kaikki tarpeettomat paperit ym. tarpeettomat tavarat poistetaan roskiin.

41 Irtaimiston käsittely kosteusvauriokorjauksen jälkeen 2 Seinät, katto, lattia sekä valaisimet ja kaikki (kovat ja pehmeät) kalusteet imuroidaan HEPA-suodattimella (mikrosuodattimella) varustetulla imurilla. Myös hyllyjen taustat, sähköjohdot ym. pölyä keräävät tavarat ja pinnat imuroidaan. Kaikki vaaka- ja pystypinnat (kovat pinnat, jotka sietävät nihkeäpyyhintää) huonekaluista, hyllyistä tmv. nihkeäpyyhitään yleispesuaineita käyttäen. Irralliset tekstiilit (esim. verhot, pöytäliinat) pestään. Huonekasvit puhdistetaan huolellisesti ja tarvittaessa vaihdetaan ainakin pintamulta. Lähde: sisäympäristö työkalut

42 Korjausprosessin arviointi 1. Tehdyt tutkimukset ja selvitykset 2. Korjaussuunnittelu 3. Korjausten toteutus 4. Korjausten jälkeinen siivous 5. Korjausten jälkeinen seuranta ongelman laajuuden määrittely (esim. kysely) tekniset selvitykset näytteenotto seurannasta sopiminen ja viestintä rakennus- ja iv-tekninen suunnittelu työmaa- ja suojaussuunnittelu seurannasta sopiminen viestintä korjaustenaikainen suojaus ja tilan alipaineistaminen vaurion syyn ja vaurioituneen materiaalin poistaminen purkumateriaalin käsittely korjaustyön toteutus ja ilmanvaihdon säätäminen viestintä pintojen imurointi (HEPA-suodatin) kaikkien pintojen pyyhintä suojausten purkaminen viestintä sovitun seurannan toteutus sovittujen mittausten tekeminen viestintä jatkoseurannasta sopiminen

43 Luottamuksen ilmapiiri avaintekijänä sisäilmasto-ongelman ratkaisussa Marjaana Lahtinen, TTL Luottamuksen ilmapiirin aikaansaamisessa ei ole kysymys yksittäisistä ja irrallisista tiedottamisen tempuista! Luottamuksen ilmapiiri on seurausta hyvästä prosessin hoidosta, jonka perustana on teknisten asiantuntijoiden, kiinteistönhallinnan, työsuojelun, työterveyshuollon ja tilankäyttäjien näkökulmien yhteen nivominen - näitä edustavien ihmisten keskinäinen vuorovaikutus ja yhteistyö.

44 Epäluottamusta aiheuttavat Marjaana Lahtinen, TTL asiantuntijoiden keskenään erilaiset kannanotot, koordinaation puute toiminnassa eri osapuolten kesken, ongelmatilannetta hoitavien henkilöiden puutteelliset viestintätaidot ja mahdolliset epäonnistuneet aiemmat ratkaisuyritykset

45 Selvitysprosessin onnistumisen edellytykset työpaikoilla Johdon sitoutuminen Henkilökunnan ottaminen mukaan Systemaattinen selvitysprosessi Tiedon kulun varmistaminen (viestintä, sama "kieli") Asiantuntijat käyttävät näyteanalyyseissa laadukkaita laboratorioita ja vakiintuneita menetelmiä Asiantuntijat tekevät tuloksista selvät, ymmärrettävät johtopäätökset ja antavat jatkotoimenpidesuositukset Päätösten tekijät mukana prosessissa Kaikilla osapuolilla on yhteinen näkemys ongelman luonteesta ja tarvittavista korjauksista yhteinen tavoite ja seurannan mittarit

46 Uudet työkalut sisäympäristö työkalut Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen Homeettomaksi siivous ja irtaimiston puhdistus Mineraalikuitujen siivousohje Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen kuntien rakennuksissa Selätä sisäilmastokiista - viesti viisaasti Toimiston sisäilman tutkiminen PRIORITA korjaustarpeen priorisointi