Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan kokous 04/ muistio

Transkriptio

1 Muistio 1/5 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan kokous 04/ muistio Aika klo Paikka Vantaan aikuisopisto, opistotalo, Lummetie 5, pohjakerros, luentoluokka 168, Tikkurila Osallistujat: Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Sodhi Ranbir, puheenjohtaja Abdullah Masud Osmani Harun, varapuheenjohtaja Yüzlü Murat Alén Sini, jäsen Lilja Hannele, lähti Aura Antero, jäsen Niemi Matti Chakir Samira, jäsen Räty Minttu Faraj Mohamad, jäsen Juwaisir Wi-aam Hoti Hasime, jäsen Aly Sirpa Käkelä Mila, jäsen Miettinen Liisa Liimatainen Reijo, jäsen, lähti klo Nieminen Miikku Luttinen Pauli Artturi, jäsen Teikari Timo Mononen Kiounneia, jäsen Chen Jenni Jennifer Pajula, jäsen, lähti Karhunen Anneli Said Arshe, jäsen Nillukka Pasi-Marcus Salminen Helvi, jäsen Uitto Seija Pysyvä asiantuntija Tuula Reiman, maahanmuuttajapalveluiden johtaja Toimialojen edustajat/varaedustajat Sosiaali- ja terveystoimi: Hilkka Linderborg, lähti klo / Marjo van Dijken Sivistystoimi: Marja Repo / Ari Tossavainen Maankäytön ja ympäristön toimiala: Johanna Rajala, lähti Ulkopuoliset asiantuntijaedustajat/varaedustajat Eevamaija Iso-Heiniemi, aikuisopisto Maija Melo, aikuisopisto Uudenmaan TE-toimisto, Vantaan toimipiste Hilkka Koukkunen / Nina Karlström Itä-Uudenmaan poliisi, Vantaan poliisilaitos Jarmo Ojala Vantaan yrittäjät ry Esa Mänttäri / Katja Teräs Helsingin seudun kauppakamari, Vantaan toimisto Ari Tulensalo/Karoliina Juurinen Heidi Nygren, apulaiskaupunginjohtaja vs. Hannele Lautiola, esittelijä, monikulttuurisuusasiain päällikkö Anu Anttila, sihteeri, monikulttuurisuusasiain suunnittelija 1. Kokouksen avaus, esityslistan hyväksyminen ja edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastus Kokouksen teemana oli kotoutumiskoulutus ja sen toteutus Vantaalla. Aikuisopiston rehtori Petri Vahteran ollessa estynyt vararehtori vs. Marja Repo toivotti neuvottelukunnan tervetulleeksi aikuisopistolle ja esitteli yleisesti aikuisopiston toimintaa.

2 Muistio 2/5 Vantaalla maahanmuuttajakoulutus on keskitetty pitkälti aikuisopiston yli 70 toimipisteeseen, joita on ympäri kaupunkia. Maahanmuuttajien osuus opiskelijoista on Vantaalla poikkeuksellisen suuri verrattuna naapurikuntiin, 22 % kaikista (Hki 7 %, Espoo 8 %). Sen vuoksi maahanmuuttajaopetuksen osasto aikuisopistossa on vahva. Päätös: Puheenjohtaja avasi kokouksen 17.03, hyväksyttiin esityslista ja edellisen kokouksen pöytäkirja. 2. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös: Valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Pauli Artturi Luttinen ja Kiounneia Mononen. 3. Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen periaatteet Monikulttuurisuusasiain päällikkö Hannele Lautiola alusti kotoutumiskoulutuksen kokonaisuudesta valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. Laki kotoutumisen edistämisestä edellyttää, että maahanmuuttajille järjestetään suomen tai ruotsin kielen koulutusta kotoutumiskoulutuksena. Vastuu on jaettu TEhallinnon ja kunnan välillä ja se jakautuu monen toimijan vastuualueelle. Hannele esitteli viisi erityyppistä koulutusta, jotka kaikki tukevat kotoutumista. Suurin vastuu on TEhallinnolla, joka ostaa koulutuksia työvoimapoliittisena koulutuksena. Muita tyyppejä ovat TE-toimiston hyväksymä omaehtoinen koulutus, kunnan järjestämä koulutus, järjestön järjestämä koulutus sekä vapaaehtoinen opetus, esim. Luetaan yhdessä verkoston järjestämä. Ongelmana on, että prosessi ei ole sujuva, eikä ole toimivaa koordinaatiota. Esim. TE-toimiston jonossa on jatkuvasti ihmistä. Keskustelu: käytiin vilkas keskustelu, jossa tuotiin esille koulutuksen, opiskelun ja oman motivaation suhdetta TE-toimiston toimenpiteisiin koulutukseen ja työhön ohjaamisessa. TE-toimiston tehtävä on tukea asiakasta löytämään itselleen paras vaihtoehto, joka voi olla intensiivikurssi tai pari tuntia viikossa kestävä kurssi tai jotain siltä väliltä. Kritisoitiin mm. sitä, että ihmisiä ohjataan liikaa kursseille, joita he eivät ole motivoituneita suorittamaan. Vuoden intensiivikurssi on kuitenkin tarkoitettu käytäväksi vain kerran, ja sen jälkeen mietitään jatkopolkuja. Asiakkaalla on nykyään oma vastuuasiantuntija, joka koettaa ohjata kohti työmarkkinoita. Päätös: kuultiin esitys, keskusteltiin ja merkittiin tiedoksi kuultu selostus. 4. Aikuisten ja nuorten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus Vantaan aikuisopistolla on poikkeuksellisen monipuolinen tehtäväkenttä maahanmuuttajien koulutuksen järjestämisessä. Marja Repo kertoi kokoutumiskoulutuksen rahoituksesta ja organisoinnista. Sen jälkeen suunnittelijaopettaja Eevamaija Iso-Heiniemi esitteli aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen koulutusta ja myöhään tulleiden nuorten opetusta Vantaan aikuisopistossa. Opintoneuvoja Maija Melo kertoi esimerkkien avulla opintopoluista. Marja totesi, että kotoutuminen on monivuotinen prosessi, jota virkakoneisto tukee niillä eväillä kuin pystyy. Kielikoulutus on kotoutumisprosessin tärkeä osa, ja maahanmuuttajien määrän kasvaessa kielikoulutuksen resursseja täytyy arvioida uudelleen. Työvoimapoliittiset kurssit: TE-toimisto ohjaa opiskelijan kielikurssille testin perusteella. Koulutuksen aikana opiskelija saa työmarkkinatukea. Valtio rahoittaa koulutuksen ja ELY-keskus valitsee kilpai-

3 Muistio 3/5 lutuksen perusteella alueen kouluttajat, joita Vantaalla aikuisopiston rinnalla ovat Aell ja Edupoli. Opinnot etenevät tarkan opetussuunnitelman mukaisesti, joka on kaikilla kouluttajilla sama. Vantaalla tavoitteena, että kaikille löytyy opiskelupaikka. Siksi kaupunki rahoittaa ns. starttikursseja, joissa saa tuntumaa suomenkieleen. Erityishuomio on kotivanhemmissa ja senioreissa. Osallisena Suomessa hankkeen perintönä saatiin kotivanhempien kursseja, joihin voi ottaa lapsen mukaan. Omaehtoista koulutusta järjestää aikuisopiston kansalaisopistopuoli. Koulutusta rahoittaa valtio ja opiskelijat osittain pienen kurssimaksun muodossa, tietyt ryhmät voivat saada opintosetelin. Kursseja voidaan järjestää toiveiden mukaan, jos ne ovat TE-toimiston linjausten mukaisia, joten tarpeista kannattaa kertoa. Marja totesi, että kielikouluttajan pitää olla valmis muuttamaan toimintatapoja opiskelijoiden parhaaksi. Kritiikistä saadaan eväitä jatkaa työtä. Ns. myöhään tulleita nuoria varten on tarjolla nuorten maahanmuuttajien valmistavaa opetusta ja perusopetusta. Rahoitus ei ole kunnossa, mutta lakimuutosta valmistellaan ja siltä odotetaan paljon (perusopetuslain opetussuunnitelmaosio). Kansalaisuuden saamiseksi maahanmuuttajan tulee läpäistä ns. YKI eli suomen kielen yleinen kielitutkinto vähintään keskitasolla. Myös Vantaalla järjestetään testejä, seuraava on lokakuussa. Siitä eteenpäin kielikoulutus on muiden toimijoiden vastuulla. Esim. hoiva-alalla on omaa kielikoulutusta. Eevamaija Iso-Heiniemi kertoi B1.1 (hyvä suomen kielen taito) tasoisten suomen kielen kurssien sisällöstä. Tavoitteena on harjoitella kieltä niin paljon, että ihminen pärjää suomen kielellä arjen tilanteissa. Opiskeluvuoteen sisältyy neljä kolmen kuukauden mittaista. Oppisisällöt ovat 1. suomen kieli ja viestintätaidot 2. työelämä- ja yhteiskuntataidot integroituna kielenopetukseen, kieliharjoittelu (usein päiväkodit ja koulut) tai omaa ammattia lähellä olevia harjoittelu 3. ohjaus. Kielenopiskelun ja kotitehtävien lisäksi on muuta toimintaa, kuten retkiä, keittiöpäiviä, keskustelukerhoja ja muita kursseja. Oma ryhmä on opiskelijalle usein sosiaalisesti merkittävä ja siinä oppii työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa. Suurimpia haasteita oppimisessa ovat erot opiskelijoiden lähtökohdissa ja oppimiskäsityksissä, oppimisen ongelmat, maahan sopeutumisen muut haasteet, vuorovaikutuksen lisääminen kantaväestön kanssa, polun löytäminen työelämään ja työmarkkinoiden avoimuus maahanmuuttajataustaisille työntekijöille. Maija Melo kertoi lopuksi nuorten maahanmuuttajien valmistavasta opetuksesta, perusopetuksesta ja sen jatkopoluista. Valmistava opetus on tarkoitettu hiljattain maahan tulleille, jotka eivät osaa suomea. Valmistavan vuoden aikana (17-19 vuotiaat) opiskellaan suomen kielen alkeet ja tähdätään perusopetukseen (17-25 vuotiaat). Opetus eroaa tavallisesta peruskoulusta siinä, että suomi toisena kielenä -opetusta on paljon peruskoulua enemmän. Tavoitteena on päättötodistus ja opiskelupaikka ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa. Yleisin jatkopaikka on TE-toimiston työkokeilu, sen jälkeen maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus. Opiskelijoiden yleisimmät kansalaisuudet ovat Viro, Venäjä, Somalia, Irak, Thaimaa, Filippiinit ja Kosovo. Tällä hetkellä opiskelijoita on 72 eri tasoilla. Rahoitus: sivistysvirastosta saadaan rahaa 75 opiskelijalle. Valmistavasta opetuksesta kunta saa 100 % valtiolta, perusopetuksesta 60 % valtiolta, 40 % kunnalta. Valmistavaan opetukseen tullaan ympäri vuoden peruskoulun, maahanmuuttajien yhteispalvelutoimiston ja TE-toimiston kautta tai sukulaisten ja tuttavien lähettäminä. Tukea opiskeluun saa oppilashuoltoryhmästä ja yhteistyökumppaneilta (mm. Nicehearts ry ja R3 ry). Opetuksen vahvuuksia ovat mm. joustavat opintopolut, hyvä ilmapiiri, oma ryhmänohjaaja ja suomen kielen painotus kaikissa oppiaineissa. Haasteita puolestaan ovat heterogeeniset opiskeluryhmät, heikon koulutustason omaavat opiskelijat, henkilökunnan vähyys, motivaation lasku iän myötä, jatko-

4 Muistio 4/5 opiskelupaikkojen järjestäminen, vähäiset kontaktit valtaväestöön, oppimisvaikeuksien tunnistaminen, ja elämänhallinta yleensä. Keskustelu: käsite työharjoittelu aiheuttaa sekaannusta, koska on useita erilaisia harjoittelutyyppejä. Suoraan kielikurssilta työhön pääseviä on 2-3 per kurssi, vähän myöhemmin pääseviä jokunen. Seurantaa ei ole, joten lukuja ei tiedetä tarkasti. Pauli Artturi esitteli kirjakauppalöytönsä Suomen kielen sanakirja maahanmuuttajalle. Myös netistä löytyy nykyään hyvin suomen kielen oppimateriaalia. Esitettiin toive iltakursseista, jotka sopisivat työssäkäyville. Niitä ei valitettavasti ole riittävästi, mutta jos kysyntää on, aikuisopisto voi järjestää. Tarvittaisiin myös keskustelukursseja ja kirjoituskursseja. Päätös: kuultiin esitykset, keskusteltiin ja merkittiin tiedoksi kuultu selostus. 5. Monikulttuurisuusohjelman tilannekatsaus Anu kertoi monikulttuurisuusohjelman tämänhetkisestä tilanteesta ja esitteli ohjelman rakennetta ja sisältöä. Otsikointi on täsmentynyt ja sisältöä kootaan jatkuvasti. Päivähoidosta on tulossa oma kappaleensa. Ideana on esimerkkitapauksen avulla käydä läpi kotouttamisen eri puolia. Päätös: keskusteltiin ja merkittiin tiedoksi kuultu selostus. 6. Maahanmuuttajafoorumi syksyllä 2013 Anu esitteli foorumin ohjelman. Tarkoituksena on teemakeskustelujen ohella tehdä monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta tutummaksi kuntalaisille. Tervetuliaissanoissa puheenjohtaja kertoo neuvottelukunnan tehtävistä, ja jäsenet nousevat seisomaan. He myös asettuvat eri työryhmiin muiden osallistujien kanssa. Tulkkausapua ollaan saamassa kiitettävästi sekä neuvottelukunnasta että järjestöiltä. Neuvottelukunnan pienemmässä suunnitteluryhmässä nousi esiin hyviä ajatuksia, joista jotkut voidaan toteuttaa jo tässä foorumissa. Esim. työpajojen kestoa lisättiin puoleen tuntiin. Sponsoreita ei voida valitettavasti käyttää, sillä kaupungintalolla on käytettävä oman ruokalan palveluita. Keskustelu: esitettiin uudestaan työnantajien, kuten Itellan, mukaan saamista foorumiin. Työnantajapuolta ei tässä yhteydessä kuitenkaan voida kutsua mukaan, koska tilaisuuden kesto on rajallinen ja asukasfoorumeiden sisällöksi on määritelty kaupungin omat palvelut. Asia on kuitenkin tärkeä. Ensi keväänä järjestetään maahanmuuttajien työtori, jonne tulee myös työnantajia. Päätös: päätettiin ottaa työllisyys- ja yrittäjyysasiat esille omassa teemakokouksessaan ensi keväänä. Kuultiin selostus, keskusteltiin ja merkittiin päätös tiedoksi. 7. Muut esille tulevat asiat Osanottajat keskustelivat vilkkaasti koulujen lakkauttamisesta. 8. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Seuraava kokous pidetään maahanmuuttajafoorumin yhteydessä klo 17 alkaen kaupungintalolla, h Klo siirrytään kaupungintaloon ruokalaan kahville, ja itse foorumi alkaa klo 18. Tervetuloa!

5 Muistio 5/5 Puheenjohtaja Ranbir Sodhi Sihteeri Anu Anttila Pöytäkirja tarkistettu ja hyväksytty Pauli Artturi Luttinen Kiounneia Mononen