Aika Ke klo Paikka Diyanet-yhdistys, Kilpakuja 1, Vantaa Osallistujat Jäsenet Läsnä Varajäsenet Läsnä

Transkriptio

1 Muistio 1/6 Monikultuurisuusasiain neuvottelukunnnan muistio Aika Ke klo Paikka Diyanet-yhdistys, Kilpakuja 1, Vantaa Osallistujat Jäsenet Läsnä Varajäsenet Läsnä Sodhi Ranbir, puheenjohtaja Abdullah Masud Osmani Harun, varapj Yüzlü Murat Tewodros Guday Paikalla, lähti Essak Batulo Niemi Matti Ismo Kontoniemi Laakso Sari Salonen Maria Faraj Mohamad Juwaisir Wi-aam Hoti Hasime ei Aly Sirpa Käkelä Mila Miettinen Liisa Liimatainen Reijo Nieminen Miikku Luttinen Pauli Artturi Teijo Kakko Mononen Kiounneia ei Chen Jenni Jennifer Pajula ei Karhunen Anneli Nillukka Pasi-Marcus ei Said Arshe Salminen Helvi ei Uitto Seija Pysyvä asiantuntija, maahanmuuttajapalvelut Sanna Kohvakka Toimialojen edustajat Toimialojen varaedustajat Linderborg Hilkka (soster) ei Van Dijken Marjo Repo Marja (sivi) Paikalla, saapui Ari Tossavainen Rajala Johanna (mato) ei Ulkopuoliset asiantuntijaedustajat Varaedustajat Tiainen Harri, Uudenmaan TEtoimisto, ei Koukkunen Hilkka Vantaan toimipiste Ojala Jarmo, Itä-Uudenmaan poliisi, ei Aittamaa Teemu ei Vantaan poliisilaitos Hurmola Jussi, Vantaan yrittäjät Mänttäri Esa Tulensalo Ari, Helsingin seudun ei kauppakamari, Vantaan toimisto Korhonen Marketta, YritysVantaa Muut ulkopuoliset osallistujat Läsnä Abdullahi Najib, Bilal Moskeija, Länsimäki Hajjar Anas, Suomen islamilainen neuvosto Hassan Mustafe, As-Salam Islamic Center, Myyrmäki Lätti Hannu, Helsingin hiippakunta Moalin Abdishakur, Koivukylä Rautionmaa Heidi, Helsingin seurakuntayhtymä Salan Mahamed, Vantaa islamilainen yhdyskunta, Koivukylä Sundkvist Mikael, Tikkurilan ortodoksinen kirkko Saveljeff Aleksi, Tikkurilan ortodoksinen kirkko Taskin Arslan, Suomen Diyanet-yhdistys Ünsal Adem, Diyanet yhdistys Vahtera Jari, Vantaan kotikirkko

2 Muistio 2/6 Muut Vantaan kaupungin osallistujat Lautiola Hannele, esittelijä, monikulttuurisuusasiain päällikkö Kentta Tiina, Kotouttamisen tsemppari -hanke Lahtero Tapio, opetuspäällikkö, sivistystoimi Lindén Suvi, Kotouttamisen tsemppari -hanke Niinistö Jaakko, apulaiskaupunginjohtaja Reinikainen Riitta, rehtori, Länsimäen koulu Nyman Lenita, monikulttuurisuusasiain yksikkö Turtiainen Petra, aluekoordinaattori Anttila Anu, sihteeri, monikulttuurisuusasiain suunnittelija 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Osallistujat esittelivät itsensä lyhyesti. Erityinen kiitos esitettiin Diaynet-yhdistykselle, joka tarjosi kokoukselle paitsi tilat myös musiikkiesityksen. Kokouksen teemana oli uskonnollinen vuoropuhelu. Tavoitteena oli tuoda neuvottelukunnalle tietoa Vantaalla toimivista uskonnollisista yhdyskunnista ja käynnistää laajempi vuoropuhelu eri toimijoiden välillä. Maahanmuutto on tuonut Vantaalle evankelis-luterilaisen kirkon rinnalle uusia uskonnollisia yhdyskuntia. Monet niistä paitsi tarjoavat jäsenilleen hengellisen ja sosiaalisen yhteisön, myös tekevät kotoutumista edistävää työtä. Vuoropuhelun edistäminen myös kuuluu neuvottelukunnan tehtäviin. 2. Työjärjestyksen hyväksyminen, pöytäkirjan tarkastajien valinta ja edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Päätös: hyväksyttiin työjärjestys ja valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Harun Osmani ja Tewodros Guday. Edellisen kokouksen muistioon ei ollut huomautettavaa. 3. Mitä on uskontojen välinen vuoropuhelu Suomessa? Uskontodialogiin erikoistunut oppilaitospappi Heidi Rautionmaa pohjusti neuvottelukunnassa käytyä vuoropuhelua kertomalla diaesityksen avulla, minkälaisia kokemuksia siitä on Suomessa. Vuoropuhelu on keino keskinäisen ymmärryksen lisäämiseksi ja sitä mukaa, kun suomalainen yhteiskunta jatkaa monimuotoistumistaan, sen tarve kasvaa. Esitys löytyy kokonaisuudessaan Prezistä: Osallistujat keskustelivat uskontodialogin monista ulottuvuuksista. Erityisen tärkeänä nousi esiin arjen dialogi, joka on toisen ihmisen kohtaamista ruohonjuuritasolla. Uskonnolliset yhteisöt voivat edistää dialogia omassa toiminnassaan järjestämällä tilaisuuksia kohtaamiseen, esimerkkinä kymmenen eri uskontokunnan Siltapiiri Leppävaarassa. Yhteisesti todettiin, että muihin ihmisiin ei pitäisi kohdistaa stereotypioita ja ennakkoluuloja esim. ulkonäön perusteella. On tärkeää löytää uskonnoista tulkintoja, jotka rakentavat yhteiskuntarauhaa. Todettiin myös, että tutustuminen muiden uskontojen edustajiin rakentaa luottamusta ja luo pohjaa yhteistyölle. Päätös: keskusteltiin ja merkittiin asia tiedoksi. 4. Miten uskonnolliset yhteisöt voivat auttaa kotoutumisessa? Kokouksessa oli edustajia Vantaan suurimpien maahanmuuttajaryhmien uskonnollisista yhteisöistä. Osallistujat esittelivät omat yhteisönsä ja kertovat niiden ajankohtaisista asioista, ilonaiheista ja huolenaiheista. Paikalla olivat

3 Muistio 3/6 1. Diyanet-yhdistys, imaami Adem Ünsel ja yhdistyksen puheenjohtaja Arslan Taskin 2. Bilal-moskeija Länsimäestä, puheenjohtaja Najiib Abdullahi 3. Evankelisluterilainen kirkko: Sari Koistinen, Hannu Lätti ja Reijo Liimatainen 4. As-Salam Islamic Center, Myyrmäki, Hassan Mustafe, puheenjohtaja 5. Vantaan islamilainen yhdyskunta, Alshifa-moskeija, Koivukylä, imaami Mohamed Salan ja Abdishakur Moalin 6. Tikkurilan ortodoksinen seurakunta, pastori Mikael Sundkvist ja vapaaehtoistyöntekijä Aleksi Saveljeff 7. Vantaan kotikirkko, pastori Jari Vahtera 8. Suomen islamilainen neuvosto SINE, puheenjohtaja Anas Hajjar Yhteenveto esiin nousseista asioista: Uskonyhteisöt ovat tärkeässä roolissa kotoutumisen edistäjinä Vantaalla. Niillä on paljon yhteistä, sillä niiden jäsenet ovat myös saman kaupungin asukkaita ja palveluiden käyttäjiä. Uskontojen välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä tarvitaan lisää. Erityisesti muslimeihin kohdistuvia ennakkoluuloja ja rasismia on paljon. Joillain yhteisöillä on jo hyvää kumppanuutta ja yhteistyötä kaupungin kanssa, mutta sitä voisi olla enemmänkin. Päätös: merkittiin asia tiedoksi. 5. Vuoropuhelu ja yhteinen ruokailu Pöytäryhmät keskustelivat ruokailun lomassa itse valitsemistaan teemoista sihteerien merkitessä pääkohdat muistiin. Samalla osallistujat saivat nauttia turkkilais-suomalaisen Nefes-yhtyeen muusikoiden esittämästä suufilaisesta musiikista, 6. Yhteenveto, purku ja kommenttipuheenvuorot - ajankohtaisia asioita kouluissa ja kaduilla Pöytäryhmien sihteerit esittivät vuorollaan yhteenvedot käydyistä vuoropuheluista, jonka jälkeen opetuspäällikkö Tapio Lahtero ja Länsimäen koulun rehtori Riitta Reinikainen kommentoivat koulumaailman näkökulmasta kulttuurien ja uskontojen rinnakkaineloa. Komisario Jarmo Ojala oli estynyt, mutta hän lähetti kirjallisia kommentteja. Pöytäryhmien keskusteluissa esiin nousseet asiat tiivistetysti: Uskonnolliset yhdyskunnat voivat olla keskeisessä roolissa kotoutumisen edistäjinä, sillä niiden tarjoama yhteisöllisyys vähentää yksinäisyyttä, pelkoa ja syrjäytymistä Kotouttamisessa voisi tehdä enemmänkin yhteistyötä, ja kaupungin tulisi kertoa mitä se odottaa uskonnollisilta yhdyskunnilta. Ohjausta ja neuvontaa voidaan tehokkaasti antaa yhteisöjen johtohenkilöiden kautta. Kaupungin avustuksista pitäisi tiedottaa yhteisöille. Voisiko Vantaalle perustaa oman islamilaisen päiväkodin tai vantaalaiset käyttää helsinkiläisten palveluita? Uskontojen välillä pitäisi olla enemmän keskustelua luottamuksen rakentamiseksi ja verkostoitumiseksi, valmiutta löytyy. Myös uskonnollisten yhteisöjen johtohenkilöiden ja kaupungin johdon tulisi jakaa keskenään tietoa. Kohtaamisia pitäisi järjestää neutraaleissa tiloissa. Eri uskonyhteisöjen työ pitäisi saada paremmin näkyväksi myös kaupungin puolella Kunta yhdistää meitä kaikkia, ja lapsiperheiden ongelmat ovat universaaleja, joten keskustelua ja kieli- ja kulttuuriyhteistyötä tarvitaan. Sosiaali- ja terveyspalveluista pitäisi tiedottaa yhteisöissä ja palvelut voisivat jalkautua moskeijoihin tai muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin. Positiivisia asioita pitäisi sanoa entistä kuuluvammin ja toistuvasti, sillä negatiiviset asiat leviävät mediassa ja sosiaalisessa mediassa (erityisesti islamista) todella nopeasti. Pitäisi miettiä, miten kohuihin voisi nopeasti reagoida yhdessä. On tarpeen avata ovia, lisätä tietoutta ja häl-

4 Muistio 4/6 ventää ennakkoluuloja. Julkisyhteisöjen pitäisi tulla enemmän esiin rasismin tuomitsemisessa, esim. kirkoissa pitäisi viettää rasisminvastaista päivää. Huolenaiheita: Perheet eivät löydä ennaltaehkäiseviin palveluihin. Ratkaisu: perhekoutsit voivat mennä käymään uskonnollisissa yhdyskunnissa. Muslimien hautaus on edelleen ongelma Kaupunki on vähentänyt yhteisöjen tukemista, esim. tilojen saanti on vaikeutunut ja kallistunut Yhteisöllisyyden mureneminen, yksinäisyys, rasismi ja ennakkoluulot, tietämättömyys islamista, hengellinen ja fyysinen väkivalta, maailman tilanne Länsimäen koulun rehtori Riitta Reinikainen totesi, että Länsimäen koulu on hyvin monikulttuurinen. Oppilaista 36 % on maahanmuuttajataustaisia ja opiskelee suomea toisena kielenä. Oman äidinkielen opetusta annetaan 23 eri kielessä. Koulussa käyvät vieraat ovat panneet merkille koulussa vallitsevan vahvan yhteisöllisyyden ja todenneet, että siellä kasvetaan monikulttuurisuuteen. Toki kiistojakin on, ja joskus ne lähtevät uskonnosta. On kuitenkin nähtävissä, että oppilaat eivät silloin puhu omalla suullaan vaan toistelevat kotoa opittuja ennakkoluuloja. Koulussa korostetaan muiden hyväksymisen ja kunnioittamisen tärkeyttä. Haasteena on saada vanhempia enemmän mukaan vanhempainiltoihin, sillä aikuisten yhteistyötä tarvitaan. Rehtori on halukas tapaamaan myös muiden kuin evankelis-luterilaisen seurakunnan edustajia. Opetuspäällikkö Lahtero nosti esille kolme tekijää, jotka antavat lapsille avaimet menestymiseen: opetuksen taso, oppilaan kotitausta ja kielitaito. Vantaa haluaa kehittää opetuksen laatua, ja siinä onnistumiseksi palautetta otetaan vastaan myös uskonnollisilta yhdyskunnilta. On erityisen tärkeää, että vanhemmat välittävät lapsille myönteisen suhtautumisen koulutukseen. Myös suomen kielen oppimisessa tarvitaan kotien vetoapua. Koulun lisäksi kieltä pitäisi oppia esim. harrastuksissa. Dialogia tarvitaan siinä, mikä olisi sopiva paikka tavata suomenkielisiä, jos kaikki eivät voi mennä nuorisotiloihin. Yhteisessä keskustelussa nousi esille suomen kielen oppimisen tärkeys. Käytiin myös keskustelu oman äidinkielen ja uskonnon tärkeydestä identiteetin rakentajana ja kiitettiin Vantaan oman äidinkielen ja uskonnon opetusta ja opettajia hyvästä työstä todeten kuitenkin, että päteviä uskonnonopettajia ja arabiankielenopettajia tarvitaan. Poliisin kirjallinen kommentti komisario Jarmo Ojalalta: Monikulttuurinen Vantaa ei juurikaan näy poliisilaitoksen arjessa kun puhutaan Vantaalla asuvista monikulttuurisista ihmisistä. Viime aikoina kuitenkin turvapaikanhakijat ovat työllistäneet poliisilaitosta melkoisesti niin kuin useita muitakin poliisilaitoksia Suomessa. Vantaalla poliisin silmin katsottuna monikulttuuriset ihmiset asuvat ja elävät varsin hyvässä sopusoinnussa keskenään valtaväestön kanssa, toki yksittäisiä ongelmia ilmenee aina silloin tällöin. Tähän asti ne on saatu ratkaistua yhteistyössä asianosaisten, poliisin ja muiden yhteistyökumppanien kanssa ainakin kohtuullisen hyvin. Vantaan kaupungin ja muiden toimijoiden vahva panostus on selvästi helpottanut huomattavasti poliisin työtä monikulttuuristen ihmisten kanssa. Tästä esimerkkinä on Vantaan Hakunilan valitseminen vuoden 2015 lähiöksi, johon Vantaan kaupunki ja alueen lähipoliisit ovat usean vuoden voimakkaasti panostaneet, unohtamatta muita alueen aktiivisia toimijoita. Tapanilan tapahtuma keväällä 2015 aiheutti voimakasta keskustelua lehdistössä ja sosiaalisessa mediassa. Vantaalle tämä vaikutti siten, että tapauksen epäillyistä osa asui Vantaan Koivukylässä. Poliisi ja muutkin viranomaiset olivat varautuneet ongelmiin, mutta kokonaisuutena ajatellen ongelmat olivat yksittäisiä vaikkakin se aiheutti suurta huolta maahanmuuttajien keskuudessa. Tapauksen jälkeisiin

5 Muistio 5/6 vähäisiin ongelmiin varmasti vaikutti Vantaan somaliyhdistyksen vahva rauhoittava vaikutus alueen maahanmuuttajataustaisiin ihmisiin sekä kokonaisuutena viranomaisten yhteistoiminta. Vantaalla on yhteinen asenne ja päämäärä eri toimijoiden keskuudessa: halu ylläpitää turvallista ja rauhallista monikulttuurista yhteiskuntaa. Yhteisen keskustelun tuloksena syntyi seuraavanlaisia ehdotuksia ja ideoita: Uskonnolliset yhdyskunnat jatkavat keskustelua keskenään ja laajentavat piiriä. Kaikki halukkaat saivat laittaa yhteystietonsa osallistujalistaan, joka on tämän muistion liitteenä. Neuvottelukunta vie toimialoille voimakasta viestiä siitä, että vuoropuhelua tarvitaan. Monikulttuurisuusyksikkö miettii koordinointia. Sivistystoimi toivoo säännöllisiä tapaamisia. Uskonnollisten yhdyskuntien edustajat ja vanhemmat voivat halutessaan ottaa yhteyttä suoraan rehtoriin tai mennä sivistysvirastoon keskustelemaan. Uskonnollisia yhteisöjä toivotaan mukaan kaupungin uuden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen Päätös: keskusteltiin, sovittiin jatkotoimenpiteistä ja merkittiin asia tiedoksi. 7. Muut esille tulevat asiat Valtakunnallisen monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry:n tavoitteena on edistää monikulttuurisen suomalaisen yhteiskunnan kehittymistä ja tukea jäsenjärjestöjä. Viime keväänä verkosto toteutti Kaikkien vaalit -eduskuntavaalikiertueen osana icount hanketta. Sen avulla edistettiin vuoropuhelua uussuomalaisten, viranomaisten ja poliittisten puolueiden välillä. Verkosto on hakemassa rahoitusta jatkohankkeelle, joka tullaan toteuttamaan kuudessa suurimmassa kaupungissa. Vantaata on pyydetty mukaan kumppaniksi, mutta ilman omaa rahoitusosuutta. Tavoitteena on rakentaa Vantaan osuus sellaiseksi, että se palvelee mahdollisimman hyvin Vantaan tarpeita. Neuvottelukunta totesi, että Vantaan mukanaolo hankkeessa on hyvä asia. Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisenä rauhanpäivänä Leppävaaran seurakunnan Siltapiirissä on avoimet ovet. Kaikki ovat tervetulleita. Pääkaupunkiseudun Töissä Suomessa ESR on saamassa rahoitusta. Asiaa käsitellään tarkemmin seuraavassa neuvottelukunnan kokouksessa Päätös: merkittiin asiat tiedoksi. 8. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo kiittäen osallistujia hyvästä keskustelusta ja lämpimästä ja rakentavasta ilmapiiristä. Hakunilan kansainvälistä yhdistystä kiitettiin herkullisesta ateriasta ja pitkäjänteisestä työstä kulttuurien välisen ymmärryksen lisäämiseksi erityisesti Hakunilan ja Länsimäen alueella. Erityisen kiitoksen vieraanvaraisuudesta sai Diaynet-yhdistys, joka avasi ovensa suurelle ja kirjavalle joukolle kokousväkeä. Seuraavat kokoukset: klo 17, teemana yrittäjyys ja työllisyys, Leija klo 17, pääkaupunkiseudun yhteiskokous Vantaalla, valtuustosali klo 17, palautekokous, Vantaan venäläinen klubi

6 Muistio 6/6 Ranbir Sodhi, puheenjohtaja Anu Anttila, sihteeri Harun Osmani, pöytäkirjantarkastaja Tewodros Guday, pöytäkirjantarkastaja