Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan kokous muistio

Transkriptio

1 Muistio 1/5 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan kokous muistio Aika Ke klo Paikka Yrityspalvelukeskus Leija, Elannontie 3, Vantaa Osallistujat Jäsenet Läsnä Varajäsenet Läsnä Sodhi Ranbir, puheenjohtaja Abdullah Masud Osmani Harun, varapj Yüzlü Murat Tewodros Guday Essak Batulo Niemi Matti Ismo Kontoniemi Laakso Sari Salonen Maria Faraj Mohamad Juwaisir Wi-aam Hoti Hasime ei Aly Sirpa ei Käkelä Mila Miettinen Liisa Liimatainen Reijo, saapui Nieminen Miikku Luttinen Pauli Artturi Teijo Kakko Mononen Kiounneia Chen Jenni Jennifer Pajula, lähti Karhunen Anneli Nillukka Pasi-Marcus ei Said Arshe ei Salminen Helvi ei Uitto Seija Pysyvä asiantuntija, maahanmuuttajapalvelut Sanna Kohvakka Toimialojen edustajat Toimialojen varaedustajat Linderborg Hilkka (soster) ei Van Dijken Marjo Repo Marja (sivi) Ari Tossavainen Rajala Johanna (mato) Ulkopuoliset asiantuntijaedustajat Varaedustajat Tiainen Harri, Uudenmaan TEtoimisto, Koukkunen Hilkka Vantaan toimipiste Ojala Jarmo, Itä-Uudenmaan poliisi,, lähti Aittamaa Teemu Vantaan poliisilaitos Hurmola Jussi, Vantaan yrittäjät ei Mänttäri Esa Tulensalo Ari, Helsingin seudun, lähti kauppakamari, Vantaan toimisto Korhonen Marketta, YritysVantaa Muut ulkopuoliset osallistujat Ismail Liban, Tukimajakka Ky, lähti Kyntäjä Eve, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö Lahtinen Markku, Helsingin seudun kauppakamari Muut Vantaan kaupungin osallistujat Viljamaa Kimmo, elinkeinopäällikkö, lähti Karhu Turo, perhekoutsi, saapui Lautiola Hannele, esittelijä, monikulttuurisuusasiain päällikkö Kentta Tiina, Kotouttamisen tsemppari -hanke Lindén Suvi, Kotouttamisen tsemppari -hanke Niinistö Jaakko, apulaiskaupunginjohtaja Anttila Anu, sihteeri, monikulttuurisuusasiain suunnittelija Läsnä

2 Muistio 2/5 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. 2. Työjärjestyksen hyväksyminen, pöytäkirjan tarkastajien valinta ja edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Päätös: Työjärjestykseen tehtiin pieni muutos: apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistö ja komisario Jarmo Ojala tiedottivat turvapaikanhakijoiden vastaanoton tilanteesta Vantaalla heti kokouksen alussa, jolloin asiasta myös keskusteltiin. Edellisen kokouksen muistioon ei ollut huomautettavaa. pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Matti Niemi ja Sari Laakso. 3. Tilannetiedotus turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten tilanteesta Vantaalle on perustettu Veromiehen alueelle neljä vastaanottokeskusta, joihin on saapunut tähän mennessä noin tuhat turvapaikanhakijaa. Komisario Jarmo Ojala on poliisin yhteyshenkilö vastaanottokeskuksiin liittyvissä asioissa. Suurin osa turvapaikanhakijoista on irakilaisia nuorehkoja miehiä. Poliisi on lisännyt läsnäoloa alueella, sillä jotkut asukkaat ovat olleet huolissaan turvallisuudesta. Tphakijoiden vastaisia mielenilmauksia ei silti Vantaalla juuri ole ollut. Apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistö kertoi, että kaupungille ei koidu kuluja vastaanotosta, sillä valtio maksaa kustannukset täysimääräisinä. Kaupungin roolina on koordinoida vapaaehtoistoimintaa, jota tarvitaan turvapaikanhakijoiden tukemiseksi ja mielekkään tekemisen järjestämiseksi odotteluaikana. Turvapaikkatutkinta on ruuhkautunut, ja odotusaika venyy pitkäksi. Viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistyötä tarvitaan. 4. Yrityksille suunnatut palvelut Vantaalla Neuvottelukunta sai yrittäjyysasioista tuhdin tietopaketin, kun Vantaan elinkeinopäällikkö Kimmo Viljamaa esitteli Vantaalla yrityksille tarjolla ovat palvelut, YritysVantaan toimitusjohtaja Marketta Korhonen kertoi tarkemmin yrittäjien neuvonnasta, ja sen jälkeen neuvonnan asiakkaana ollut Liban Ismail kertoi omista kokemuksistaan maahanmuuttajataustaisena aloittelevana yrittäjänä. Vantaa on keskeinen paikka, jossa työpaikkoja ja yrityksiä syntyy koko ajan. Viljamaan mukaan keskeistä on saada yritykset löytämään olemassa olevat palvelut. Laaja kirjo toimijoita palvelee eri vaiheessa olevia yrittäjiä ja yrityksiä, mutta Vantaan erityisyys on se, että palveluita on koottu Leijaan saman katon alle. Maahanmuuttajien kannalta iso rooli on aloittavien yrittäjien palveluilla. Uusin palvelu on yrityskiihdyttämö Turbiini, josta voi saada tukea esim. uusien ideoiden testaukseen. Ks. Yrittäjille suoraan kohdistettujen palveluiden ohella tärkeää on välillinen tuki maankäytön kautta, kuten toimivat tieverkostot, kaavoitus ja yritystontit. Ne luovat yrittämiselle reunaehdot. Viljamaan laaja esitys tulee neuvottelukunnan nettisivuille piakkoin. Korhonen päivitti neuvottelukunnalle Vantaan uusyrityskeskuksen kuulumiset. Vantaalle perustetaan yli 1000 uutta yritystä vuodessa. Nykyisessä taloustilanteessa on paljon uusia yrittäjiä, joista osa on pakkoyrittäjiä, osa muita itsensä työllistäjiä. Yrittäjiksi haluavilla on kaikenlaisia ammattitaustoja ja he edustavat monia eri kansalaisuuksia. Sitä ei kysellä, mutta tiedossa on, että Venäjä, Viro, Turkki, Kiina ja Thaimaa ovat yleisimpiä. Neuvontaa saa suomen lisäksi englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Paikallisen ympäristön tuntevien asiantuntijoiden vastaanoton saa ajanvarauksella saman katon alta. Neuvonta on maksutonta ja luottamuksellista, ja asiat voivat vaihdella suuresti, aina rahoituskuvioista ja lupaasioista markkinointiin. Liikkeelle lähdetään liikeideasta ja realistisen liiketoimintasuunnitelman laatimisesta. Neuvonnan jälkeen monen silmät avautuvat, ja noin puolet ei lopulta aloita liiketoimintaa.

3 Muistio 3/5 Maahanmuuttajien yrittäjyyden erityispiirteitä: yrittäjien määrä kasvaa jatkuvasti, ja heidän osuutensa kaikista asiakkaista on ollut 33 % tänä vuonna (viime vuonna 24 %). He ovat hyvin yrittäjähenkisiä, ja yrittäjyys on usein ainoa keino työllistyä, vaikka monella on korkeakoulutausta. Liiketoimintasuunnitelmat vaativat paljon työstämistä heikon kielitaidon ja yrittäjäosaamisen puutteen vuoksi. Myös byrokratiaa on paljon enemmän kun monen kotimaassa vaaditaan. Usein maahanmuuttajien yritykset ovat pieniä toiminimiä (1-2 henkeä) ja työllistävät perheenjäseniä. Naisia on n. neljäsosa, kun valtaväestössä heitä on prosenttia. Tyypillisiä aloja ovat siivous-, rakennus- ja kauneusala. Maahanmuuttajien erityishaasteita ovat markkinointi ja asiakashankinta. Myös rahoituksen järjestäminen on haaste, ja starttiraha onkin erityisen tärkeä tuki. Maahanmuuttajien yrittäjyyttä tukevaa Yrittäjäksi Suomeen palvelumallia on kehitetty yhteistyössä Helsingin ja Espoon kanssa. Tuore yrittäjä Liban Ismail kertoi oman tarinansa yrityksen perustamisesta. Hän totesi, että on hienoa, että yrittäjillä on paikka johon voi aina mennä. Aloittelevien maahanmuuttajataustaisten yrittäjien haasteena on usein kieli ja yritystaustan puute. Ismail kertoi saaneensa Marketta Korhoselta ammattitaitoista konsultointia siitä mitä yrittäjyys Suomessa on ja oppineensa, että byrokratiassa ei ole mitään pelättävää. Nyt sosiaalialan ammattilaisella kumppaneineen on tukipalveluita maahanmuuttajaperheille tarjoava Tukimajakka Ky. Yrityksen erityisvahvuutena on kulttuurintuntemus. Se tarjoaa tukihenkilöpalveluita vuotiaille, perhetyötä, tulkkausta sekä jälkipalveluita. Keskustelussa kiitettiin yrittäjille nykyään tarjolla olevia neuvontapalveluita ja todettiin, että yrittäjyyteen tulisi rohkaista vielä enemmän. Starttirahaan liittyen te-toimiston suuntaan lähti viesti, että starttirahaa pitäisi mainostaa TE-toimistoissa kaikille asiakkaille, koska starttirahapäätös pitää saada jo ennen yrityksen rekisteröintiä. 5. Kauppakamari ja pääkaupunkiseudun Töissä Suomessa -hanke Asiamies Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista valotti HERIEC-hankkeen kokemuksia pääkaupunkiseudun korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien mentoroinnissa ja työmarkkinoille pääsyn tukemisessa sekä Kauppakamarin osuutta alkamassa olevassa pääkaupunkiseudun yhteisessä Töissä Suomessa hankkeessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan (CIMO) Suomeen tulevista ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista noin 70 % olisi halukkaita jäämään Suomeen, jos töitä löytyisi. HERIEC-hankkeessa heitä tuettiin mentorointiohjelman avulla, jossa oli mm. kulttuurienvälistä koulutusta, opastusta työnhakuun, yleistä kannustusta ja rinnalla kulkemista. Hankkeessa oli 23 mentoriparia, mutta mentoirotaviksi halukkaita olisi ollut paljon enemmän. Työllisistä maahanmuuttajista yli 40 % on mara- eli kiinteistö-, majoitus- ja ravitsemusaloilla. Korkeakoulutetut opiskelijat ovat halukkaita kokeilemaan myös yrittäjyyttä. Yritys onkin helppo perustaa, mutta siitä eteenpäin on paljon byrokratiaa. Pitkän tähtäimen unelma, jota Kotona Suomessa hankkeessa lähdetään rakentamaan, on Helsinki International House, jossa kaikki työperäiseen maahanmuuttoon liittyvät asiat olisivat saman katon alla lupapalveluista työnantajapalveluihin, mm. poliisi, Migri, Maistraatti ja Kauppakamari. Maahanmuuttajia hanke hyödyttää erityisesti tarjoamalla työnantajayhteydet. Vantaan osahankkeessa ovat venäläistaustaiset maahanmuuttajat mukana Vantaan venäläisen klubin tuoman kumppanuuden kautta. Lahtinen totesi lopuksi, että kaikille ei voi tarvita kaikkea, vaan eteenpäin on mentävä pala palalta. Hankepäätöstä odotetaan lokakuun aikana.

4 Muistio 4/5 6. SAK:n toiminnasta maahanmuuttoasioiden parissa ja Töissä Suomessa -hanke Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä Suomen ammattiliittojen keskusjärjestöstä kertoi neuvottelukunnalle, mitä SAK:ssa ja sen alaisissa liitoissa on tehty maahanmuuttoon liittyen. SAK:ssa on tehty maahanmuuttajatyötä jo vuosia, mutta näkökulma on muuttunut matkan varrella. Monikulttuurisuuden ymmärtämisestä painopiste on siirtynyt maahanmuuttajien edunvalvontaan ja kototutumisen haasteisiin. Tavoitteet ja toimenpiteet löytyvät vuonna 2013 valmistuneesta strategiasta, Tällä hetkellä päällimmäisenä ovat työntekijöiden oikeuksien turvaaminen ja työsyrjinnän ehkäiseminen sekä kotoutuminen Suomeen ammattiliiton jäsenenä. Maahanmuuttajista halutaan aktiivisia jäseniä ja heidän parissaan tehdään paljon työtä. Painopistealueita ovat edunvalvonta, järjestäytymisen ja kotoutumisen edesauttaminen sekä maahanmuuttopolitiikkaan ja lainsäädäntöön vaikuttaminen. Edunvalvonta kohdistuu kaikkiin työntekijöihin, ei vain jäsenkuntaan. Tavoitteena on estää kahden kerroksen työmarkkinoiden syntyminen. Toimenpiteinä SAK lisää henkilökohtaista neuvontaa, kehittää yhteistyötä maahanmuuttajajärjestöjen kanssa ja mm. tarjoaa koulutuksia liittojen jäsenille. Politiikkaan vaikutetaan yhä enemmän ja myös EU-tasolla. Syrjinnän ja rasismin torjunnassa tarvitaan proaktiivisuutta. Esimerkkeinä toiminnasta JHL:ssä on ollut mentorointiprojekti työelämän pelisäännöistä ja PAMissa ihmiskauppaprojekti. SAK:n Töissä Suomessa -osahankkeen ytimessä tulee olemaan kaikille ulkomaalaisille ja maahanmuuttajataustaisille työntekijöille suunnattu työsuhdeneuvonta. Tällä hetkellä ilmaista juridista työsuhdeneuvontaa ei ole saatavissa, mutta hankkeeseen palkataan juristi sitä varten. Monitoimijaisessa hankkeessa voidaan tavoittaa myös työelämätietoutta tarvitsevat järjestöt, ammattiliitot ja luottamusmiehet. Kyntäjän mukaan myös SAK:n toiveena on pysyvä palvelu saman katon alla. SAK:lla on palkansaajien näkökulma, mutta kaikki ovat lopulta samassa veneessä. Kauppakamarin ja SAK:n esityksistä käytiin yhteinen keskustelu, jossa nousi esiin mm. seuraavia asioita: Kauppakamarin missiona on saada yrityksiin sellainen henki päälle, että ne palkkaavat enemmän maahanmuuttajia ja tarttuvat paremmin mentoritoimintaan. Kauppakamari myös voi auttaa yrityksiä monikulttuurisen työpaikan luomisessa. Kyntäjä totesi maahanmuuttajien ammattiyhdistystoimintaan liittyen, että ammattiyhdistystoiminnasta ei aina ole oikeaa tietoa vaan ennakkoluuloja, sillä työntekijöitä tulee myös maista, joissa ammattiliittoon kuuluminen on ollut vaarallista tai ne eivät ole itsenäisiä. Siksi tarvitaan koulutusta ja oikeaa tietoa. Ulkomaalaisille opiskelijoille tulevien lukukausimaksujen vaikutuksesta opiskelijamääriin ei ole vielä tietoa, mutta sitäkin tärkeämpää olisi auttaa opiskelijoita töihin, ja siinä hanke voi auttaa. Kommentoitiin myös, että esim. hoitoalalla (keskiaste) monen opinnot ovat lopahtaneet siihen, että opiskelija ei ole saanut harjoittelupaikkaa. Kauppakamarin hanke keskittyy ammattikorkea- ja korkeakouluopiskelijoihin. Mentoritoimintaan mukaan pääsyyn on yleisiä hakuja ja monia mahdollisuuksia. 7. Muut esille tulevat asiat Perhekoutsit: Perhekoutsi Turo Karhu kertoi kesällä käynnistyneestä perheille suunnatusta matalan kynnyksen palvelusta. Koutsit ovat viisihenkinen moniammatillinen ryhmä, joka tarjoaa vantaalaisille lapsiperheille varhaista tukea. Tuella on matala kynnys ja koutseihin voi itse ottaa yhteyttä, kunhan lapsi on alle 18-vuotias. Koutsit auttavat niin pienissä kuin isommissakin pulmissa ja ohjaavat tarvitta-

5 Muistio 5/5 essa eteenpäin. Toimintaa on mainostettu laajasti, mutta maahanmuuttajataustaisia perheitä haluttaisiin tavoittaa enemmän. Neuvottelukunnalle annettiin mainoslehtisiä eteenpäin jaettavaksi. Vantaankosken kehittämissuunnitelma Asemakaavasuunnittelija Johanna Rajala esitteli neuvottelukunnalle Vantaankosken kehittämissuunnitelman ja siihen liittyvän kilpailun. Kilpailussa haetaan toteutuskelpoisia ideoita ja yhteistyökumppaneita suunnitteluvaiheeseen tulevaisuuden yrityscampuksen kehittämiseksi Vantaankosken alueella. Kaikki kiinnostuneet voivat tulla mukaan, myös yritysten ulkomaalaisten työntekijöiden toivotaan osallistuvan. Osallistumistapa hyvin vapaa se voi olla tekstiä, kuvaa, ääntä, esine tms. Sekä pienet että isot ideat ovat tervetulleita. Paikan henki, paikallisuuden ja paikallisten yrittäjien hyödyntäminen ja kulttuurimaiseman hyödyntäminen ovat tärkeitä lähtökohtia. Kilpailu avataan marraskuussa ja siitä tiedotetaan erikseen. Merkittiin asia tiedoksi. Kulttuuriseppä-palkinto: Vantaalla annetaan vuosittain Kulttuuriseppä-tunnustus, ja neuvottelukunta on perinteisesti valinnut kaksi edustajaa raatiin. Raati valitsee vuoden 2015 Kulttuurisepän ja valinta julkistetaan viimeistään Päätös: valittiin Mohamed Faraj ja Mila Käkelä Kulttuuriseppä-raatiin ja merkittiin asia tiedoksi. 8. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Seuraavat kokoukset: klo 17, pääkaupunkiseudun yhteiskokous Vantaalla, valtuustosali klo 17, palautekokous, Vantaan venäläinen klubi