Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 821/2009 vp Mielenterveyslain uudistaminen Eduskunnan puhemiehelle Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) selvitti tuloksellisuustarkastuksessaan, miten mielenterveyspalveluita ohjaava lainsäädäntö toimii käytännössä. Tarkastuksen mukaan mielenterveyslaki kaipaa perusteellista uudistamista, sillä tulokset eivät vastaa sitä, mitä laeilla on tavoiteltu. Mielenterveyspalvelut ovat painottuneet entistä enemmän avohoitoon, mutta sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyö ei ole kehittynyt toivotusti. VTV:n johtavan tuloksellisuustarkastajan Taina Rintalan mukaan yksi esimerkki ongelmista on mielenterveyspotilaiden sosiaalinen kuntoutus ja se, mitä sillä tarkoitetaan. Tarkastusten perusteella kuntoutus voi olla lehtien haravoimista tunnin päivässä, jos sitäkään. Myös mielenterveyskuntoutuksen järjestämisestä puhutaan laissa niin epämääräisesti, että se aiheuttaa hämmennystä. Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtajan Timo Peltovuoren mukaan laissa sanotaan vain, että kuntoutusta on järjestettävä tarpeen mukaan, mutta ei määritellä, mikä se tarve on. Asiakkaalla ja hänen omaisellaan on helposti eri tarve kuin rahakirstun vartijalla. Mielenterveyspalveluja koskeva säädöskokonaisuus on esimerkki sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollisen ja organisatorisen palvelujärjestelmän ja palveluiden pirstaleisuudesta. Tarkastusviraston mukaan mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa esitetty ehdotus mielenterveyslain päivittämisestä vastaamaan nykytilannetta ei ole riittävä, vaan laki pitäisi uudistaa kokonaan. Pirstalainen mielenterveyspalvelujärjestelmä ja kuntien erilaiset palveluiden organisointitavat vaikeuttavat myös tilastointia ja kokonaiskuvan hahmottamista. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan kuntatilastojen perusteella ei voida laskea mielenterveyshäiriöiden avohoidon todellisia kustannuksia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin mielenterveyslain uudistamiseksi ja mielenterveyspalvelujärjestelmän pirstaleisuuden eheyttämiseksi? Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2009 Sari Palm /kd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Palmin /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 821/2009 vp: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin mielenterveyslain uudistamiseksi ja mielenterveyspalvelujärjestelmän pirstaleisuuden eheyttämiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Mielenterveyslaki (1116/1990) sisältää mielenterveystyön määritelmän. Mielenterveystyöllä tarkoitetaan mielenterveyslaissa yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveydenhäiriöiden syntyä ehkäisevä työ on keskeinen osa mielenterveystyötä. Kunnat järjestävät mielenterveyspalveluja osana kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kuntien velvoitteesta järjestää näitä palveluja säädetään kansanterveyslaissa (66/1972), erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) ja sosiaalihuoltolaissa (710/1982). Mielenterveyspalvelujen sisältöä ja yhteensovittamista koskevat yleiset periaatteet sisältyvät mielenterveyslakiin, samoin tahdosta riippumattoman hoidon toteuttamisen edellytyksiä koskevat säännökset. Väestön psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen toteutuu eri viranomaisten tehtävissä. Kansanterveyslaissa se määritellään myös osaksi kansanterveystyötä. Kunnan on huolehdittava väestön elinolosuhteiden kehittämisestä siten, että elinolosuhteet edistettävät yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvua ja ehkäisevät ennalta mielenterveydenhäiriöiden syntyä. Mielenterveyspalvelut voivat olla ennaltaehkäiseviä, jolloin ne kohdistuvat mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemiseen ja riskiryhmille tai lievästi oireileville tarjottuun varhaiseen tukeen. Myös yksilön ja yhteisön psykososiaalinen tuki poikkeuksellisissa kriisitilanteissa on ennaltaehkäisevää palvelua. Nämä ennaltaehkäisevät mielenterveyspalvelut ovat luonteeltaan perusterveydenhuoltoon ja sosiaalihuoltoon, sekä jossain määrin myös muihin toimiin liittyviä tehtäviä, joiden suorittaminen on verkostoitunutta ja moniammatillista, usein muihin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin kytkeytyneitä. Tästä on esimerkkinä kouluterveydenhoitajan työ. Mielenterveyspalveluita ovat myös mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden tutkimiseen, parantamiseen, lievittämiseen ja kuntouttamiseen tähtäävät palvelut, joita toteutetaan julkisella sektorilla lähinnä sosiaalitoimessa, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Mielenterveyspalvelut on järjestettävä sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Tiedämme, että osalle kuntia väestön tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen mukaan lukien ehkäisevän työn järjestäminen on nykyisessä taloudellisessa tilanteessa vaikeaa. Tavoitteena onkin etsiä keinoja, joiden avulla kunnat voisivat järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut nykyistä laajemmalla väestöpohjalla. Riittävät väestöpohjat mahdollistavat palvelutarpeeseen vastaamisen nykyistä yhdenmukaisemmin koko maassa. Yksityiskohtaisia sisällölliseen laatuun liittyviä kysymyksiä on tarkoituksenmukaista ohjata ohjein ja suosituksin, jotta nopeasti kehittyvää psykiatrista tietoa voidaan 2

3 Ministerin vastaus KK 821/2009 vp Sari Palm /kd tehokkaasti käyttää toiminnan sisällölliseen kehittämiseen. Mielenterveyspalvelujen järjestäminen edellyttää moniammatillisen ja monialaisen, verkostomaisen työskentelyn mahdollistamista, jossa palveluiden käyttäjän läheiset, omaiset ja arkiympäristö huomioidaan. Sen vuoksi tarvitaan laaja lainsäädäntöuudistus, jolla mahdollistetaan tällainen laaja-alainen toiminta. Tämä toteutuu valmisteltavana olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistuksessa, jossa tullaan kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulun yhteistyövelvoitteeseen palvelujen järjestämiseksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Uuden terveydenhuoltolain eräänä tavoitteena on ennaltaehkäisevän työn korostaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Mieli ohjelman valmistellut työryhmä on tehnyt ehdotuksia mielenterveyslainsäädännön ja muiden toimien kehittämiseksi. Työryhmän ehdotusten toimeenpano on käynnissä. Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 821/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Palm /kd: Ämnar regeringen vidta åtgärder för att se över mentalvårdslagen och för att förenhetliga det splittrade systemet för mentalvårdstjänster? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I mentalvårdslagen (1116/1990) finns en definition av mentalvårdsarbete. Med mentalvårdsarbete avses enligt mentalvårdslagen främjande av individens psykiska välbefinnande och hans handlingsförmåga och personlighetsutveckling samt förebyggande, botande och lindrande av mentalsjukdomar och andra mentala störningar. Åtgärder för att förebygga uppkomsten av mentala störningar ingår som ett viktigt led i mentalvårdsarbetet. Kommunerna tillhandahåller mentalvårdstjänster som en del av social- och hälsovårdstjänsterna. Det finns bestämmelser om kommunernas skyldigheter att tillhandahålla dessa tjänster i folkhälsolagen (66/1972), lagen om specialiserad sjukvård (1062/1989) och socialvårdslagen (710/1982). Av mentalvårdslagen framgår de allmänna principerna om innehållet i och samordningen av mentalvårdstjänsterna och bestämmelserna om förutsättningarna för genomförandet av vård oberoende av patientens vilja. Till olika myndigheters uppgifter hör att främja befolkningens psykiska välbefinnande. I folkhälsolagen definieras detta även som en del av folkhälsoarbetet. Kommunen ska vidta åtgärder för att utveckla befolkningens levnadsförhållanden så att dessa främjar individens psykiska välbefinnande och hans handlingsförmåga och personlighetsutveckling och förebygger uppkomsten av mentala störningar. Mentalvårdstjänsterna kan vara förebyggande och inriktar sig då på att förebygga uppkomsten av mentalsjukdomar och andra mentala störningar och stödja riskgrupper och dem som har lindriga symptom på ett tidigt stadium. Till de förebyggande tjänsterna räknas även stöd som ges individuellt eller kollektivt i exceptionella krissituationer. Dessa förebyggande mentalvårdstjänster kan till sin karaktär relateras till primärhälsovården och socialvården samt i någon mån även till övriga verksamhetsformer som utförs nätverksbaserat och multiprofessionellt ofta i anslutning till övriga social- och hälsovårdstjänster. Som exempel på detta kan nämnas skolhälsovårdarens arbete. Med mentalvårdstjänster avses även tjänster i syfte att undersöka, bota och lindra mentalsjukdomar och andra mentala störningar samt rehabilitera klienter. Tjänsterna tillhandahålls inom den offentliga sektorn framför allt inom socialväsendet, primärhälsovården och den specialiserade sjukvården. Mentalvårdstjänsterna ska till innehåll och omfattning tillhandahållas på ett sätt som motsvarar behovet i kommunen. Vi känner till att en del av kommunerna har svårigheter med tillhandahållandet av nödvändiga social- och hälsovårdstjänster inklusive förebyggande åtgärder på grund av det aktuella ekonomiska läget. Målet är därför att söka medel genom vilka kommunerna kan ordna social- och hälsovårdstjänster för ett större befolkningsunderlag än för närvarande. Med hjälp av tillräckliga befolkningsunderlag går det att på ett mera samordnat sätt än för närvarande möta servicebehovet i hela landet. Det är 4

5 Ministerns svar KK 821/2009 vp Sari Palm /kd ändamålsenligt att reglera detaljfrågor relaterade till den innehållsmässiga kvaliteten utifrån anvisningar och rekommendationer. På så vis kan psykiatrisk kunskap som utvecklas snabbt på ett effektivt sätt tillämpas vid den innehållsmässiga utvecklingen av verksamheten. Tillhandahållandet av mentalvårdstjänsterna förutsätter att det går att utföra ett multiprofessionellt, branschövergripande och nätverksbaserat arbete som beaktar brukarens närstående, anhöriga och vardagsmiljö. För att möjliggöra en bredbasig verksamhet av detta slag krävs det en omfattande revidering av lagstiftningen. Detta realiseras genom den revidering av social- och hälsovårdslagstiftningen som för närvarande bereds och genom vilken man avser fästa mer uppmärksamhet än förr vid att samordna bl.a. de tjänster inom social- och hälsovården och skolan vilka omfattas av samarbetsförpliktelsen till en välfungerande helhet. Ett av målen med den nya hälso- och sjukvårdslagen är att betona det förebyggande arbetet. En arbetsgrupp som tillsatts av social- och hälsovårdsministeriet och som berett programmet Mieli 2009 har lagt fram förslag till utvecklande av mentalvårdslagstiftningen och annan verksamhet. Genomförandet av arbetsgruppens förslag pågår. Helsingfors den 3 november 2009 Omsorgsminister Paula Risikko 5