LAMK / Outdoors Finland Etelä Retkeilyn reittisovellusten kehittäminen

Transkriptio

1 LAMK / Outdoors Finland Etelä Retkeilyn reittisovellusten kehittäminen Fokusryhmähaastattelut/ Fokusryhmä Yleistä Outdoors Finland on kansallinen hankekokonaisuus, jota koordinoi Matkailun edistämiskeskus. Outdoors Finland Etelä -hanke vastaa eteläisen Suomen reitistöjen ja reitteihin liittyvän informaation kehittämisestä asiakasystävälliseksi. Tähän liittyen OF Etelä hanke teetti Innolink Research Oy:llä fokusryhmätutkimuksen, jonka tarkoituksena oli tutkia internetissä ja mobiililaitteissa käytettävien reittien ja matkojen suunnittelu- ja toteutuspalveluiden käytettävyyttä ja kuluttajakokemuksia sekä kerätä kehitysehdotuksia. Kolmannessa fokusryhmässä käytiin läpi neljä käyttöliittymää/sovellusta (Etelä-Karjalan reittikartta, Veloland, HSL sekä Retkeni.fi) ja kartoitettiin käyttäjien kokemuksia niistä. Alkuun keskustelijoille annettiin lyhyt lämmittelytehtävä, jossa piti etsiä jokin lomalle sopiva pyöräilyreitti Etelä-Karjalan alueelta. Jokainen sovellus esiteltiin lyhyesti, tämän jälkeen keskustelijoille annettiin noin viisi minuuttia aikaa tehdä tehtävä ja sen jälkeen keskusteltiin käyttökokemuksesta sekä kerättiin kehitysehdotuksia. 2. Keskustelijoiden profiili Kolmannen fokusryhmän osallistujat oli rekrytoitu usealla tavalla; osa henkilöistä oli niin sanotusti ammattinsa puolesta asiasta tietäviä, jotka olivat jo aiemman kyselytutkimuksen kohderyhmää ja osa oli aktiiviharrastajia, jotka oli rekrytoitu muita kautta. Osallistujia oli yhteensä kuusi ja heistä oli puolet miehiä ja puolet naisia. Iältään osallistujat olivat vuotta, suurin osa oli vuotiaita. Taustaltaan keskustelijat olivat ylemmän korkeakouluntutkinnon suorittaneita ja toimivat ylemmän toimihenkilön tai vastaavan roolissa. Keskustelijoita pyydettiin täyttämään myös perustietolomake, jossa kysyttiin muun muassa harrastuneisuutta sekä karttojen, navigointipalvelujen ja sovellusten käyttökokemuksia. 1

2 Lähes kaikki keskustelijat harrastivat pyöräilyä päivittäin. Lisäksi melontaa harrasti kaksi vastaajaa viikoittain, muut vain silloin tällöin tai lomilla. Vaellusta harrastettiin kuukausittain tai harvemmin. Lisäksi keskustelijat harrastivat hiihtoa, ulkoilua, geokätkeilyä, uintia, lumikenkäkävelyä, telemarkhiihtoa ja luonnossa liikkumista. Eniten keskustelijoilla oli käyttökokemuksia internetissä olevista retkeily- ja aktiviteettikarttapalveluista. Yksi vastaaja käytti kaikkia esiteltyjä reittisovelluksia usein, yksi vastaaja käyttää näitä joskus ja yksi käytti vain älypuhelimen karttasovelluksia usein, muita hyvin harvoin. Loput kolme vastaajaa eivät olleet käyttäneet muita kuin internetin retkeilykarttapalveluja. 3. Etelä-Karjalan reittikartta käyttökokemukset ja kehitysehdotukset Ensimmäisenä tutustuttiin Etelä-Karjalan reittikarttaan, jonka useampi keskustelija oli löytänyt jo lämmittelytehtävän aikana. Sovellus esiteltiin ryhmälle lyhyesti ja heille annettiin tehtäväksi etsiä kahden tai kolmen päivän mittainen retkeilyreitti sekä majoitus sovelluksen avulla. Keskustelijoiden mielestä tehtävänanto osoittautui hankalaksi toteuttaa tällä sovelluksella, sillä palvelussa oli paljon erillisiä retkeilyreittejä, mutta ne olivat melko lyhyitä eikä niitä voinut helposti yhdistellä usean päivän matkaksi, varsinkaan jos alue ei muuten ollut käyttäjälle tuttu. Palvelussa on paljon tietoa yksittäisistä reiteistä ja sen varrella olevista nähtävyyksistä, mutta jos haluaa tehdä jotain muuta kuin valita yhden valmiin reitin, on tiedon löytäminen haastavaa. Pelkältä kartalta tiedon saaminen koettiin haastavaksi, tieto löytyi vain reittikuvauksen alta. Esimerkiksi reittiluokitus ei näy kartalla vaan käyttäjän pitää erikseen avata reittikuvaus, jossa vaativuus kerrotaan luokituksella ja sanoin. Palvelussa on paljon pistemäisiä kohteita, mutta niitä ei sidottu mihinkään muuhun, käyttäjälle jää epäselväksi miten ne liittyvät muihin kohteisiin. Palvelussa ei ole valmiita paketteja matkailijoille ja niiden rakentaminenkin on hyvin haastavaa. Keskustelijat pitivät myös majoituksen löytämistä haastavana. Keskustelijoista osa työskentelee Metsähallituksen palveluksessa ja mainitsee että heidän luontoon.fi palvelussa on olemassa ominaisuus, jossa retkikohteen hakukentässä voi hakea sopivat reitit käytettävissä olevan ajan tai retken keston mukaan. Tällainen olisi hyvä ominaisuus myös tässä palvelussa. Lisäksi palvelu kaipaa joitain tekijöitä, jotka helpottaisivat paketointia. Nyt se sisältää vain yksittäisiä tietoja, jokainen tieto pitää hakea eri lähteistä. Vaihtoehtoisesti palvelussa voisi olla valmiita tuotepaketteja eri tyyppisille matkailijoille, esimerkiksi Etelä-Karjalan helmet. Tämä voisi nostaa reittien ja palvelun kiinnostavuutta ja tekstissä pitäisi käydä ilmi mitkä ovat vetovoimatekijät juuri tällä reitillä. Reitin nimi ei itsessään vielä kerro mitään. Paketointi voisi myös tarjota apua nopeita ratkaisuja etsiville. Yksi kehitysehdotus oli että hakutekijöinä voisi olla käytettävissä oleva aika ja ehkä myös käytettävissä oleva rahamäärä. Myös eräs keskustelija huomioi että palvelussa esitetyt väitteet jäävät ilman perusteita, lupaus Saimaan paras pyöräreitti ei perustu mihinkään. Uskottavampaa olisi jos olivat käyttäjien antamia arvioita. Keskustelijat olivat kaikki sitä mieltä että käyttäjien luomat sisällöt olisivat erinomaisia ja elävöittäisivät palvelua. Käyttäjien luoma sisältö voisi olla esimerkiksi arvioita ( viisi 2

3 tähteä ), valokuvia reitiltä tai kertomuksia. Näihin sisältöihin voi uusikin käyttäjä luottaa paremmin kuin ylläpitäjän tai virkamiehen mainostekstiin. Lisäksi eräs keskustelija toteaa että tämänhetkinen kuvamaailma on melko kliseinen eikä kerro erityisesti Etelä-Karjalan alueesta mitään, joten sitä voisi kehittää edelleen. Eräs käyttäjä etsi melontareittiä palvelusta ja löysikin kiinnostavan sisävesireitin. Hänellä haasteeksi muodostui meloessa tärkeät varustehuolto- ja yöpymismahdollisuudet. Kartalta löytyi laavun kuvat, mutta ei enempää tietoa millaisia ne ovat, voiko niissä yöpyä vai ovatko vain päiväkäyttöön tarkoitettuja jne. Reittikuvauksessa myös kerrotaan, että reitin varrelta löytyy matkailupalveluita, mutta ne eivät näy kartalla. Käyttäjältä vaatii lisätyötä lähteä erikseen etsimään mistä palveluista on kyse. Positiivista oli että suojaiset vedet, taukopaikat, kuinka pitkä reitti on ja muut olennaiset tiedot olivat hyvin esillä. Kartalta näkyi myös reitti hyvin alku- ja loppupisteineen. Yhdellä vastaajalla navigointi ei tapahdu intuitiivisesti eli hänellä on vaikeuksia löytää karttaa koko palvelusta. Käy ilmi että palvelussa virhe eli molemmat karttalinkit johtavat portaalin etusivulle. Käyttäjä toteaakin että tällä palvelulla pääsee alkuun, mutta vaatii vielä lisätyötä aika paljon jotta saisi suunniteltua koko reitin. Yhteenvetona voidaan todeta että Etelä-Karjalan retkikartta toimii hyvin yksittäisten päiväretkien tekemiseen, mutta pidempien reittien ja matkapakettien suunnitteluun se ei ole helposti soveltuva. 4. Veloland käyttökokemukset ja kehitysehdotukset Toisena sovelluksena tutustuttiin sveitsiläiseen Veloland palveluun. Tehtäväksi keskustelijoille annettiin etsiä kolmen päivän pyöräily-, vaellus- tai melontareitti sekä siihen majoitus. Osalla käyttäjillä palvelu avautui hitaasti. Tosin ongelma saattoi olla toimiston nettiyhteydessä. Osa keskustelijoista koki etusivun hieman epäselväksi tai sillisalaatiksi kuten eräs keskustelija asian ilmaisi. Sivulla oli keskustelijoiden mielestä liikaa elementtejä ja sen hahmottamiseen menee siksi aikaa. Alkuvaikeuksien jälkeen käyttökokemus parani huomattavasti kaikilla ja sovellus houkutteli käyttäjää myös eteenpäin etsimään lisätietoja reitin varrella olevista nähtävyyksistä ja tapahtumista. Usealla käyttäjällä oli samansuuntainen kokemus siitä että palvelu ikään kuin tempaisi mukaansa, reitin ja majoituksen lisäksi etsittiin kaikenlaista tietoa ja matkan kokonaisprofiili ja mahdollisuudet erilaisiin aktiviteetteihin paikan päällä hahmottuivat helposti käyttäjille. Erityisesti keskustelijat pitivät valmiista pakettivaihtoehdoista, jotka ovat erityisen soveliaita kauempaa tuleville matkailijoille, jotka etsivät valmiita vuokrapyörän sisältäviä pakettimatkoja. Sovelluksessa olevista reiteistä käy helposti ilmi matkan pituus, korkeusprofiili, vaikeusaste. Myös majoitusvaihtoehtoja on palvelussa paljon ja niistä löytyy paljon tietoa (esimerkiksi lähellä sijaitsevat nähtävyydet ja majapaikkojen yhteystiedot). Tämä mahdollistaa myös reitin rakentamisen matkalla, henkilö voi helposti soittaa ja varata seuraavan yöpaikan kun on päättänyt mihin päin lähtee. Kiitosta sovellus saa myös perusteellisista matkakertomuksista, kuvista ja muusta käyttäjien itse tuottamasta 3

4 sisällöstä. Eräs keskustelija toteakin että näistä kertomuksista ja materiaaleista löytyy paljon lisää mielenkiintoista tietoa kohteesta jos on oikeasti sinne lähdössä. Velolandissa ei koettu erikseen mitään erityisiä kehityskohtia, muutama ehdotti että etusivun selkeyttä voisi parantaa. Joka tapauksessa Etelä-Karjalan reittikartan jälkeen tämä tuntui olevan erityisen positiivinen käyttökokemus, jossa kaikki aiemmat sovelluksen kohdalla esitetyt toiveet täyttyivät. 5. HSL käyttökokemukset ja kehitysehdotukset Kolmantena sovelluksena tutustuttiin Helsingin seudun liikenteen (HSL) reittioppaaseen, joka oli erittäin tuttu sovellus kaikille keskustelijoille ja usea heistä oli käyttänyt myös tätä pyöräilyreittien suunnittelussa. Eräs keskustelija kommentoikin että Fillaristit.net on tullut mukaan tämän palvelun kehittämiseen ja tuoneet juuri aktiivipyöräilijöiden näkökulman esiin. Toisaalta juuri siksi tämä on enemmän aktiivipyöräilijöille suunnattu kuin virkistys- ja hyötypyöräilyyn soveltuva palvelu. Mutta erityisesti työmatkapyöräilyn suunnitteluun tämä on loistava ja moni keskustelijoista on sovellusta juuri siihen käyttänytkin. Tällä kertaa pyydettiin keskustelijoita käyttämään sovellusta virkistyskäytön näkökulmasta ja etsimään sopiva päiväreitti ja jokin taukopaikka. Kaikki löysivät jonkin reitin hyvin, myös kahvilat tai muut taukopaikat löytyivät helposti. Tässä tietysti auttoi se että myös alueet olivat keskustelijoille tuttuja. Erään keskustelijan ulkopaikkakuntalainen ystävä oli käyttänyt palvelua kun oli suunnitellut päiväreittiä ryhmälle, mutta koki ettei palvelusta saa tarpeeksi tietoa mitä kaikkea reitin varrella on ja halusi pyöräillä reitin etukäteen itse lisätiedon saamiseksi. Sovelluksen ominaisuuksista erityisen hyvänä pidetään sitä että matkan pituus, korkeuskäyrä ja käytetty aika näkyy ja löytyy helposti. Sovellus toimii myös hyvin tabloidi ja kosketusnäytöillä ja myös käytettävyys on tämän tyyppiseen palveluun riittävän hyvä. Reittioppaassa suunnitellut reitit voi myös ladata GPS-formaatissa, jolloin sitä voi käyttää reitin varrella esimerkiksi kännykällä. HSL:n reittiopas on reitittävä karttapalvelu ja sellaisenaan erään keskustelijan mielestä aivan huippu. Hän ihmetteleekin että miksi tällaiseen hyötypyöräilylle tarkoitettuun loistavaan palveluun pitää tunkea väkisin lisää tietoa. Hänen mielestään matkailijoille suunnatut reittipalvelut ovat erikseen. Tämä matkailuinformaatio tuntuukin olevan vähän päälle liimattua ja valmisreiteistä on vaikea löytää lisäinformaatiota. Sovelluksena HSL:n reittiopasta pidetään loistavana mutta sen hyvyys riippuu käyttötarkoituksesta. 6. Retkeni.fi käyttökokemukset ja kehitysehdotukset Viimeiseksi käytiin nopeasti läpi Retkeni.fi sovellusta. Tähän ei annettu erikseen tehtävää, koska aikaa oli vähän, vaan keskustelijoita kehotettiin tutustumaan palveluun itsekseen hetkisen. Kokemukset sekä mielipiteet palvelusta vaihtelivat lyhyen käytön jälkeen paljon. Eräs vastaaja totesi palvelun olevan 4

5 hauska, helppokäyttöinen ja sosiaalisen median mukana olo on hyvä lisä. Hänellä heräsikin kysymys siitä, voiko palveluun lisätä kohteita kuka tahansa? Ohjaako se ihmisiä liikkumaan ihan missä tahansa, koska valmiiden reittien yksi tarkoitus on juuri ohjata ihmisiä luonnossa siten etteivät he ole uhka tekijä arvokkaalle luonnolle. Monella muulla käyttäjällä oli vaikeuksia käyttää palvelua, he eivät löytäneet sisältöä tai oikein ymmärtäneet palvelun käyttötarkoitusta. Mitä tällä sovelluksella on haettu ja mikä tässä on erilaista verrattuna muihin? Erityisesti kritiikkiä esitettiin karttapohjaa kohtaan. Useampi vastaaja totesi että Open street map soveltuu huonosti Suomen oloihin, koska se on hyvin puutteellinen pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Lisäksi sovellus koettiin sekavaksi; palvelusta löytyy paljon otsikoita mutta niiden alta ei löydy tietoa. Koordinaatteja pidettiin hyvänä, samoin sosiaaliseen mediaan sitomista osaksi palvelua. Yleisesti ottaen todettiin että palvelu vaatii vielä paljon lisäkehitystä. 7. Vertailu ja yhteenveto Keskusteltaessa kehitysehdotuksista ja käytetyistä karttapalveluista osallistujat totesivat että olisi hyvä jos Suomessa olisi yhtenäinen formaatti tehdä karttoja, esimerkiksi MEK tai muu kansallinen ja valtiollinen toimija kertoisi millä formaatilla mennään. Tässä voisi olla brändityyppinen lähestymistapa, että kaikki kartat valtakunnallisesti ja kaupunkitasolla voisivat näyttää yhtenäiseltä Suomi-brändiltä matkailijalle. Eräs keskustelija toteaakin että erityisesti internetin osalta vallitsee suuri hajaannus reitti- ja karttapalveluissa, matkailijoiden on vaikea löytää mitä sivustoa tulisi katsoa tai mikä valita kaikista samanlaisista olemassa olevista. Suomessa on olemassa paljon erilaisia alueellisia portaaleja mutta ei yhtä kansallista (vrt. Veloland, joka kattaa koko Sveitsin). Keskustelijat olivat sitä mieltä että, jos tällainen olisi olemassa, se veisi Suomen luonto- ja aktiviteettimatkailun kehittämistä valtavasti eteenpäin. Eräs keskustelija huomautti myös että on mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu kun maanmittauslaitoksen data tulee julkiseksi ja vapaaksi toukokuun alusta. Siellä on paljon laadukasta aineistoa, joka kattaa koko Suomen. Tällä hetkellä karttapalveluissa on paljon käytössä Google Mapsia koska muuta ilmaista ei ole tarjolla. Kuitenkin Suomessa on paljon alueita, jotka näkyvät harmaana Google Maps -palvelussa eli se ei ole käyttökelpoinen kartta. Maastotietokanta tarjoaa keskustelijoiden mielestä loistavan pohjan kehittää karttapalveluja. Haasteena voi olla että nämä nykyiset opaskartat eivät vastaa näitä maastotietokarttoja ja yhtenäinen ilme olisi tärkeä. Jos ajatellaan karttapalveluja ja tietoa mitä niissä pitäisi olla, niin tarpeeksi yleistetyllä tasolla sen pitäisi olla tiekarttatyyppinen, jossa näkyvät kaupungit jne., kun mennään yksityiskohtaiselle tasolle maastokartta on hyvä ratkaisu. Karttasisällön pitäisi vaihtua tarkkuustason mukana. Lisäksi nettipohjaisten karttapalvelujen pitäisi hyödyntää juuri sellaisia ominaisuuksia mitkä paperikartoissa 5

6 eivät ole mahdollisia. Esimerkiksi, jos kartalla on jokin kuvake niin sitä klikkaamalla pitäisi saada lisätietoja merkitystä kohteesta. Tämä ei ole mahdollista paperikartoissa. Lisäksi keskustelijat pohtivat voisiko jokin julkinen taho tarjota välineet esimerkiksi portaalin muodossa, jossa voitaisiin kehittää tapahtumiin liittyvää retkeilyä ja liikkumista. Keskustelijoiden mielestä eniten kuitenkin puuttuu juuri Sveitsin Velolandin tyyppinen, nopeasti kuluttajaa palveleva sivusto, joka on käyttäjälähtöisesti suunniteltu ja sillä voi valita oman paketin ja räätälöidä sitä mieleiseksi. Keskustelijat totesivat myös että paljon puhuttu open data periaate on hyvä kehityksen suunta myös karttapalveluissa. Jos entistä useampi taho toimisi tällä periaatteella joka mahdollistaisi erilaiset rajapintaratkaisut, se voisi synnyttää erilaisten pienten ja suurien toimijoiden tekemänä uusia, mielenkiintoisia karttasovelluksia. Keskustelijat toteavatkin että maanmittauslaitoksen ratkaisu on avannut hyvin tietä ja toivon mukaan tämä jatkuu muissakin organisaatioissa. Retkeni.fi on heidän mukaansa yksi esimerkki siitä mitä hyvää voi avoimesta tiedosta syntyä. Eräs vastaaja toivoo myös että tiedonjakaminen olisi kaksisuuntaista eli että esimerkiksi virastot ja muut julkiset laitokset jotka julkaisevat tietoja saisivat myös sitten esimerkiksi käyttökyselyjen tuloksia ja muuta palautetta julkaisemastaan tiedosta. Yhtenä vaihtoehtona keskustelijat esittävät lisensointimallia (creative commons). 6