Tärkeää tietoa esikoululuokan tai peruskoulun 1. luokan aloittavien lasten vanhemmille

Transkriptio

1 Lasten- ja nuorisotoimi Tärkeää tietoa esikoululuokan tai peruskoulun 1. luokan aloittavien lasten vanhemmille Uusi koululaki ja oppisuunnitelma astuu voimaan Koululaki 9. luku Esikoululuokka Esikoululuokan tehtävänä on stimuloida oppilaiden kehitystä ja oppimista sekä antaa valmiudet tulevaan opiskeluun. Koulutuksen lähtökohtana on kokonaisnäkemys oppilaasta ja hänen tarpeistaan. Esikoululuokan tehtävänä on edistää monopuolisia kontakteja ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.. Esikouluopetusta annetaan yhden lukuvuoden; syys- ja kevätlukukauden ajan. Esikoululuokka on tarkoitettu lapsille, jotka eivät vielä ole aloittaneet kouluvelvollisuuden täyttymiseen tähtäävää opiskelua. Ruotsissa asuville lapsille tarjotaan esikoululuokkaa sen vuoden syyslukukaudesta lähtien, jolloin lapsi täyttää kuusi vuotta. Lapsen voi ottaa vastaan aiemminkin. Esikoululuokan on myötävaikutettava siihen, että lapsilla, joiden äidinkieli on jokin muu kuin ruotsi, on mahdollisuus kehittyä sekä ruotsin kielessä että omassa äidinkielessään. Kotikunta vastaa esikoululuokkaopetuksen järjestämisestä kaikille kunnassa asuville lapsille, jotka tällaista opetusta toivovat. Koululaki, 14. luku Vapaa-ajankoti Vapaa-ajankoti tarjoaa toimintaa, johon lapset voivat osallistua ennen ja jälkeen koulupäivän sekä koulun lomapäivinä. Vapaa-ajankoti täydentää esikoululuokan, peruskoulun erityiskoulun opetusta. Vapaa-ajankodin on annettava virikkeitä lasten kehitykseen ja oppimiseen sekä tarjottava mielekästä vapaa-ajan ja virkistystoimintaa. Koulutuksen lähtökohtana on oltava kokonaisnäkemys oppilaasta ja hänen tarpeistaan. Vapaa-ajankodin on edistettävä monipuolisia kontakteja ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.. Koululaki, 10. luku Peruskoulu Peruskoulun on annettava oppilaalle tietoja ja perusarvoja ja sen on kehitettävä oppilaan kykyä näiden omaksumiseen. Koulutus on muotoiltava niin, että se tukee henkilökohtaista kehittymistä ja valmistaa oppilaita aktiivisiin elämänvalintoihin, ja antaa perustan opintojen jatkamiseen. Koulutuksen on edistettävä monipuolisia kontakteja ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja annettava hyvä perusta aktiiviseen yhteiskuntaelämään osallistumiselle.. Koulun toimintaa ohjaavat asiakirjat Koulun tehtävät ja opetuksen perustana olevat arvot määrätään oppisuunnitelmassa. Hallitus vahvistaa pakollisen koululaitoksen, esikoululuokan ja vapaa-ajankodin oppisuunnitelman (Lgr 11). Oppisuunnitelma yhdessä koululain kanssa ohjaa koulun toimintaa. Peruskoulun, esikoululuokan ja vapaa-ajankodin toimintaa ohjaava oppisuunnitelma (Lgr 11) on jaettu seuraaviin pääkohtiin. normit ja arvot, tiedot, oppilaiden vastuu ja vaikuttaminen, koulu ja koti, siirtymävaiheet ja yhteistyö, koulu ja ympäröivä yhteiskunta, arvostelu ja arvosanat rehtorin vastuualueet. Oppisuunnitelma löytyy kokonaisuudessaan kouluviraston kotisivulta 1

2 Oikeudesta valita koulu Lapsellesi on aina varattuna paikka kotia lähinnä olevalta koululta. Voit valita lapsellesi myös jonkin toisen koulun. Ei kuitenkaan ole varmaa, että lapsellesi on tilaa koululla, jonka valitset. Paikat voivat jo olla täynnä koulua lähinnä asuvista, joilla on aina etuoikeus. Kehittämiskeskustelut Kehittämiskeskusteluja on pidettävä vähintään kerran lukukaudessa. Keskustelun yhteydessä opettaja/esikoulunopettaja, oppilas ja vanhemmat keskustelevat, miten oppilaan kehitystä voidaan parhaalla mahdollisella tavalla tukea. Sinulla on oikeus saada tietää asetetut oppimistavoitteet ja lapsesi kehittyminen tavoitteisiin nähden. Lasten ja oppilaiden oppiminen ja henkilökohtainen kehittyminen Kaikille lapsille on annettava heidän oppimistaan ja henkilökohtaista kehitystään edellyttävä ohjaus ja tarvittavat virikkeet, jotta he voivat kehittyä omista lähtökohdistaan niin pitkälle kuin mahdollista koulutuksen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaille, jotka omaksuvat helposti tiedonhankinnalle asetetut minimivaatimukset, on annettava ohjausta ja virikkeitä, jotta he voivat kehittää tietojaan edelleen. Arvosanat Maamme arvosanajärjestelmä perustuu tavoitteisiin ja saavutettuihin tietoihin. Tämä tarkoittaa, että oppilaalle annetaan hänen saavuttamiaan tietoja vastaava arvosana. Todistus annetaan jokaisen lukukauden päättyessä 8. luokasta lähtien. Korkein arvosana A ja alhaisin E. Ei hyväksytyn tuloksen arvosana on F. Koulun toiminnan arviointi Koululaitoksen kaikkien johtajien on johtajatasolla järjestelmällisesti ja säännöllisesti suunniteltava, seurattava ja kehitettävä koulutusta. Yksikkötasolla laatutyöskentely on toteutettava yhteistyössä opettajien, esikouluopettajien, muun henkilökunnan ja oppilaiden kanssa. Esikoululapsille, heidän huoltajilleen ja oppilaiden huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua työhön. Tärkeää tietoa vanhemmille, joiden lasten ensimmäinen kieli on suomi Valitsemalla lapsellesi kaksikielisen toiminnan, jota on Marielundin koululla, annat lapsellesi mahdollisuuden kehittyä omalla äidinkielellään ja kehittyä samanaikeisesti monikieliseksi. Näin lapsesi saa turvallisen alun jo esikoululuokasta lähtien omalla äidinkielellään johdonmukaista ruotsinkielenopetusta alusta alkaen mahdollisuuden kehittää sekä ruotsia että suomea koko kouluajan ( puhuminen, kuunteleminen, lukeminen ja kirjoittaminen) ja päästä tavoitteeseen - kaksi suullisesti ja kirjallisesti toimivaa kieltä 9. luokalla Miksi äidinkielen opetus on niin tärkeää? Tiedetään että Ruotsinkielisellä lapsella on kouluun tullessa noin sanaa (perusta). Peruskoulussa lapsi oppii jokaisena vuotena noin 3000 uutta sanaa. (lisärakenne) Oppilaan, joka oppii kieltä toisena kielenä, on kehitettävä sekä perusta että lisärakenne rinnakkain. Sanomalehden sisällön ymmärtäminen vaatii noin sanan sanavaraston. Kouluopetuksessa oletetaan yleensä, että lapsilla on jo kielen perusta. Sanavarasto voi vaihdella, mutta poikkeamat ovat ennakoitavissa ja opettajalla on riittävä taito puutteiden korjaamiseen. Lisärakenteen ensimmäinen vaihe on lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen, puhutun ja kirjoitetun kielen eron oivaltaminen. Sanavarasto lisääntyy ja monipuolistuu, oppilaat oppivat koulun eri aineissa tarvittavan sanavaraston. Lapset oppivat sanojen eri vivahteita. Vähitellen lisääntyy myös kieliopillinen tietous. Mitä tapahtuu kun oppilas, jonka äidinkieli ei ole ruotsi, tulee kouluun puutteellisin ruotsinkielen taidoin? Parhaimmassa tapauksessa oppilas on oppinut äidinkielensä perustan. Tämä koskee maahan äskettäin muuttaneita oppilaita. Ruotsissa syntyneillä ja rajoitetussa kieliympäristössä kasvaneilla oppilailla saattaa olla puutteita myös oman kielensä perustassa. Heidän ruotsinkielensä ei riitä lisärakenteen perustaksi. Jos oppilas ei saa opetusta omassa äidinkielessään, hän ei voi kehittää 2

3 myöskään äidinkielen lisärakenteita. Koulu pyrkii selviytymään tehtävästä, joka useimmiten on mahdoton. Se antaa oppilaan opetella lisärakenteita ilman perustaa, mikä on yhtä kuin talon rakentaminen perustan viereen. Jo ensimmäinen ja tärkein lisärakenne, lukemisen oppiminen, voi olla ankaraa oppilaalle, jolla on toinen äidinkieli kuin ruotsi. Ruotsia toisena kielenä Kaksikielisessä toiminnassa oppilaille opetetaan ruotsia toisena kielenä. Ruotsin toisena kielenä opettaminen eroaa ruotsin kielen opetuksesta. Oppiaine Ruotsia toisena kielenä perustuu omaan kurssisuunnitelmaan, joka antaa riittävästi aikaa ruotsin kielen lisärakenteen perustana toimivan pohjan rakentamiseen. Ruotsia toisena kielenä opetettaessa päämääränä on, että oppilaat saavuttavat kieltä ensimmäisenä kielenä käyttävien tason eli osaavat ruotsia yhtä hyvin kuin oppilaat, joiden äidinkieli on ruotsi. Niille, jotka eivät valitse kaksikielistä toimintaa, tarjotaan opetusta äidinkielessä. Mitä äidinkielenopetus on? Lapset, jotka puhuvat kotonaan jotakin muuta kuin ruotsin kieltä, voivat saada koulussa opetusta äidinkielessään. Äidinkieli on itsenäinen opetusaine peruskoulussa ja lukiossa. Tavoitteena on, että lapsi voi saada koulutyöstä parhaan mahdollisen hyödyn ja kehittää samalla kaksikielistä identiteettiään ja kaksikielisyyttään. Toiminta on muotoiltava niin, että se edistää oppilaan henkilökohtaista kehitystä ja tuettava hänen itsetuntoaan. Kuka voi saada äidinkielenopetusta? Oikeus ottaa osaa opetukseen on lapsilla, jotka käyttävät tätä kieltä kotonaan päivittäin. Saamelaisilla, tornionlaaksonsuomalaisilla ja romaaneilla on oikeus äidinkielenopetukseen, vaikka he eivät puhuisikaan kieltä joka päivä kotonaan. Jos haluat, että lapsesi lukee/harjoittelee äidinkieltään esikoulussa/koulussa on Sinun ilmoitettava siitä koululle, jota lapsesi käy. Äidinkielenopetus on lapsille vapaaehtoinen. Ilmoitettuasi oppilaan opetukseen on hänen kuitenkin osallistuttava siihen. Kunnan peruskoulut esittelevät itsensä seuraavasti. GRÄNSSKOLAN, Rehtori Kjell Mäki, Esikoululuokka 6 vuotiaat + peruskoululuokat 1-9 Kaiken toiminnan lähtökohtana on Gränsskolanin arvoperusta; tulevaisuudenusko, joka merkitsee, että koulussa vallitsee avoimuuden, rehellisyyden ja kunnioituksen ilmapiiri, jossa kaikki ovat saman arvoisia ja ottavat vastuuta ja tuntevat turvallisuutta oppimisen iloa. Leikki on keskeinen osa toimintaamme. Leikki stimuloi mielikuvitusta, symbolista ajattelukykyä ja yhteistyökykyä sekä ongelmanratkaisua. Leikki kehittää myös sosiaalisuustaitoja. Luonnontieteet, laulu, musiikki, draama, liikunta ja luova työ kuuluvat toimintaamme. Ohjaamme oppilaat myös tietokoneiden ja muiden digitaalisten työkalujen käyttöön ja niitä käytetään pedagogisina apuvälineinä opetuksen kaikilla asteilla. Lasten kieli on oppimisen työkalu. Siksi työskentelemme Arne Tragetonin Kirjoittamisen kautta lukemaan tietokonetta työkaluna käyttäen mallin mukaisesti. Kieltä kehittävä työtapa, lukemisen ilon edistäminen sekä havainnoinnin ja tutkimisen ja matematiikan käyttäminen arkisissa ongelmanratkaisutilanteissa on toimintamme perusta. Gränskolanin henkilökunta työskentelee työtiimeissä. Nuorimpien oppilaiden kanssa työskentelevän henkilökunnan työtiimi käsittää työntekijät esikoululuokasta 3. vuosikurssiin. Teemamuotoisessa työskentelyssä oppilaat saavat tutkia ja tehdä havaintoja sekä mahdollisuuden ilmaista itseään monella tavalla ja tuntea yhteenkuuluvuutta toisten lasten ja työtiimin pedagogien kanssa. Haluamme, että kaikki lapset kokevat koulunkäynnin hauskaksi. Oppimisen ilo sekä turvallinen ja virikkeellinen ympäristö on meille tärkeää. 3

4 Jokaisella lapsella tulee olla oma henkilökohtainen, lapsen omien edellytysten ja tarpeiden mukainen kehityssuunnitelma. GRANKULLENIN KOULU, Rehtori Leif Rönnbäck, Esikoululuokka 6-vuotiaat + peruskoululuokat 1-5 Toiminnan perustana on koulun hyväksymä arvoperusta. Työskentely perustuu seuraaviin asioihin: - Olen rehellinen - Olen mukava - Kunnioitan toisia ihmisiä - Otan vastuun omasta käyttäytymisestäni - Työskentelen parhaan kykyni mukaan - Tahdon edistyä oppimisessani Koulu työskentelee johdonmukaisesti perusvalmiuksien eli lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen oppimiseksi. Lapsilla on oltava mahdollisuus oppia ja ilmaista itseään monella eri tavalla. Koululla on ateljee, jossa luova työ kytketään yhteen muun koulutyön kanssa. Lasten kielenkehitys on tärkeä kaikelle oppimiselle. Koulu tarjoaa mahdollisuuden lukea suomea joko äidinkielenä tai naapurikielenä. Määrätietoisella työskentelyllä pyrimme siihen, että kaikki aikuiset ja lapset kokevat liikunnan ja ennaltaehkäisevän terveydenhoidon myönteisenä ja mielihyvää tuovana toimintana. Tämä työ aloitetaan jo esikoulussa ja se kulkee eri muodoissaan punaisena lankana läpi koko kouluajan: - ulkoilu koulun lähiympäristössä ja Riekkolassa - päivittäiset kävelyt - eri vuoden aikoihin liittyvät toiminnat - hieronta, rentoutumisharjoitukset ja kosketusleikit Koululla on selkeä terveyskasvatusprofiili. NIKKALAN KOULU, Rehtori Ann-Christin Wikberg, Esikoululuokka, peruskoululuokat 1-6 ja vapaa-ajankoti Haluamme, että lapsemme oivaltavat oppimisen olevan elämän lähde ja pyrimme tavoitteeseen: hyödyntämällä lapsen luontaista oppimishalua, luovuutta ja uteliaisuutta vahvistamalla heidän itsetuntoaan ja lisäämällä sitä kautta heidän sosiaalisia kykyjään, heidän välistä yhteenkuuluvuutta ja empatiaa toisia kohtaan näkemällä toisemme resursseina mahdollistamalla oppimisen ja kehittymisen, jossa eri tietomuodot ovat yhden ja saman kokonaisuuden eri osia antamalla hyvät perustiedot ja seuraamalla säännöllisesti oppilaiden tietojen kehittymistä SEITTENKAAREN (SESKARÖ) KOULU, Rehtori Ann-Christin Wikberg, Esikoululuokka, peruskoululuokat 1-6 ja vapaa-ajankoti Seittenkaaren koulu tarjoaa oppilaille: - turvallisen ja rauhallisen ympäristön, jossa kaikki oppilaat huomioidaan ja jossa he voivat kehittyä omien edellytystensä pohjalta - kaikkien oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tukevaa aktiivista työtä - hyvät perustiedot ja oppilaiden kehityksen jatkuvan seurannan - oppimisen ja kehittymisen, jossa eri tietomuodot ovat yhden ja saman kokonaisuuden eri osia MARIELUNDIN KOULU, Rehtori Eva Ryytty, Esikoululuokka, peruskoululuokat 1-5 ja vapaa-ajankoti 9.html Marielundin koulu haluaa työskennellä integraation ja keskinäisen yhteisymmärtämisen lisäämiseksi oppilaiden kehittäessä taitojaan monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä. Marielundin koululla lukemaan oppimisen voi aloittaa joko ruotsin tai suomen kielellä. Tietoinen valinta tästä tehdään jo esikoululuokkaan tultaessa. Näemme oppilaiden oppimisen kokonaisvaltaisena prosessina, jossa turvallisuuden, terveyden, toveruuden, tietojen ja taitojen kautta luodaan hyvä ympäristö, jossa oppilaamme kehittyvät ja voivat hyvin. KARUNGIN KOULU, rehtori Arja Martinviita,

5 Esikoulu ja peruskoululuokat 1-6 sekä vapaa-ajankoti Työskentelemme yhdessä pedagogisesti tietoisella ja edistymiseen tähtäävällä tavalla. Perusajatuksenamme on, että esikoulu ja koulu täydentävät toisiaan ja että sekä esikoulunopettajat/ vapaa-ajanpedagogit että peruskoulunopettajat myötävaikuttavat omalla ammattitaidollaan ja omien ammattiperinteidensä kautta. Näemme oppilaiden oppimisen kokonaisuutena, jossa turvallisuus, terveys, toveruus, tiedot ja taidot luovat yhdessä ympäristön, jossa oppilaat kehittyvät ja voivat hyvin. KIELIKOULU, rehtori Hjördis Lagnebäck, Koulu on peruskoulukokonaisuus, jossa toimivat luokat esikoulusta yhdeksänteen luokkaan saakka Kohderyhmämme on haaparantalaiset ja torniolaiset lapset ja heidän vanhempansa Kielikoulu antaa lapsille mahdollisuuden oppia naapurikieltä (suomea/ruotsia) saada tietoa yhteisestä kotiseudustamme, Tornionlaakson kulttuurista ja yhteisestä historiasta ja sitä kautta mahdollisuuden kehittää kansainvälistä tietoisuutta jatkaa opintoja niin Ruotsissa kuin Suomessakin Tämä tapahtuu lämminhenkisessä, turvallisessa ja suvaitsevassa ilmapiirissä, jossa musiikki ja luovuus ovat tärkeitä toiminnan osia. Kielikoulun aloitus kuusi- ja seitsemänvuotiaitten ryhmissä Peruskoulunopettajat, esikoulunopettajat ja vapaa-ajanpedagogit tekevät tiimityötä Suunnittelemme työn niin, että se houkuttelee lapsia ottamaan luontevia yhteyksiä kielirajan yli. Meille kaikki lapset ovat ainutlaatuisia yksilöitä vahvuuksineen ja heikkouksineen, siksi kaikille oppilaille annetaan henkilökohtaiset työtehtävät Käsityksemme mukaan jokaisella lapsella on oma oppimistyyli ja luomme ympäristön sen mukaisesti. Myönteisesti kannustamalla haluamme vahvistaa lasten itsetuntoa ja saada heidät tuntemaan iloa ja ylpeyttä työstään. Kielikoululla on edellytykset antaa lapsellesi mahdollisuus kehittää sosiaalisia taitojaan omassa tahdissaan kehittää itseluottamusta, uteliaisuutta ja luovuutta kehittää puhe-, kuuntelemis-, ajattelu-, kirjoitus- ja laskutaitoaan omassa tahdissaan MONTESSORIKOULU, Rehtori Monica Invall, Haaparannan Montessorikoulu Droppen on vapaakoulu eli yksityinen koulu, jossa on esikoulu ja vuosikurssit 1-6. Meillä on myös 1-5-vuotiaiden lasten esikoulu. Koulu noudattaa valtakunnallista, pakollisen koululaitoksen, esikoululuokkien ja vapaa-ajantoiminnan oppisuunnitelmaa (Lgr 11). Montessoripedagogiikan tärkeimpiä periaatteita on auttaa löytämään itsensä, mikä tarkoittaa, että näemme jokaisen lapsen täydellisenä yksilönä, jolla on sisäinen voima kehittyä itsenäiseksi ihmiseksi. Aikuisten, lasten ja lasten elinikäiseen oppimiseen tähtäävän ympäristön välinen vuorovaikutus on toinen tärkeä periaate, jota pyrimme noudattamaan. Työskentelemme pitkäjänteisessä ja alati kehittyvässä prosessissa, jossa kaikilla on oma osansa kestävän kehityksen luomisessa. Koulun omat kokit valmistavat päivittäin nautittavan ruoan käyttäen mahdollisuuksien mukaan lähialueella tuotettuja, ekologisia, vuodenaikaan sopivia, reilun kaupan etiketillä varustettuja raaka-aineita. Koulumme on Global Friend-koulu, joka työskentelee lasten oikeuksien, demokratian ja lastenoikeussopimuksen toteutumiseksi. Esikoulun, koulun ja kodin välinen yhteistyö on meille tärkeää. Yhdessä pyrimme ja haluamme luoda parhaat mahdolliset kehittymis- ja oppimisedellytykset. Seuraamme tietysti ajankohtaista tutkimusta ja sovellamme Montessoripedagogiikkaa nykyajan ja nyky-yhteiskunnan mukaisesti. Opettajat työskentelevät työtiimeissä ja oppilaille tarjoutuu siten useita aikuiskontakteja. Toimimme myös yhteistyössä Tornion Kaupungin kanssa. joten kouluamme käy myös torniolaisia oppilaita. Olet tervetullut tutustumaan meihin lähemmin sivulla: 5

6 6

7 Haparanda Stad Ilmoittautuminen 1. koululuokkaan Lasten ja nuorisotoimi Vanhempia/huoltajia, joiden lapset aloittavat HAPARANDA koulun elokuussa 2011 pyydetään täyttämään ja lähettämään tämä lomake viimeistään 28. helmikuuta oheisessa kirjekuoressa. Lapsenne kuuluu... kouluun Huoltajan nimi:... Huoltajan nimi: Puhelinnumero kotiin:... työpaikalle:... Onko lapsi käynyt esikoulua Kyllä... Ei... Jos on, niin mitä esikoulua... Koulukyytiä ei yleensä järjestetä muulle koululle, kuin sille mihin lapsenne kuuluu. Toivon, että lapseni saa käydä... koulua. Lapsi puhuu Ruotsia... Suomea... Molempia kieliä... Muuta kieltä... siinä tapauksessa mitä... Kun olette tehneet valintanne, kyseisen koulun rehtori kutsuu teidät kokoukseen, jossa muun muassa esitellään kaksikielistä toimintaa, lukemaan oppimista ja äidinkielenopetusta. Kotikielen ja lukemaan oppimiskielen valinta tapahtuu kullakin koululla pidetyn tiedotustilaisuuden jälkeen Jos teillä on kysyttävää, ottakaa yhteyttä koulun rehtoriin. Haluamme paikan vapaa-ajankotiin Kyllä... Ei... Mihin vapaa-ajankotiin siinä tapauksessa... Huoltajan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus.. 7

8 Haparanda Stad Ilmoittautuminen esikoululuokkaan Lasten ja nuorisotoimi Vanhempia/huoltajia, joiden lapset aloittavat Haparanda esikoululuokassa elokuussa 2011 pyydetään täyttämään ja lähettämään tämä lomake. oheisessa kirjekuoressa viimeistään 28. helmikuuta Lapsenne kuuluu :... esikouluun Huoltajan nimi:.... Huoltajan nimi:. Puhelin kotiin:... työpaikalle:... Toivon, että lapseni saa käydä esikoululuokkaa... koululla Lapsi puhuu Ruotsia... Suomea... Molempia kieliä... Muuta kieltä... siinä tapauksessa mitä... Tarvitsemme esikoulutoimintaa 4 tuntia/päivässä... kokopäiväisesti.... Kun olette tehneet valintanne, kyseisen koulun rehtori kutsuu teidät kokoukseen, jossa muun muassa esitellään kaksikielistä toimintaa, lukemaan oppimista ja äidinkielenopetusta. Kotikielen ja lukemaan oppimiskielen valinta tapahtuu kullakin koululla pidetyn tiedotustilaisuuden jälkeen Jos teillä on kysyttävää, ottakaa yhteyttä koulun rehtoriin... Huoltajan allekirjoitus.. Huoltajan allekirjoitus. 8