Nyt on aika valita esikoululuokka koulunkäynnin vapaaehtoinen, pehmeä alku

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nyt on aika valita esikoululuokka koulunkäynnin vapaaehtoinen, pehmeä alku"

Transkriptio

1 Ruotsiksi 2015 Nyt on aika valita esikoululuokka koulunkäynnin vapaaehtoinen, pehmeä alku Pienestä on tullut iso. Nyt on aika tulla esikoululaiseksi ja tutustua jännittävään koulumaailmaan. Toivotamme sinut ja lapsesi lämpimästi tervetulleiksi kunnalliseen kouluun, jossa lapsesi oppiminen, turvallisuus ja kehitys ovat etusijalla. Jos haluat lapsesi aloittavan esikoululuokassa ja vapaa-ajankodissa syyslukukaudella 2015, pyydämme sinua täyttämään hakemuslomakkeen ja lähettämään sen meille viimeistään 2. päivänä helmikuuta Kunnallinen koulu toimii läheisyysperiaatteella, jonka mukaan lapsellasi on oikeus saada paikka kunnallisessa koulussa enintään 3 kilometrin päässä kotoa. HUOM! Hakemus on jätettävä huolimatta siitä, valitsetko kunnallisen vai yksityisen koulun vai oletko päättänyt kieltäytyä koulupaikasta. Mitä koulun valitsemisen jälkeen tapahtuu? Huoltajana sinun on tärkeää valita lapsellesi koulu myös siinä tapauksessa, että koulu on lähellä kotiasi. Kun koulujen valinnat on suoritettu 2. päivänä helmikuuta, alamme suunnitella koulujen toimintaa, luokkia ja resursseja. Mikäli oppilaita on enemmän kuin koulussa on paikkoja, koulun valinta tapahtuu vahvistettujen sijoittamisperiaatteiden mukaan. Huoltajana saat kevään kuluessa vastauksen hakemukseesi lapsesi kunnallisesta koulupaikasta syyslukukaudelle 2015.

2 Pidämme huolta tärkeimmästäsi Ruotsiksi 2015 Kuten sinäkin, myös me haluamme, että lapsesi saa koulusta hyvän tietopohjan, hänen ihmissuhdetaitonsa kehittyvät, hän oppii pitämään huolta ympäristöstä, uskomaan itseensä ja olemaan hyvä kaveri. Kutsumme sitä kestävää kehitystä edistäväksi kasvatukseksi ja elämää tukevaksi oppimiseksi. Esikoululuokka on lapsen näkökulmasta sekoitus kahden maailman esikoulun ja koulun parhaimpia puolia. Leikki, luovuus ja kyky käyttää kaikkia aisteja ovat tärkeitä esikoulussa ja alaluokilla, jotta voisimme hyödyntää oppilaan innokkuutta ja uteliaisuutta jatko-opintoja ajatellen. Lapsi kehittyy ja oppii uutta jatkuvasti ei ainoastaan oppimistilanteissa. Kaikille oppilaille tulee taata tasavertainen opetus esikoululuokassa heidän asuinpaikastaan riippumatta. Tasavertaisen opetuksen takaamiseksi laadimme Opetussuunnitelman. Eri esikoululuokissa voidaan kuitenkin työskennellä eri tavoin, koska toimintamme mukautetaan oppilaiden mukaan ja kaikki oppilasryhmät ovat erilaisia. Esikoululuokka on maksuton ja se noudattaa samoja lukukausia ja lomapäiviä kuin koulukin. Lapset syövät lounasta esikoulussa ja opetus päättyy joka arkipäivä noin klo Tarjoamme lapsellesi paikan vapaa-ajan kodissa koulupäivää ennen ja sen jälkeen sekä loma-aikoina. Paikka vapaa-ajan kodissa on maksullinen. Vapaa-ajan kodin tarkoitus on antaa vanhemmille mahdollisuus työntekoon tai opiskeluun. Vapaa-ajan koti on pedagogista ryhmätoimintaa, joka on tarkoitettu 6 12-vuotiaille oppilaille. Vapaaajankodin henkilöstö tekee yhteistyötä esikoulun ja koulun kanssa ja täydentää niitä oppilaiden kehitystä ja oppimista stimuloimalla sekä syventämällä oppilaiden taitoja ja kokemuksia leikin avulla. Vapaa-ajan kodissa oppilaat saavat harjoitella demokratiaa, vaikuttamista ja vastuuta käytännössä. Vapaa-ajan koti tarjoaa oppilaille mielekästä vapaa-aikaa, johon kuuluu leikkiä, liikuntaa ja luovaa työskentelyä. Lärumista saat yleissilmäyksen arkeesi Vanhempana sinulla on usein paljon muistettavaa, ei vähiten koulun takia. Sinun pitää muistaa läksyt, ulkoilupäivät, lukujärjestykset ja kehityskeskustelut, ja samaan aikaan saat jatkuvasti tietoa lapsesi tilanteesta koulussa, hänen viihtyvyydestään ja oppimisestaan. Lukuvuonna 2015 alamme käyttää Lärumalustaa, jonka avulla oppilaat, vanhemmat ja opettajat saavat järjestystä arkeensa. Kun lapsesi koulu on kerännyt tarpeeksi hyödyllistä tietoa Lärumiin, pääset sähköisen tunnistautumisen kautta näkemään kaikki mitä koulussa tapahtuu silloin kun se sinulle itsellesi parhaiten sopii. Kaikilla on oltava mahdollisuus tavoitteiden saavuttamiseen Koulumenestys perustuu lukutaitoon, luetun ja puheen ymmärtämiseen sekä ruotsin ja matematiikan peruskäsitteiden ymmärtämiseen. Siksi yksi esikoulun, esikoululuokan ja koulun tärkeimmistä tehtävistä on varmistaa, että kaikilla lapsilla ja oppilailla on mahdollisuus kehittää näitä taitoja. Pyrimme siihen, että kaikki oppilaamme saavuttavat 3. vuosikurssin tavoitteet matematiikassa ja ruotsin kielessä. Tämän vuoksi käytämme varhaisen lukemisen ja matematiikan opettamisen suunnitelmaa, jonka periaate on antaa oppilaille oikeanlaista tukea oikeaan aikaan. Huolellisella seurannalla tunnistamme ne oppilaat, jotka tarvitsevat tukea luki- tai laskuvaikeuksiensa voittamiseksi. Keskitymme matematiikkaan ja luonnontieteisiin Kunnallisten koulujen oppilaille tarjotaan mahdollisuus hyvien matemaattisten taitojen kehittämiseen. Tämä tarkoittaa, että jatkuvalla harjoittelulla he kehittävät kykyään päätellä, kommunikoida sekä ratkaista matemaattisia tehtäviä. Panostamme mahdollisimman vaihtelevaan, innostavaan ja luovaan matematiikan opetukseen. Kevään 2015 aikana kaikki esikouluopettajamme osallistuvat koulutukseen, jossa he kehittävät opetusmenetelmiään ja oppivat käyttämään uutta På tal om matte -materiaalia opetuksessaan. Aivan kuten urheilussa, myös koulussa menestymiseen tarvitaan harjoittelua ja kestävyyttä. Monet

3 Ruotsiksi 2015 oppilaat alkavat kokeilla ja harjoitella luonnontieteellistä työskentelytapaa jo esikoulussa. Järjestämme runsaasti luonnontieteisiin ja teknologiaan liittyvää toimintaa joka vuosi. Käymme myös Umevatorietissa. Uumajan oppilaat erottuvat edukseen Uumajan kunnallisten koulujen oppilaat vuosikurssilla 3 ovat saaneet keskimääräistä parempia tuloksia ruotsin kielen ja matematiikan valtakunnallisissa kokeissa jo vuodesta 2010 alkaen. Jatkamme siis entiseen malliin! Oppilaskyselymme mukaan nuorimmat oppilaamme pitävät opetusta entistä vaihtelevampana. He saavat esim. tehdä kokeita ja tutkimuksia, käyttää tietokonetta koulussa ja esittää eri tavoin, mitä he ovat oppineet. Seuraa lapsesi kehitystä Vähintään kerran lukuvuoden aikana kutsumme sinut kehityskeskusteluun, jossa vanhempi (vanhemmat) yhdessä lapsen ja opettajan kanssa keskustelevat lapsen kehityksestä ja oppimisesta. Lisäksi kerromme sinulle säännöllisesti lapsesi henkilökohtaisesta tilanteesta koulussa, hänen viihtyvyydestään ja oppimisestaan. Tämä tapahtuu monella eri tavoin, kuten viikoittaisella uutiskirjeellä, vanhempainilloilla ja keskusteluilla. Voit aina pyytää lisätietoja lapsesi tai esikoululuokan toiminnasta. Aikuiset tuovat kouluun turvallisuutta Esikoulussa ja koulussa lapsesi tapaa monia aikuisia. Aikuiset tuovat turvallisuutta ja auttavat hyvien suhteiden ja hyvän ja rauhallisen ympäristön luomisessa sekä tuntien aikana että välitunneilla. Sosiaalinen kehitys on tärkeää. Puhumme lasten kanssa siitä, miten olla hyvä kaveri ja mitä tehdä, kun joku voi huonosti. Koulun on oltava turvallinen, jotta kaikki voivat olla mukana ja oppia. Mikäli jollain lapsista on ongelmia tai hän vaikuttaa voivan huonosti, ryhdymme aina toimenpiteisiin ongelman ratkaisemiseksi. Koulu ottaa ensimmäisen askeleen ja tarvittaessa saamme lisäapua Elevhälsan-tiimiltämme. Elevhälsan on tärkeä voimavara, johon kuuluu sairaanhoitajia, koululääkäreitä, psykologeja, koulukuraattoreita ja monia muita erikoisasiantuntijoita. Missä yksi ote on lipsumassa, toinen käsi ottaa kiinni Kunnalliset esikoulut ja koulut seuraavat oppilaiden kehitystä 1 16 vuotta. Jokainen koulupiiri tuntee alueensa kehittämistarpeet ja vastaa oppilaiden tietojen ja taitojen kehittämisestä yksilötasolla ennen oppilaan siirtymistä seuraavalle kouluasteelle. Lisätietoja ruotsalaisesta koulusta Opetussuunnitelmasta selviää, mitä odotuksia ja vaatimuksia vanhemmilla voi olla esikoulun, iltapäiväkerhon ja peruskoulun suhteen. Tietoa saa osoitteesta Tiesitkö, että Kaikkien kunnallisten koulujen tavoitteena on Kestävän kehityksen koulu - sertifiointi. Kaikissa oppitoiminnoissamme on painopisteessä kestävä kehitys. Haluamme opettaa oppilaita ottamaan vastuuta kestävästä yhteiskunnasta myös tulevaisuudessa. Kaikille oppilaille tarjotaan koulussa päivittäin kahta ravitsevaa ruokaa, joista toinen on kasvisruoka. Jos kuulut johonkin viidestä kansallisesta vähemmistöstä (saamelaisiin, ruotsinsuomalaisiin, romaneihin, tornionjokilaaksolaisiin tai juutalaisiin), lapsellasi on oikeus oppia vähemmistökieliin kuuluvaa kotikieltänne. Lapsen ei myöskään tarvitse osata kyseistä kieltä lainkaan ennakolta Esi- ja peruskoulu, Uumajan kunta Puh Lisätietoa:

Pia Henttonen - Tuula Puranen Kun perhe tarvitsee tukea. Enemmän otetta ja osallisuutta -projekti

Pia Henttonen - Tuula Puranen Kun perhe tarvitsee tukea. Enemmän otetta ja osallisuutta -projekti Pia Henttonen - Tuula Puranen Kun perhe tarvitsee tukea Enemmän otetta ja osallisuutta -projekti Enemmän otetta ja osallisuutta -projekti Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Teksti: Pia Henttonen ja Tuula

Lisätiedot

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Sisältö 1. Johdanto... 5 1.1 Visio: Porvoolaisen lapsen oppiminen etenee turvallista ja yhtenäistä oppimispolkua... 5 1.2. Lapsen

Lisätiedot

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön 2007 Yhteistyöryhmässä ovat olleet mukana: Krisse Hannén (Utbildningsstyrelsen), Martti Hellström (Auroran koulu,

Lisätiedot

Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen

Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen Saatteeksi Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet 2004 ( http://www.oph.fi/info/ops/

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI PEHTOORIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PÄIVÄKOTI PEHTOORIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PÄIVÄKOTI PEHTOORIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sisältö Alkusanat s. 3 Johdanto s. 4 Päiväkoti Pehtoorin ja lasten vanhempien yhteiset arvot s. 5 Toiminta-ajatuksemme s. 5 Yhteistyö s. 6 Arki Pehtoorissa

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa

Lisätiedot

REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN

REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Jenni Helenius (toim.) REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Vantaan, Nurmijärven, Suomen Vanhempainliiton ja Turun yliopiston Tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkosto Toimittanut

Lisätiedot

Pöljän koulun oppilaat ja huoltajat! Tervetuloa aloittamaan uutta lukuvuotta 2014-2015.

Pöljän koulun oppilaat ja huoltajat! Tervetuloa aloittamaan uutta lukuvuotta 2014-2015. Pöljän koulun oppilaat ja huoltajat! Tervetuloa aloittamaan uutta lukuvuotta 2014-2015. Kädessäsi on uusi Pöljän koulun SYYSTIEDOTE. Tiedotteeseen on kerätty paljon hyödyllistä tietoa koulumme arjesta

Lisätiedot

OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Naantalin kaupunki Naantali 2013 NAANTALIN

Lisätiedot

LUVIAN KUNNAN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN ELI IIPAN TOIMINTASUUNNITELMA. 1.1.2005 alkaen

LUVIAN KUNNAN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN ELI IIPAN TOIMINTASUUNNITELMA. 1.1.2005 alkaen LUVIAN KUNNAN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN ELI IIPAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2005 alkaen päivitetty 1.8.2008 1 Johdanto... 3 2 Toiminnan lähtökohdat... 3 3 Toiminnan tavoitteet... 4 4 Toiminnan

Lisätiedot

Selkokielinen materiaali. Selkokielelle mukauttanut Ester Rokka SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET

Selkokielinen materiaali. Selkokielelle mukauttanut Ester Rokka SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET Selkokielinen materiaali Selkokielelle mukauttanut Ester Rokka SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET 1 SISÄLLYS Alkupuhe... 2 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON (LÄHIHOITAJA)

Lisätiedot

Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa

Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma 2004 (Koulutuslautakunta 23.3. 2004 / 29) Keravan perusopetussuunnitelma 2011 Muuttuneet ja täydennetyt luvut

Lisätiedot

Me ei tulla ennää tänne luokkaan yksi tunti mielessä vaan meillä on monta tuntia mielessä. Alkuopettajat opetusta eriyttämässä

Me ei tulla ennää tänne luokkaan yksi tunti mielessä vaan meillä on monta tuntia mielessä. Alkuopettajat opetusta eriyttämässä Me ei tulla ennää tänne luokkaan yksi tunti mielessä vaan meillä on monta tuntia mielessä. Alkuopettajat opetusta eriyttämässä Pro gradu -tutkielma Emmi Jurvelin Kasvatustieteiden tiedekunta Luokanopettajakoulutus

Lisätiedot

Oma kieli kullan kallis

Oma kieli kullan kallis Oma kieli kullan kallis Opas oman äidinkielen opetukseen Sirkku Latomaa (toim.) Opetushallitus ja tekijät Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy ISBN 978-952-13-3234-0 (nid.) ISBN 978-952-13-3235-7

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ

MONIKULTTUURINEN KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ MONIKULTTUURINEN KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ 2010 SISÄLTÖ 3... Monikulttuurinen kodin ja koulun yhteistyö 4... Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohdat 5... Perhe maahanmuuttajataustaisen koululaisen tukena

Lisätiedot

OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA

OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA MULLA ON ASIAA OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA 1 OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA Sisältö Aluksi...5 Miksi hyvinvointitietoa kerätään?...6 Lasten hyvinvoinnin tietolähteitä...8

Lisätiedot

Nuoren koulusuhde ja sen muotoutuminen kouluvuosien aikana

Nuoren koulusuhde ja sen muotoutuminen kouluvuosien aikana Luku I Pahan olon taustamaisemia Nuoren koulusuhde ja sen muotoutuminen kouluvuosien aikana Anna-Liisa Lämsä Tarkastelen tässä artikkelissa nuorten koulusuhdetta ja opiskelijaryhmittäisiä jaotuksia koulussa

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet Lisäopetuksen

Lisätiedot

Koko yhteisön juttu. Fenomenografinen tutkimus vanhempien käsityksistä koskien. koulun koulukiusaamista koskevaa toimintaa

Koko yhteisön juttu. Fenomenografinen tutkimus vanhempien käsityksistä koskien. koulun koulukiusaamista koskevaa toimintaa Koko yhteisön juttu. Fenomenografinen tutkimus vanhempien käsityksistä koskien koulun koulukiusaamista koskevaa toimintaa Jenny Kerkelä Pro gradu -tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta Luokanopettajakoulutus

Lisätiedot

Hakala Heidi & Huttunen Marika Moniammatillinen yhteistyö lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena

Hakala Heidi & Huttunen Marika Moniammatillinen yhteistyö lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena Hakala Heidi & Huttunen Marika Moniammatillinen yhteistyö lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Luokanopettajan koulutus Huhtikuu

Lisätiedot

TAMMERKOSKI-KLASSILLINEN KOULU

TAMMERKOSKI-KLASSILLINEN KOULU TAMMERKOSKI KLASSILLINEN KOULU 2012 2013 Niin kuin aalto uittaa aallon yli valtameren niin selviydymme mekin toinen toistamme tukien. Risto Rasa SISÄLTÖ KESKEISIMMÄT TYÖTEHTÄVÄT... 4 KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAN

Lisätiedot

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS SISÄLLYS I Alkusanat 1 II Nuorten osallistavan koulutuksen taustaa 3 Mitä nuorten osallistaminen tarkoittaa? 3 Mikä on ohjaajan rooli osallistavassa koulutuksessa?

Lisätiedot

Yks, kaks toimimaan! -materiaalin Vaikuttaminen -teeman tehtäväpaketit

Yks, kaks toimimaan! -materiaalin Vaikuttaminen -teeman tehtäväpaketit Yks, kaks toimimaan! -materiaalin Vaikuttaminen -teeman tehtäväpaketit Tämä on Kehittämiskeskus Opinkirjon tuottaman Yks, kaks toimimaan! -materiaalin PDF-kirjaston tiedosto. Linkki sähköiseen materiaaliin

Lisätiedot

OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta koulu-yhteisön

Lisätiedot

Oma kieli oma mieli OPAS OMAN ÄIDINKIELEN OPPIMISEN TUKEMISEEN

Oma kieli oma mieli OPAS OMAN ÄIDINKIELEN OPPIMISEN TUKEMISEEN Oma kieli oma mieli OPAS OMAN ÄIDINKIELEN OPPIMISEN TUKEMISEEN 2009 SISÄLTÖ Miksi äidinkieli on tärkeä? 3 Kaksi- ja monikielisyys 5 Kielten moninaisuus Suomen vahvuutena 7 Kodin merkitys oman äidinkielen

Lisätiedot

1. Suomi toisena kielenä (S2) opetus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

1. Suomi toisena kielenä (S2) opetus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Kuvaa käytetty Heli Pukin luvalla SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA LAPPEENRANNAN VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPET TUKSESSA SEKÄ ESIOPETUKSESSA ANNETTAVASSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVASSA OPETUKSESSA

Lisätiedot

Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet

Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus ISBN 952-13-1832-5 (nid) ISBN 952-13-1833-3 (pdf) ULKOASU Studio Viiva Oy PAINOPAIKKA Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 2003

Lisätiedot

HARJOITTELE ITSESI VUOKSI, KEHITÄ ITSEÄSI URHEILIJANA. JOS FUSKAAAT, PETÄT ITSEÄSI

HARJOITTELE ITSESI VUOKSI, KEHITÄ ITSEÄSI URHEILIJANA. JOS FUSKAAAT, PETÄT ITSEÄSI 1 Markku Gardin X/2013 Porin Ässien valmennuspäällikkö Jouni Myllymaa pyysi minulta näkemyksiä siitä, miten lasten ja nuorten valmentamisessa voidaan synnyttää ns. sisäistä motivaatiota. Miten saadaan

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot