SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart

Transkriptio

1 SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart 3 14 ANU PIETILÄINEN: Laivan nimi ei ole läpihuutojuttu s. 5 7 ANU PIETILÄINEN: Båtens namn är ingen rutinsak s. 8 9 Vuosikertomus Årsberättelse Vuosikertomus Årsberättelse

2 SuomenMerenkulku ILMESTYNYT VUODESTA 1917 FinlandsSjöfart UTKOMMIT SEDAN 1917 Tässä numerossa I detta nummer J Laivan nimissä pitkä perinne J Lång tradition i båtarnas namn J 70 vuotta Normandian maihinnoususta J 70 år sedan landstigningen i Normandie Pääkirjoitus 3 Ledare 4 Nimi rakentaa laivanimagoa 5 Namnet bygger fartygets image 8 70 vuotta Normandian maihinnoususta år sedan landstigningen i Normandie 12 Lukuvinkki: Hurjia tarinoita Itä-Uudenmaan pirtuajoista 14 Lästips: Vilda berättelser om spritsmugglingen i östra Nyland 16 VUOSIKERTOMUS ÅRSBERÄTTELSEN In memoriam Pertti Saari 33 Toimeenpaneva valiokunta / Hallitus 34 Verkställande utskottet / Styrelsen 35 Jäsenrekisterin tiedot ajan tasalle 38 Uppdatera dina uppgifter i medlemsregistret 39 Merkkipäivät / Bemärkelsedagar 42 Piirit / Kretsarna 43 Toimisto Kansli 47 J Pirtu kulki merta pitkin Suomeen J Spriten kom sjöledes till Finland Suomen Merenkulku on myös netissä Seuraava numero ilmestyy Nästa nummer kom mer ut Aineisto viimeistään Materialet senast

3 PÄÄKIRJOITUS Torjuntavoitto, vai? Työehtosopimusten tekemisen vaikeus ja ihanuus ei varmasti ole kaikille sopimusten piirissä työskenteleville täysin selvillä. Kun sopimukset sitten on saatu aikaan ja niitä ryhdytään noudattamaan, eivät kaikki tietystikään ole tyytyväisiä. Nyt voimaan saatu työllisyys- ja kasvusopimus (TYKA) antoi suurimalle osalle suomalaisista työntekijöistä n. 20 euron korotuksen kuukautta kohti. Summa on jo itse asiassa syöty hintojen- ja veronkorotusten myötä. Kritiikkiä kentältä on saatu ja palaute on ollut pääosin sitä, että neuvotteluissa on otettu huomioon Suomen taloudellinen tilanne. Hyvä niin, sillä jäsenemme ovat pääosin fiksua väkeä. Joukkoon mahtuu myös niitä jotka eivät kenties tunnu ymmärtävän asioiden oikeaa laitaa. Siksi haluan hieman valaista tätä puolta asiassa. Neuvottelut kestivät luvattoman kauan, lähes yhdeksän kuukautta ja ne etenivät vaihtelevilla esityksillä osapuolten kesken. Oli varmaa, että tuo 20 euron korotus jäisi ainoaksi saaliiksi, koska prosenttia sopimuksista oli tehty sen pohjalta keskusjärjestöjen kanssa. Iso kivi meidän kengässä, eli sopimuksessamme olikin aivan muualla kuin tuossa kaksikymppisessä. Kirjainlyhenne STCW oli se suuri mörkö. Suomi oli mennyt ratifioimaan kyseisen sopimuksen ja saattanut sen kansallisesti voimaan. Sen seurauksen merenkulkijoilta vaaditaan normipätevyyksien lisäksi useita lisäpätevyyksiä. Ja yllätys, yllätys, nehän maksavat euroja, eivät vain pätevyyskirjan, vaan kurssien, matkojen ja majoittumisten muodossa. Kurssien järjestäjien hintoja tutkiessani sain summaksi tuollaiset euroa, siis pelkät kurssit. Viiden vuoden välein ylimääräinen kurssikustannus olisi tullut työntekijän kontolle. Sen lisäksi olisivat tulleet majoitus- ja matkakulut. Käytännössä tämä olisi tarkoittanut kuukausiansion menetystä noin euroa, pelkkien kurssien muodossa. Kuinka moni jäsenemme olisi tuon vaihtoehdon hyväksynyt? Kompromissina omaksi kustannukseksi jää pätevyyskirjojen lunastus Trafista viiden vuoden välein. Hyvällä syyllä voimme puhua torjuntavoitosta, koska nyt nuo ylimääräiset kustannukset tulevat varustajien maksettavaksi. Hyvää ja aurinkoista kesää kaikille. Toiminnanjohtaja Risto Blomquist Nopein tieto meistä netissä JULKAISIJA UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE REDAKTIONENS ADRESS: Hietalahden ranta 15 A 3, Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, Helsingfors, (09) PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR: Risto Blomquist, risto.blomquist@seacommand.fi, TOIMITUSSIHTEERI REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, hilkka.kotkamaa@seacommand.fi, (09) , , TOIMITUSNEUVOSTO REDAKTIONSRÅDET: Risto Blomquist, Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, OSOITTEENMUUTOKSET ADRESSFÖRÄNDRINGAR: Mirjam Tuisku (09) , TILAUKSET PRENUMERATIONER: Harriet Björkqvist (09) TILAUSHINNAT PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT MATERIAL MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, office@seacommand.fi, ILMOITUS-MYYNTI ANNONS- FÖRSÄLJNING ADVERTISEMENT: Meriko Oy, Lassi Koivunen, ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA UPPSLAG SPREAD e TAKAKANSI BAKPÄRM BACK COVER e 1/1 SIVU SIDA PAGE e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS UPPLAGA TAITTO LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 3

4 LEDARE Avvärjningsseger, eller? Svårigheten och härligheten i att göra kollektivavtal står säkert inte helt klart för alla som jobbar inom avtalsområdena. Och när avtalen sedan har fåtts till stånd och man börjar följa dem, så är förstås alla inte nöjda. Sysselsättnings- och tillväxtavtalet (TYKA) man nu fått till stånd gav största delen av de finländska arbetstagarna en förhöjning på ca 20 euro i månaden. Summan har i själva verket redan ätits upp i form av pris- och skattehöjningar. Kritik från fältet har det kommit, och feed backen har i huvudsak gått ut på att man i förhandlingarna beaktat Finlands ekonomiska situation. Bra så, eftersom våra medlemmar till största delen är smarta människor. Men däribland ryms också sådana som inte tycks förstå hur sakerna riktigt står till. Därför vill jag lite belysa den sidan av saken. Förhandlingarna tog olovligt länge, nästan nio månader, och de framskred med varierande avtalsförslag parterna emellan. Det stod klart att den där 20 euros förhöjningen skulle bli vårt enda byte, eftersom procent av avtalen hade gjorts med centralorganisationerna utgående från det. Den stora stenen i våra skor, dvs. våra avtal, låg helt på annat håll än i den där tjugolappen. Bokstavskombinationen STCW var det stora trollet. Finland hade gått och ratificerat detta avtal och fått den nationellt i kraft. Som en följd av det krävs av sjöfararna förutom normbehörighet dessutom flera tilläggsbehörigheter. Och surprise, surprise, de kostar ju euron, inte bara i form av behörighetsbrev, utan som kurser, resor och inkvartering. Då jag studerade organisatörernas priser kom jag fram till en summa på ca euro, alltså bara för kurserna. Denna kurskostnad med fem års mellanrum skulle arbetstagaren ha nödgats betala. Därtill skulle ha tillkommit inkvarterings- och resekostnader. I praktiken skulle detta ha inneburit en månadsinkomstförlust på ca euro, enbart i form av kurser. Hur många av våra medlemmar hade godkänt det alternativet? Kompromissen blev nu att den egna kostnaden blev att med fem års mellanrum lösa ut behörighetsbreven på Trafi. Med god orsak kan vi tala om en avvärjningsseger, eftersom redarna nu betalar de där extra kostnaderna. Trevlig och solig sommar till er alla! Risto Blomquist Snabbaste vägen till oss på internet JULKAISIJA UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE REDAKTIONENS ADRESS: Hietalahden ranta 15 A 3, Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, Helsingfors, (09) PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR: Risto Blomquist, risto.blomquist@seacommand.fi, TOIMITUSSIHTEERI REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, hilkka.kotkamaa@seacommand.fi, (09) , , TOIMITUSNEUVOSTO REDAKTIONSRÅDET: Risto Blomquist, Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, OSOITTEENMUUTOKSET ADRESSFÖRÄNDRINGAR: Mirjam Tuisku (09) , TILAUKSET PRENUMERATIONER: Harriet Björkqvist (09) TILAUSHINNAT PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT MATERIAL MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, office@seacommand.fi, ILMOITUS-MYYNTI ANNONS- FÖRSÄLJNING ADVERTISEMENT: Meriko Oy, Lassi Koivunen, ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA UPPSLAG SPREAD e TAKAKANSI BAKPÄRM BACK COVER e 1/1 SIVU SIDA PAGE e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS UPPLAGA TAITTO LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 4 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

5 G laivojen nimien tutkiminen innosti opinnäytteen tekijää niin, että aika ajoin hän tahtoi harhautua sivupoluille tiedonkeruussa. aiheessa olisi anu Pietiläisen mielestä lisääkin selvitettävää. Kilpailuja, pähkäilyjä, ideointia Nimi rakentaa laivan imagoa Nimen antaminen laivalle ei ole mikään läpihuutojuttu, vaan nimen keksimiseen saatetaan käyttää paljonkin aikaa ja vaivaa. Ideoidaan, pohditaan ja järjestetään yleisökilpailujakin. Laivat mielletään yksilöiksi, joiden on erotuttava muista myös nimen perusteella. Toisaalta varustamo voi haluta laivan nimen yhdistävän sen yrityksen muuhun laivastoon ja rakentavan yhtenäistä positiivista imagoa. Voi kuitenkin käydä niinkin, että laivan nimi tulee tutuksi ikävistä lööpeistä. TEKSTI JA KUVAT: KIRSI UOla Laivojen nimenannon monimuotoisuuden havaitsi Satakunnan ammattikorkeakoulun merikapteenin tutkinnon opinnäytetyötä tehdessään Anu Pietiläinen. Laivan nimen merkitys osana markkinointia, mainontaa, myyntiä ja imagon rakentumista on erittäin tärkeää, etenkin matkustajaliikenteessä operoiville varustamoille. KamPElaSTa lindaan Pietiläinen selvitti laivojen nimenannon taustoja ja perinteitä, mutta kyseli myös nykyisistä käytännöistä varustamojen edustajilta ja tutki ajantasaisia laivaluetteloita. Näin syntyi varsin hyvä kuva prosessista, jonka lopputuloksena laivan kylkeen saadaan sen ikioma nimi, vaikkapa Pielinen, Europalink, Kampela, Neptun, Linda tai Viking Grace. Nimenannon perusteena on perinteisesti voinut olla paikkakunta, liikennöintialue, henkilönnimi, toimintaa kuvaava tai vaikkapa jokin mytologiasta poimittu nimi. Taikauskoakin on nimiin liitetty. Kansallisuusaate vaikutti nimenantoon 1800-luvulla, ja ensimmäiset A FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 5

6 ohjusveneet Rauma ja Tornio. Toivottua tilaa on kuvattu sellaisilla nimillä kuin Hoppet, Onni, Toivo, Rauha. Tunnettujen, kunnioitettujen henkilöiden mukaan on annettu nimiä, vaikkapa hallitsijan mukaan, kuten Silvia Regina tai jäänmurtaja Urho presidentti Kekkosen mukaan. G Anu Pietiläinen esitteli merikapteenintutkinnon opinnäytetyönsä Satakunnan ammattikorkeakoulun seminaaritilaisuudessa. suomenkieliset laivannimet olivat Usko ja Toimi. Valtion ensimmäinen jäänmurtaja oli Murtaja. Kansallisuusaatetta ilmensivät myös kalevalaiset nimet, kuten Ilmari, Kaleva, Ahti, Aallotar, Kullervo, Sampo, Tapio, Wellamo. Valtiolla on ollut sukellusvene Iku-Turso ja nykyisinkin liikennöi monitoimialus Louhi. Paikannimet käyttöön 1900-luvun alusta lähtien paikannimien käyttö lisääntyi, kun lähialueiden lisäksi seilattiin pitkiäkin matkoja kaukaisiin maihin. Aluksen nimellä kerrottiin kotisatama tai kohde. Nykyisin paikannimiä hyödyntää mm. Etelä-Suomen Laiva Oy, jonka aluksilla on nimenä Helsingin kaupunginosia tai alueita: Eira, Pasila, Alppila. Yhtyneillä Paperitehtailla oli yrityksen toimintaan liittyneitä nimiä laivoillaan, kuten Lotila, Valkeakoski, Simpele. Nesteen Tervi, Palva ja Purha ovat myös saaria Turun saaristossa ja Enskeri ja Tiiskeri itäisellä Suomenlahdella. Merivoimien aluksissa on perinteisesti suosittu paikannimiä, ja tämän päivän miinalaivoja ovat Pohjanmaa, Hämeenmaa ja Uusimaa sekä Naisten nimet suosiossa Laivojen nimeäminen naisten mukaan on säilyttänyt suosionsa vuosisadasta toiseen, antiikin Kreikasta tähän päivään. Tämä ilmiö liittynee myös laivan sukupuoleen, eli laiva mielletään useissa yhteyksissä naiseksi. Aila, Laura, Linda ja Marina kuuluvat pitkään historiallisen jatkumoon. Nimi voidaan valita vaikkapa varustamosuvun naisten mukaan, ja aiemmin rakenneltiin yleisnimistä feminiinisiä versioita -tar/-tärpäätteellä: Aallotar, Lainetar. Mytologiset nimet ovat olleet käytössä antiikista lähtien. Nykyään Suomessa näitä nimiä suosii Alfons Håkans, jonka hinaajanimistöstä löytyvät sellaiset kuin Akilles, Atlas, Calypso, Castor, Hector, Herakles, Hermes, Mercurius, Neptun, Pallas, Pegasos, Pollux, Triton ja Zeus. Luonnontieteellisiä nimiä, kuten kasvien ja eläinten innoittamia, on myös perinteisesti ollut runsaasti. Voimalliset Otso ja Kontio ovat osuvasti jäänmurtajia, ja Rajavartiolaitos on nimennyt aluksiaan vesilintujen, kalojen ja vesinisäkkäiden mukaan: Tavi, Telkkä, Tiira, Kuha, Kiiski, Halli, Hylje. Lemmikitkin kelpaavat nimenantajiksi, kuten yhdessä varustamossa on tapahtunut: Tinto, Rolle, Viiru, Fancy. Varustamo päättää Laivan nimestä päättää yleensä varustamon edustaja. Matkustajilta pyydetään myös ehdotuksia ja nimikilpailujakin järjestetään. Muita nimenantoon osallistuvia voivat Pietiläisen saamien tietojen mukaan olla osakkaat, varustamon hallitus tai johtoryhmä, laivan rakennuttajat sekä varta vasten koottu raati. Itse nimenantoprosessi vaihtelee suuresti varustamojen välillä, eikä Pietiläisen mukaan punaista lankaa oikein tahtonut löytyä. Valmiit toimintavaihtoehdot olivat vain yhdellä varustamolla. Toisinaan nimistä käydään äänestyksiä- 6 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

7 kin. Nimenanto vaatii myös eripituisen ajan, toisinaan pohditaan pitkään ja toisinaan nimi syntyy kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kilpailut ja laajat päättäjäryhmät hidastavat päätöksen syntyä. Grace nimikilpailulla Vikingin nimikilpailu tuotti uudisrakenteelle ehdotusta, joista Grace valittiin. Raadin mukaan nimi edustaa tyyliä, designia ja tunnelmaa. Pietiläisen haastatteluissa todettiin, että risteilyliikenteessä laivan nimen pitää olla houkutteleva. Toisaalta muutaman rahtivarustamon edustaja katsoi, että nimellä ei ole merkitystä. Rahtivarustamoissakin yleisesti kuitenkin katsotaan, että laivan nimellä on merkitystä imagoa rakennettaessa. Henkilöstöltä laivan nimiasioista kysyttäessä kanta oli se, että muuten ei nimellä ole väliä, kunhan sitä ei joudu häpeämään. Yhdistävät tekijät ja nimiperheet olivat useiden varustamojen tavoitteena Pietiläisen saamien vastausten mukaan. Liiketoiminnalle katsottiin olevan etua, kun laiva tunnistetaan osaksi varustamoa. Niin on nimetty Kristina Brahen mukaan Kristina Regina ja edelleen Kristina Katarina. Nimien samat alkukirjaimet laivoissa Mimer, Midas ja Misana perustuvat varustamon entiseen nimeen Minicarriers Ab. Hopealinja-varustamonimeen perustuvat puolestaan Silver Moon, Silver Star ja Silver Swan II. Opinnäyte iso ruljanssi Anu Pietiläinen sanoo laivojen nimiasioitten selvittelyn olleen iso ruljanssi. Hän alkoi tehdä opinnäytettään hyvissä ajoin, varasi siihen aikaa opintojen ja työn lomaan ja teki kunnon rykäyksiä. Aihe tahtoi välillä karata käsistä sivupoluille, kun löytyi mielenkiintoisia yksityiskohtia. Lähipiiri kommentoi tekstejä ohjaajan lisäksi ja oli henkisenä tukena. Pietiläinen valmistui merenkulun ammattiin, mihin hän päätti pyrkiä aikoinaan Karibian-risteilijöissä kampaajana toimiessaan. Toista kymmentä vuotta ensimmäisessä ammatissa toimittuaan hän päätteli, että aika aikaa kutakin ja haki merenkulun koulutusohjelmaan ammattikorkeakouluun Raumalle. Nyt hänellä on merikapteenin tutkintotodistus, jonka hän sai virallisessa määräajassa, mikä on varsin harvinaista. Birkan puolimatruusina ja matruusina toimiminen on ollut mieluisaa työtä. Komentosillalla ehtii vielä olla, maalaaminenkin maistuu vielä, mutta perämieheksi toivon pääseväni. Laivatyö on mun juttu, maihin en halua töihin. Itämeri kyllä riittää, kun olen jo kolunnut maapalloa eri puolilta, Etelänapamantereellakin olen poikennut, Anu Pietiläinen sanoo. ESL Shipping Oy hakee palvelukseensa TURVALLISUUS- JA YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖÄ Turvallisuus- ja ympäristöpäällikkönä (DPA) vastaat ESL Shipping Oy:n turvallisuus- ja ympäristöjohtamisjärjestelmistä ja niiden edelleen kehittämisestä. Omaat riittävän työkokemuksen vastaavantasoisista tehtävistä ja sinulla on kansipäällystö-, konepäällystö- tai muu soveltuva korkeakoulututkinto. Kansainvälinen työympäristömme edellyttää sinulta vähintään englannin kielen hyvää suullista ja kirjallista osaamista. Muu kielitaito katsotaan eduksi. Menestyäksesi tehtävässä sinulta vaaditaan hyvien ryhmätyötaitojen lisäksi jämäkkyyttä, oma-aloitteisuutta ja matkustusvalmiutta. Arvostamme positiivista asennetta ja suunnitelmallista otetta työhön sekä kykyä nähdä kokonaisuuksia. Tarjoamme sinulle haastavan ja monipuolisen tehtäväkokonaisuuden hyvän työyhteisön tuella. Toimipaikkasi on Helsingin Lintulahdessa sijaitseva yrityksen pääkonttori. Lähetä hakemuksesi ja ansioluettelosi palkkatoiveineen mennessä osoitteeseen Lisätietoja: talousjohtaja Kimmo Valtonen, puh ESL Shipping Oy on Aspo-konserniin kuuluva Itämeren johtava kuivarahteja kuljettava varustamo ja se työllistää yli 200 varustamoalan ammattilaista operoitavia aluksia yrityksellä on 15. Nykyaikainen kalusto, arktiset olosuhteet osaava henkilöstö ja jatkuva kehitystyö takaavat sen, että ESL Shipping on luotettava merikuljetusten kumppani tänään ja tulevaisuudessa.

8 Tävlingar, funderande, idékläckning Namnet bygger fartygets image Att namnge ett fartyg är ingen rutinsak, utan det kan spenderas mycket tid och besvär på att hitta ett namn. Det kläcks idéer, funderas och ordnas t.o.m. tävlingar för allmänheten. Fartygen ses som individer, som också med sitt namn måste skilja sig från de andra. Å andra sidan vill rederiet kanske att fartygets namn förenar det med företagets övriga flotta och bygger upp en enhetlig positiv image. Det kan dock också gå så att fartygets namn blir bekant i tråkiga löpsedlar. Text och bild: Kirsi Uola Då hon gjorde sitt examensarbete för sjökaptensexamen vid yrkeshögskolan Satakunnan ammattikorkeakoulu fick Anu Pietiläinen erfara hur mångfacetterad namngivningen av fartyg är. Fartygsnamnets betydelse som del av marknadsföringen, reklamen, försäljningen och imagebyggandet är väldigt viktig, särskilt för rederier som opererar i passagerartrafiken. Från Kampela till Linda Pietiläinen utredde bakgrunden till och traditionerna i namngivningen av fartyg, men frågade också rederiernas representanter om nuvarande praxis och studerade aktuella fartygslistor. Så växte det fram en väldigt god bild av processen vars slutresultat är att det på skeppets sida målas dess helt egna namn, t.ex. Pielinen, Europalink, Kampela, Neptun, Linda eller Viking Grace. Grunden för namngivningen har traditionellt kunnat vara en plats, ett trafikområde, ett personnamn, ett namn som beskriver verksamheten eller t.ex. något namn som plockats ur mytologin. Skrock har också förenats med namnen. På 1800-talet påverkade nationalitetsidén namngivningen, och de första finskspråkiga skeppsnamnen var Usko och Toimi. Statens första isbrytare var Murtaja. Nationalitetstanken uttrycks också i namnen med sitt ursprung i Kalevala, såsom Ilmari, Kaleva, Ahti, Aallotar, Kullervo, Sampo, Tapio, Wellamo. Staten har haft ubåten Iku-Turso och ännu trafikerar multifunktionsfartyget Louhi. Platsnamn används I början av 1900-talet ökade bruket av platsnamn, när fartygen förutom i närområdena också seglade långa resor till fjärran länder. Med fartygets namn berättade man vilken hemhamnen eller färdmålet var. Numera utnyttjas platsnamn av bl.a. Etelä-Suomen Laiva Oy, vars fartyg har namn efter stadsdelar eller områden i Helsingfors: Eira, Pasila, Alppila. Förenade pappersfabrikerna hade för sina fartyg namn som hörde samman med företagets verksamhet, såsom Lotila, Valkeakoski, Simpele. Nestes Tervi, Palva och Purha är öar i Åbo skärgård, och Enskeri och Tiiskeri i östra Finska viken. I sjöstridskrafternas fartyg har platsnamn traditionellt gynnats och dagens minfartyg är Pohjanmaa, Hämeenmaa och Uusimaa och robotbåtarna Rauma och Tornio. Önskat tillstånd har beskrivits med sådana namn som Hoppet, Onni, Toivo, Rauha. Namn har getts enligt kända och uppskattade personer, t.ex. enligt regenter som Silvia Regina, eller enligt president Kekkonen som isbrytaren Urho. Kvinnonamn populära Namngivning av fartyg enligt kvinnor har bibehållit sin popularitet genom århundradena, från antikens Grekland till idag. Detta fenomen torde också höra samman man fartygets kön, dvs. fartyget ses i många sammanhang som en kvinna. Aila, Laura, Linda och Marina hör till en lång historisk kedja. Namnet väljs t.ex. bland redarsläktets kvinnor, och tidigare bildades feminina versioner av allmänna namn med tillsatta ändelser: Aallotar, Lainetar. De mytologiska namnen har varit i bruk sedan antiken. Numera gynnar Alfons Håkans i Finland sådana namn, i bogserbåtsnamnen finns sådana som Akilles, Atlas, Calypso, Castor, Hector, Herakles, Hermes, Mercurius, Neptun, Pallas, Pegasos, Pollux, Triton och Zeus. Naturvetenskapliga namn inspirerade av växter och djur har det också traditionellt funnit gott om. De kraftfulla namnen Otso och Kontio är träffande nog isbrytare, och Gränsbevakningsverket har namngett sina fartyg enligt vattenfåglar, fiskar och vattendäggdjur: Tavi, Telkkä, Tiira, Kuha, Kiiski, Halli, Hylje. Också keldjuren duger som namngivare, såsom det skett i ett rederi: Tinto, Rolle, Viiru, Fancy. Rederiet beslutar Det är i allmänhet rederiets representant som beslutar om fartygets namn. Av passagerarna begär man också förslag, och namntävlingar ordnas. Andra som deltar i namngivningen kan enligt de uppgifter Pietiläinen erhållit vara aktieägarna, rederiets styrelse eller ledningsgrupp, fartygets byggare eller en enkom sammankallad jury. Själva namngivningsprocessen varierar stort mellan rederierna, och Pietiläinen säger att hon inte riktigt kunnat finna någon röd tråd där. Bara ett rederi hade färdiga 8 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

9 F Målmedvetet sittande vid datorn gav resultat: Anu Pietiläinens examensarbete blev klart inom planerad tid, såsom också studierna i övrigt. allmänt att fartygets namn har betydelse för att bygga upp imagen. Då personalen tillfrågades om fartygens namnfrågor var ståndpunkten den att namnet inte annars hade någon betydelse bara man inte behövde skämmas för det. Enligt de svar Pietiläinen fick är gemensamma faktorer och namnfamiljer många rederiers mål. Det ansågs vara till fördel för affärsverksamheten att fartyget känns igen som en del av rederiet. Så har också Kristina Regina och senare Kristina Katarina namngetts enligt Kristina Brahe. Samma första bokstäver i fartygsnamnen Mimer, Midas och Misana baserar sig på rederiets tidigare namn Minicarriers Ab. På Hopealinja-rederinamnet baserar sig å sin sida Silver Moon, Silver Star och Silver Swan II. verksamhetsalternativ. Emellanåt röstar man också om namnen. Namngivningen kräver också olika lång tid, emellanåt funderas det länge och emellanåt kommer namnet som en blixt från en klar himmel. Tävlingar och breda beslutsfattargrupper drar ut på beslutsfattandet. Grace med namntävling Vikings namntävling inbringade förslag för nybygget, av förslagen valdes Grace. Enligt tävlingsjuryn representerar namnet stil, design och stämning. I Pietiläinens intervjuer konstaterades att fartygets namn måste vara lockande i kryssningstrafiken. Å andra sidan ansåg några fraktrederiers representanter att namnet inte hade någon betydelse. Också i fraktrederierna anser man dock Examensarbetet en stor ruljangs Anu Pietiläinen säger att utredandet av fartygens namnfrågor var en stor ruljangs. Hon började arbeta med sitt examensarbete i god tid, reserverade tid för det i studierna och i arbetet och gjorde ordentliga ryck. Ämnet tänkte emellanåt rymma iväg på sidovägar, när hon hittade intressanta detaljer. Förutom handledaren kommenterade också närkretsen texterna och utgjorde ett psykiskt stöd. Pietiläinen fick sin examen för ett sjöfartsyrke som hon i tiden beslöt söka till då hon var frisörska på Karibienkryssare. Efter att i över tio års tid ha arbetat i sitt första yrke beslöt hon att allt har sin tid och sökte till sjöfartens utbildningsprogram vid yrkeshögskolan i Raumo. Nu har hon sjökaptens examensbetyg som hon fick inom den officiella utsatta tiden, vilket är väldigt ovanligt. Att vara lättmatros och matros på Birka har varit ett trevligt arbete. På kommandobryggan hinner jag nog ännu vara, jag tycker t.o.m. ännu om att måla, men jag hoppas på att bli styrman. Skeppsarbetet är min grej, i land vill jag inte arbeta. Östersjön räcker nog till, eftersom jag redan besökt många olika ställen på jorden, jag har t.o.m. gjort en avstickare till Sydpolskontinenten, säger Anu Pietiläinen. FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 9

10 70 vuotta Normandian maihinnoususta Kesäkuun kuudentena päivänä vuonna 1944, ennen aamunkoittoa, Normandian rannikkoa lähestyi pimeydestä äänettömästi viisikymmentä Waco CG-4R -liitokonetta kuljettaen kukin kahtatoista liittoutuneiden sotilasta Natsi-Saksan miehittämälle Ranskan maaperälle. Kello neljä aamulla Britannian yleisradio BBC lähetti viestin D-Dayn alkamisesta. Petri Kosonen D-Day on sotilastermi operaation käynnistysajankohdalle. Huonon sään takia maailman tunnetuin D-Day viivästyi päivällä, mutta seuraavan viiden kuukauden aikana amerikkalaiset, brittiläiset ja kanadalaiset joukot nousivat Normandian rannikolle 2,5 miljoonan miehen voimin. Sinne rantautui myös ajoneuvoa ja neljä miljoonaa tonnia tarvikkeita. Operaatio Overlord Länsiliittoutuneet olivat aloittaneet operaatio Overlordin eli tulevan Yhdysvaltojen presidentin, kenraali Dwight Eisenhowerin johtaman maihinnousun, Le Havren ja Cherbourgin kaupunkien väliselle rannikkokaistaleelle. Kaksi vuotta suunnitellun Normandian maihinnousun takana oli vuoden 1942 pidetystä Teheranin konferenssissa alkanut Neuvostoliiton painostus länsirintaman avaamiseksi Saksaa vastaan. Maihinnousuidean isä oli Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill, jonka vastuulla oli ollut myös suuriin tappioihin päättynyttä Gallipolin taistelua edeltänyt maihinnousu Turkissa, ensimmäisessä maailmansodassa, vuonna Nyt Churchillillä ei ollut varaa epäonnistua. Siksi hän varasi käyttöönsä ajan etevimmät akselivaltojen ulkopuolelta löytyneet tekniset suunnittelijat. Valkosia ristejä ja Daavidin tähtiä Vuosia jatkuneen toisen maailmansodan vuoksi kaikesta oli pulaa. Englantilaisessa sukellusveneessä oli Lontoon bussin dieselmoottori ja 10 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

11 H Normandian maihinnousu virtuaalisena. G Tim Beckett, Mulberry-sataman suunnittelijan poika, virtuaalisatamassa. liitokoneiden rungot oli valmistettu puusta. Jo alun perin oli selvää, että maihinnousu ei onnistuisi ilman uhrauksia. Yli puolet liidokeista ja niiden miehistöistä tuhoutui. Liitokoneita seurasivat LCVP- (Landing Craft Vehicle & Personnel) maihinnousuveneet. Niiden rantautuessa, myöhemmin Omaha Beach -peitenimellä tunnetulle rannalle, kaatui nykytietämyksen mukaan jopa 5000 amerikkalaista; monet heistä heti maihinnousuveneiden ramppien laskeuduttua. Rannalla sijaitsee suurin amerikkalainen hautausmaa Euroopassa valkoisine risteineen ja Daavidin tähtineen. Molemminpuolinen murhenäytelmä Lopulta liittoutuneet löivät rantaa hyvistä asemista puolustaneet saksalaiset, ja viikkoa myöhemmin alkoi operoida Englannin kanaalin yli uitettu massiivinen keinotekoinen satama Mulberry B. Betonista ja teräksestä valmistettujen, kierrejaloilla pohjaan ankkuroitujen, mutta vuoroveden takia kelluvien ponttoneiden varaan rakennetun ajoväylän pääinsinöörinä toimi englantilainen Allan Beckett ( ). Omaha Beachin satama ei ehtinyt toimia kuin muutaman päivän, ennen kuin se 16. kesäkuuta tuhoutui kanaalissa riehuneessa kesämyrskyssä, jonka sanotaan olleen pahin kolmeenkymmeneen vuoteen. Tämä vaikeutti suuresti liittoutuneitten huoltoa ja haavoittuneitten evakuointia. Toinen samanlainen satama Arromachesissa onnistui kuitenkin toimimaan siihen asti, kunnes liittoutuneitten valtaamat Antwerpenin ja Cherbourgin satamat saatiin käyttöön. Atlantin valli oli murtunut ja länsiliittoutuneet valtasivat Pariisin 24. elokuuta. Rannikkoa puolustavien saksalaisten miestappiot olivat samaa luokkaa kuin liittoutuneiden yhteensä. Tarkkaa määrää ei koskaan saada tietää, mutta Normandian rannoille kaatui, katosi tai haavoittui yli sotilasta sekä ranskalaisia siviilejä. Teit isäin astumaan Siinä missä isäni käytti laskutikkua, itselläni on käytössä tietokone. Itsekin tosin käytin tikkua urani alussa, sanoo insinööri Tim Beckett (s.1953). Mutta vaikka olemme molemmat saman alan miehiä, näistä asioista puhuimme vasta hänen viimeisinä vuosinaan, kertoo Mulberry-sataman suunnittelijan poika. Keväällä 2013 ranskalainen virtuaalitodellisuutta tuottava yritys Dassault Systèmes otti yhteyttä Beckettiin ja kouralliseen Normandian maihinnousun veteraaneja. Ensin syntyi dokumenttielokuva jossa yli 90-vuotiaita miehiä vietiin takaisin Normandian taistelupaikoille ja merenpohjaan pienoissukellusveneellä. Beckettin kanssa kaivettiin esiin Normandian maihinnousua edeltävät suunnitelmat. Näistä tärkeimmät olivat Waco-liitokoneiden, maihinnousuveneiden ja tietysti Mulberry-satamien piirustukset. Pariisissa D-Day presentaatio näytettiin yleisölle kuluvan vuoden toukokuussa ja maailmalle se esitetään D-Dayn vuosipäivänä Emme ole ajatushautomo, think tank, vaan do tank, sanoo Mehdi Tayoubi, Dassault Systèmesin varapuheenjohtaja. Yritys on kieltämättä tehokas tuottamaan historiallisia spektaakkeleja tietokonepelien sukupolvelle. Tayoubi painottaa Dassaultin simulaatiohuoneiden olevan ensisijaisesti koulutuksellisia. Viihteellinen puoli ei voi kuitenkaan olla pistämättä silmään, oli kyse sitten Kheopsin pyramidista, historiallisesta Pariisista tai toisen maailmansodan ratkaisevien taisteluiden valmistelusta. Tayoubi korostaa tiiminsä kansainvälisyyttä. Tällä kertaa D-Dayn suunnittelussa oli mukana myös saksalaisia, hän sanoo. FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 11

12 Petri Kosonen 70 år sedan landstigningen i Normandie Före gryningen den sjätte juni år 1944 gled femtio Waco CG-4R-glidflygplan ljudlöst ur mörkret fram mot den normandiska kusten, var och en av dem transporterade tolv av de allierades soldater till fransk mark ockuperad av Nazityskland. Klockan fyra på morronen sände Britanniens rundradio BBC ut ett meddelande om att D-Dagen inletts. D Dagen är en militärterm för en operations inledningstidpunkt. P.g.a. det dåliga vädret försenades världens mest kända D-Dag med ett dygn, men under de följande fem månaderna landsteg amerikanska, brittiska och kanadensiska trupper på den normandiska kusten med en styrka av 2,5 miljoner man. Där landsattes också fordon och fyra miljoner ton utrustning. OPERaTIOn OVERlORD De västallierade hade inlett operation Overlord, dvs. landstigningen på kustremsan mellan städerna Le Havre och Cherbourg under ledning av USA:s blivande president, general Dwight Eisenhower. Bakom den i två års tid planerade landstigningen i Normandie låg påtryckningen från Sovjetunionens sida, som de hade inlett vid Teherankonferensen år 1942, att få västfronten mot Tyskland öppnad. Far till landstigningsidén var Storbritanniens premiärminister Winston Churchill, som på sitt ansvar också hade landstigningen i Turkiet under första världskriget år 1915, vilken hade föregått Gallipolstriden som slutade i stora förluster. Nu hade Churchill inte råd att misslyckas. Därför anlitade han den tidens främsta tekniska planerare man kunde finna utanför axelstaterna. VITa KORS Och DaVIDSSTJÄRnOR P.g.a. andra världskriget som pågått i många år var det brist på allting. Engelska u-båtar hade dieselmotorer från Londonbussarna och glidflygplanens skrov var tillverkade av trä. Redan från första början stod det klart att landstigningen inte kunde lyckas utan uppoffringar. Över hälften av glidflygplanen och deras manskap förstördes. Glidflygplanen följdes av LCVP- (Landing Craft Vehicle & Personnel) landstigningsbåtar. Då dessa tog i land på stranden, som senare blev känd under täcknamnet Omaha Beach, stupade enligt dagens uppgifter upp till 5000 amerikaner, många av dem genast då landstigningsbåtarnas ramper sänktes. På stranden ligger den största amerikanska gravgården i Europa med sina vita kors och Davidsstjärnor. TRaGEDIER På BÄGGE SIDOR De allierade besegrade till slut tyskarna som försvarat stranden i goda ställningar, och en vecka senare inledde den massiva konstgjorda hamnen Mulberry B, som bogserats över Engelska kanalen, sin verksamhet. Engelsmannen Allan Beckett ( ) var huvudingenjör för detta brohuvud byggt på betong- och stålpontoner som var förankrade i bottnen med skruvben, men var flytande för tidvattnets skull. Omaha Beach hamn hann inte fungera i mer än några dagar innan hamnen den 16 juni förstördes i en sommarstorm som härjade i kanalen och som sades ha varit den värsta på trettio år. Detta försvårade storligen de allierades underhåll och evakueringen av de skadade. Den andra motsvarande hamnen i Arromaches lyckades dock fungera ända tills man kunde ta i bruk Antwerpens och Cherbourgs hamnar som ockuperats av de allierade. Atlantvallen hade brustit och de västallierade erövrade Paris den 24 augusti. Förlusterna för tyskarna som försvarade kusten låg i samma klass som de allierades förluster sammanlagt. Exakta uppgifter får vi aldrig veta, men vid den normandiska kusten stupade, försvann eller skadades över soldater och franska civila. 12 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

13 F Tim Beckett, sonen till mulberryhamnens planerare, i den virtuella hamnen. H Krigsutrustning flyttas via den flytande mulberryhamnen till stranden. H Ritningarna till Wacoglidflygplanet som startade D Dagen. I faderns spår Där min far använde räknesticka använder jag själv dator. Själv använde jag nog också sticka i början av min karriär, säger ingenjör Tim Beckett (f. 1953). Men fastän vi båda verkade i samma bransch var det först under hans sista år vi talade om de här sakerna, berättar sonen till Mulberry-hamnens planerare. Våren 2013 tog det franska företaget Dassault Systèmes, som planerar virtuella verkligheter, kontakt med Beckett och med en handfull veteraner från landstigningen i Normandie. Först blev det en dokumentärfi lm, där över 90-åriga män fördes tillbaka till stridsplatserna i Normandie och till havsbottnen i en liten u-båt. Tillsammans med Beckett letade man fram planerna som föregick landstigningen i Normandie. De viktigaste av dem var ritningarna på Wacoglidfl ygplanen, landstigningsbåtarna och förstås Mulberry-hamnarna. I Paris visades D-Dag -presentationen för publiken i maj i år och för världen visades den på årsdagen av D-Dagen Vi är ingen tankesmedja, think tank, utan do tank, säger Mehdi Tayoubi, viceordförande för Dassault Systèmes. Företaget är onekligen effektivt att producera historiska spektakel för dataspelsgenerationen. Tayoubi poängterar att Dassaults simulatorrum i första hand är till för utbildning. Underhållningssidan är dock mycket framträdande, det må sedan vara fråga om Kheopspyramiden, det historiska Paris eller förberedelserna för andra världskrigets avgörande strider. Tayoubi poängterar sitt teams internationalitet. Denna gång var det också tyskar med i planerandet av D-Dagen, säger han. FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 13

14 Lukuvinkki hilkka KOTKamaa Hurjia tarinoita Itä-Uudenmaan pirtuajoista Kieltolaki säädettiin 1919 hyvässä tarkoituksessa, kansan raitistamiseksi, mutta koko juttu meni täysin pieleen. Kansa rupesi juomaan kahta kauheammin ja entistä väkevämpiä juomia. Lakien kunnioitus väheni ja pahimmassa tapauksessa perheiden talous meni kuperkeikkaa, alkoholismi ja kurjuus lisääntyi. Salakuljetus teki monista tavallisista kalastajista, merenkulkijoista ja viljelijöistä poliisien jahtaamia rikollisia. Näitä hurjia tarinoita on koottu tuoreeseen kirjaan Vilda östern är ej som förut Berättelser om spritsmuggling under förbudstiden i östra Nyland. Kirjan idea tulee oikeastaan EU:lta, jossa oli hankerahaa turismin kehittämiseksi. Rahalla oli tarkoitus kehitellä tarinoita, joiden avulla matkailijoille kerrottaisiin alueen mielenkiintoisesta menneisyydestä suuren maailman malliin. Varsin pian muistui mieleen Itä-Uuden- maan historiasta kausi, josta ei puuttunut vauhtia ja vaarallisia tilanteita: pirtun salakuljetus! KaIKKI mukana Hankkeesta innostui toimittaja Keth Strömdahl, joka ryhtyi etsimään Itä-Uudeltamaalta haastateltavia, muistelijoita pirtuajan silminnäkijöistä ja heidän lapsistaan. Haastateltavista hän karsi 15, tullimiehiä, salakuljettajia ja muita saariston ihmisiä. Heitä löytyi Pernajasta, Porvoosta, Loviisasta, Kotkasta, Sipoosta jne, koko Itä-Uudenmaan rannikolta. Aineistoa oli sikäli helppo hankkia, kun lähes jokaisella oli kokemusta salakuljetuksesta naiset ja lapset mukaan lukien. Samalla selvisi, että kyse ei ollut saaristolaisten rikollisista taipumuksista, vaan kasvualustana oli köyhyys, työttömyys, talouslama ja sosiaalisen turvaverkon lähes täydellinen puuttuminen. Hyvinvointivaltiossa eläneen nykyihmisen on kenties vaikea ymmärtää, miksi rikollinen toiminta levisi niin laajalle, mutta kyse oli pikemminkin leivästä pöytään kuin lainkuuliaisuudesta. KOKO KETJU SaI OSanSa Tilastoja salakuljettajista ei ole, vain arvio, jonka mukaan toiminnassa oli henkeä eri rooleissa. Oli suuret pirtukuninkaat, kanisterikuskit, mereltä tavaran maihin tuovat rengit ja toisaalla poliisit ja tullimiehet. Pirtu tuotiin ulkomailta isoilla aluksilla ulapalle, kansainvälisille vesille. Sieltä tavara rahdattiin pienemmillä pirtujaaloilla ulkosaaristoon edelleen pikkualuksilla autoihin ja hevoskyytiin sisämaahan. Jokaisella oli työssä tehtävänsä, lapsillakin vartijan ja varoittajan osa. Kuljetuksessa käytettiin mielikuvitusta, perunasäkeistä maitokannuihin. Kuljetusreitit 14 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

15 International Seminar for Maritime Safety and the Environment 2014 F Keth Strömdahl keräsi Itä Uudeltamaalta haastateltavia, muistelijoita pirtuajan silminnäkijöistä ja heidän lapsistaan. istock 2014 / mrpliskin maissa olivat syrjäteitä ja metsäpolkuja, joissa poliisit eivät liikkuneet. Hevoset ja autot kuljettivat pirtua avoimesti kanistereissa tai salalokeroissaan. VIISaaT Ja TyhmÄT SalaKUlJETTaJaT Tyhmimmät ryyppäsivät suoraan kuormasta, pelasivat talonsa ja ajoivat perheensä maantielle. Fiksuimmat keräsivät rahat pääomaksi myöhempää yritystoimintaa varten. Monia suomalaisia yrityksiä on perustettu salakuljetusrahoilla bussifirmoista konepajayrityksiin ja veneveistämöihin. naiset VOITTIVaT lain Kieltolaki kumottiin 1932 ja viina siirtyi vastaperustetun Alkon hyllyille. Suuri syy kieltolain muutokseen oli naisten 1931 käynnistämä avoin protesti, kun he näkivät omin silmin viinankuljetuksen seuraukset, alkoholismin ja perheiden hädän. Lakia vastaan käynnistettiin nimienkeräys ja 70 prosenttia Suomen kansasta halusi eroon epäonnistuneesta säädöksestä. Kansa ei ollut raitistunut ja valtio oli menettänyt melkoiset verotulot. Kieltolaista luopuminen helpotti Suomessa tuolloin muutenkin vallitsevia kireitä tunnelmia, kansa oli jakautunut räikeästi kahtia, Lapuan liike oli voimissaan ja sisällissodan haavat olivat vielä avoinna. Vain 10 prosenttia salakuljetetusta viinasta oli saatu poliisin huostaan. Lainkuuliaisuus palasi saaristoon. The seminar is FREE of charge and anyone interested in marine safety and the environment is more than welcome! Wednesday 23rd of July Researcher Workshop for Improving Maritime Safety How can science improve maritime safety? What is the state of the art in the maritime safety research? What does the EU Strategy for the Baltic Sea Region add to the table? Find out more about these themes and participate in the international researcher workshop! Thursday 24th of July Maritime Safety and the Environment International Seminar As one of the Gulf of Finland Year main events in maritime safety, this seminar brings together high-level experts, scientists and decision makers in Kotka to discuss the challenges of enhancing maritime safety. Invited speakers from e.g. EMSA and the leading universities in maritime research will shed light on this highly topical question. You are welcome to participate! The seminar will be held at Maritime Centre Vellamo, Kotka. Register online today! MORE INFORMATION ABOUT ALL THESE EVENTS

16 Lästips hilkka KOTKamaa Vilda berättelser om spritsmugglingen i östra Nyland Förbudslagen stiftades 1919 i den goda avsikten att göra folket nyktrare, men hela idén gick fullständigt åt skogen. Folket började supa dubbelt så mycket och använda allt starkare drycker. Respekten för lagen minskade, och i värsta fall gick familjernas ekonomi omkull, alkoholismen och misären ökade. Smugglingen gjorde att många vanliga fiskare, sjöfarare och jordbrukare blev brottslingar jagade av polisen. Dessa vilda berättelser har samlats i den nyutkomna boken Vilda Östern är ej som förut Berättelser om spritsmuggling under förbudstiden i östra Nyland. Idén till boken kommer egentligen från EU, där det fanns projektpengar för utvecklandet av turismen. Avsikten var att med pengarna utveckla berättelser, med vilka man för turister kunde berätta om områdets intressanta forntid såsom i stora världen. Väldigt snabbt drog man sig till minnes en tid i östra Nylands historia som inte saknade fart och farliga situationer: spritsmugglingen! alla VaR med Redaktören Keth Strömdahl blev intresserad av projektet och började söka intervjuobjekt i östra Nyland, personer som hade minnen som ögonvittnen till spritsmugglingen och barn till dem. För intervjuerna valde hon ut 15 personer, tullare, smugglare och annat skärgårdsfolk. De var bl.a. från Pernå, Borgå, Lovisa, Kotka, Sibbo, dvs. från hela den östnyländska kusten. Materialet var på så vis lätt att skaffa att nästan alla hade erfarenheter av smugglingen, kvinnor och barn medräknade. Samtidigt framgick det att det inte var fråga om skärgårdsbornas kriminella benägenheter, utan grogrunden till smugglingen var fattigdomen, arbetslösheten, de dåliga ekonomiska tiderna och det så gott som fullständigt obefintliga sociala skyddsnätet. Dagens människa som levt i en välfärdsstat har kanske svårt att förstå varför den kriminella verksamheten spred sig så brett, men det var snarare fråga om bröd på bordet än om laglydighet. hela KEDJan FIcK SITT Det finns ingen statistik på smugglingen, utan bara en uppskattning att antalet inblandade var personer i olika roller. Det fanns stora spritkungar, kanisterkuskar, hantlangare som förde varorna från vattnet upp på land, och sedan å andra sidan poliserna och tullarna. Spriten kom från utlandet med stora fartyg till öppna internationella vatten. Därifrån fraktades varan med mindre spritskutor till den yttre skärgården, sedan vidare med småbåtar och till sist med bilar och hästskjutsar till inlandet. Alla hade sina uppgifter i arbetet, också barnen hade en roll som vakter och varnare. I transporterna användes fantasin, med allt från potatissäckar till mjölkstånkor. Transporterna på land gick längs små sidovägar och skogsstigar där inga poliser rörde sig. Hästarna och bilarna transporterade spriten öppet i kanistrar eller i lönnfack. KlOKa Och DUmma SmUGGlaRE De dummaste söp direkt ur lasten, spelade bort sina hus och drev sin familj ut på landsvägen. De fiffigaste samlade pengarna till ett kapital för senare affärsverksamhet. Många finländska företag har grundats med smugglarpengar, allt från bussfirmor till mekaniska verkstäder och båtbyggerier. KVInnORna Vann över lagen Förbudslagen upphävdes 1932 och spriten flyttade till nygrundade Alkos hyllor. Den största orsaken till att förbudslagen ändrades var den öppna protest som kvinnorna startade år 1931, efter att de med egna ögon hade kunnat se följderna av sprittransporterna, alkoholismen och familjernas nöd. En namninsamling startades, och 70 procent av Finlands folk ville bli av med den misslyckade lagen. Folket hade inte blivit nyktrare, och staten hade förlorat betydande skatteinkomster. Upphävandet av förbudslagen lättade på den annars rådande spända stämningen i Finland, folket hade delats skarpt itu, Lapporörelsen var stark och såren från inbördeskriget hade inte ännu läkts. Endast 10 procent av den smugglade spriten hade polisen kunnat lägga beslag på. Laglydigheten återvände till skärgården. 16 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART