Suomenlahden tila paremmaksi
|
|
- Anne Majanlahti
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomenlahden tila paremmaksi Kansainvälisen Suomenlahti-vuoden 2014 viestinä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri esittää muun muassa Itämeren merenhoitosuunnitelman valmistelussa otettavaksi huomioon: 7. ehkäistään öljy- ja kemikaali9. mahdollistetaan vaelluskalojen suojeluetaan onnettomuuksia tekemällä reittipääsy kutujokiin muun muassa o suunnitelmista ja kemikaalilastien rakentamalla kalateitä, poistauontosisällysluetteloista pakollisia sekä malla kulkuesteitä, säätelemällä ksessa lisäämällä torjuntakalustoa kalastusta sekä kunnostamalla nat ra8. vähennetään teollisuuden päästöjä kutupaikkoja miselta ympäristölupia tiukentamalla ja 10. tehdään Suomenlahden itämeueiden tehostamalla valvontaa rennorpalle elvytyssuunnitelma. ästöjä rvauksia asetuksella uden ja äästöjä ojituksia ja ua en jäteestetään Kuvat: Porkkala, Juho Juutilainen; Suomenoja, Espoo, Laura Räsänen.
2 Suomen rannikon tila omalla vastuullamme Suomenlahden suurimpia ongelmia ovat rehevöityminen, ylikalastus, meriympäristöön kohdistuva rakentaminen ja meriliikenne sekä ympäristömyrkkyjen ja kemikaalien kertyminen mereen, monimuotoisuuden väheminen niin meressä kuin rannoillakin. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Suomenlahteen. Suomen rannikon ja saariston luonnon monimuotoisuus ja veden tila ovat suomalaisten vastuulla. Rannikolla epämiellyttävinä levien massaesiintyminä, rihmalevien runsastumisena ja limoittumisen leviämisenä ilmenevä rehevöityminen on enimmäkseen kotimaista perua. Joet tuovat mereen ravinteita pelloiltamme, metsistämme ja asutuskeskuksistamme. Siitä meidän on turha syytttää muita Itämeren rantavaltioita. Lähes koko Suomen maankamara on Itämeren valuma-alueella. Merta on siksi suojeltava muuallakin kuin rannikolla. Kuvat: Porkkala, Petteri Tolvanen; Ohivalunta Riihimäellä: puhdistamatonta viemärivettä valuu suoraan Vantaanjokeen viemäriverkoston riittämättömän kapasiteetin vuoksi, koska sade- ja muille hulevesille ei ole omaa viemäröintiä, ja uimarit, Laura Räsänen.
3 Suomenlahti-vuosi 2014 Koko rannikkoaluieden laaja yhteistyö on välttämätöntä Suomenlahden luonnon turvaamiseksi. Suomenlahti-vuosi 2014 kokoaa Suomen, Viron ja Venäjän asiantuntijat, päättäjät ja kansalaiset yhteistyöhön puhtaan, terveen ja turvallisen Suomenlahden puolesta. Ainutlaatuisen rannikko- ja saaristoluontomme suojelu on kuitenkin pääosin meidän vastuullamme. Asutuksen ja teollisuuden päästöt vesistöihin on saatu aika hyvin kuriin, mutta maatalouden kuormitus on edelleen samassa tilanteessa kuin 2007, jolloin asetettiin kansalliseksi tavoitteeksi vähentää kolmannes maatalouden päästöistä vuoteen 2015 mennessä. Itämeren komission tavoitteen mukaan vuonna 2021 Itämeren pitäisi olla hyvässä tilassa. Suomenlahden vesi olisi huomattavasti kirkkaampaa kuin nyt, näkösyvyyden pitäisi olla neljä metriä. Kuvat: Porkkala, Juho Juutilainen; pelto, Riku Cajander.
4 Kasvisruualla puhtaampi Suomenlahti Meillä on taipumus syyllistää viljelijöitä siitä, että maatalous on iso kuormittaja, mutta voisimme kysyä sitäkin, mitä me kuluttajat olemme valmiit tekemään Itämeren hyväksi. Itämeri-palkitun Seppo Knuuttilan mukaan itämeritutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että karjatalous on Itämerelle vahingollisempia kuin kasvisruokaan perustuva maataloustuotanto. Viidessäkymmenessä vuodessa lihankulutus on kaksinkertaistunut. Suurin osa Itämeren typpi- ja fosforikuormituksesta on peräisin ruuantuotannosta, etenkin karjataloudesta. Suomen peltoalasta 80 prosenttia on karjanrehun- ja lihantuotannon käytössä, Seppo Knuuttila pohtii. Jos lihantuotanto ja -kulutus olisivat vähäisempää, tultaisiin toimeen pienemmällä peltoalalla, joka vähentäisi suoraan kuormitusta vesistöihin. Myös luomulihaan siirtyminen pienentää päästöjä Itämereen. Hyvällä omallatunnolla voi syödä kotimaista kalaa lohikaloja ja ankeriasta lukuunottamatta. Kalojen mukana vesistöistä poistuu myös ravinteita, jotka muuten rehevöittävät niitä. Lähde: YLE nettisivut Seppo Knuuttilan haastattelu. Kuvat: Porkkala, Petteri Tolvanen; kasvispannullinen ja lapsi, Laura Räsänen. Suomen ympäristökeskuksen erikoisutkija Seppo Knuuttila sai helmikuussa 2013 arvostetun Itämeri-palkinnon yli 20 vuotta jatkuneesta omistautuneesta ja sitkeästä työstä Itämeren hyväksi. Seppo Knuuttila on sama mies, joka joutui Venäjän viranomaisten pidättämäksi, kun hän tutki Kingiseppin Fosforit-lannoitetehtaan päästöjä Luga-jokeen.
5 Porkkalan kansallispuistoon esitetyt valtion suojelualueet ja suojelualuevaraukset 1 Kuokkamaan lsa (Kirkkonummi) 2 Medvastön suojelualueet (Kirkkonummi) 3 Värans Stormossen-Dåvits (Kirkkonummi) 4 Dåvits Kotilahti (Kirkkonummi) 5 Träskön lsa. (Kirkkonummi) 6 Kallbådan lsa (Kirkkonummi) 7 Aspskärskobben (Kirkkonummi) 8 Bergstadsbrotten ym. lsa (Kirkkonummi) 9 Rönnskär (Kirkkonummi) 10 Mäkiluotoa ympäröivät luodot (Kirkkonummi) 11 Söderskär lsa (Kirkkonummi) 12 Söderskärs Norrbådan ja Söderbådan (Kirkkonummi) 13 Järvö (Kirkkonummi) A 14 Bergensgrund (Kirkkonummi) 15 Upinniemi-Sommarön luodot ja vesialue (Kirkkonummi) B 16 Upinniemen saaristo, Natura alueella (Kirkkonummi) 17 Porkkalan luotsiaseman metsä (Kirkkonummi) 18 Porkkalan Stormossen (Kirkkonummi) C 19 Saltfjärden (Kirkkonummi) 20 Störsvik eli Itä-Kopparnäs (Siuntio) 21 Långvassfjärden (Inkoo) 22 Porsö-Ryssklobben (Inkoo) 23 Stora-Fagerö ja Bågaskär (Inkoo) 24 Bjurs (Inkoo) A Puolustusvoimien vuokra-alue B Puolustusvoimien harjoitusaluetta C Valtion hankkima suon pohjoisosa, eteläosa Kirkkonummen kunnan suojelualuetta (Vetokannaksen lsa). lsa = luonnonsuojelualue Kuva: Pampskatan, Pentti Taskinen.
6 Porkkalan luonto on monipuolinen Porkkalan kansallispuisto täydentäisi merikansallispuistojamme oleellisesti. Se olisi maapinta-alaltaan niistä kolmanneksi suurin ja luonnoltaan niistä monipuolisimpia. Esimerkiksi sisäsaaristoa ei vielä ole yhdessäkään kansallispuistoissa. Porkkalassa elää 20 Punaisen listan tai luontodirektiivin lajia. Siellä on upeita saaristomaisemia ja näköalakallioita, joille pääsee ilman venettä. Porkkalan kansallispuisto sisältäisi: Kaikki saaristovyöhykkeet ja saarityypit sekä mannerrantaa lintuluotoja, reheviä lintulahtia ja linnuille tärkeitä matalikkoja, joista kansainvälisesti arvokkaita eli ns. IBA-alueita yksi tärkeimmistä lintujen ja lepakoiden muuttoreiteistä ja muuton tarkkailupaikoista kaikissa maankohoamisen kehitys-, maatumis- ja soistumisvaiheissa olevia flada- ja glomuodostumia sekä järviä avomeren tyrskyrantoja hyljeluotoja arvokkaita vedenalaisia luontotyyppejä vanhoja kangas- ja kalliometsiä lehtoja ja tammivyöhykkeen jalopuumetsiä Saaristo-Suomen keidassuo valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita merenrantaniittyjä, joista osa laidunnettuja, laajimmat Kalvholmen ja Långvassfjärden entisiä hakamaita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ympäristöjä, rakennuksia ja muinaisjäännöksiä, mm. kaksi majakkaa, hautaröykkiöitä, laivahylkyjä ja Pietari Suuren merilinnoitukseen kuuluneita linnoituslaitteita. Kuvat: Porkkala, Hirviniitty, Jussi Pesola; Panskatan ranta ja haahkat, Pampskatanilta itään, Pentti Taskinen.
7 Porkkalan kansallispuisto luonnolle ja ihmisille Porkkalan kansallispuiston sijaitsisi Kirkkonummen, Siuntion, Inkoon ja ehkä Espoon alueilla. Kaikki kunnat kannattavat perustamisedellytysten selvittämistä. Puisto perustettaisiin suojeluun varatuille 24 valtion alueelle, joissa on maata km ja vesialueita 80 km Eli lähes kymmenkertaisesti kansallispuiston perustamiseen tarvittava pinta-ala. Suomen ensimmäiset kansallispuistot perustettiin vuonna Näihin kuului Porkkalan (Träskön) kansallispuisto pinta-alaltaan 300 ha, josta maata 84 ha. Kansallispuisto kuitenkin lakkautettiin Porkkalan vuokraajan jälkeen, koska "sen luontoarvot olivat kärsineet liikaa linnoitustöistä". Träskön lisäalueineen muodostettiin uudestaan luonnonsuojelualueeksi Valokuvat: Harmaahylje ja Norra Fladetin katselija: Petteri Tolvanen Porkkalan luontokokonaisuus on kansallispuistoa suurempi. Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen, kuntien ja seurakuntien virkistys- ja suojelualueita on kansallispuiston tuntumassa yli 12 km2. Ne ja kansallispuisto muodostavat yhdessä maaalaltaan yli 28 km2 luontokokonaisuuden. Suunnitellun kansallispuiston ulkopuolella on runsaasti virkistysja majoituspalveluja.
8 Porkkala uudelleen kansallispuistoksi Porkkalan kansallispuisto sisältäisi lähes kaikki uusmaalaiset luontotyypit, joita Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistoissa ei ole. Kansallispuistot ja Porkkala muodostavat mm. Meikon, Vestran Petikon sekä Helsingin edustan saarten kanssa suojelun ja virkistyskäytön kannalta tärkeän pääkaupunkiseudun Viherkehän. Kansallispuisto parantaisi erillisiin suojelualueisiin verrattuna mahdollisuuksia ohjata suurta määrä retkeilijöitä niin, että haitat luonnolle minimoidaan etenkin saaristoalueella hoitoa ja palveluita mm. maihinnousupaikkoja hoidon ja retkeilyrakenteiden suunnittelua, toteutusta ja ylläpitoa. Erityisen sopiva Porkkala on nähtävyys- ja opetuskäyttöön, koska useimpiin saaristovyöhykkeisiin ja nähtävyyksille pääsee tietä pitkin, jopa julkisilla kulkuneuvoilla se on suuren kävijämäärän ulottuvilla pääkaupungin läheisyyden vuoksi ulkomaisten matkailijoiden helpohkosti saavutettavissa Viron puoleiset luonto- ja kulttuurialueet, Naissaaren luontopuisto ja Aegnan luontokoulu, ovat luontaisia yhteistyökumppaneita. Kuvat: Rönnkärin majakka ja Porkkala, Petteri Tolvanen
9 Porkkala uudelleen kansallispuistoksi Näyttelyn järjestäjät Kirkkonummen ympäristöyhdistys (KYY) ja SLL Uudenmaan piiri kiittävät näyttelyn toteutumisesta: Kuvaajia Riku Cajander, Juho Juutilainen, Susan M. Leong, Jussi Pesola, Laura Räsänen (joka myös tekstitti ja taittoi), Pentti Taskinen ja Petteri Tolvanen. Rahallisia tukijoita Vuokon Luonnonsuojelusäätiö ja Suomen Luonnonsuojelun Säätiö, Rafael Kuuskosken rahasto. Kuvat: Pampskatan kanootista, Pentti Taskinen; Medvastön laiduntajat, Petteri Tolvanen
10 Laivanhylkyjä ja kauniita maisemia "Lähestyessäni keinuvien aaltojen päällä kohti hylkyluotoa erotan hataran lähes 200-vuotiaan puulaivan hahmon, sen kaarevan kylkimuodon merikasvien seasta. Kun laskeudun hylylle, sen osittain irronneet puuosat huojuvat leväkasvuston tahdissa kilpaa auringon säteiden kanssa ja erotan muutamia siloneulakaloja. Niiden nauhamaiset, hitaan varovaiset liikkeet ja sirojen evien värinä paljastavat, että ohuiden ruohojen seassa on mielenkiintoista elämää. Syvemmällä, kölin alla piilottelee suuri ahvenparvi. Ne viihtyvät hämärän suojissa, kun valaisen lampulla alkavat ne uimaan edes- takaisin keulan ja suuren lohkarekiven väliä. Kannella olevan hiekan päällä on punertava ja vikkelä seitsenruototokko, hieno harvinaisuus näillä vesillä. Tällaisissa tunnelmissa me vietämme mieluiten vapaa-aikamme kotikuntamme vesissä. Suomessa on harvinaiset hylkyvedet sekä hieno vedenalainen luonto ja Porkkala tarjoaa erinomaiset puitteet tutkiskella arvokkaita luontoalueita lähellä pääkaupunkia!" Porkkalassa, Rönnskäristä itään on Galjonsgrundin puurakenteinen museohylky. Pohjan lyijyvuorauk- sesta on löydetty merkkejä, jotka viittaavat 1800-luvun lopulla rakennettuun alukseen. Hylky on n. 20 metriä pitkä, teräväkeulainen ja sulavalinjainen alus (hylyt.net). Ehdotetun kansallispuiston alueella ja sen läheisyydessä on kymmeniä hylkyjä. Vaskikala väijyy kasvuston suojassa ja imaisee suuhunsa lähelle uivia pikkueliöitä. Se kutee alkukesästä rakkolevävyöhykkeessä. Koiras rakentaa pesän ruohoista ja levistä. Se vartioi mätiä ja vielä poikasiakin. Kampela elää enimmäkseen matassa vedessä lieju- ja hiekkapohjilla, missä se usein makaa piilossa osittain pohjaan kaivautuneena. Poikasen silmät ovat aluksi molemmilla puolilla päätä, mutta siirtyvät vähitellen oikealle puolelle. Kampeloissa on myös vasenkylkisiä kuten ihmisissä vasenkätisiä. Kuvailu sukelluksesta ja valokuvat Susan M. Leong.
11 Arvokkaita vedenalaisia luontotyyppejä Porkkalan aluetta leimaa sen avomereisyys ja aallokkoisuus. Siksi pehmeäpohjaiset lahdet ovat alueella suhteellisen harvassa. Porkkalan merialueiden mielenkiintoisuutta lisää kivikkopohjien runsaus. Kallio-, kivikko- ja hiekkapohjat esiintyvät usein rinnakkain samassa rannassa. Vaihteleva ja moniulotteinen pohja on monelle selkärangattomalle suotuisa elinympäristö ja pohjakalat löytävät sieltä hyvin piilopaikkoja. Porkkalan edustan merialue on pääosin tyypillistä ulkosaariston luontoa. Natura-luontotyypeistä riutat ovat runsaimpia, mutta myös luontotyyppi ulkosaariston luodot ja saaret vedenalaisine osineen on alueella runsas. Porkkalassa on laajoja vedenalaisia riutta-alueita, joissa on runsaasti sinisimpukkaa sekä erilaisia punaleviä. Hieman sisempänä Rakkolevä on Itämeren avainlaji moreeni-, hiekka- ja kivikkopohjat Rakkolevämetsillä on suuri ekologi- yleistyvät luoden monivivahteisen nen merkitys, koska ne muodostavat tärkeän elinympäristön monelle Itämeren eliölle. Rakkolevä kasvaa kivipinnoilla ja muodostaa otollisissa olosuhteissa yhtenäisen vyöhykkeen 0,5 5 m syvyyteen. Parhaiten rakkolevä viihtyy aallokkoisilla merenrannoilla, missä valoa riittää hyvin ja itiöt pääsevät kiinnittymään suoraan kiviainespohjaan liejun estämättä. Rakkoleväyksilö voi elää jopa 10-vuotiaaksi. elinympäristön. Pohjat ovat hyvin dynaamisia, mikä näkyy esimerkiksi sinisimpukan peittävyyden suurina vaihteluina. Juuri tällä hetkellä (2014) sinisimpukka on dominoiva laji joka peittää laajasti kivi- ja kalliopohjat. Sinisimpukat luovat kovien pohjien ravintoverkon perustan tarjoten elinympäristön runsaslajiselle pohjaeläinyhteisölle sekä tärkeän ruokailualueen erityisesti haahkoille ja alleille. Kuvat: Susan M. Leong: Kivinilkka sinisimpukkapohjalla, Rakkolevämetsää ja Punaleväkalliota.
12 Metsähallituksen selvitys mahdollisuudesta perustaa Porkkalan kansallispuisto Selvityksessä vertaillaan 4 vaihtoehtoa: tavallinen suojelualue ja 3 eri laajuista kansallispuistoa. Puistoon ainoastaan erikseen merkityt alueet. Näistä alueista perustetaan jokakuuluisivat tapauksessa suojelualueita. Ne ovat sekä maakuntakaavassa että kuntien kaavoissa varattu suojeluun. Uutta suojelua esitetään ainoastaan uloimpana merellä oleville matalikoille. Niiden biologisesti monipuoliset punalevä- ja sinisimpukkayhteisöt, jotka pitävät yllä rikasta vedenalaista luontoa, on löydetty vasta tuoreissa inventoinneissa. Tavalliset suojelualueet tuovat samat rajoitukset liikkumiseen, kalastukseen ja metsästykseen kuin kansallispuistokin. Mutta kansallispuisto tuo myös kävijöiden ohjauksen ja palvelut mm. opasteita, parkki-, tulija maihinnousupaikkoja. Mikäli hoito- ja käyttösuunnitelma tehdään yhdessä myös ympäröiville virkistysalueille, kustannustehokkuuden paranemisesta hyötyvät kunnatkin. Kansallispuiston toiminta on mahdollista sopeuttaa puolustusvoimien tarpeisiin. Näin tehdään jo nyt Repoveden kansallispuistossa. Kartta: Metsähallituksen selvitys Suomenlahden Kaikki alueet ovat valtion ja Metsähallituksen merikansallispuistojen täydentämistarpeista ja hallinnassa. -mahdollisuuksista 2015: Porkkalan ympäristön kansallispuistovaihtoehdot: 0) ei perusteta kansallispuistoa 1) alueella 1 olevat merkityt alueet, 2) alueilla olevat merkityt alueet, 3) alueilla olevat merkityt alueet. Kaikissa vaihtoehdoissa lopuista merkityistä alueista perustetaan tavallisia suojelualueita. Rönnskärin majakka -kuva: Laura Räsänen
Hannu Ormio Kansallispuisto uudelleen Porkkalaan
Hannu Ormio 22.5.2014 Kansallispuisto uudelleen Porkkalaan Porkkalan kansallispuisto Suomen vanhin kansallispuisto 1938, yhdessä Pallas-Ounastunturin, Pyhätunturin ja Petsamon Heinäsaarten kanssa lakkautettiin
LisätiedotKansallispuisto uudelleen Porkkalaan
Hannu Ormio Kirkkonummen kunnanvaltuusto 12.10.2015 Kansallispuisto uudelleen Porkkalaan Porkkalan kansallispuisto Suomen vanhin kansallispuisto 1938, yhdessä Pallas-Ounastunturin, Pyhätunturin ja Petsamon
LisätiedotKansallispuisto Porkkalaan. 23 valtion suojelualueeksi jo hankkimaa tai suojeluohjelmiin kuuluvaa alueetta
Kansallispuisto Porkkalaan 23 valtion suojelualueeksi jo hankkimaa tai suojeluohjelmiin kuuluvaa alueetta Otteita Luonnonsuojelulaista 1/2 11 Kansallispuiston perustamisesta ja tarkoituksesta säädetään
LisätiedotPorkkalan suojelualueet. Kirkkonummi 25.2.15
Porkkalan suojelualueet Kirkkonummi 25.2.15 Metsähallituksen tekninen selvitys Toimeksianto ympäristöministeriöltä Metsähallitukselle: selvittää Porkkalanniemen ja sen edustan valtion maa- ja vesialueiden
LisätiedotSuomenlahden kansallispuistojen kehittäminen
Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista
LisätiedotVELMU Tiedotustilaisuus Harakan saari Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä. Mihin VELMUa tarvitaan?
VELMU 2012 Tiedotustilaisuus Harakan saari 9.5.2012 Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä Kuva: Metsähallitus Mihin VELMUa tarvitaan? 1. Kartoitukset & mallinnus => missä geologista ja biologista monimuotoisuutta
LisätiedotMetsähallituksen selvitys Suomenlahden merikansallispuistojen täydentämistarpeista ja -mahdollisuuksista Porkkalan kansallispuistoa koskeva osuus
Metsähallituksen selvitys Suomenlahden merikansallispuistojen täydentämistarpeista ja -mahdollisuuksista Porkkalan kansallispuistoa koskeva osuus Poiminut: Porkkala kansallispuistoksi -työryhmä 1 1 Johdanto
LisätiedotITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET
ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET 19.3.2015 klo 17.30 Eduskunnan kansalaisinfo Suomenlahden kansallispuistojen täydennys Ympäristöneuvos JukkaPekka Flander YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muokkaa alaotsikon
LisätiedotSuomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen
Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Mistä on kyse? Ympäristöministeriön tehtäväksi anto Metsähallitukselle selvittää osana Suomenlahti 2014 vuoden toimenpiteitä Suomenlahden
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (13) Kaupunginhallitus Kaj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2015 1 (13) 394 Lausunto ympäristöministeriölle Suomenlahden merikansallispuistojen täydennystarpeista ja mahdollisuuksista HEL 2015-001299 T 11 01 04 Päätös päätti panna
LisätiedotTuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?
Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi
LisätiedotEkologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus
Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus 6.11.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotSuunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä
LisätiedotTäydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä.
Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä. Ote Korppoon eteläisen saariston osayleiskaavan osista 4 ja 5 (Paraisen kunta). Punaisella hankealueen likimääräinen
LisätiedotNATURA VERKOSTO
NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8
Lisätiedot40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus
tila paranee vaikkakin hitaasti Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus kuormitus (tonnia/vuosi) 10 000 Suomenlahteen tuleva fosfori- fosforipitoisuus on kuormitus on vähentynyt 4 merkittävästi, typpikuormituksen
LisätiedotNatura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos
Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos 1 Natura luontotyypit FINMARINETissa Luontodirektiivin liitteessä I mainittuja luontotyyppejä,
LisätiedotTiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012
Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotSaaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli
LisätiedotEspoon keski- ja pohjoisosien yleiskaavan luontohaasteista sekä vähän muustakin Espoon kaavoitukseen liittyvästä
Espoon keski- ja pohjoisosien yleiskaavan luontohaasteista sekä vähän muustakin Espoon kaavoitukseen liittyvästä Keijo Savola 26.4.2016 suojeluasiantuntija SLL:n Uudenmaan piiri Espoon keski- ja pohjoisosan
LisätiedotUNELMIESI KOTI PICKALAAN
UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.
LisätiedotELYt ja merialueiden suunnittelu
ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja
LisätiedotLIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:
LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Lataus pvm. 5.5.2014, lisätty
LisätiedotKeskuspuisto on Espoon sydän -kampanjan viestit kuntavaaleihin. Virpi Sahi
Keskuspuisto on Espoon sydän -kampanjan viestit kuntavaaleihin Virpi Sahi 25.1.2017 Espoon ympäristöyhdistys on Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys Espoossa. www.sll.fi/espoo, www.sll.fi/espoonkeskuspuisto
LisätiedotRuoppausten valvonta ja ruoppaukset Salon seudulla
Ruoppausten valvonta ja ruoppaukset Salon seudulla Ruoppausinfo Salon kaupungintalo 7.3.2013 Ilmoittaminen Kaikesta koneellisesta työstä tehtävä ilmoitus valvovalle viranomaiselle (ELY tai kaupunki) Kunta
LisätiedotKuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke
Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä
LisätiedotMiten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?
Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä
Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun
LisätiedotÖstersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank
Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet
Lisätiedothyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
LisätiedotITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN
ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden
LisätiedotMerellinen Helsinki Sinikämmen rantareitteineen
Merellinen Helsinki Sinikämmen rantareitteineen Helsingin merialueet, rannat ja saaristo muodostavat Sinikämmenen, joka on osa viher- ja virkistysalueiden runkoa. Aukeaman s. 70-71 kartalla on luonnehdittu
LisätiedotInkoo, Zonation-aluetunnus 13
Inkoo, Zonation-aluetunnus 13 INKOO (13) Alue sijaitsee Inkoon lounaisosissa Finnpadan kylällä. Se on monimuotoinen alue sisältäen kosteikoita, niittyjä, metsiä, peltoja ja asutusta. osalta erityisesti
Lisätiedot± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [
± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [ ±± ± ±± ±± ) ± 6± ± ± ; ; ± ± ± ± ±± ) ± ± ± ± ± ;; ± ± ± ± ; ; ; ± ± ± ; ) ; ± ± ƒ ; 6± ± ± ± ± Ι ± ; ) ± ± ± ƒ ; ± ±± ; ƒ ƒ) ± ± ± ƒ ; ƒ ± ; ± ; ) ± ± ± ƒ ± ± ± ; ± ± ;±
LisätiedotAlue Kunta Pinta-ala EN VU RT NT DD Yht. Helsinki, Sipoo, Vantaa
Liite. Asiantuntijalausunto Uutelan metsäalueen merkityksestä kääpä- ja metsäalueena verrattuna Pääkaupunkiseudun Viherkehän kääpäselvitettyihin suojelualueisiin Olen selvittänyt Uudellamaalla vuosina
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotValtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below
Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010
Kymenlaakson Liitto Tuulivoimaselvitys 2010 Tuulivoimaselvitys 2010 Tavoitteena löytää riittävän laajoja, tuulisuudeltaan ja maankäytöltään tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvia alueita 2005 laadittu
LisätiedotSisältö. Teksti: Elisa Halmeenmäki, Eeva Hammar, Malva Green ja Marjo Soulanto / Pleistoseeni Taitto: Jan Rosström. Luonto-Liitto 2014
Ihmeellinen Itämeri Sisältö Ihmeellinen itämeri...5 Miksi Itämeressä on...5 vähäsuolaista murtovettä?...5 Miksi vain harvat lajit...6 voivat elää Itämeressä?...6 Millaista elämää erilaisilla rannoilla
LisätiedotKouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 6 Tutkimusalueen
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotYmpäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat
Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA
LisätiedotMetsähallituksen selvitys on kattava, perusteellinen ja asiantuntevasti laadittu.
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 www.wwf.fi, www.panda.org Ympäristöministeriö (kirjaamo.ym@ymparisto.fi) Ylijohtaja Timo Tanninen (timo.tanninen@ymparisto.fi) Ympäristöneuvos Jukka-Pekka
LisätiedotKysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli
LisätiedotSuojelualueet, yleiskartta
Suojelualueet, yleiskartta Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet FI0100065 Vuosaarenlahden merenrantaniitty Mölandetin luodot Pikku Niinisaaren rantaniitty ja vesialue Uutelan Särkkäniemi Pikku
LisätiedotKatsaus Siuntion kunnan vesiin
Katsaus Siuntion kunnan vesiin Kuva: Arto Muttilainen Katja Pellikka, vesistöasiantuntija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Lähes 10 % Siuntion pinta-alasta vettä Siuntion pienvedet Latvapurot Pienet
LisätiedotIHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON
IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON MITÄ MIELTÄ OLET? Helsingin yliopisto, Göteborg University, Suomen Ympäristökeskus, Coastal Research and Planning Institute,
LisätiedotMERILUONNON TILANNE EUssa 2015
VELMUn tulevaisuus VELMU seminaari Vedenalainen maailma kaikkien ulottuvilla 28.1.2016 Ympäristöministeriö, Pankkisali Neuvotteleva virkamies Penina Blankett/YM Tutkimusprofessori Markku Viitasalo/SYKE
LisätiedotMerenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi
Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi Ympäristöneuvos Maria Laamanen, ympäristöministeriö Itämerihaaste 10 v -tilaisuus 14.12.2017 Meristrategiadirektiivillä Euroopan
LisätiedotRaasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä
LisätiedotSuomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella?
Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella? Kymenlaakson ammattikorkeakoulun 10-vuotisjuhlaseminaari 17.1.2006 Katariina Vainio-Mattila http://hykotka.helsinki.fi/oileco OILECO-hanke Hanketta hallinnoi
LisätiedotHaja-asutuksen jätevedet
Mitä tässä on? Itämeri-haasteen hajakuormitusseminaari, Turku 28.11.2011 - Petri Huovila ONGELMANA a) hajakuormitus = monta pistekuormittajaa, pellot ja metsät VAI b) suuret pistekuormittajat? - Helsinki,
LisätiedotIkimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy.
Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! 1 Majoittuminen Hangosta löytyy monta majoituskohdetta, jotka sopivat leirikoulu ryhmälle. Valitsetko motellin
LisätiedotLataa Lähde linturetkelle! Lataa
Lataa Lähde linturetkelle! Lataa ISBN: 9789522403179 Sivumäärä: 372 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.58 Mb Helsingin ja lähialueiden linnusto on monipuolinen. Jo Helsingin kantakaupungista löytyy erilaisia
LisätiedotMETSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja
HELSINGIN YLEISKAAVA Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja 2.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:26 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto
LisätiedotKompensaatiot merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari
Kompensaatiot merellä Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla
LisätiedotVedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella Ari Laine vastaava suojelubiologi Metsähallitus Luontopalvelut (Etelä-Suomi) Kuorsalon kesäjuhlat 9.7.2016 Kuvat: Metsähallitus
LisätiedotKurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén
Kurkisuo Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve 12.02.2014 Helena Lundén Luontotyyppi-inventointi Suolla tehtiin luontotyyppi-inventointi kesän aikana. Inventointialueena oli Metsähallituksen
LisätiedotLiite 4. Luonnonsuojelu
Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000
LisätiedotSuojellaan yhdessä meriämme!
Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta
LisätiedotHallituksen esitys HE 260/2016 vp Maa- ja metsätalousvaliokunta klo 9.15
Ratkaisujen Suomi PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄN HALLITUKSEN STRATEGISEN OHJELMAN TAVOITE: Perustetaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kansallispuisto. Biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen ministeriryhmän
LisätiedotKirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016
Kirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016 1. Alueen kuvaus Kirkkonummella, Medvastön kylässä sijaitsee
LisätiedotMuistio Kirkkonummen kunnan järjestämästä yleisötilaisuudesta 25.3.2015 koskien Metsähallituksen selvitystä Porkkalan alueen suojelumahdollisuuksista
Muistio Kirkkonummen kunnan järjestämästä yleisötilaisuudesta 25.3.2015 koskien Metsähallituksen selvitystä Porkkalan alueen suojelumahdollisuuksista Tilaisuudessa olivat Metsähallituksen edustajina erikoissuunnittelija
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa
Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) 2008 2017 tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa LUMO seminaari 3.6.2014 Helsingin ympäristökeskus Tiina Saukkonen, luonnonhoidon
LisätiedotKotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin
LisätiedotÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola
ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen
LisätiedotVantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
ITÄMERI-HAASTEEN TOIMENPITEET Itämeri-haasteen kansallinen seminaari 3.12.2008 Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry www.vhvsy.fi Vantaanjoen ja Helsingin
LisätiedotKokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,
LisätiedotLuontotyyppien uhanalaisuustarkastelu
Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu 2016-2018 Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Muuttuva ilmasto ja luontotyyppien sekä lajien uhanalaisuus Suomessa -seminaari 17.1.2017 Miksi uusi
LisätiedotLataa Lumoava Helsinki. Lataa
Lataa Lumoava Helsinki Lataa ISBN: 9789513771805 Sivumäärä: 248 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.56 Mb Tiedätkö, missä harmaahaikarat pesivät? Entä mistä löydät harvinaisen vanhat hiidenkirnut, Aarnipadan
LisätiedotSuo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka
Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotLuettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU
Luettelo luontokohteista 67050263.SU 3.3.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Sisältö 1 1 LUONTOKOHTEIDEN LUOKITTELU YLEISKAAVASSA 2 2 LUONNONSUOJELUALUEET
LisätiedotHankealue sijoittuu seuraavien yleiskaavojen alueelle idästä länteen katsottuna:
ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna Viite Eastern Light Finland I Oy, Kuituoptinen merenalainen tietoliikennekaapeli Pohjoisella Itämerellä, Saaristomerella
LisätiedotSuomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua
Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007
LisätiedotVaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
LisätiedotEsimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.
Esimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.2018 Ekologisten kompensaatioiden käyttö maailmalla Ekologisia kompensaatioita
LisätiedotItämeren luontotyypit ja uuden tiedon tulva. Lasse Kurvinen Metsähallitus Luontopalvelut Lutu-seminaari
Itämeren luontotyypit ja uuden tiedon tulva Lasse Kurvinen Metsähallitus Luontopalvelut Lutu-seminaari 18.12.2018 Itämeri-ryhmä Viranomaisten, asiantuntijoiden ja tutkijoiden yhteistyö Yhteensä 18 jäsentä
LisätiedotItäisen Suomenlahden.
1 2 luonnosta ja eri eliölajien esiintymisestä Suomen rannikolla on olemassa vain vähän tietoa. Vuoden 2009 alussa käynnistyi uusi EU:n Life+ -ohjelman rahoittama hanke: Suomen mereisen NATURA 2000 -verkoston
LisätiedotMiksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto
Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto 3.4.2019 Taustaa Suomen sitoumukset Itämereen tulevan ravinnekuorman vähentämiseksi Typpi 2 430 + 600 *) tonnia Fosfori 330 + 26
LisätiedotLuettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU
Luettelo luontokohteista 67050263.SU 30.10.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus 67050263.SU Sisältö 1 1 LUONTOKOHTEIDEN LUOKITTELU YLEISKAAVASSA 2 2 LUONNONSUOJELUALUEET
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotEteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,
LisätiedotToiminta alueen sijainti
6A_1 Lähestymiskartta 2015-04-17 Toiminta alueen sijainti 1km Toiminta alueen sijainti Kiinteistön rajat Läjitysalueen vaiheraja Läjitysalueen korkeuskäyrä Läjitysalueen ulkoreuna Louhepenger nyk. oja
LisätiedotMITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA
MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA VEDENALAISEEN LUONTOON? ENERGINEN SELKÄMERI 5.10.2010 TAPIO SUOMINEN SUUNNITTELIJA VELMU-YHTEISTYÖ SELKÄMERELLÄ -HANKE TAUSTAA Kuva: Metsähallitus 2010 ERIKOISLAATUISIA YMPÄRISTÖJÄ
LisätiedotItämeri pähkinänkuoressa
Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut
LisätiedotErityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013
Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun
LisätiedotMiten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus
Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus Esityksen sisältö Mitä suojelualueella tarkoitetaan? Mitä tehokkuudella tarkoitetaan? Mikä
LisätiedotLUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
LisätiedotLUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä
LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotItämeri on ainutlaatuinen ja uhanalainen
Itämeri o aiutlaatuie ja uhaalaie Mitä pia alla tapahtuu? Mite ihmistoimita vaikuttaa Itämeree? Mitä siä voit tehdä Itämere pelastamiseksi? 1 Mitä meri meille merkitsee? 2 Toimita valumaalueella vaikuttaa
LisätiedotItämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät
Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät 25/4/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri-tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:
LisätiedotSuomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus
Alueen nimi: Kirkkonummen saaristo (SCI) Alueen koodi: FI0100026 Pinta ala (ha): 1750 Kunta: Kirkkonummi, Inkoo Hallinnoll.alue: Uusimaa (suuralue) 58 Aluetyyppi: SCI (SPA:n sisällä) Merialue (ei sis.
Lisätiedot