Lapsi mielessä kokemuksia Vahvuutta vanhemmuuteen vauvaperheryhmätoiminnasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsi mielessä kokemuksia Vahvuutta vanhemmuuteen vauvaperheryhmätoiminnasta"

Transkriptio

1 Lapsi mielessä kokemuksia Vahvuutta vanhemmuuteen vauvaperheryhmätoiminnasta Me kaikki toivomme elämältä hyviä, turvallisia ja pysyviä ihmissuhteita Ne ovat erityisen tärkeitä pienelle lapselle ja hänen kehitykselleen Sen vuoksi on mielekästä tukea pikkulapsiperheitä, koko ydinperhettä, vauvaa ja molempia vanhempia Tämä on myös Vahvuutta vanhemmuuteen perheohjelman ydin

2 Vahvuutta vanhemmuuteen hanke valtakunnallinen vuosina Mannerheimin Lastensuojeluliitto kehittää ja kouluttaa yhdessä Folkhälsanin kanssa yhteistyössä ovat mukana Ensi- ja turvakotien liitto ja THL hankkeen tavoite on kehittää suomalaiseen lapsiperheiden palvelujärjestelmään soveltuva ja perheiden psykososiaalista tukea vahvistava perheryhmämalli hankkeessa koulutetaan kuntien työntekijöitä ensimmäisen lapsensa saaneiden vanhempien ja vauvojen perheryhmien ohjaajiksi

3 Perheryhmämalli perustuu tieteelliseen tutkimukseen, jonka kohteena on varhaisten ihmissuhteiden ja erityisesti vanhempien reflektiivisen kyvyn merkitys pienen lapsen kehitykselle perheryhmämalli on kehitetty Yhdysvalloissa Yalen yliopiston Parents First ohjelman pohjalta tutkija, MLL:npääsihteeri Mirjam Kallandtutustui Yalessa lapsiperheitä tukevaan perheohjelmaan, ja hän koki, että Suomessa voitaisiin käyttää samanlaisia työmenetelmiä lapsiperhetyössä samaan aikaan Folkhälsanissa oli huolta lapsiperheiden jaksamisesta näyttöön perustavalle teorialle ja tutkimukseen pohjautuvalle työskentelytavalle oli myös kysyntää perheohjelma sai alkunsa ja sitä kokeiltiin vuosina

4 Mallin keskeiset taustateoriat ja käsitteet ovat kiintymyssuhdeteoria, mentalisaatioteoriasekä reflektiivinen kyky mentalisaatiotarkoittaa kykyä pitää oma ja toisen mieli mielessä vanhemman kyvyllä pitää lapsi mielessä ja pohtia lapsen käytöksen taustalla olevia ajatuksia, tunteita, aikomuksia ja tarpeita on suuri merkitys sille, saako lapsi turvallisen kiintymyssuhteen ja sitä myötä hyvän lähtökohdan elämälleen

5 ratkaiseva tekijä lapsen turvalliselle kiintymyssuhteelle on vanhemman sensitiivisyys eli se miten herkästi ja oikea-aikaisesti vanhempi reagoi vauvan viesteihin, ymmärtää ne oikein ja vastaa niihin

6 vauva tarvitsee jonkun huolehtimaan itsestään selvitäkseen hengissä lisäksi vauva tarvitsee turvallisen, luotettavan ja ymmärtävän vanhemman, joka antaa perusturvan kiintymyssuhde vauvan ja vanhemman välillä on edellytys lapsen hyvinvoinnille, ja se luo perustan muille myöhemmille ihmissuhteille vanhemmalla on vaistomaisia kykyjä lapsen huolenpitoon mentalisaatio, jolla tarkoitetaan vanhemman kykyä ymmärtää että sekä oma että lapsen käyttäytyminen, kytkeytyy tunteisiin, ajatuksiin ja aikomuksiin liittyviin mielentiloihin vanhemman kyky pitää lapsi mielessä on vanhemman mentalisointikyky mentalisaatiollaon läheinen yhteys minän kehitykseen, se vaikuttaa keskeisesti ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, ja se mahdollistaa inhimillisen käyttäytymisen tyypillisimmät piirteet, kuten empatiakyvyn tai kyvyn tuntea syyllisyyttä

7 reflektiivinenkyky on mentalisointiakäytännön tasolla, perustava inhimillinen kyky mentalisaatio voi jäädä itsepohdiskeluksi reflektiivisessäkyvyssä on aina kyse ihmisten välisestä suhteesta vanhemman kyky peilata oikein lapsen tunnetilaa ja kokemusta antaa lapselle kokemuksen ymmärretyksi tulemisesta ja vahvistaa lapsen minää reflektiivistäkykyä voidaan kuvata kykynä havainnoida, nähdä ja ymmärtää omia kokemuksia toisesta näkökulmasta, se on kykyä vastaanottaa ja käsitellä tunteita ja nauttia niistä! reflektiivinenkyky on suojaava tekijä, se tuo turvallisuutta, koska toisen ihmisen käytöksen ymmärtäminen auttaa käsittämään toista ja ennakoimaan tilanteita

8 ensimmäisen lapsen syntymä useimmille vanhemmille koko elämän mullistavaa aikaa myös mahdollisuuksien ja onnen aikaa, jolloin tutustutaan vauvaan ja opitaan vanhemmaksi vanhemman ja pienen lapsen välillä syntyvä vuorovaikutus on erityisen arvokas ja ihmeellinen asia, joka käynnistyy yleensä luonnollisesti, mutta tarvitsee usein tukea uusi perhe-elämä ja oma vanhemmuus alkavat muotoutua pikkuhiljaa vauvan käyttäytymistä ja sen taustoja ymmärtävän vanhemman on helpompi kohdata arki, käsitellä haasteita ja selviytyä ongelmatilanteista ja löytää ilon aiheita! reflektiivinenkyky vaihtelee ja sitä voi harjoitella

9 Perheryhmä tukee elämän muutosvaiheessa Vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille vauvaperheille ryhmään osallistuvat molemmat vanhemmat ja vauva perheryhmässä keskitytään yhdessä miettimään arjen vuorovaikutustilanteita ja sitä minkälaisia tunteita ja ajatuksia ne ovat voineet herättää vauvassa ja vanhemmassa menetelmänä on reflektiivinen ryhmäkeskustelu

10 Tavoitteena vanhemmat ymmärtävät oman toiminnan vaikutuksen vauvaan ja muihin perheenjäseniin vanhempien reflektiivisenkyvyn tukeminen normaalissa vuorovaikutuksessa sosiaalinen verkosto vanhempien ryhmä mahdollistaa asioiden pohtimisen, keskustelun eli reflektoinnin reflektiivinenkyky on kaikkien käytettävissä oleva voimavara eikä edellytä terapeuttista tietämystä

11 arjessa reflektiivinenkyky tarkoittaa, että pystyy ilmaisemaan asiansa niin, että se tulee selkeästi havaittavaksi itsen lisäksi muille, että osaa pukea sanoiksi asiansa reflektiivisenkyvyn aktivointi auttaa syventämään vanhemman ymmärtämystä lasta, itseä vanhempana ja koko perhettä kohtaan kun kokee tulleensa ymmärretyksi ja ymmärtävänsä toista paremmin arkeen tulee lisää mielekkyyttä

12 reflektiivinenkyky on aina olemassa suhteessa toiseen ihmiseen ja sisältää halun tukea ja ylläpitää suhdetta tarkoitus on innostaa ja aktivoida vanhempia tarkkailemaan omaa lastaan, lapsen ajatuksia, tunteita, aikomuksia ja tarpeita ryhmässä näkee muita ja silloin voi harjoitella yhdessä ja oppia muilta koko perheen osallistuminen antaa ainutlaatuisen perheen dynamiikkaan liittyvän ulottuvuuden, isille erityinen mahdollisuus olla mukana perheryhmässä keskitytään tukemaan myönteistä vanhemmuutta vahvistamalla perheen sisäistä vuorovaikutusta ja viestintää, halutaan ymmärtää toisen tunteita ja toiveita, välitetään toisesta

13 Perheryhmätoiminnan tavoitteena on vahvistaa vanhempien kykyä havainnoida ja ymmärtää vauvansa tarpeita ja tunteita! -asioista puhuminen ja selittäminen pienelle lapselle tärkeää, puheen avulla vanhempi voi selittää kuinka tunteet ja kokemukset ja käyttäytyminen ovat yhteydessä toisiinsa tukea lapsen kehitystä edistävän kasvuympäristön muodostumista! vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin, kaikkien on hyvä olla yhdessä vahvistaa tasavertaista vanhemmuutta! vanhemmat ovat ainutlaatuisia ja yksilöllisiä, usein toisiaan täydentäviä vahvistaa molempien vanhempien vuorovaikutusta lapseensa ymmärrys omien ja toisten mielentilojen yhteisvaikutuksesta kaikki vaikuttaa kaikkeen tukea vanhempien parisuhdetta lapsen syntymän jälkeisessä muutoksessa vastuunottoa yhdessä, erilaisten elämien, tunteiden ja kokemuksien yhteensovittamista lisätä koko perheen hyvinvointia arki on merkityksellistä onni elää arjessa! vahvistaa vanhempien/perheiden välisiä verkostoja elämän täydellisyys utopiaa, kokemuksia kannattaa jakaa

14 Perheryhmän ohjaajakoulutus MLL kouluttaa suomenkieliset ohjaajat ja Folkhälsan vastaa ruotsinkielisten koulutuksesta Pohjois-Suomen alueella koulutuksesta vastaa MLL:nPohjois-Pohjanmaan piirin perhepalvelupäällikkö Airi Kananen Seuraava vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmien ohjaajakoulutus Oulussa alkaa Koulutukseen hakuaika meneillään asti Vapaamuotoinen hakemus Koulutuksen rakenne: Kolmessa jaksossa neljä koulutuspäivää, lähiopetusta Teoreettiset sisällöt: teoriaa mentalisaatiosta ja reflektiivisestä kyvystä mitä tarkoittaa reflektiivinen kyky reflektiivisyyden merkitys vanhemmuuden laatuun ja lapsen kehitykseen vanhemman reflektiivisyyden kyvyn vahvistaminen

15 Käytäntöön liittyvät sisällöt: Vahvuutta vanhemmuuteen - työskentelymalli: perheryhmän tapaamiset, teemat, sisältö ja tavoitteet tapaamisten rakenne ja raamit kunkin perheryhmätapaamisen reflektiivisyyteen liittyvät näkökohdat vahvuutta vanhemmuuteen työskentelymalli käytännössä perheryhmätoiminnan käynnistämiseen liittyviä käytännön kysymyksiä Perheryhmän ohjaajana toimiminen: vahvuutta vanhemmuteen perheryhmä ja sen erityispiirteitä ryhmän ohjaaminen reflektiivistä työotetta hyödyntäen ryhmä voimavarana ja haasteena

16 Vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmän ohjaus 12 kertaa perheryhmän ohjaaminen mahdollisimman pian lähiopetuspäivien jälkeen perheryhmät kokoontuvat joka toinen viikko iltaisin Syventävät koulutuspäivät: Kolme viiden tunnin koulutuspäivää, työnohjauksellisia perheryhmien kuulumiset kokemukset perheryhmätapaamisten teemoista ja ajatuksia tulevista reflektiiviseenkykyyn ja ryhmän kanssa työskentelyyn liittyvän teoriatiedon syventäminen Kirjallisia tehtäviä: Ennakkotehtävä, välitehtäviä sekä päiväkirjan täyttäminen kustakin perheryhmäkerrasta Todistus koulutuksesta: Opintopisteitä 8

17 Kokemuksia vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmästä Oulussa, Myllyojan neuvolassa perheryhmät uusille vanhemmille -esite Onneksi olkoon, elämänne on juuri ottanut uuden käänteen! Tervetuloa perheryhmään keskustelemaan ja ihmettelemään vauvaelämää, tarkkailemaan miten vauva viestii, mitä hän tuntee ja tarvitsee sekä millaista on olla vanhempi annettiin perhevalmennuksessa vauvaperheryhmä koettiin luonnolliseksi jatkeeksi perhevalmennukselle osallistujia valmennuksesta ilmoittautui sopiva määrä, aluksi kuusi perhettä ensin oli tutustumiskerta, jossa sovittiin käytännön asiat (yhteinen sitova aikataulu ei yhdelle perheelle eikä yhdelle isälle sopinut) ryhmän ohjaajana toimi työpari, kaksi koulutettua ohjaajaa, neuvolan terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä, mukana oli yksi observoija sitoutuminen pitkäaikaiseen ryhmään jännitti ohjaajana sitoutuvatko perheet? Kyllä! aivan uusi työtapa, ohjaajien piti harjoitella

18 ryhmäkoko oli viisi perhettä eli 5 vauvaa ja 9 vanhempaa toimi suljettuna ryhmänä eli samat sitoutuneet osallistujat (yksi fiksu isoäiti tukihenkilönä mukana kaksi kertaa) perheet ensimmäisen lapsensa saaneita pienten vauvojen perheitä, 1 perheistä ulkomaalaistaustainen, perheiden erilaisuus rikkaus! ryhmän alussa vauvat olivat 3-4 kk:n ikäisiä, lopussa 9-10kk ryhmä kokoontui joka toinen viikko tiistai-iltaisin 2tuntia tapaaminen alkoi yhteisellä välipalalla ohjelman mukaisesti oli 12 teemallista kokoontumiskertaa, myöhemmin perheiden keskinäisiä tapaamisia oli useita, perheiden toivomuksesta jatkotapaaminen ohjaajien kanssa

19 keskusteluteemat 1. olen oma vauvasi mitä pienempi lapsi sitä haasteellisempaa vanhemmalle pohtia vauvan ajatuksia, tunteita ja tarpeita vauva on ihmeellinen, ihastuttavuudellaan hän saa vanhemmat tutustumaan itseensä 2. minä olen minä temperamentti olemmeko samanlaisia? 3. onkohan meillä tänään kiva päivä -toiveet ja odotukset jokaisen vanhemman tulisi saada onnistumisen kokemuksia ja iloa vanhempana, yhdessäolo lapsen kanssa mukavaa 4. sinun ilosi ja surusi ovat myös minun -vaikutamme toisiimme perheensisäiset vuorovaikutussuhteet 5. joskus tunnen niin että aivan pakahdun -voimakkaiden tunteiden käsittely vaativaa vanhemmalle 6. arkeni muuttuu kun kasvan siirtymätilanteet omia ja muiden kokemuksia myös hankalista tilanteista 7. minä tarvitsen sinua - itsenäisyys ja riippuvuus lapsen oma kehitysrytmi 8. minua harmittaa -ristiriitaiset tunteet, tunteista puhuminen ja niiden osoittaminen, ei tarvitse olla täydellinen 9. ymmärrätkö mitä tarkoitan - lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen ryhmä lähestyy loppua 10.hyvässä ja pahassa olet esikuvani - vaikeuksien kohtaaminen 11.kun maailmani laajenee palataan ryhmän alkuun ja muistellaan eri tapaamiskertoja ja suunnataan tulevaan esim. MLL:n perhekahvilatoimintaan 12. muistellaan menneitä yhdessä palautetapaaminen muutamien kuukausien kuluttua

20 Perheiden kokemuksia Vain positiivista palautetta! varsinainen teemakerran aloitus tärkeäksi koetun yhteisen ruokailuhetken jälkeen tehtiin aina yhdessä samalla vauvalorulla, jossa vanhemmat koskettelivat lorutellessaan vauvaa, samoin illat päätettiin loruleikillä, josta sekä vanhemmat että vauvat nauttivat silmä, silmä, nenä, suu poski, poski ja leukaluu käsi, käsi, masu ja napa jalka, jalka ja varpaat silmä, silmä, nenä ja suu sinuun äiti ja isä rakastuu hauskoja käytännön harjoituksia, jotta ymmärtäisimme vauvoja paremmin - havainnoinnin ja keskustelun tueksi mm. makasimme yhdessä lattialla tarkastelemassa ympäristöämme vauvaperspektiivistä, tutkimme vauvojen kehon kieltä ja vauvojen käsiä ja ikuistimme käsien kuvat vauvaperheryhmän tapaamiset olivat perheille ensimmäinen yhteinen harrastus yhdessä olemista ja yhdessä tekemistä, kokemista, tunteiden jakamista, perheilyä! ryhmäkokoontumisten säännöllisyys koettiin hyvänä, muutenkin opeteltiin uutta elämänrytmiä

21 teemat koettiin hyviksi, jotkut aiheet haastaviksi, tunteiden huomioiminen ja niistä puhuminen koettiin tärkeäksi, olivat palanneet niihin kotona ja keskustelleet niistä esim. temperamentti tuli uutta ja oivalluksia omasta lapsesta ja puolisosta! isät saivat äänensä kuuluviin, kokivat itsensä melkein yhtä tärkeiksi kuin lapsen äidit huumoria pelissä isien rohkeus kohdata oma lapsi lisääntyi, oppi ymmärtämään paremmin lapsen tarpeita, isille tuli ihan omia juttuja lapsen kanssa vauvat kiinnostuivat toisistaan, heidän persooniaan, kehitystään ja vuorovaikutuksiaan oli hyvin mielenkiintoista seurata kaikkien mielestä vanhemmat arvostivat arkitilanteiden käsittelyä, toivoivat jatkossa teoriatietoa enemmän jossain muodossa isät erityisesti arvostivat mahdollisuutta pysähtyä neutraalissa ympäristössä pohtimaan omaa lastaan ja kumppaniaan, kiittelivät työstä tullessaan pientä välipalaa, joka kyllä maistui muillekin! pieni, mutta niin tärkeä huolenpidollinen asia! 5 perhettä oli kaikkien mielestä oikein sopiva ryhmäkoko viimeisellä tapaamiskerralla vanhemmat halusivat vanhemmuuden kunniakirjat osallistumisesta, tietenkin saivat palautekerralla tuli toive, että teemoja voisi olla myös perheiden keskinäisiä jatkotapaamisia varten

22 Omat kokemukset ryhmänohjaajana ja terveydenhoitajan vastaanottotyössä ohjaajana koin tärkeäksi parityöskentelyn ja sen, että on kiinnostunut tämänkaltaisesta toiminnasta perheet ja vauvat kiinnostavat omassa elämässä sukupolvien ketjun merkitys korostunut oma isovanhemmuus saanut koulutuksen ja ryhmän myötä extralisän ja myös auttanut reflektiivisessä vauvaperhetyössä uusi työskentelytapa antanut valmiuksia toimia uudella tavalla vanhempien ja heidän vauvojensa ryhmänohjaajana koulutus antanut välineitä kehittää ja soveltaa reflektiivistätyöotetta muussa ryhmätyössä ja oikeastaan kaikessa perheiden parissa tehtävässä työssä reflektiivinentyöote lisännyt kiinnostusta, positiivista uteliaisuutta; mitä lapsi ja vanhempi tuntevat, ajattelevat ja kokevat, tunteiden käsittely lisääntynyt ja yrittää ymmärtää toista paremmin työrytmin muutos rauhallisemmaksi toteutuuko? - lisännyt sietokykyä kiireessä -vain yksi asia kerrallaan syventänyt ja lisännyt ehkä työnlaatua kuuntelutaito kehittyy; kun keskittyy toisen tunteisiin, kokemuksiin, vaikeita asioita pystyy kohtaamaan ja käsittelemään aiempaa paremmin kuuntelun merkitystä ei voi kuin korostaa - aito kuuntelu on suuri ja harvinainen taito tunnistaa aiempaa paremmin myös omia tunteita ja ajatuksia ja aiempaa paremmin ymmärtää oman elämänhistorian merkityksen ihmissuhdetyössä

23 aluksi ohjaus oli jännittävää, koska reflektiivisesti keskusteleva ryhmä on niin erilainen kuin muut neuvolan ryhmät tiivis yhteistyö ohjaajaparin kanssa +, toisen tunteminen oli etu ja helpotti, muttei välttämättömyys ryhmään kannattaa ottaa observoija; ryhmäläiset eivät häiriintyneet hänestä lainkaan ohjaaja saa observoijalta huomioita omasta toiminnastaan ja ryhmän toiminnasta lisäinformaatiota, varsinkaan koulutusvaiheessa, kaikkea ei pysty itse havaitsemaan ja hallitsemaan, mutta reflektointiin ja ryhmänohjaustilanteisiin observoijalta saa todella hyviä kommentteja ja vinkkejä, ja se syventää oppimista ohjaajan aktiivisella roolilla on mielestäni ratkaiseva osuus ryhmän käynnistymisessä ja kehittymisessä, ohjaajan tulee aktivoida ryhmäläisiä tutustumaan toisiinsa, kannustaa ja motivoida ryhmän jäseniä tarvittaessa, huomioida nimenomaan vauvojen mielessä pito turvallinen ilmapiiri mahdollistaa monenlaisten asioiden käsittelyn ryhmässä turvallisesti ja tasapuolisesti, tärkeää lämmin ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa jokainen saa olla oma itsensä, osallistua vapaaehtoisesti, puhua rauhassa keskeytyksettä asiansa loppuun huumoria ja oivalluksia, mukavaa yhdessä erityisen mieleen painunut positiivinen työkokemus!!!

24 Ihmisen käyttäytymistä voi havainnoida aistein ajatukset ja tunteet voivat olla syvälle kätkettyjä toisen ihmisen tarkasteleminen on kuin katsoisi huuruisen lasin läpi paljon voi nähdä muttei tarkasti eikä siis kaikkea KIITOS

Eväitä mentalisaatioon Vahvuutta vanhemmuuteen - perheryhmästä

Eväitä mentalisaatioon Vahvuutta vanhemmuuteen - perheryhmästä Anne Viinikka Päällikkö Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 Eväitä mentalisaatioon Vahvuutta vanhemmuuteen - perheryhmästä Esityksen sisältö Kehittämistyön käynnistyminen

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011. Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä

Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011. Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011 Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä Voiko näillä eväillä vanhemmaksi ryhtyä? Itsekin kun olen vajaa, kaipaan

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

28.9.2011 Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan?

28.9.2011 Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan? 28.9.2011 Mirjam Kalland Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan? Teemat Äidiksi ja isäksi kehittyminen Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky vanhemmuudessa ja sen vahvistamisesta Alatunnistetiedot

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Isäryhmän ohjaajalle Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Miksi ryhmään? Ryhmään kuuluminen on yksilölle tärkeää, sen avulla rakennetaan identiteettiä ->

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Perhevalmennuksen isäkokoontumiset

Perhevalmennuksen isäkokoontumiset Perhevalmennuksen isäkokoontumiset Opas isäkokoontumisten ohjaajalle Raportti Kainuun perhevalmennusten yhteydessä kehitetyistä isäkokoontumisista Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piiri ja Kainuun

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Jaksamista iloa ja ymmärrystä - Vahvuutta vanhemmuuten perheryhmä

Jaksamista iloa ja ymmärrystä - Vahvuutta vanhemmuuten perheryhmä Jaksamista iloa ja ymmärrystä - Vahvuutta vanhemmuuten perheryhmä Esityksen sisältö Lyhyt kuvaus Vahvuutta vanhemmuuteen - hankkeesta Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämalli Vanhempien palautteet perheryhmistä

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hankeseminaari 7.5.2015 Paula Väliaho paula.valiaho@mll.fi MLL Hyvinkää - NEro-hanke NErolla lapselle voimaa- eli lyhyemmin NEro-hanke (NEro=lapseN Ero) MLL Hyvinkään

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta :nykytila ja tulevaisuuden tarpeet Perheeksi monitoimijuuden

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuuteen

Vahvuutta vanhemmuuteen Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 VV -perheryhmämallin tausta Perustuu vanhemmuuden reflektiivisen kyvyn vahvistamiseen Yalen yliopiston Child Study Centerissä kehitetyllä Parents First menetelmällä Suomessa

Lisätiedot

Alakouluhanke Workshop

Alakouluhanke Workshop Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen

Lisätiedot

Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa

Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa Ehkäisevä perhetyö on kokonaisvaltaista kotiin annettavaa tukea vanhemmuuden ja arjen haasteisiin. Tukea voidaan tarjota mm. vanhemman jaksamiseen,

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Mirjam Kalland 15.3.2013 Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Responsiivisyys luovassa suhteessa- seminaari Kokoavia ajatuksia 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Mielenlukutaitoa! Opas turvallisen lapsiryhmän rakentamiseen Mielenlukutaitoa! on varhaiskasvattajille tarkoitettu opas mentalisaatioon perustuvasta työtavasta.

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot