Lapsi mielessä kokemuksia Vahvuutta vanhemmuuteen vauvaperheryhmätoiminnasta

Transkriptio

1 Lapsi mielessä kokemuksia Vahvuutta vanhemmuuteen vauvaperheryhmätoiminnasta Me kaikki toivomme elämältä hyviä, turvallisia ja pysyviä ihmissuhteita Ne ovat erityisen tärkeitä pienelle lapselle ja hänen kehitykselleen Sen vuoksi on mielekästä tukea pikkulapsiperheitä, koko ydinperhettä, vauvaa ja molempia vanhempia Tämä on myös Vahvuutta vanhemmuuteen perheohjelman ydin

2 Vahvuutta vanhemmuuteen hanke valtakunnallinen vuosina Mannerheimin Lastensuojeluliitto kehittää ja kouluttaa yhdessä Folkhälsanin kanssa yhteistyössä ovat mukana Ensi- ja turvakotien liitto ja THL hankkeen tavoite on kehittää suomalaiseen lapsiperheiden palvelujärjestelmään soveltuva ja perheiden psykososiaalista tukea vahvistava perheryhmämalli hankkeessa koulutetaan kuntien työntekijöitä ensimmäisen lapsensa saaneiden vanhempien ja vauvojen perheryhmien ohjaajiksi

3 Perheryhmämalli perustuu tieteelliseen tutkimukseen, jonka kohteena on varhaisten ihmissuhteiden ja erityisesti vanhempien reflektiivisen kyvyn merkitys pienen lapsen kehitykselle perheryhmämalli on kehitetty Yhdysvalloissa Yalen yliopiston Parents First ohjelman pohjalta tutkija, MLL:npääsihteeri Mirjam Kallandtutustui Yalessa lapsiperheitä tukevaan perheohjelmaan, ja hän koki, että Suomessa voitaisiin käyttää samanlaisia työmenetelmiä lapsiperhetyössä samaan aikaan Folkhälsanissa oli huolta lapsiperheiden jaksamisesta näyttöön perustavalle teorialle ja tutkimukseen pohjautuvalle työskentelytavalle oli myös kysyntää perheohjelma sai alkunsa ja sitä kokeiltiin vuosina

4 Mallin keskeiset taustateoriat ja käsitteet ovat kiintymyssuhdeteoria, mentalisaatioteoriasekä reflektiivinen kyky mentalisaatiotarkoittaa kykyä pitää oma ja toisen mieli mielessä vanhemman kyvyllä pitää lapsi mielessä ja pohtia lapsen käytöksen taustalla olevia ajatuksia, tunteita, aikomuksia ja tarpeita on suuri merkitys sille, saako lapsi turvallisen kiintymyssuhteen ja sitä myötä hyvän lähtökohdan elämälleen

5 ratkaiseva tekijä lapsen turvalliselle kiintymyssuhteelle on vanhemman sensitiivisyys eli se miten herkästi ja oikea-aikaisesti vanhempi reagoi vauvan viesteihin, ymmärtää ne oikein ja vastaa niihin

6 vauva tarvitsee jonkun huolehtimaan itsestään selvitäkseen hengissä lisäksi vauva tarvitsee turvallisen, luotettavan ja ymmärtävän vanhemman, joka antaa perusturvan kiintymyssuhde vauvan ja vanhemman välillä on edellytys lapsen hyvinvoinnille, ja se luo perustan muille myöhemmille ihmissuhteille vanhemmalla on vaistomaisia kykyjä lapsen huolenpitoon mentalisaatio, jolla tarkoitetaan vanhemman kykyä ymmärtää että sekä oma että lapsen käyttäytyminen, kytkeytyy tunteisiin, ajatuksiin ja aikomuksiin liittyviin mielentiloihin vanhemman kyky pitää lapsi mielessä on vanhemman mentalisointikyky mentalisaatiollaon läheinen yhteys minän kehitykseen, se vaikuttaa keskeisesti ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, ja se mahdollistaa inhimillisen käyttäytymisen tyypillisimmät piirteet, kuten empatiakyvyn tai kyvyn tuntea syyllisyyttä

7 reflektiivinenkyky on mentalisointiakäytännön tasolla, perustava inhimillinen kyky mentalisaatio voi jäädä itsepohdiskeluksi reflektiivisessäkyvyssä on aina kyse ihmisten välisestä suhteesta vanhemman kyky peilata oikein lapsen tunnetilaa ja kokemusta antaa lapselle kokemuksen ymmärretyksi tulemisesta ja vahvistaa lapsen minää reflektiivistäkykyä voidaan kuvata kykynä havainnoida, nähdä ja ymmärtää omia kokemuksia toisesta näkökulmasta, se on kykyä vastaanottaa ja käsitellä tunteita ja nauttia niistä! reflektiivinenkyky on suojaava tekijä, se tuo turvallisuutta, koska toisen ihmisen käytöksen ymmärtäminen auttaa käsittämään toista ja ennakoimaan tilanteita

8 ensimmäisen lapsen syntymä useimmille vanhemmille koko elämän mullistavaa aikaa myös mahdollisuuksien ja onnen aikaa, jolloin tutustutaan vauvaan ja opitaan vanhemmaksi vanhemman ja pienen lapsen välillä syntyvä vuorovaikutus on erityisen arvokas ja ihmeellinen asia, joka käynnistyy yleensä luonnollisesti, mutta tarvitsee usein tukea uusi perhe-elämä ja oma vanhemmuus alkavat muotoutua pikkuhiljaa vauvan käyttäytymistä ja sen taustoja ymmärtävän vanhemman on helpompi kohdata arki, käsitellä haasteita ja selviytyä ongelmatilanteista ja löytää ilon aiheita! reflektiivinenkyky vaihtelee ja sitä voi harjoitella

9 Perheryhmä tukee elämän muutosvaiheessa Vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille vauvaperheille ryhmään osallistuvat molemmat vanhemmat ja vauva perheryhmässä keskitytään yhdessä miettimään arjen vuorovaikutustilanteita ja sitä minkälaisia tunteita ja ajatuksia ne ovat voineet herättää vauvassa ja vanhemmassa menetelmänä on reflektiivinen ryhmäkeskustelu

10 Tavoitteena vanhemmat ymmärtävät oman toiminnan vaikutuksen vauvaan ja muihin perheenjäseniin vanhempien reflektiivisenkyvyn tukeminen normaalissa vuorovaikutuksessa sosiaalinen verkosto vanhempien ryhmä mahdollistaa asioiden pohtimisen, keskustelun eli reflektoinnin reflektiivinenkyky on kaikkien käytettävissä oleva voimavara eikä edellytä terapeuttista tietämystä

11 arjessa reflektiivinenkyky tarkoittaa, että pystyy ilmaisemaan asiansa niin, että se tulee selkeästi havaittavaksi itsen lisäksi muille, että osaa pukea sanoiksi asiansa reflektiivisenkyvyn aktivointi auttaa syventämään vanhemman ymmärtämystä lasta, itseä vanhempana ja koko perhettä kohtaan kun kokee tulleensa ymmärretyksi ja ymmärtävänsä toista paremmin arkeen tulee lisää mielekkyyttä

12 reflektiivinenkyky on aina olemassa suhteessa toiseen ihmiseen ja sisältää halun tukea ja ylläpitää suhdetta tarkoitus on innostaa ja aktivoida vanhempia tarkkailemaan omaa lastaan, lapsen ajatuksia, tunteita, aikomuksia ja tarpeita ryhmässä näkee muita ja silloin voi harjoitella yhdessä ja oppia muilta koko perheen osallistuminen antaa ainutlaatuisen perheen dynamiikkaan liittyvän ulottuvuuden, isille erityinen mahdollisuus olla mukana perheryhmässä keskitytään tukemaan myönteistä vanhemmuutta vahvistamalla perheen sisäistä vuorovaikutusta ja viestintää, halutaan ymmärtää toisen tunteita ja toiveita, välitetään toisesta

13 Perheryhmätoiminnan tavoitteena on vahvistaa vanhempien kykyä havainnoida ja ymmärtää vauvansa tarpeita ja tunteita! -asioista puhuminen ja selittäminen pienelle lapselle tärkeää, puheen avulla vanhempi voi selittää kuinka tunteet ja kokemukset ja käyttäytyminen ovat yhteydessä toisiinsa tukea lapsen kehitystä edistävän kasvuympäristön muodostumista! vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin, kaikkien on hyvä olla yhdessä vahvistaa tasavertaista vanhemmuutta! vanhemmat ovat ainutlaatuisia ja yksilöllisiä, usein toisiaan täydentäviä vahvistaa molempien vanhempien vuorovaikutusta lapseensa ymmärrys omien ja toisten mielentilojen yhteisvaikutuksesta kaikki vaikuttaa kaikkeen tukea vanhempien parisuhdetta lapsen syntymän jälkeisessä muutoksessa vastuunottoa yhdessä, erilaisten elämien, tunteiden ja kokemuksien yhteensovittamista lisätä koko perheen hyvinvointia arki on merkityksellistä onni elää arjessa! vahvistaa vanhempien/perheiden välisiä verkostoja elämän täydellisyys utopiaa, kokemuksia kannattaa jakaa

14 Perheryhmän ohjaajakoulutus MLL kouluttaa suomenkieliset ohjaajat ja Folkhälsan vastaa ruotsinkielisten koulutuksesta Pohjois-Suomen alueella koulutuksesta vastaa MLL:nPohjois-Pohjanmaan piirin perhepalvelupäällikkö Airi Kananen Seuraava vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmien ohjaajakoulutus Oulussa alkaa Koulutukseen hakuaika meneillään asti Vapaamuotoinen hakemus Koulutuksen rakenne: Kolmessa jaksossa neljä koulutuspäivää, lähiopetusta Teoreettiset sisällöt: teoriaa mentalisaatiosta ja reflektiivisestä kyvystä mitä tarkoittaa reflektiivinen kyky reflektiivisyyden merkitys vanhemmuuden laatuun ja lapsen kehitykseen vanhemman reflektiivisyyden kyvyn vahvistaminen

15 Käytäntöön liittyvät sisällöt: Vahvuutta vanhemmuuteen - työskentelymalli: perheryhmän tapaamiset, teemat, sisältö ja tavoitteet tapaamisten rakenne ja raamit kunkin perheryhmätapaamisen reflektiivisyyteen liittyvät näkökohdat vahvuutta vanhemmuuteen työskentelymalli käytännössä perheryhmätoiminnan käynnistämiseen liittyviä käytännön kysymyksiä Perheryhmän ohjaajana toimiminen: vahvuutta vanhemmuteen perheryhmä ja sen erityispiirteitä ryhmän ohjaaminen reflektiivistä työotetta hyödyntäen ryhmä voimavarana ja haasteena

16 Vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmän ohjaus 12 kertaa perheryhmän ohjaaminen mahdollisimman pian lähiopetuspäivien jälkeen perheryhmät kokoontuvat joka toinen viikko iltaisin Syventävät koulutuspäivät: Kolme viiden tunnin koulutuspäivää, työnohjauksellisia perheryhmien kuulumiset kokemukset perheryhmätapaamisten teemoista ja ajatuksia tulevista reflektiiviseenkykyyn ja ryhmän kanssa työskentelyyn liittyvän teoriatiedon syventäminen Kirjallisia tehtäviä: Ennakkotehtävä, välitehtäviä sekä päiväkirjan täyttäminen kustakin perheryhmäkerrasta Todistus koulutuksesta: Opintopisteitä 8

17 Kokemuksia vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmästä Oulussa, Myllyojan neuvolassa perheryhmät uusille vanhemmille -esite Onneksi olkoon, elämänne on juuri ottanut uuden käänteen! Tervetuloa perheryhmään keskustelemaan ja ihmettelemään vauvaelämää, tarkkailemaan miten vauva viestii, mitä hän tuntee ja tarvitsee sekä millaista on olla vanhempi annettiin perhevalmennuksessa vauvaperheryhmä koettiin luonnolliseksi jatkeeksi perhevalmennukselle osallistujia valmennuksesta ilmoittautui sopiva määrä, aluksi kuusi perhettä ensin oli tutustumiskerta, jossa sovittiin käytännön asiat (yhteinen sitova aikataulu ei yhdelle perheelle eikä yhdelle isälle sopinut) ryhmän ohjaajana toimi työpari, kaksi koulutettua ohjaajaa, neuvolan terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä, mukana oli yksi observoija sitoutuminen pitkäaikaiseen ryhmään jännitti ohjaajana sitoutuvatko perheet? Kyllä! aivan uusi työtapa, ohjaajien piti harjoitella

18 ryhmäkoko oli viisi perhettä eli 5 vauvaa ja 9 vanhempaa toimi suljettuna ryhmänä eli samat sitoutuneet osallistujat (yksi fiksu isoäiti tukihenkilönä mukana kaksi kertaa) perheet ensimmäisen lapsensa saaneita pienten vauvojen perheitä, 1 perheistä ulkomaalaistaustainen, perheiden erilaisuus rikkaus! ryhmän alussa vauvat olivat 3-4 kk:n ikäisiä, lopussa 9-10kk ryhmä kokoontui joka toinen viikko tiistai-iltaisin 2tuntia tapaaminen alkoi yhteisellä välipalalla ohjelman mukaisesti oli 12 teemallista kokoontumiskertaa, myöhemmin perheiden keskinäisiä tapaamisia oli useita, perheiden toivomuksesta jatkotapaaminen ohjaajien kanssa

19 keskusteluteemat 1. olen oma vauvasi mitä pienempi lapsi sitä haasteellisempaa vanhemmalle pohtia vauvan ajatuksia, tunteita ja tarpeita vauva on ihmeellinen, ihastuttavuudellaan hän saa vanhemmat tutustumaan itseensä 2. minä olen minä temperamentti olemmeko samanlaisia? 3. onkohan meillä tänään kiva päivä -toiveet ja odotukset jokaisen vanhemman tulisi saada onnistumisen kokemuksia ja iloa vanhempana, yhdessäolo lapsen kanssa mukavaa 4. sinun ilosi ja surusi ovat myös minun -vaikutamme toisiimme perheensisäiset vuorovaikutussuhteet 5. joskus tunnen niin että aivan pakahdun -voimakkaiden tunteiden käsittely vaativaa vanhemmalle 6. arkeni muuttuu kun kasvan siirtymätilanteet omia ja muiden kokemuksia myös hankalista tilanteista 7. minä tarvitsen sinua - itsenäisyys ja riippuvuus lapsen oma kehitysrytmi 8. minua harmittaa -ristiriitaiset tunteet, tunteista puhuminen ja niiden osoittaminen, ei tarvitse olla täydellinen 9. ymmärrätkö mitä tarkoitan - lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen ryhmä lähestyy loppua 10.hyvässä ja pahassa olet esikuvani - vaikeuksien kohtaaminen 11.kun maailmani laajenee palataan ryhmän alkuun ja muistellaan eri tapaamiskertoja ja suunnataan tulevaan esim. MLL:n perhekahvilatoimintaan 12. muistellaan menneitä yhdessä palautetapaaminen muutamien kuukausien kuluttua

20 Perheiden kokemuksia Vain positiivista palautetta! varsinainen teemakerran aloitus tärkeäksi koetun yhteisen ruokailuhetken jälkeen tehtiin aina yhdessä samalla vauvalorulla, jossa vanhemmat koskettelivat lorutellessaan vauvaa, samoin illat päätettiin loruleikillä, josta sekä vanhemmat että vauvat nauttivat silmä, silmä, nenä, suu poski, poski ja leukaluu käsi, käsi, masu ja napa jalka, jalka ja varpaat silmä, silmä, nenä ja suu sinuun äiti ja isä rakastuu hauskoja käytännön harjoituksia, jotta ymmärtäisimme vauvoja paremmin - havainnoinnin ja keskustelun tueksi mm. makasimme yhdessä lattialla tarkastelemassa ympäristöämme vauvaperspektiivistä, tutkimme vauvojen kehon kieltä ja vauvojen käsiä ja ikuistimme käsien kuvat vauvaperheryhmän tapaamiset olivat perheille ensimmäinen yhteinen harrastus yhdessä olemista ja yhdessä tekemistä, kokemista, tunteiden jakamista, perheilyä! ryhmäkokoontumisten säännöllisyys koettiin hyvänä, muutenkin opeteltiin uutta elämänrytmiä

21 teemat koettiin hyviksi, jotkut aiheet haastaviksi, tunteiden huomioiminen ja niistä puhuminen koettiin tärkeäksi, olivat palanneet niihin kotona ja keskustelleet niistä esim. temperamentti tuli uutta ja oivalluksia omasta lapsesta ja puolisosta! isät saivat äänensä kuuluviin, kokivat itsensä melkein yhtä tärkeiksi kuin lapsen äidit huumoria pelissä isien rohkeus kohdata oma lapsi lisääntyi, oppi ymmärtämään paremmin lapsen tarpeita, isille tuli ihan omia juttuja lapsen kanssa vauvat kiinnostuivat toisistaan, heidän persooniaan, kehitystään ja vuorovaikutuksiaan oli hyvin mielenkiintoista seurata kaikkien mielestä vanhemmat arvostivat arkitilanteiden käsittelyä, toivoivat jatkossa teoriatietoa enemmän jossain muodossa isät erityisesti arvostivat mahdollisuutta pysähtyä neutraalissa ympäristössä pohtimaan omaa lastaan ja kumppaniaan, kiittelivät työstä tullessaan pientä välipalaa, joka kyllä maistui muillekin! pieni, mutta niin tärkeä huolenpidollinen asia! 5 perhettä oli kaikkien mielestä oikein sopiva ryhmäkoko viimeisellä tapaamiskerralla vanhemmat halusivat vanhemmuuden kunniakirjat osallistumisesta, tietenkin saivat palautekerralla tuli toive, että teemoja voisi olla myös perheiden keskinäisiä jatkotapaamisia varten

22 Omat kokemukset ryhmänohjaajana ja terveydenhoitajan vastaanottotyössä ohjaajana koin tärkeäksi parityöskentelyn ja sen, että on kiinnostunut tämänkaltaisesta toiminnasta perheet ja vauvat kiinnostavat omassa elämässä sukupolvien ketjun merkitys korostunut oma isovanhemmuus saanut koulutuksen ja ryhmän myötä extralisän ja myös auttanut reflektiivisessä vauvaperhetyössä uusi työskentelytapa antanut valmiuksia toimia uudella tavalla vanhempien ja heidän vauvojensa ryhmänohjaajana koulutus antanut välineitä kehittää ja soveltaa reflektiivistätyöotetta muussa ryhmätyössä ja oikeastaan kaikessa perheiden parissa tehtävässä työssä reflektiivinentyöote lisännyt kiinnostusta, positiivista uteliaisuutta; mitä lapsi ja vanhempi tuntevat, ajattelevat ja kokevat, tunteiden käsittely lisääntynyt ja yrittää ymmärtää toista paremmin työrytmin muutos rauhallisemmaksi toteutuuko? - lisännyt sietokykyä kiireessä -vain yksi asia kerrallaan syventänyt ja lisännyt ehkä työnlaatua kuuntelutaito kehittyy; kun keskittyy toisen tunteisiin, kokemuksiin, vaikeita asioita pystyy kohtaamaan ja käsittelemään aiempaa paremmin kuuntelun merkitystä ei voi kuin korostaa - aito kuuntelu on suuri ja harvinainen taito tunnistaa aiempaa paremmin myös omia tunteita ja ajatuksia ja aiempaa paremmin ymmärtää oman elämänhistorian merkityksen ihmissuhdetyössä

23 aluksi ohjaus oli jännittävää, koska reflektiivisesti keskusteleva ryhmä on niin erilainen kuin muut neuvolan ryhmät tiivis yhteistyö ohjaajaparin kanssa +, toisen tunteminen oli etu ja helpotti, muttei välttämättömyys ryhmään kannattaa ottaa observoija; ryhmäläiset eivät häiriintyneet hänestä lainkaan ohjaaja saa observoijalta huomioita omasta toiminnastaan ja ryhmän toiminnasta lisäinformaatiota, varsinkaan koulutusvaiheessa, kaikkea ei pysty itse havaitsemaan ja hallitsemaan, mutta reflektointiin ja ryhmänohjaustilanteisiin observoijalta saa todella hyviä kommentteja ja vinkkejä, ja se syventää oppimista ohjaajan aktiivisella roolilla on mielestäni ratkaiseva osuus ryhmän käynnistymisessä ja kehittymisessä, ohjaajan tulee aktivoida ryhmäläisiä tutustumaan toisiinsa, kannustaa ja motivoida ryhmän jäseniä tarvittaessa, huomioida nimenomaan vauvojen mielessä pito turvallinen ilmapiiri mahdollistaa monenlaisten asioiden käsittelyn ryhmässä turvallisesti ja tasapuolisesti, tärkeää lämmin ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa jokainen saa olla oma itsensä, osallistua vapaaehtoisesti, puhua rauhassa keskeytyksettä asiansa loppuun huumoria ja oivalluksia, mukavaa yhdessä erityisen mieleen painunut positiivinen työkokemus!!!

24 Ihmisen käyttäytymistä voi havainnoida aistein ajatukset ja tunteet voivat olla syvälle kätkettyjä toisen ihmisen tarkasteleminen on kuin katsoisi huuruisen lasin läpi paljon voi nähdä muttei tarkasti eikä siis kaikkea KIITOS