Suomi uudelleen kaivosmaaksi Kiina-ilmiön myötä

Transkriptio

1 GTK Suomi uudelleen kaivosmaaksi Kiina-ilmiön myötä Pääjohtaja Elias Ekdahl, Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomi uuden kasvun kynnyksellä Huippukokous Kuopiossa

2 Yhteiskunta tarvitsee metalleja ja mineraaleja 2

3 Sisältö Globaalit trendit Kiina-ilmiö Euroopan raaka-ainehuolto Fennoskandia ja Suomi kaivosalueena Kaivokset Itä-Suomen vetureina GTK:n rooli / geologiset luonnonvarat Tulevaisuuden kaivostoiminta Suomen Vuoriklusteri Kaivosteollisuuden ja GTK:n huolenaiheita 3

4 Globaalit trendit Kiina-ilmiö urbanisaatio People are searching for new opportunities for their lives and social mobility Incredible amounts of raw materials are needed for: houses, infrastructure, transport, manufacturing, entertainment In China 20 million people move annually to cities This means: New Helsinki should be built in every 10 days! Cities with over 1 mill. inhabitants 4

5 (7m) Kiinan osuus maailman metallien kulutuksesta China's share of World apparent demand growth YoY 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Avg Aluminium Copper Zinc Lead Nickel Crude steel Source: Macquarie 5

6 Rautamalmivirrat maailmalla 1960 (121 Mt) (725 Mt) Three companies are controlling 71 % of the seaborne iron ore trade: BHP Billiton, CVRD, Rio Tinto Source: ThyssenKrupp Steel, Eurostat 11 exports in million tons 6

7 Teräksen tuotanto Mt/a EU (27) Japani/Japan Muut/Others USA Kiina/China Source: worldsteel 7

8 crude steel consumption mill.t Skenaario: Jaloteräksen kulutus maailmalla Average growth rates (3.7%) India PR China USSR / Russian Federation OECD and Eastern Europe 5.9 % 9.0 % 0.9 % -1.0 % Source: BGR 8

9 Steel Consumption t/1 million GDP Teräksen kulutus / kapita (t/usd 1 milj. BKT) ) World infra reconstruction after the II world war. Economical recovery. Deflated GDP to 2004 $ terms WELFARE FOR 500 MILLION PEOPLE 3) Asian Boom. High metal intensity of GDP. WELFARE FOR 2-3 BILLION PEOPLE 2) World restructuring emphasizing on services. Collapse of metal prices. FAILURE OF GLOBAL GROWTH Source: Jourdan

10 Kilpailu raaka-aineista kiristyy Mt Rautametallit Fe, Cr, Mn Yhdyskuntarakentaminen Infrastruktuurit Kehittyvät maat (BRIC, öljyvaltiot) Raskas teollisuus Perusmetallit Cu, Zn, Ni, Al Kodinkoneet Autoteollisuus Viihdeelektroniikka Hightech-metallit Li, Co, In, Ga, Ge, Ta, Ti, Mg, REE, PGE, Si Lentotekniikka ITC Kehittyneet maat (USA, Japani, EU) Uudet energiaratkaisut Uudet teknologiat BKT 10

11 High-tech metallit Kriittinen tekijä tulevaisuuden innovaatioille Si, Ga, Au, Ag Pt, Pd, REE, Co Cd Li, Ta Pt, Pd, REE, Ag Nb, Sb Ag, REE Bi Rh Te, Se Ag, Pt, Pd, Sm Hybrid cars Ag REE In, Ga, Ge, REE, W New IT solutions Li, Ta In, Ga, Ge 11

12 Strategisten high-tech metallien tuottajat U.S.A Molvbdenum 34% Brazil Niobium- Columbium 90% Chile Lithium 60% D.R.Congo Cobalt 36% South Africa Rhodium 79% Platinum 77% Vanadium 45% Chromium 41% Russia Palladium 45% China Rare Earths 95% Antimony 87% Tungsten 84% Australia Tantalum 60% Titanium 42% Source: Eurostat 12

13 Metallien hintaindeksi 2010 back on track e 2011e 2012e Indexin koostumus Rautamalmii 31% Kupari 23% Kulta 18% Sinkki Nikkeli Mangaani Molybdeeni Hopea Platina Lyjy Lähde: Raw Materials Group 13

14 Euroopan kaivokset 2010 Luokitus varantojen mukaan 14

15 Europpa kuluttaa % maailman keskeisimmistä metalleista EU:n oma kaivostuotanto Metal Zinc 9.4 Titanium 8.7 Lead 7.3 Copper 6.0 Chromium 5.6 Iron 2.2 Aluminium 2.2 Nickel 1.7 Gold 0.8 % Global EU s Import of metals and minerals is 30 mrd Data source: BGS- European Mineral Statistics

16 Peruspilarit EU:n raaka-ainestrategiassa Step 5. Step 1. Increase the sustainable supply of raw materials from European sources Step 2. Ensure sustainable and more transparent supply from third countries Step 3. Encourage capacity building in developing countries Step 4. Encourage greater efficiency in the use of resources Establish an adequate EU Knowledge Base on raw materials Source: C. Hebestreit

17 Fennoskandian kallioperä on verrattavissa Kanadan, Australian ja Etelä-Afrikan malmirikkaisiin alueisiin 17

18 Fennoskandian ja Suomen malmipotentiaali Industrial minerals for: Fertilizers Paper industry Chemical industry Glass and ceramic Paint industry Agriculture Construction High Tech Nb, Be,Ta Diamonds Li, Metals Gold, silver Nickel Chromium Platinum Palladium Zinc, copper Lead Iron Molybdenum 18

19 Suomen Natura-alueet ja malmivyöhykkeet Natura 2002 Teollisuusmineraalit Metallit 19

20 Kaivokset ja kehitteillä olevat projektit 2010 Advanced projects Kolari iron (150 Mt) Northland Resources Kevitsa nickel (140 Mt) First Quantum Sokli phosphorus (190 Mt) Yara Suhanko palladium (17 Moz) Gold Fields Laiva gold Nordic Mines Kaustinen lithium Nordic mining Kylylahti copper Vulcan Resources Jokisivu gold Dragon Mining Operating mines Kittilä gold, (6 Moz) Agnico Eagle Kemi chromium (200 Mt) Outokumpu Pyhäsalmi copper-zinc (15 Mt) Inmet Mining Talvivaara nickel (1000 Mt) Talvivaara Mining Siilinjärvi phosphorus (200 Mt) Yara Pampalo gold (0,2 Moz) Endomines 20

21 Metallimalmikaivosten louhintamäärät (TEM) ja ennuste 2015 Kolari Fe? Suhanko PGE? Kevitsa Ni Talvivaara Ni Pampalo Au Kylylahti Cu-Co???? Suurikuusikko Au 21

22 Talvivaaran kaivosprojekti Sotkamossa Talvivaara Osakeyhtiö GTK:n löytämä kohde Mineraalivaranto (1004 Mt) Monimetalliesiintymä (Ni,Zn,Cu,Co,Mn,U) Ympäristöystävällistä teknologiaa 2,3 % maailman Ni-tuotannosta Uraanin ja mangaanin talteenotto suunnitteilla. Ei U-kaivos! Toiminta-aika yli 40 vuotta 400 uutta työpaikkaa Kainuuseen Alkuinvestoinnit noin 500 M Lähde: Talvivaara Osakeyhtiö 22

23 Talvivaaran kaivoshankkeen rahoitus 2004 Tekes ja TE-keskus lainat ja avustukset, yhteensä n. 1,6 M M rahoituskierros (Varma, OMG, Metso Minerals) M rahoituskierros (kv-rahastot, Tesi, Varma) 2007 Listautumisanti Lontoon pörssin päälistalla, 302 M Vieraan pääoman -ehtoinen projektirahoitus 320 MUSD Valtion päätös infrastruktuurin rakentamiseen 53,5 M 2009 Listautumisanti / Helsingin pörssi 80 M Suunniteltu liikevaihto M / vuosi Lähde: Talvivaara Osakeyhtiö 23

24 Pyhäsalmi Mine Oy / Inmet Mining Ltd Esiintymä löytyi Varannot 16,2 Mt Cu 0.9%, Zn 2.8%, S 37.3% Kaivostoimintaa vuodesta 1962 ( 34 Mt Cu 0,81%, Zn 2,42%, S 35,7%) Syvämalmi ja uusi kaivos vuonna 2001 Varannot (17,2 Mt Cu 1.2%, Zn 2,6%, S 42% Henkilöstö

25 Talkkituotantoa Suomessa vuodesta 1969 Lahnaslampi Malmi 17,3 Milj.t Talkki 6,65 Milj.t Ni-rikaste 0,14 Milj.t Sotkamon tuotantoyksikkö Lähde: Mondo Minerals 25

26 Talkkipotentiaalia Pohjois-Karjalassa Lähde: Mondo Minerals 26

27 Ilomantsin Pampalon kultakaivos avattiin Lähde: Endomines 27

28 Pampalon historia lyhyesti GTK:n löytämä kohde 1990 Outokumpu aloitti jatkotutkimukset 1995 Testauslouhintana (15,5 g/t) Outokumpu lopetti kohteen tutkimukset 1999 uusien strategisten linjausten ja alhaisen kullan hinnan perusteella Pampalo siirtyi australialaisen Dragon Miningin omistukseen Pampalo siirtyi Tukholmassa listatun Endominesin omistukseen vuonna 2006 Endomines on tehnyt aktiivista kullan etsintää Pampalon pohjoispuolella vuodesta 1996 Kultakaivoksen avaaminen keväällä 2010 Kaivos työllistää välittömästi lähes 100 henkeä Lähde: Endomines 28

29 Itä-Suomessa merkittävä kultapotentiaali Karelian Gold Line (40 km) Useita analysoituja kohteita (23) Pampalossa oz Malmio syvyyssuunnassa auki Toiminta-aika nykyvarannoilla 6 7 vuotta Alueen kokonaisvarannot tällä hetkellä 1,4 Mt malmia, jossa oz kultaa (4,5 g/t) Endomines hallinnoi kohteita Malminetsintä alueella jatkuu Lähde: Endomines Hosko Kuivisto East Pampalo Rämepuro Muurinsuo Kuittila 29

30 JATKUUKO KUPARIKAIVOSTOIMINTA POHJOIS-KARJALASSA? Kylylahti Copper Oy Universal Resources Ltd (Altona Mining Ltd) 30

31 Outokumpu aluetta on tutkittu vuosikymmeniä, löydetty useita aiheita Lähde:Kylylahti Copper Oy 31

32 Kylylahden kuparikaivosmalli Luikonlahden rikaston kunnostus Malmin rikastuskokeet GTK:lla Tuotettavat rikasteet - Kupari-kulta (8000 t ja 300 kg) - Koboltti-nikkelirikaste? Tavoitteena 7 9 v tuotanto 32

33 Kylylahden arvo perustuu kupariin ja kobolttiin Malmin in-situ arvon jakaantuminen Lähde:Kylylahti Copper Oy 33

34 Kilven itäosissa timanttipotentiaalia Vertical cross section of the Karelian Craton 34

35 Suomen uraaniesiintymät 77 U- ja Th-esiintymää Löydetty ja tutkittu Useimmat kairattuja esiintymiä Ei taloudellisesti käyttökelpoisia: lisätutkimuksia ja uutta etsintää tarvitaan 35

36 Uraanin etsintäkohteet Itä-Suomessa Mawson Energi Nuottijärvi Saramäki Riutta Paukkajanvaara 1 Karelian Resource Services Paukkajan kaivos

37 Luonnon radioaktiivisuus Suomen kallioperässä Ei panna päätä pensaaseen Luonnollista radioaktiivisuutta Gammasäteily ei ole suuri huolenaihe Suuret intensiteetit hyvin paikallisia (U) Merkittävin huolenaihe on radon - liukenee veteen, vapautuu ilmaan - radonin torjunta keskeisintä - puhdas juomavesi (vesihuolto) - rakennusmateriaalit, tuuletus Etsintä ja kaivostoiminta kaksi eri asiaa Tutkimuksesta pelkästään hyötyä Tietoa siitä missä radioaktiivisuutta on ja missä sitä ei ole Jos joskus löytyy todellisia esiintymiä, suomalainen yhteiskunta valvoo hyvin 37

38 Radon A radioactive gas that originates in rocks Causes cancer Why do it? 9% of all lung cancer cases in Europe That is at least 30,000 deaths per year in Europe 38

39 Geologian tutkimuskeskus Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Itä-Suomen yksikkö Kuopio Outokumpu Etelä-Suomen yksikkö Espoo Loppi 39

40 GTK:n strateginen tiekartta Visio: Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia Vaikuttavuus Globaalia geo-osaamista Elinvoimaisuutta alueille Kestäviä ratkaisuja Työllisyyttä Palveleva geoalan osaamiskeskus Strategiset tavoitteet Perustehtävä Geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön huippuosaaja Kansallinen geotietokeskus Asiakastarpeista ohjautuva toimintamalli Tarvelähtöiset tieto- ja asiantuntijapalvelut Uutta teknologiaa ja innovaatioita kestävään kehitykseen Huippuosaamista valituilla painoalueilla Kansainvälisesti verkottunut toimija Motivoitunut ja osaamistaan kehittävä henkilöstö 40

41 GTK edistää malminetsintää ja kaivostoimintaa Malmitietokannat FINGOLD FINZINC FINNICKEL FINPGE 41

42 GTK tarjoaa kattavan geotiedon Kallioperä tietokannat Geofysikaaliset tietokannat Suomussalmi o Suurikuusikko Kuhmo o Geokemialliset tietokannat Malmitietokannat Kairasydänarkisto 42

43 Paikkatiedon louhinnasta raaka-aineisiin Mallinnus Digitaaliset korkeus- Mallit ja pohjakartat Geokemia Kallioperägeologia Painovoima Satelliittikuvat Maaperä Lentogeofysiikka magneettinen sähköinen gammasäteily 43

44 Innovatiivista teknologiaa Tavoitteena on edistää kaivos- ja energiateollisuuden kilpailukykyä. Ekotehokkaat rikastusmenetelmät Sivutuotteiden ja jätteiden uusiokäyttö Uudet etsintäteknologiat Geoaineistojen mallinnus ja visualisointi Geotekniikkaa kestävälle rakentamiselle Geoenergian hyödyntäminen Ydinenergiatuotannon sijoituspaikkatutkimukset GTK Outokumpu 44

45 Palvelut Elinkeinoelämä ja yhteiskunnallinen päätöksenteko Luonnonvarat ja raaka-ainehuolto Energiahuolto ja ympäristö Maankäyttö ja rakentaminen T i e t o p a l v e l u t A i n e i s t o p a l v e l u t A s i a n t u n t i j a p a l v e l u t Mineraalivarat Turvevarat Kiviaines Rikastus- ja mineraalitekniikka Geoenergia Pohjavesi Luonnonkivet Kaivosympäristöt Geotietojärjestelmät Sijoituspaikkatutkimukset Yhdyskuntarakentaminen A s i a n t u n t e m u s ja t i e t o v a r a n n o t 45

46 GTK:n malminetsintä on tuottanut 20 kaivosta Perusmetallien kulutus lisääntyy 2-3 %/v Jaloteräksen kulutus lisääntyy 4 5 % / v Outokumpu Oy, Tornio GTK löysi Kemin kromikaivoksen 1959 World class Kemi mine 46

47 Kaivostoiminnan tulevaisuus maan alla Uutta etsintäteknologiaa Uusia kaivosteknologioita (älykäs kaivos ) Uutta koulutusta ja osaamista Open pit Underground 47

48 Maanpintaa on vasta kevyesti raapaistu Tarvitaan tutkimusta ja uutta teknologiaa 48

49 Uutta teknologiaa malminetsintään Airborne- EM Airborne TEM Titan 24 - IP Mapping Drilling <50 m Seismic sounding m Several kilometers 49

50 Syväseisminen heijastusluotaus Suomessa FIRE-projekti (12 M$) Seismic lines Line 4 Line 1 Line 3 Spetzgeophysica Co Line 2 50

51 Depth in km Maankuoren geologinen mallinnus Suomesta on valmistunut Keskeiset geotektoniset vyöhykkeet luodattu Perustietoa tutkimusta ja malminetsintää varten Luotauslinjoja km. Konversio 12 milj. $ Aiemmin tuntemattomia rakenteita tunnistettu kuoren alaosiin saakka Linja 4 0 Linja 1 Linja km 300 km Linja 2 51

52 Korkean resoluution heijastusseisminen 3D-kuva ja Outokummun syväreikä-projekti (8 M$) N Outokummun malmivyöhyke 0 km 5 km Contractor Russian Nedra Co Outokumpu 52

53 GTK:n seismiset luotaukset malmikohteilla Kohdealueet kaivos- ja etsintäalueilla; n. 700 linja-km Lisäksi Olkiluoto, ydinjätteen loppusijoituspaikka Venäjän velkakonversio 70%, GTK 16%, yhtiöt 14% Urakoitsija: Vniigeofizika & Machinoimport Yhteistyö: HY / Seismologian laitos 53

54 Teknologian kehitys, esimerkkinä kairausteho Sama huikea kehitys on tapahtunut kaivoskoneissa, automaatiossa, rikastusteknologiassa jne, jne. Entistä heikommat malmit hyötykäyttöön Hylätyt projektit avataan uudelleen 54

55 Suomen teolliset klusterit 1990 > 2000 > ? 55

56 Suomen Vuoriklusteri Visio: Vuonna 2020 Suomi on ekotehokkaan kaivannaisteollisuuden globaali edelläkävijä 56

57 Suomen Vuoriklusterin tavoitteet Kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen Taloudellinen kasvu Näihin asioihin panostamme: Megatrendit Kotimaiset intressit Alueiden kehittäminen - Klusterin tarvitsemien perus- ja huippuosaajien kouluttaminen - T&K rahoituksen vahvistaminen - Osaamisen ja innovaatioiden tuotteistaminen palveluiksi - Pääomarakenteen vahvistaminen - Uusien liiketoiminta-alueiden ja markkinoiden kehittäminen - Liikevaihdon kasvattaminen - Uusien työpaikkojen luominen - Poliittinen vaikuttaminen - Ekotehokas kaivannaistoiminta ja kansallinen huoltovarmuus 57

58 Suomen Vuoriklusterin tavoitesalkku Teknologia ja huippuosaaminen Koulutus PK-sektorin yhteistyöverkosto 58

59 Suomen mineraalistrategia Sidosryhmät Teollisuus Kansallinen luonnonvarastrategia (Sitra) 59

60 Teollisuuden huolenaihe: Kaivoslakiesitys 1. Maanomistajille maksettavien korvausten taso on liian korkea (korkeampi kuin Ruotsissa) erityisesti malminetsintävaiheessa 2. Maanomistajalla olisi mahdollisuus vaatia koko esiintymän mineraalien arvosta korvausta ennakkoon riippumatta siitä toteutuuko näiden louhinta omistusoikeuden uusi, virheellinen tulkinta 3. Esitykseen sisältyy useita byrokraattisia säännöksiä, joilla kohtuuttomasti lisätään malminetsinnän alkuvaiheen velvoitteita - kuitenkin kyse on vain tutkimusvaiheesta ja byrokratia on tarpeeton 4. Esitys sisältää päällekkäisiä menettelyjä, kuulemisia ja byrokratiaa Pitkittävät käsittelyaikoja useiden vuosien mittaiseksi Jo nyt vähintään neljä eri kuulemismenettelyä saman kaivoshankkeen osalta Sivutuotteiden hyödyntämistä vaikeutetaan Valitustie pitenee ja aloittaminen pitkittyy Sivuesiintymien hyödyntäminen vaikeutuu

61 Muita lainsäädännöllisiä uhkia 1. Kaivannaisjätedirektiivin liian tiukka soveltaminen ja sivutuotteiden tulkitseminen jätteeksi ekotehokkuus kärsii 2. Mahdollinen jätevero kaivannaisjätteelle lopettaisi monta kaivosta 3. Syanidin käytön mahdollinen kieltäminen kullantuotannossa on kohtuuton ja perusteeton uhka Pohjoismaiselle vastuulliselle kullantuotannolle hallittu käyttö ei ole mikään uhka ympäristölle 4. Viranomaisten Natura- rajoitusten tavoitehakuinen tulkinta ja puutteelliset valmiudet yhteen sovittaa kaivostoimintaa luonnonsuojelun kanssa 5. Itämeren laivapolttoaineen rikkipitoisuusvaatimus huonontaa yksipuolisesti Itämeren kautta toimivien yritysten kilpailukykyä 6. NO x -htp arvojen tiukentuminen kaivoksilla tasolle johon on käytännössä mahdoton päästä

62 GTK:n huolenaihe: heikentyvät toimintaedellytykset TEM:n hallinnonala 62

63 TEM Tuottavuusohjelmaan liittyvä GTK:n henkilötyövuosivähennys htv Kokonaisvähennys 232 vv Vuodesta 1990 alkaen vähennystä 338 htv:tä tot 2006 tot 2007 tot 2008 tot 2009 ta 2010 ta 2011 tav 2015 tav

64 TEM Tuottavuusohjelmaan liittyvä GTK:n henkilötyövuosivähennys htv htv htv tot 2006 tot 2007 tot 2008 tot 2009 ta 2010 ta 2011 tav 2015 tav

65 Lähde: GTK:n strateginen arviointi HMV PublicPartner, 2010 GTK osana muuttuvaa toimintaympäristöä GTK:n potentiaalinen toimintakenttä vuoden aikajänteellä on hyödynsaajien näkökulmasta laaja. Kaivannaissektorin merkityksen odotetaan kasvavan merkittävästi tulevaisuudessa, kasvavaa kansainvälistä kysyntää on ekotehokkaan kaivannaistoiminnan osaamiselle ja menetelmäkehitykselle. GTK:n nykyinen rooli ja toiminta malminetsinnän osalta nähdään keskeiseksi koko Suomen vuoriklusterin kehittymisen kannalta. GTK:lla on keskeinen rooli geologisen pohjatiedon tuottamisessa liittyen energiahuoltoon, ympäristökysymyksiin sekä maankäyttöön ja rakentamiseen. 65

66 TEM Tuottavuusohjelmaan liittyvä GTK:n henkilötyövuosivähennys htv htv htv TEM:n politiikka on täysin ristiriidassa arviointiraportin esittämiin näkemyksiin GTK:n roolista ja merkityksestä! tot 2006 tot 2007 tot 2008 tot 2009 ta 2010 ta 2011 tav 2015 tav

67 GTK:n toimintaedellytykset heikkenevät Resurssi- ja htv- vähennykset vv (136 htv:tä) Analyysipalvelujen yhtiöittäminen (Labtiumiin 95 htv:tä) Palvelukeskushankkeet. Rekrytointi- ja investointikiellot Maastotöiden ja kesäharjoittelun supistaminen Resurssi- ja htv-vähennykset vv (96 htv:tä) Kiinteät kustannukset jo nyt % Rahoituksen supistuminen halvaannuttaisi toimintaa eikä mahdollistaisi tavoitteellista uudistumista ja investointeja Ostopalvelujen (kairaus ja analyysit) volyymi laskisi edelleen Leikkauksia, lomautuksia, ulkomaisen tulorahoituksen lisäämistä Palvelut Suomessa toimiville kaivosyhtiöille heikkenisivät GTK:n alueellinen vaikuttavuus laskisi. Kokkola nykyiselleen. GTK:n toimintaedellytykset vahvana alueellisena toimijana sekä kansainvälisenä geoalan osaajana tulisi varmistaa! 67

68 68