Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen Suomessa tutkimus käytännön kehittämistyön tukena
|
|
- Ritva Uotila
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen Suomessa tutkimus käytännön kehittämistyön tukena Tiina Taipale Minna Janhonen PL 40, PL 40, Puh: : Puh: tiina.taipale@ttl.fi minna.janhonen@ttl.fi Sara Lindström PL 40, Puh: sara.lindstrom@tt.fi Tuottavuutta ja työelämän laatua pk-yrityksiä tukevilla kehittämishankkeilla Avainsanat: Pk-yritys, henkilöstöjohtaminen, kasvuyritys, yrittäjänaiset, uudistumiskyky 1. Johdanto Koko 2000-luvun ajan uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pääasiallisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuosien 2001 ja 2015 välillä pk-yritykset loivat työpaikkoja yli hengelle. Tämän vuoksi pk-yrityksillä on kasvava rooli työelämän laadun kehittämisessä. Monilla rahoittajilla on viime vuosina ollut kiinnostusta vaikuttaa tuottavuuteen ja työelämän laatuun pk-yrityksiä tukemalla. Olemme olleet Työterveyslaitoksella toteuttajana tai toteuttajaosapuolena kolmessa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa hankkeessa, joissa on tarkasteltu ja kehitetty pk-sektorin yrityksiä kiinnittäen huomiota erityisesti henkilöstöjohtamisen käytäntöihin: kasvuyritysten hyviä henkilöstöjohtamisen käytäntöjä tarkasteleva KettäräHR-hanke, yrittäjänaisten yritysten kasvua tukeva Oona-hanke, sekä pk-yritysten uudistumiskykyä kasvattava OsaavaPKhanke. Tässä esityksessä esittelemme näitä hankkeita ja niissä esille nousseita kehitystarpeita sekä löydettyjä ratkaisumalleja. Lopuksi pohdimme lyhyesti tutkimuksen roolia tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittämisessä hanketyön kautta. 2. Hanke-esittelyt: Työelämän laadun ja tuottavuuden kehittäminen pkyrityksissä Tässä osiossa esittelemme lyhyesti Euroopan sosiaalirahaston rahoittamat KetteräHR, Oona ja OsaavaPK-hankkeet, joiden pyrkimyksenä on ollut kasvun (tuottavuuden) ja työelämän laadun tukeminen pk-yrityksissä. 2.1 Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen: toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR) Yrityksen kasvun edellytyksenä ovat monet eri tekijät, kuten taloudellinen menestys, toimintaympäristön huomioiminen ja henkilöstön kehittäminen. Aikaisemmassa tutkimuksissa on esitetty, että pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ei useinkaan ole jäsentynyttä käsitystä siitä, miten henkilöstöjohtamista kehittämällä voitaisiin parantaa yrityksen liiketoiminnan menestyksellisyyttä (Saru 2009; Storey 2010). Hyvin pienten yritysten johdossa henkilöstöasiat hoituvat myös epävirallisten käytäntöjen kautta. Yrityskoon kasvaessa asiat muuttuvat vaikeammiksi hallita pelkästään epävirallisen toiminnan välityksellä. Pk -yritysten henkilöstöjohtamisen puutteet selittyvät usein vaillinaisella osaamisella ja taloudellisten resurssien niukkuudella (Hornsby & Kuratko
2 2003; Tocher & Rutherford 2009; Marlow ym. 2010), sekä keskittymisellä taloudellisen menestyksen turvaamiseen. Pk-yrityksissä henkilöstöjohtamisen asioita hoitavat usein yrityksen talous- ja hallintoasioita hoitavat henkilöt, jopa toimitusjohtajat itse. Muodollisista käytännöistä pk-yrityksissä on usein käytössä vain palkanlaskenta ja työsopimusten laadinta (Boxall & Macky 2009). Ennakoiva osaamisen ja hyvinvoinnin edistäminen sekä työyhteisön toimivuuden kehittäminen jäävät helposti tuotannollisten ja taloudellisten tekijöiden varjoon. KetteräHR-hanke toteutettiin vuosien 2015 ja 2016 aikana. Hankkeella oli kaksi toisiinsa liittyvää tavoitetta: 1) Lisätä pienten ja keskisuurten kasvuyritysten ja kasvuhakuisten yritysten tietoa henkilöstöjohtamisen merkityksestä yrityksen tavoitteiden toteutumisessa. 2) Lisätä pienten ja keskisuurten yritysten valmiuksia toteuttaa yritystoiminnan kasvuvaiheeseen kytkettyjä, ketteriä henkilöstöjohtamisen periaatteita, ratkaisuja ja käytäntöjä organisaation tavoitteisiin ja toimintaympäristöön soveltuvalla tavalla. Tarpeet hankkeelle nousivat pienten ja keskisuurten kasvuyritysten omista toiveista ja kokemuksista. Hanke koostui kolmesta osasta: 1. Hankkeen alkuvaiheessa koostettiin tietoa kasvuyritysten henkilöstöjohtamisen periaatteista, ratkaisuista ja käytännöistä keräämällä haastatteluaineistoa jo kasvuvaiheen kokeneilta yrityksiltä sekä analysoimalla valmiita kasvuyritysten toimintaa kuvaavia aineistoja 2. Viidessä kasvuvaiheen yrityksessä (6-53 henkilöä) pilotoitiin ensimmäisessä vaiheessa koostettuja henkilöstöjohtamisen periaatteita, ratkaisuja ja käytäntöjä niiden tarpeisiin soveltuvasti muokaten. 3. Tietoa kasvuyritysten hyödyntämistä ketteristä henkilöstöjohtamisen periaatteista, ratkaisuista ja käytännöistä, joita oli pilotoinnin avulla muokattu ja sovellettu, välitettiin pienille ja keskisuurille kasvuyrityksille sekä kasvuhakuisille start-upeille ympäri Suomea kehittämistyöpajoissa. Lisäksi periaatteista ja käytännöistä koottiin pelillistetty Johtotähti opas, joka on saatavilla omana verkkosivunaan. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin kasvuyritysten työelämän laadun tasoa suhteessa muihin yrityksiin Tampereen yliopiston keräämän MEADOW (Measuring the Dynamics of Organization and Work) aineiston pohjalta. Tarkastelussa havaittiin, että kasvuyritysten työntekijät ovat hieman muita sitoutuneempia työpaikkaansa kuin muissa kuin kasvuyrityksissä työskentelevät, tekevät useammin tiimityötä ja kokevat voivansa vaikuttaa tiimityöskentelyn päämääriin ja tapoihin sekä saavat koulutusta muita yrityksiä enemmän. Kasvuyrityksissä tehdään muita yrityksiä enemmän ylitöitä tai töitä työalan ulkopuolella. Tästä huolimatta itsearvioitu työkyky oli kasvuyrityksissä hyvällä tolalla, ja niissä sairastettiin vähemmän kuin muissa yrityksissä. Stressin kokemus oli hieman yleisempää kuin muissa yrityksissä, samoin kokemus työn imusta. Hankkeessa suoritetut 15 haastattelua toivat esiin, että osa kasvuyrityksistä panostaa erityisen vahvasti hyvän työpaikan rakentamiseen ja työkulttuurin luomiseen yrityksen alkuvaiheista lähtien. Näissä yrityksissä työelämän hyvää laatua rakennettiin luomalla ketterää, avointa ja luottamukseen perustuvaa työntekijälähtöistä organisaatiokulttuuria, joka koettiin myös hyvän tuloksen edellytykseksi. Hankkeessa pilotointiin näiden havaintojen pohjalta kehittämispolut viiden yrityksen kanssa. Haastatteluista ja piloteista esille nousseita hyviä toimintamalleja jalkautettiin hankkeen puitteissa järjestämällä 12 työpajaa yrityksille eri puolille Suomea. Lisäksi toimintamalleista koostettiin työntekijälähtöisen johtamisen opas:
3 2.2 Oona Osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille Suomen rakennerahaston Kestävää kasvua ja työtä ohjelman mukaan suomalaiset, naisten omistamat kasvuyritykset ovat harvassa. Tuoreissa kotimaisissa selvityksessä (esim. Työ- ja elinkeinoministeriö 2016) ei kuitenkaan oteta kantaa yrittäjien sukupuoleen kasvuhakuisuuden takana. Joidenkin tutkimusten mukaan naisille on yleisempää aloittaa elämäntapayrittäjänä, jolloin tavoitteena ei ole niinkään liiketoiminnan kasvu vaan itsensä työllistäminen mielekkäällä tavalla (Mitchelmore & Rowley 2013). Tiedetään myös, että naiset käyttävät erilaisia strategioita selviytyä äitiydestä ja yrittäjyydestä silloin, kun tavoitteena on kasvattaa yritystä ja silloin kun yrittäjänä on valmis hyväksymään vaatimattomamman menestyksen (Shelton 2006). Oleellista kasvun kannalta Sheltonin mukaan on, että naisyrittäjä saa tukea joko työpaikalta kollegoilta tai kodin suunnalla sosiaalisilta verkostoiltaan. Oona - hankkeen päätavoitteena on tukea Uudenmaan alueen naisyrittäjien yrityksiä kohti kasvua. Hanke toteutetaan Metropolia ammattikorkeakoulun ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä Kasvu voi tapahtua monella eri tavalla: palkkaamalla henkilöstöä, verkostoitumalla toisten yrittäjien kanssa, kasvattamalla liikevoittoa jne. Hankkeessa pyritään tukemaan jokaista yrittäjänaista hänen omalla kasvupolullaan. Hankkeen aikana yrittäjänaisia tuetaan kolmella eri tavalla: 1) Yrittäjänaisille tarjotaan johtamisen, palveluiden ja tuotteiden uudistamisen sekä digiosaamisen koulutusta ja työpajoja. Ne perustuvat tutkittuun tietoon siitä, että uudenlaiset, ketterät toimintatavat, jotka tukevat yhdessä tekemistä, ihmisten oppimista, luovuutta ja kykyä kehittää ja innovoida, toimivat erityisen hyvin kasvuyritysten johtamisessa. Kukin opintojakso / työpajasarja toteutetaan hankkeen aikana kaksi tai kolme kertaa. 2) Yrittäjänaiset tukevat toisiaan vertaisryhmissä sekä löytävät mahdollisesti uusia verkostokumppaneita. Vertaisryhmiä järjestetään hankkeen aikana 4. 3) Yrittäjänaisille kohdennetun koulutuksen, työpajojen ja vertaistuen vaikutuksia arvioidaan suhteessa yrittäjien kasvuhalukkuuteen. Havaintojen perusteella toteutetaan tasa-arvotuote Yrittäjänaisen kasvukirja. Hanke on vielä kesken, mutta alustavien tulosten mukaan hankkeen osallistujat ovat tilastotietoja vahvistaen pääasiassa yksinyrittäjiä, jotka kaipaavat vertaistukea ja näkemystä esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, brändäykseen, digitaitoihin ja itsen johtamiseen. Aikaisemmista tutkimustuloksista poiketen hankkeeseen osallistuneet yrittäjänaiset pyrkivät kasvattamaan toimintaansa. Hankkeessa on noussut esille myös jatkotutkimuksen tarve: erityisesti kasvun käsitettä tulisi tutkia kiinnittäen huomiota kasvun saamiin moniin merkityksiin, jotka edelleen ohjaavat yrittäjien toimintaa. 2.3 OsaavaPK - Tuottavuutta pk-yritysten rekrytointia, osaamista ja uudistumiskyvykkyyttä kehittämällä Muuttuvassa toimintaympäristössä pk-yrityksillä on haasteita osaamisensa tunnistamisessa, tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittelyssä ja niiden käytäntöön viemisessä (Barret & Mayson, 2007). Uudessa Seelannissa tehdyn tutkimuksen mukaan uudistumiskyvykkyyttä tukevassa johtamisessa ja organisaatiokulttuurissa korostuu tiedosta ja osaamisesta huolehtiminen, henkilöstön sitoutuminen ja osallistuminen, innovatiivinen ilmapiiri sekä tilannetietoisuus, jatkuva arviointi ja ennakointi (Lee, Vargo & Seville, 2013). Uudistumista ja kehittämistä tukeva kulttuuri saadaan aikaiseksi kehittämällä osaamista, luottamusta ja yhteistyötä, työhyvinvointia
4 ja terveyttä, sekä innovointia ja tuottavuutta, jotka ovat myös Työelämä hankkeen painopisteitä. OsaavaPK hankkeessa tavoitteena on tuottaa käytännön ratkaisuja siihen, kuinka pk-yritykset voivat hyödyntää uusia ja tuottavampia rekrytointikäytäntöjä sekä osaamisen ja oppimisen kehittämisen malleja. OsaavaPK- hanke toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Työterveyslaitoksen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä mikro- ja pk-yritysten kanssa. Lähtökohtana on ratkaista 2-70 henkilöä työllistävien mikro- ja pk-yritysten rekrytointiin, osaamiseen ja oppimiseen liittyviä ongelmia ja lisätä sitä kautta yritysten uudistumiskyvykkyyttä. Käytännön ratkaisuja tavoitteen saavuttamiseksi kehitetään 55:ssä kohderyhmään kuuluvassa yrityksessä. Avaintoimenpiteitä ovat yrityskohtaiset alkukartoitukset ja niiden pohjalta toteutettavat ryhmäkohtaiset kehittämistyöpajat, joiden sisällöt räätälöidään kunkin ryhmän tarpeiden mukaan. Lisäksi järjestetään yrityskohtaisia yritysklinikoita, joiden tarkoituksena on varmistaa ryhmäkohtaisten kehittämistyöpajojen sisältöjen vieminen yritysten arkeen. Hanke on vielä kesken. Ensimmäisiä havaintoja hankkeeseen liittyen on, että tällaiselle hankkeelle on tarvetta. Eri maantieteellisillä alueilla korostuvat erilaiset uudistumiskyvykkyyden haasteet. Esimerkiksi työvoimapula ja täten myös rekrytointi ovat toisilla alueilla selvästi toisia ajankohtaisempia kysymyksiä. 3. Tutkimuksen ja kehittämistyön suhde Tässä osiossa tarkastelemme esiteltyjä hankkeita pohtimalla erityisesti tutkimuksen ja kehittämistyön suhdetta. KetteräHR, Oona- ja OsaavaPK- hankkeita yhdistää se, että ne kaikki pyrkivät tukemaan pk-yritysten kasvun edellytyksiä kiinnittäen huomiota tuottavuuden ja työelämän laadun yhtymäkohtiin. Hankkeiden välillä on myös jatkuvuutta: KettäräHR-hankkeessa löydettyjä hyviä toimintamalleja on pystytty jakamaan myös osana Oona- ja OsaavaPK-hankkeita. Hanke KetteräHR Oona OsaavaPK Kehittämistyön painopiste Hyvien henkilöstöjohtamisen toimintamallien tunnistaminen ja levittäminen kasvuyrityksissä Yrittäjänaisten yritysten kasvun tukeminen kurssein, vertaisryhmin ja työpajoin Pk-yritysten uudistumiskyvyn kehittäminen henkilöstöjohtamisen valmennusohjelman avulla Tutkimuksen rooli 1) Kehittäjät 2) Taustatutkimus (MEADOW) + haastattelut Kehittäjät 1) Kehittäjät 2) Resilienssitutkimuksen ja mittarin hyödyntäminen alku- ja loppukartoituksissa Taulukko 1. Tutkimuksen rooli esitellyissä kehittämishankkeissa Tutkimustulokset hankkeen kehittämisja tutkimustyöstä Haastattelujen ja tausta-aineistojen analyysin esittäminen konferensseissa julkaisu tieteellisinä teksteinä - 1) Resilienssi mittarin testaus pk-yrityksissä 2) Henkilöstövoimavarojen johtamiskäytäntöjen mallin (Pahkin ym. 2014) muokkaaminen PK- ja mikroyrityksille Yllä oleva taulukko vetää yhteen tutkimuksen roolia kehittämishankkeissa. Kaikissa hankkeissa kehittämistyötä tekevät pääasiassa tutkijataustaiset ihmiset. Tämä tarkoittaa sitä, että hankkeiden lähtökohta ja työmenetelmät ovat tutkimukseen
5 perustuvia. KetteräHR-hankkeessa oli lisäksi selkeä tutkimuksellinen osio, sillä hankkeen ensimmäisessä vaiheessa lähdettiin tutkimuksellisesti kartoittamaan tietoa henkilöstöjohtamisen hyvistä käytännöitä kasvuyrityksissä. Muissa hankkeissa ei ole saatu rahoitusta yhtä tutkimukselliseen asetelmaan, vaan niissä keskitytään aikaisemmassa tutkimuksessa tunnistettujen hyvien käytäntöjen jalkauttamiseen. OsaavaPK-hankkeessa tarkastellaan lisäksi resilienssi-teorioiden ja mittareiden soveltuvuutta Pk-yritysten tarkasteluun ja kehittämiseen, mikä voi jatkossa johtaa myös tutkimuksellisiin havaintoihin, mikäli tutkimushankkeille saadaan rahoitusta. Oona- ja OsaavaPK-hankkeiden ESR-rahoitteisten kehittämishankkeiden haaste on tutkija-kehittäjien näkökulmasta se, että hankkeille ei saada rahoitusta tutkimusaineistojen keräämiseen ja analysointiin tai tutkimustulosten kirjoittamiseen. Näin paljon arvokasta hankkeissa kertyvää tietoa ja osaamista jää paitsi tieteellisesti tarkastelematta, myös vaille keskustelua tutkijoiden kesken. Monissa hankkeista olisikin mahdollista kerryttää mielenkiintoista ja monipuolista aineistoa, mikäli hankerahoitus tämän mahdollistaisi. Nykyisillä painotuksilla hankerahoitus suosii yleistajuisten oppaiden, kehityspolkujen tai oppimateriaalien työstämistä. Olisi kuitenkin hyvä, että myös hankkeiden tulosten ja niistä syntyneiden materiaalin arviointiin olisi mahdollista saada rahoitusta. Kirjallisuus Barrett, R. & Mayson S. (2007) Human resource management in growing small firms. Journal of Small Business and Enterprise Development. 14 (2): Boxall, P. & Macky, K. (2009). Research and theory on high-performance work systems: progressing the high-involvement stream. Human Resource Management Journal, 19(1), Hornsby, J.S. & Kuratko, D.F. (2003). Human resource management in US small businesses: A replication and extension. Journal of Developmental Entrepreneurship, 8(1), Marlow, S., Taylor, S. and Thompson, A. (2010) Informality and formality in mediumsized companies: Contestation and synchronization. British Journal of Management, 21: Mitchelmore, S. & Rowley J. (2013) Growth and planning strategies within women-led SMEs. Management Decision 51 (1) : Shelton, L (2006). Female entrepreneurs, work family conflict, and venture performance: New insights into the work family interface.journal of small business management 44 (2) : Lee, A.,Vargo, J. & Seville, E.(2013) Developing a tool to measure and compare organizations resilience. Natural hazards review 14 (1): Saru Essi (2009). Sewn as a patchwork. How bits and pieces from the HRM, HRD and OL perspectives can improve performance in small enterprises. Turun kauppakorkeakoulu - Turku School of Economics, A-16:2009. Storey, D.J. (2010). The competitive experience of UK SMEs: Fair and unfair. Small Enterprise Research, 17 (1), Tocher, N. & Rutherford, M.W. (2009). Perceived acute human resource management problems in small and medium firms: an empirical examination. Entrepreneurship Theory and Practice, 33(2),
Kasvuyritys työpaikkana
Kasvuyritys työpaikkana Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR) Sara Lindström & Minna Janhonen, Työterveyslaitos sara.lindstrom@ttl.fi, minna.janhonen@ttl.fi,
LisätiedotNaisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä
Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)
LisätiedotOona osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille
Oona osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille Sirkka-Liisa Kolehmainen 5.6.2017 Oona osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille Päämääränä naisvetoisten yritysten kasvu lisääntyy Uudellamaalla
LisätiedotParempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa
Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen
Lisätiedotkasvukirja Yrittäjänaisen
Yrittäjänaisen kasvukirja Lämpimästi tervetuloa julkaisutilaisuuteen! Toivottaa: Osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille (Oona) & InvestEU #oonahanke #kasvukirja Aamupäivän ohjelma 8:30 Aamupala
Lisätiedotpienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke TYÖPAJA NRO 1
SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke TYÖPAJA NRO 1 Ohjelma 12.30-13.45 Päiväkahvi sekä hankkeen ja osallistujien esittäytyminen 13.45 14.15 Aloituslomakkeet 14.15
LisätiedotNuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa
Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen
Lisätiedot4-portainen palveluiden kehittämisen malli pk-yrityksille Palveluiden kehittäminen pk-yritysten kilpailukyvyn tukena: PaKe Savo
4-portainen palveluiden kehittämisen malli pk-yrityksille Palveluiden kehittäminen pk-yritysten kilpailukyvyn tukena: PaKe Savo 1.2.2015 31.3.2017 Katso video, jolla esitellään maailmalla palkittu pesulapalvelu
LisätiedotSoteNavi. - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke 3/5/17
SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Rahoittaja Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Työllisyyden ja osaamisen edistämiseen sekä sosiaaliseen
LisätiedotUUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta
UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK
LisätiedotParempaa työelämää Ulkoisen arvioinnin tuloksia. SoteNavi-hankkeen loppuseminaari
Parempaa työelämää 2020. Ulkoisen arvioinnin tuloksia SoteNavi-hankkeen loppuseminaari 15.1.2019 Tuottava ja tuloksellinen työelämäkoordinaatiohanke 2014-2020 www.tuottavajatuloksellinentyoelama.blogspot.fi
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotAVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin
UUSIA YRITTÄJIÄ, YRITYSTEN KEHITTÄMISTÄ JA TÄHÄN LISÄOTSIKKO, Kuva: maaseutuverkosto; Contum O ja Jyrki Vesa -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin Hankkeen hallinnoija: ProAgria
LisätiedotTyökykyjohtaminen osaksi kokonaisvaltaista henkilöstöjohtamista
Työkykyjohtaminen osaksi kokonaisvaltaista henkilöstöjohtamista Taina Tuomi Kehittämispäällikkö, KT Keva Kuntamarkkinat / 12.9.2018 klo 12-12.45 Tämän session sisältö Työkykyjohtamisen käsite Palvelutavoitteiden,
LisätiedotDigijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä
Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotVERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin
VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotTyökaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke
Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on
LisätiedotTyöelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja
Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA
LisätiedotKeskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä. Leadership-tapahtuma
Keskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä Leadership-tapahtuma 2.2.2012 Minä olen tehokkaimmillani ja tuottavimmillani kun Olen asiantuntevassa työryhmässä, jossa kukin tietää roolinsa ja sparraa toisiaan
LisätiedotHavaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi
Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista 1 Aineisto 7 organisaatiosta henkilöstöjohtaja 4 * henkilöstöpäällikkö henkilöstöosaston päällikkö henkilöstönkehittämispäällikkö koulutussuunnittelija
Lisätiedotwww.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle
www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle ESR -hanke 2015-2017
LisätiedotYritysten osaamisen kehittämisen verkostot ja vaikuttavuus Keski-Suomessa
Yritysten osaamisen kehittämisen verkostot ja vaikuttavuus Keski-Suomessa Kari Itkonen Marja-Leena Stenström Pentti Nikkanen Työpapereita 27 2 Projektin toteutus ja tehtävät Toteutus: 01.06.2009 31.12.2010,
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston ajankohtaiset kuulumiset Rakennerahastoinfo 24.1.2019 Rahoituspäällikkö Riitta Ilola ESR v. 2018 Myönnetty ESR-rahoitus
LisätiedotESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotHyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi
Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotHOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset
HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotMONIVAIHEINEN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI. Aija Kettunen Eriarvoistumisen pysäyttäminen Pieksämäki,
MONIVAIHEINEN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Aija Kettunen Eriarvoistumisen pysäyttäminen Pieksämäki, 12.-13.6.2018 Miten monimutkaisia palveluja kehitetään? Esim. hyvinvoinnin lisäämistä ja huono-osaisuuden
LisätiedotHENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA
HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA Prof. Riitta Viitala Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmä Vaasan yliopisto Kuntamarkkinat 15.9.2016 HAASTEENA MUUTOSTIHENTYMÄ Toiminnot, prosessit ja toimintamallit
LisätiedotUraohjaus ja ennakoiva pedagogiikka Savon ammattiopistossa. Marjo Jalkala opinto-ohjaaja Uraohjaus2020-hanke
Uraohjaus ja ennakoiva pedagogiikka Savon ammattiopistossa Marjo Jalkala opinto-ohjaaja Uraohjaus2020-hanke Uraohjaus Uraohjauksella tarkoitetaan opiskelijan ja ohjaajan välistä yhteistyöprosessia, jonka
LisätiedotTyöhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville
Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotHensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske
Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat
LisätiedotSaimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen
Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)
LisätiedotHyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM
Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu
LisätiedotHallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010
Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 TEM, Työmarkkinaneuvos Teija Felt Tulevaisuuskatsaus, TEM 2010 Kohotetaan työvoiman osaamista seuraavilla toimilla: Sisällytetään elinikäisen
Lisätiedotpalveluinnovaatiot metropolialueella
Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden
LisätiedotMikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän
LisätiedotSuomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö. DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu
Ammattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulujen TKI-faktoja Vuoden 2017 lukuja 2250 tutkimus- ja kehittämishanketta
LisätiedotTuottava esimies - simulaatiopeli
Tuottava esimies - simulaatiopeli Marko Kesti Dr., M.Sc. Adjunct Professor HRM-P University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) marko.kesti@playgain.fi Pelillistämisen viitekehys
LisätiedotProsessien hallinta ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksessa ja eurooppalaisessa viitekehyksessä
Prosessien hallinta ammatillisessa koulutuksessa, 21.-22.4.2010 klo 9.45-10.15, Opetushallitus Prosessien hallinta ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksessa ja eurooppalaisessa viitekehyksessä
LisätiedotKokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa
Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa Peda Forum-päivät Turussa 15.-16.8.2018 Jenni Koponen Metropolia AMK & Eetu Heikkinen Oulun yliopisto Esityksen runko Ketä me ollaan? Mitä
LisätiedotYritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016
Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savossa Rahoituslähteet: TEM: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma
LisätiedotTAKUULLA RAKENTEISIIN!
TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAVOITE 1. VOIMALA-yhteistyömalli, toiminta rakenteisiin 2. Vanhusten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen kehittämällä luovuutta ja kulttuurisia
LisätiedotHankintaosaamisesta kilpailukykyä
Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Salon hankintaosaamiskartoituksen tuloksia, mitä seuraavaksi? Harri Lorentz, Kalle Väänänen Turun kauppakorkeakoulu Kartoitus hankintatoimen haasteista ja kehitystarpeista
LisätiedotHenna Nurminen Hankkeen esittely
Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori
LisätiedotTyöelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi
Työelämä 2020 Toimintaympäristön seuranta 2012 2017 Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi Työelämän toimintaympäristön kehitys hankkeen painopisteiden mukaan Kehittämistoimet työpaikalla Vaikutusmahdollisuudet
LisätiedotTuottavuutta ja hyvinvointia finanssialalle
Kuinka me yhdessä toimimme? Miten minä voin vaikuttaa? Työn tulevaisuus Finanssiala on suuressa murroksessa ja ala kohtaakin laajalti vaikuttavia muutostekijöitä tulevaisuudessa. Asiakaskäyttäytymisen
LisätiedotTyöhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä
Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä Tuulia Paane-Tiainen 2015 Henkilöstö- ja opetuspalvelut Osaamisen kehittäminen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Käsitemäärittelyä Strateginen
LisätiedotSuomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS
Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS 25.8.2015 31.5.2012 1.1.2013 Työelämästrategia Visio Suomen työelämä Euroopan paras
LisätiedotLUPA TEHDÄ TOISIN WEBINAARI klo 9-10
LUPA TEHDÄ TOISIN WEBINAARI 22.9.2017 klo 9-10 LUPA TEHDÄ TOISIN! Kysy ja kommentoi: @kunteko2020 #LATU-malli Lisätietoa: kunteko@kt.fi 1) LATU-toimintamalli 2) LATU-hanke 3) LATU-toimintamallin hyötyjä
LisätiedotVIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE
VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotHenkilöstöjohtamisen kuntokartoitus Kankaanpään kaupunki
Henkilöstöjohtamisen kuntokartoitus Kankaanpään kaupunki Vaasan yliopiston tutkimus Rahoittajat: Työsuojelurahasto, Vaasan yliopisto, Kuntaliitto, Kunnallisalan kehittämissäätiö Sisältö Tutkimuksen tausta
LisätiedotTekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen
Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden
LisätiedotKANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015
KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen
LisätiedotKasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely
Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen
LisätiedotTyöhyvinvointi ja tuottavuus
Työhyvinvointi ja tuottavuus DI HTT Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen
LisätiedotMonimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä?
Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? YES -hanke Helsinki 19.05.2010 Aulikki Sippola, KTT, kehityspäällikkö Tapiola-ryhmä 22.6.2010 1 Esityksen sisältö Miksi tasapuolinen
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotToimintasuunnitelma Johtoryhmä
Toimintasuunnitelma 2016 Johtoryhmä 3.2.106 Sisällys Toiminnan suunnittelun periaatteet (dia 3) Työelämätoimijat (dia 4) Alueverkostot (dia 5) Toimialakohtaiset ohjelmat (dia 6) Liideri Liiketoiminta,
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN TAVOITTEET Luomme mahdollisuuksia globaaliin kasvuun: 1 2 3 4 edistämällä asiakkaiden uudistumista tukemalla nousevia liiketoimintaekosysteemejä
LisätiedotTOHTOS-Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen
TOHTOS-Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Minne menet tulevaisuuden tohtori? Nuorten tutkijoiden urasuunnittelua tukemassa. TOHTOS-hankkeen loppuseminaari 13.2.2019 TOHTOS Tohtorikoulutuksen
LisätiedotLapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen
1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä
LisätiedotHyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka
LisätiedotInfra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa
Infra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa Kalvosarja loppuraportista maaliskuu 2015 1. Tavoitteet Infra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa hankkeen tavoitteena oli selvittää toimenpiteet,
LisätiedotTerveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen
Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Tieteiden talo 26.10.2018 BMF-yhdistys syysseminaari Elina Rajalahti Yliopettaja/TtT Laurea-ammattikorkeakoulu Mitä pitää tehdä, kun kun huomaa,
LisätiedotORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN
LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät
LisätiedotMiten yrittäjä jaksaa?
Miten yrittäjä jaksaa? Hyvinvoinnin aamukahvit Fennialla, Jyväskylä 27.8.2019 Anne Kukkola Työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö, Työeläkeyhtiö Elo 27.8.2019 Menesty yrittäjänä Anne Kukkola Julkinen 1
LisätiedotTausta ja tarve: Tavoitteet:
1 OlaCity yhteisö Toimintamallin tavoitteena on Orimattilan alueen nuorten yrittäjien (Start Up, opiskelijayritykset) sekä mikro/yksinyrittävien yritystoiminnan tukeminen ja yrittäjyyden edistäminen, sekä
LisätiedotVerkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla
Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
LisätiedotYhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin
Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen
LisätiedotOsaajia yritysten tarpeisiin - Lapin kasvupalvelupilotti. Lapin ELY-keskus ja TE-toimisto
Osaajia yritysten tarpeisiin - Lapin kasvupalvelupilotti Lapin ELY-keskus ja TE-toimisto PILOTIN TARVE JA TAVOITTEET Tavoitteena on vastata työvoiman saatavuusongelmaan sekä synnyttää ja kehittää markkinoita.
LisätiedotLähivuosien keskeinen haaste
Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti
LisätiedotLAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi
LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotKEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä
KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teollisuus 2026 Ohjausryhmä 7.6.2016 TAUSTAA Koko Suomen tuleva BKT-kasvu ja sitä myöten koko hyvinvointimme on lähes täysin Pk-yritysten
LisätiedotTyöelämän laatu tuotantotekijänä. Turvallinen Suomi -seminaari Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja
Työelämän laatu tuotantotekijänä Turvallinen Suomi -seminaari 25.4.2018 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja Menestys piilee ihmisissä Olemme kumppanisi, kun haluat saada henkilöstössä piilevät
LisätiedotFinnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo
Finnvera Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen Aura 21.10.2016 Jyrki Isotalo 1 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 Finnvera pähkinänkuoressa
LisätiedotMarkkinointiautomaation haltuunotto toi lisää liidejä CASE DNA BUSINESS
Markkinointiautomaation haltuunotto toi lisää liidejä CASE DNA BUSINESS + Toimiala: viestintä- ja asiakasverkkopalveluiden tarjoaminen Yritys: DNA "Markkinointiviestien tarkan kohdennuksen ansiosta voimme
LisätiedotESR-hakuinfo Länsi-Suomen alueen ESR-rahoitus / tl. 3
ESR-hakuinfo 16.6.2015 Länsi-Suomen alueen ESR-rahoitus / tl. 3 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku Länsi-Suomen alueen 3. alueellinen ESRhankehaku 12.6.-1.10.2015 Haku
LisätiedotHOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä
HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä Hanke-esittely Anu Tuovinen, hankekoordinaattori SATAEDU Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät 23.-24.11.2011 Tampere Yhteistyöverkosto
LisätiedotOrganisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia
Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen
LisätiedotHeikki Waris instituutin toimintasuunnitelma 2017
Heikki Waris instituutin toimintasuunnitelma 2017 Mirja Satka Käsitelty Soccan neuvottelukunnassa 1.2.2017 Avaintehtävät instituutissa vuonna 2017 Sosiaalityön käytäntöjen tiedontarpeita palveleva tutkimus
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen
LisätiedotMillainen on perheystävällinen työpaikka?
Millainen on perheystävällinen työpaikka? Lapsifoorumi 2019 Eija Koivuranta Väestöliitto 10.1.2019 1 Miten perheystävällisyys hyödyttää työpaikoilla ja yhteiskunnassa? 1. Konkreettiset teot vaikuttavat
LisätiedotJOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius
JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.
LisätiedotUUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ
UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ - Yksinyrittäminen vai verkostoyrittäjyys? Kuopio Tuija Toivola KTT, tutkimuspäällikkö SISÄLTÖ Miksi uusia toimintamalleja yrittäjyyteen? Mitä on
LisätiedotW E B I N A A R I T W A L L O F T A L E N T S P Y Ö R E Ä P Ö Y T Ä
INTERNATIONAL BUSINESS POWERED BY TALENTS I N N O V A A T I O A L U S T A Y R I T Y S P A L V E L U I D E N K E H I T T Ä M I S T Y Ö P A J A T W E B I N A A R I T W A L L O F T A L E N T S P Y Ö R E Ä
LisätiedotYhteenveto kyselystä
Yhteenveto kyselystä Menestyvä monikulttuurinen yritys -kilpailu toteutettiin Hofstede Insightsin (ent. itim International) toteuttaman organisaatiokulttuuria mittaavan kyselyn avulla. Kysely koostui 46
Lisätiedot