ASIA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTA- MISTARVE, KETOLAN JA ETELÄN LOUHOKSET, KITTILÄ

Transkriptio

1 Päätös LAPELY/13/07.04/ ASIA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTA- MISTARVE, KETOLAN JA ETELÄN LOUHOKSET, KITTILÄ HANKKEESTA VASTAAVA HAKEMUS Agnico Eagle Finland Oy Kittilän kaivos Pokantie Kiistala Kaivosyhtiö Agnico Eagle Finland Oy on pyytänyt Lapin ELYkeskukselta päätöstä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta koskien yhtiön suunnitelmaa Ketolan ja Etelän louhosten avaamiseksi. Louhokset sijaitsevat Suurikuusikon louhoksen eteläpuolella. Etelän louhos sijaitsee alkuperäisen kaivospiirin eteläosassa ja Ketolan louhos välittömästi alkuperäisen kaivospiirin rajan eteläpuolella alueella, missä kaivospiiritoimitus on parhaillaan käynnissä. KAIVOSHANKKEEN AIKAISEMMAT VAIHEET - Suurikuusikon kultakaivosta ja rikastamoa koskeva ympäristö- ja vesitalouslupa nro 69/02/1. - Polttonesteiden jakeluasemaa koskeva ympäristölupa nro 13/07/1. - Rikastushiekka-altaiden pohjarakennetta koskeva ympäristölupa nro 47/07/1. - Tuotannon nostoa, rikastusprosessin ja louhintasuunnitelman muutosta, kaivospiirin ulkopuolelta tuotavien malmien ja jätteiden LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Hallituskatu 3 B kirjaamo.lappi@ely-keskus.fi PL Rovaniemi

2 2/9 käsittelyä, uusia energiantuotantolaitoksia, kuivatusvesien määrän lisääntymistä sekä edellä mainittuihin toimintoihin liittyviä muutoksia prosesseissa ja toimintojen sijoituksessa koskeva ympäristölupa nro 29/08/1. - Sivukivien läjitysalueen rakentamista, käyttämistä ja sulkemista koskeva ympäristölupa nro 69/08/1. - Rikastushiekka-altaan laajentamista ja maanalaisten räjäytysten suorittamista yöaikaan sekä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa koskeva ympäristölupa nro 66/09/1. - Käsitellyn prosessiveden johtamista uudelle pintavalutuskentälle koskeva ympäristölupa nro 61/10/1. - Kaivoksen tuuletusilman lämmitystavan muutosta koskeva ympäristölupa nro 28/11/1. - Vakuuksia koskevat ympäristöluvat nro 22/12/1 ja 23/12/1. - Agnico-Eagle Finland Oy, Kittilän kaivoksen YVA-menettely. YVAselostus Toiminnan laajentamista sekä ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistamista koskeva lupapäätös nro 72/2013/1 (ei lainvoimainen). HANKKEEN KESKEISIMMÄT MUUTOKSET Agnico Eagle Finland Oy suunnittelee Kittilän kaivoksella Etelän ja Ketolan louhosten avaamista. Malmin louhinta suoritetaan Etelän osalta avolouhintana. Ketolan kaivoksen osalta louhinta alkaa avolouhintana, jonka jälkeen toteutetaan maanalaisten malmien louhinta. Malmioiden hyödyntäminen oli mukana Kittilän kaivoksen laajennuksen YVAmenettelyssä (Pöyry Finland Oy 2012). Avolouhintavaiheen arvioidaan jakaantuvan kolmen vuoden ajalle. Ketolan alueelta poistetaan ensimmäisenä vuonna pintamaita tonnia. Avolouhoksista louhitaan sivukiveä kolmen vuoden aikana yhteensä noin tonnia ja malmia noin tonnia. Ketolan maanalaisen tuotantovaiheen on arvioitu jakaantuvan avolouhinnan päättymisen jälkeen kolmen vuoden ajalle. Sivukiveä louhitaan yhteensä tonnia ja malmia tonnia. Vuositasolla kaivosyhtiön esittämät pintamaiden, sivukiven ja malmin yhteenlasketut louhintamäärät ovat suurimmillaan avolouhosvaiheen alussa ensimmäisenä vuonna yhteensä tonnia ja toisena vuonna yhteensä tonnia.

3 3/9 Muutokset malmin ja sivukiven louhinnassa ja pintamaiden käsittelyssä Ketolan ja Etelän esiintymät soveltuvat mineralogialtaan erinomaisesti rikastettavaksi samanaikaisesti Suurikuusikon ja Rouravaaran esiintymien malmien kanssa. Ketolan ja Etelän louhinnan toteuttaminen ei edellytä suuria muutoksia jo olemassa olevaan kaivoksen infrastruktuuriin, eikä uusien avolouhosten ja maanalaisen kaivoksen käyttöönotolla ole vaikutusta vuosittaisiin tuotantomääriin. Ketolan ja Etelän louhinta mahdollistavat tuotannon laajentamisen. Laajennusalueen malmin ja sivukiven louhinta, kiviainesten käsittely ja malmin rikastaminen tapahtuvat olemassa olevilla laitteistoilla. Malmi kuljetetaan murskattavaksi rikastamon läheisyydessä olevalle murskaamolle tai muualla kaivosalueella sijaitsevalle murskaamolle. Malmi kuljetetaan louhoksilta kiviautoilla sisäisiä kuljetusreittejä pitkin eikä lainkaan maantien 9552 kautta. Kaivospiirin sisäinen liikenne ei juuri lisäänny Etelän ja Ketolan malmioiden hyödyntämisen takia, koska vuositasolla louhittava ja rikastettava malmimäärä ei muutu. Ketolan louhos on tarkistetun suunnitelman mukaan jonkin verran pienempi kuin YVA-vaiheessa esitetty. Ketolan avolouhoksen pintamaat läjitetään Ketolan avolouhoksen läheisyyteen eli käytössä olevan pintamaiden läjitysalueelle käytettäväksi myöhemmin kaivostoiminnan maisemoinnissa. Etelän louhoksen pintamaat on jo poistettu. Osa louhittavasta sivukivestä käytetään maanalaisen kaivoksen louhostäyttöön. Louhittavasta sivukivitonnista maanalaisen kaivoksen louhostäyttöön tarvitaan noin tonnia. Ympäristökelpoisen OK-sivukiven määrä on vähäinen (noin 20 %) ja suurin osa louhittavasta sivukivestä tulee olemaan kiisupitoista PWRkiveä (noin 80 %). Louhittavat sivukivet läjitetään Suurikuusikon avolouhoksen sivukiven läjitysalueelle. Etelän ja Ketolan louhosten yhteenlaskettu sivukiven määrä on noin 4 % sivukivialueelle läjitetyn kiven kokonaismäärästä. Malmin rikastusprosessissa muodostuvat rikastushiekat pumpataan samoille varastoalueille kuin muidenkin malmioiden rikastushiekat. Rikastusprosessissa syntyy sekä vaahdotuksen rikastushiekan ja neutraloinnin sakan seosta (NP-hiekka) että syanidiliuotuksen sakkaa (CIL-hiekka). Kuivatusvesien johtaminen Kaivosyhtiö on esittänyt kaksi vaihtoehtoista tapaa kuivatusvesien hallitsemiseksi. Kuivatusvedet voidaan joko pumpata Suurikuusikon avolouhoksen kuivatusvesien tasausaltaaseen ja siitä edelleen pintavalutuskenttien 1 ja 3 kautta Seurujokeen tai ne voidaan

4 4/9 vaihtoehtoisesti johtaa vesistöön pintavalutuskenttä 2 kautta. Kaivosyhtiö pitää todennäköisempänä vaihtoehtona kuivatusvesien johtamista Suurikuusikon avolouhoksen kuivatusvesien tasausaltaaseen ja sieltä edelleen pintavalutuskenttien 1 ja 3 kautta Seurujokeen. Kaivosyhtiö on toimittanut Lapin ELY-keskukselle vesien johtamisen skemaattisen kartan, josta ilmenee kaivoksen vesikierto. MUUTOSTEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Etelän ja Ketolan louhokset ovat pieniä ja niiden käyttöaika on suhteellisen lyhyt. Etelän avolouhoksen kokonaislouhintamäärä on noin 2,2 % ja Ketolan avolouhoksen noin 1,2 % Suurikuusikon avolouhoksen louhitusta määrästä. Avolouhintavaihe kestää arviolta kolme vuotta ja jatkuu maanalaisena louhintana toiset kolme vuotta. Pienestä koosta ja lyhyestä käyttöajasta johtuen näiden louhosten ympäristövaikutukset jäävät pieniksi verrattuna Suurikuusikon päälouhoksen ja maanalaisen kaivoksen vaikutuksiin. Etelän ja Ketolan louhosten vaikutukset eivät monilta osin ole erotettavissa Suurikuusikon louhoksen ja maanalaisen kaivoksen vaikutuksista. Rikastamolle tuotavan malmin laatu ei poikkea oleellisesti pääesiintymän malmista. Rikastettavan malmin määrä ei tule ylittämään ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitettyä vuosittaista tasoa hyödynnettäessä Etelän ja Ketolan malmiota. Malmia ei murskata Etelän ja Ketolan louhosalueilla, vaan malmi kuljetetaan esimerkiksi Kittilän kaivoksen rikastamon läheisyydessä sijaitsevalle murskalle murskattavaksi. Päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset eivät muutu murskaus- ja rikastustoiminnan osalta. Louhinta Etelässä ja Ketolassa sekä malmin kuljetus louhoksilta rikastamolle aiheuttavat pölyämistä. Pölyämisen on arvioitu ulottuvan maksimissaan alle kilometrin etäisyydelle kaivostoiminnoista. Lähimpänä Ketolan louhosta, noin 800 metrin päässä, sijaitsee Könkään tila. Pölyämisestä ei arvioida aiheutuvan Könkään tilalle merkittävää haittaa. Etelän ja Ketolan hyödyntämisen ei arvioida aiheuttavan ohje- ja raja-arvojen ylittymistä asutuksen kohdalla. Ketolan avolouhoksen reunalla sijaitsee yksi vanha asuinrakennus, joka joudutaan purkamaan Ketolan louhoksen avaamisen yhteydessä. Kaivostoiminta ei laajene Ketolan louhosta lukuun ottamatta uusille alueille, vaan sijoittuu jo kaivostoiminnan muuttamalle alueelle. Kaivoksen laajennuksen alueelta ei ole tiedossa olevia uhanalaisia, rauhoitettuja, EU:n luontodirektiivin mukaisia, erityisesti suojeltavia tai muuten huomioitavia kasvilajeja. Lähimmillään kaivostoiminta on 2,2 km etäisyydellä Natura-alueesta Ketolan louhoksen alueella. Kaivostoiminnasta ei ole arviointi-

5 5/9 selostuksen mukaan arvioitu aiheutuvan merkittävää haittaa Loukisen latvasuot Natura-alueelle tai alueella oleville luonnonsuojelualueille. Kuivatusvesien laatu ja määrä Louhoksen ja kaivoksen kuivatusvesien laadun ei arvioida poikkeavan Suurikuusikon louhoksen ja maanalaisen kaivoksen kuivatusvesistä, koska malmin ja sivukiven koostumus eivät oleellisesti poikkea Suurikuusikon malmista. Etelän louhoksen kuivatusvesimäärän arvioidaan enimmillään olevan luokkaa m 3 /a viimeisenä louhintavuotena eli noin 2,2 % Suurikuusikon avolouhoksen vuotuisesta kuivatusvesimäärästä. Vastaavasti arvioiden Ketolan avolouhoksen kuivatusvesimäärä olisi enimmillään luokkaa m 3 /a eli noin 1,2 % Suurikuusikon avolouhoksen vuotuisesta kuivatusvesimäärästä. Ketolan maanalaisen kaivoksen kuivatusvesimäärä olisi arviolta noin m 3 /a. Molempien avolouhosten ollessa toiminnassa samanaikaisesti, olisi avolouhoksista tuleva kuivatusvesimäärä enimmillään yhteensä noin m 3 /a. Etelän louhoksen on arvioitu täyttyvän vedellä avolouhinnan loputtua (alustavasti arvioiden vuodesta 4 eteenpäin). Kittilän kaivoksen laajennuksen kuivatusvesien enimmäismääräksi arvioitiin päättyneen YVA-menettelyn yhteydessä 3,9 Mm 3 /a, mihin sisältyvät myös Etelän ja Ketolan louhosten kuivatusvedet. ASIAN KÄSITTELYN VAIHEET Kaivosyhtiö kysyi alustavasti sähköpostilla Lapin ELYkeskuksen kantaa YVA-menettelyn tarpeellisuudesta Etelän ja Ketolan louhosten osalta. Kaivosyhtiö täydensi Lapin ELY-keskuksen pyynnöstä toimittamiaan tietoja mm. louhittavien maa-aineksien ja louhinta-ajan osalta. Kaivosyhtiö Agnico Eagle Finland Oy ja Lapin ELY-keskus neuvottelivat ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisen tarpeesta koskien yhtiön suunnitelmaa Etelän ja Ketolan louhosten avaamiseksi. Kaivosyhtiö toimitti Lapin ELY-keskukselle laaditun taustaselvityksen Etelän ja Ketolan louhosten YVA:n tarveharkintaa varten. Neuvottelun perusteella Lapin ELY-keskus pyysi kaivosyhtiötä toimittamaan lisäselvityksiä mm. Ketolan alueen kasvillisuuteen ja louhittavan kiven laatuun liittyen. Agnico Eagle Finland Oy toimitti Lapin ELY-keskuksen pyytämät lisäselvitykset Lapin ELY-keskus on pitänyt neuvottelun Ketolan ja Etelän louhosten YVA-menettelyn tarpeellisuudesta. Neuvotteluun kutsuttiin Kittilän kunnan ympäristöviranomaisen ja Lapin ELY-keskuksen

6 6/9 kalatalousviranomaisen lisäksi edustajat Lapin liitosta, Metsähallituksen Lapin luontopalveluista ja Lapin aluehallintovirastosta. Neuvotteluun kutsutut viranomaiset ilmoittivat kantansa YVAmenettelyn tarpeellisuuteen seuraavasti: Lapin aluehallintoviraston terveysviranomaisen mukaan hankkeen vaikutukset ovat kaivostoiminnan kokonaisvaikutukset huomioon ottaen niin vähäiset, ettei hankkeessa ole tarpeen soveltaa YVA-menettelyä. Metsähallituksen Lapin luontopalvelut katsoo, että hankkeessa ei tarvita erillistä YVA-menettelyä. Kittilän kunnan ympäristöviranomainen ei ota kantaa YVA-menettelyn tarpeellisuuteen. Lapin liiton edustaja ei osallistunut neuvotteluun, mutta ilmoitti tutustuneensa esitettyyn aineistoon ja ettei sen mukaan hankkeessa ole tarpeen soveltaa erillistä YVA-menettelyä. Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomainen ei osallistunut neuvotteluun, mutta ilmoitti, ettei sillä ole lausuttavaa hankkeen YVAmenettelyn suhteen. Agnico Eagle Finland Oy pitää hanketta koko kaivostoiminnan laajuus huomioon ottaen suuruusluokaltaan niin pienenä, ettei se näe tarvetta erilliseen YVA-menettelyyn. LAPIN ELY-KESKUKSEN RATKAISU PÄÄTÖS Lapin ELY-keskus päättää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 6 :n perusteella, että kaivosyhtiö Agnico Eagle Finland Oy Etelän ja Ketolan louhosten hyödyntämiseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Etelän ja Ketolan louhoksia ja pintavalutuskenttää 2 on käsitelty Kittilän kaivoksen laajennuksen YVA-selostuksessa siltä osin kuin tietoja on ollut arviointiselostusvaiheessa käytettävissä. Selostuksessa on esitetty mm. seuraavaa: - Ketolan louhoksen käyttöönotto sisältyy sekä nykyiseen että kaivoksen laajennuksen vaihtoehtoihin, s. 3.

7 7/9 - Etelän ja Ketolan louhoksien sijainti on esitetty karttakuvassa 2, s Kaivoksen kokonaislouhintamäärä ei kasva vaan ainoastaan tehostuu, jolloin muodostuvan kaivannaisjätteen kokonaismäärä ei myöskään kasva, s Etelän ja Ketolan louhosten pinta-alat, syvyydet ja pituudet, s Tuotannon on arveltu pitkällä aikavälillä laajentuvan nykyisen kaivospiirin eteläpuolelle Ketolan alueelle, sivut 23 ja Ketolan louhoksen läheisyydessä oleva voimakkaasti ojitettu alue on todennäköisesti muuttanut suoalueen luonnontilaa, s Kaivospiirin laajennuksen eteläosan suoalue maantien 9552 eteläpuolella on luonnontilainen eikä sinne arvioida kohdistuvan merkittäviä haitallisia vaikutuksia, s Lähimmillään Ketolan kaivostoiminta on 2,2 km etäisyydellä Naturaalueesta, s Maisemavaikutuksista on todettu, että Ketolan louhoksen käyttöönotto voi avata uusia näkymäsektoreita kaivosalueelle etelästä, kun alueilta poistetaan puusto, s Liikenne joudutaan pysäyttämään maantiellä 9552 räjäytysten ajaksi, s Pintavalutuskenttä 2:sta on mainittu, että puhtaat aluekuivatusvedet johdetaan sen kautta Seurujokeen. Pintavalutuskentältä lähtevän veden laatua on tutkittu tammikuussa 2012 (sivut 46 ja 55). Pintavalutuskentältä lähteviä vesimääriä ei ole ollut arviointiselostusta laadittaessa tiedossa, joten pintavalutuskentän kuormitusta ei ole voitu laskea. Ketolan louhoksen pinta-alaksi on tarkentunut 1,1 hehtaaria ja vastaavasti Etelän louhoksen pinta-alaksi 1,4 hehtaaria. Pinta-alat jäävät alle avolouhoksille YVA-asetuksessa määritellyn pinta-alan vähimmäisrajan 25 ha, johon sovelletaan aina YVA-menettelyä. Erityisesti Ketolan louhos on tarkistetun arvion mukaan pienempi kuin YVA-vaiheessa arvioitu. YVA-asetuksen (713/2006) mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan metallimalmien tai muiden kaivoskivennäisten louhintaan, rikastamiseen ja käsittelyyn, kun irrotettavan aineksen kokonaismäärä on vähintään tonnia. Etelän ja Ketolan louhosten yhteenlasketun siirrettävän aineksen määrän on arvioitu jäävän alle YVA-asetuksessa esitetyn enimmäisrajan. Lapin ELY-keskuksen käsityksen mukaan Etelän ja Ketolan louhosten hyödyntämisestä aiheutuu aikaisemmin YVA-menettelyssä

8 8/9 tarkasteltuun nähden lisääntyviä haitallisia ympäristövaikutuksia lähinnä kuivatusvesien johtamisen, kaivosliikenteen, pölyämisen ja meluvaikutusten seurauksena. Kaivostoiminnan vaikutukset kohdistuvat ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen 7 :ssä mainituista asioista mm. maankäyttöön, maisemakuvaan, luonnonvarojen käyttöön ja laatuun (pohjavesi, Seurujoki). Kaivostoiminnasta aiheutuvat muutokset alueen maankäyttöön ja maisemakuvaan ovat joka tapauksessa hyvin merkittäviä eikä Etelän tai Ketolan louhosten avaaminen tuo tähän ratkaisevaa muutosta. Maantieteellisesti Etelän ja Ketolan louhokset sijaitsevat jo avatun Suurikuusikon avolouhoksen vaikutusalueella. Suunnitellut muutokset eivät muuta olennaisesti kaivostoiminnan päästöjen laatua tai määrää tai niistä aiheutuvien vaikutusten luonnetta tai laajuutta. Etelän ja Ketolan louhosten kuivatusvedet sisältyvät jo laskennallisesti Kittilän kaivoksen laajennuksen kuivatusvesien enimmäismäärään, joksi arvioitiin maksimissaan 3,9 Mm 3 /a. Suurikuusikon avolouhoksen hyödyntäminen on aiheuttanut pohjaveden alenemisen avolouhosten ympäristössä. Etelän ja Ketolan avolouhosten avaamisella ei ole arvioitu olevan tähän nähden huomattavaa lisävaikutusta. Edellä esitetyn perusteella ei hankkeen suunnitelluilla muutoksilla ole Lapin ELY-keskuksen käsityksen mukaan sellaisia laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, joita tarkoitetaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :ssä. Kyse ei siten ole sellaisesta hankkeen olennaisesta muutoksesta, joka edellyttäisi ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista. Hankkeen muutoksista aiheutuvat ympäristövaikutukset voidaan tutkia riittävällä tavalla ympäristönsuojelulain mukaisessa ympäristölupamenettelyssä ja kyseinen menettely turvaa riittävästi myös kansalaisten tiedonsaannin ja osallistumismahdollisuuden. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994 ja muutos 458/2006 4, 6, 17 ja 19. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 713/2006 4, 6, 7 ja 8. MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla siitä Rovaniemen hallinto-oikeuteen.

9 9/9 PÄÄTÖKSEN NÄHTÄVILLÄOLO Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä momentti. Kuulutus päätöksestä on nähtävänä Kittilän kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä Lapin ELY-keskuksen ilmoitustaululla Päätös on saman ajan nähtävillä sähköisenä asiakirjana osoitteessa: > Asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten arviointi >Ympäristövaikutusten arviointi > YVA-päätökset > Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus > Lapin ELY-keskus Johtaja Timo Jokelainen Ympäristönsuojelupäällikkö Tiina Kämäräinen PÄÄTÖKSEN JAKELU JA MAKSUT Päätös Maksu Tiedoksi Hankkeesta vastaavalle saantitodistuksin. Maksutta Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Kittilän kunta Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Lapin liitto Lapin ELY-keskus, kalatalousyksikkö Lapin aluehallintovirasto Metsähallitus, Lapin luontopalvelut LAPELY/Timo Jokelainen, YVA-tiimi sähköpostilla Liite Valitusosoitus (LAP 01 R) tkä/hk