f:?t JOUNI REINO/PAL RAAHEN L A 1 V A K A N K A A N Au-MALMIN TUTKIMUKSET VV JA KANNATTAVUUS TARKASTELU

Transkriptio

1 f:?t OUTOKUMPU OY 0 K ~~~vkj':the~l~. m~en RYHMÄ JOUNI REINO/PAL /85 KTR.-~,_LENNETTU n l n. 7fi,, GTK > RAAHEN L A V A K A N K A A N Au-MALMIN TUTKIMUKSET VV JA KANNATTAVUUS TARKASTELU JAKELU OKHI/J. TANILA K-RYHMÄ/E. ERKKILÄ OKVI/. AUTERE OKME/M. KETOLAI E. RAUHAMÄKI OKMEI.KOKKOLA/M. MÄKELÄI E. SANDBERG KTR/PSVI TIMI JJRI TTKI HOSI SHL.

2 OUTOKUMPU OY KESKUSHALLINTO KAIVOSTEKNILLINEN RYHMÄ Jouni Reino/PAL JOHDANTO Raahen Laivakankaan kultamalmin tutkimukset on tehty vv yhteistyössä Kaivosteknillisen ryhmän, Malminetsinnän Kokkolan aluetoimiston, OKME:n laboratorion ja Vihannin kaivoksen kanssa. Työhön.. ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Vastuualue: Henkilö: Tiestö ja maanpoisto Koelouhinta Koerikastus Mineralogiset tutkim. Geologiset maastotutkimukset KTR:n projektiryhmä S. Penttilä, V. Hurskainen K. Karttunen, V. Hurskainen K. Pulkkinen, L. Saarikoski E. Hänninen E. Sandberg J. Reino (3.5. asti E. Rauhamäki) T. Manunen (P. Seppänen) T. Korkalo 0. Suomalainen S. Lappalainen (R. Anttonen) Alkuperäisessä aikataulussa (työ raportoitu.4.985) ei ole pysytty siksi, että aikataulu oli liian tiukka ja viivytyksiä on tapahtunut useissa eri työvaiheissa. Tutkimuskustannukset syyskuun 985 loppuun mennessä ovat olleet n. 2.5 mmk. Laivakangas-raportti sisältää KTR:n tekemän kannattavuustarkastelun ja kopiot muista työn aikana tehdyistä tutkimuksista ja selvityksistä, osittain lyhennettyinä. Täydelliset, alkuperäiset tutkimusraportit on arkistoitu Kaivosteknillisessä ryhmässä.

3 KANNATTAVUUSTARKASTELUN YHTEENVETO Laivakankaan Näädänmalmin ensimmanen alustava kannattavuustarkastelu tehtiin Tutkimuksia jatkettiin vv , jolloin suoritettiin maanpoisto, koelouhinta ja -rikastus (Vihanti) sekä lisäkairausta. Tämän kannattavuustarkastelun perusteena on geologinen in situ malmiarvio, jonka mukaan tuotantoteknistä malmia on t Au-pitoisuuden ollessa 5,77 g/t. Aikaisempi laskelma perustui malmiarvioon t, jossa Au-pitoisuus 3,9 g/t.. Suunnitellun kaivoksen ikä on 3 vuotta ja kapasiteetti t/v. Jos louhitaan vain avolouhososa, on kaivoksen ikä 2 vuotta. Louhinta tapahtuu avolouhintana ja maanalaisena louhintana. Malmi kuljetetaan maanteitse Vihantiin rikastettavaksi. Kannattavuustarkastelussa on kaksi vaihtoehtoa, joissa on käytetty erilaisia perämetrien hintoja seuraavasti : - vaihtoehto I - vaihtoehto II vinotunneli (4 x 4,5 m2) mk mk perä (3 x 3 m 2 ) mk mk Lisäksi on tarkasteltu pelkkää avolouhosmahdollisuutta. Käyttökustannukset ovat vaihtoehto I:ssä 333 mk/t ja vaihtoehto II:ssa 28 mk/t. Avolouhosvaihtoehdon käyttökustannukset ovat 29 mk/t. Käyttökustannusten nousu suoritettuun kannattavuustarkasteluun verrattuna ( mk/t) johtuu louhinnan kannattavuustarkastelun perustaksi valitusta selektiivisestä louhintamenetelmästä sekä avolouhoksessa että maan alla. Aiempi kustannusarvio perustui massiivisempien louhintasysteemien mukaisiin hintoihin. Investointikustannukset ovat vaihtoehto I:ssä 2,3 mmk ja vaihtoehto II:ssa 20,7 mmk sekä avolouhosvaihtoehdossa 2,9 mmk, joista käyttöpääomaa 5,7 mmk. Jäännösarvona on käytetty 30 % laitteiden uusarvosta. Investoinneissa on huomioitu investointivaraus 20 %, mitä ei ollut aikaisemmassa kannattavuustarkastelussa mukana. Lisäksi pääomamenon nousuun vaikuttaa em. louhintamenetelmän muutos. Metallien hintoina on käytetty KTS-hintoja (Au 77 mk/g, Ag,65 mk/g ja Cu 9,00 mk/kg). Hintakaava on saatu Harjavallasta. Aikaisempaan arvioon verrattuna kannattavuutta heikentää Aurikasteen hintakaavan muutos (maksu saadaan vain 95 %:sta rikasteen Au-pitoisuudesta, aikaisemmin vähennys oli g rikasteen pitoisuudesta) sekä Au:n KTS-hinnan pieneneminen 82 mk/g:sta 77 mk/g:aan. Lisäksi rikasteen sulatuspalkkio on aikaisempaan laskelmaan verrattuna kaksinkertainen.

4 Tuotannon arvo on 47 mmk, josta malmitonnin arvoksi saadaan 309 mk. Vastaavat luvut avolouhosvaihtoehdossa ovat 2 mmk ja 284 mk. OKKALA-ohjelman mukaiset tunnusluvut eri vaihtoehdoille ovat : vaihtoehto I vaihtoehto II avo louhosvaihtoehto - Käyttökatteen nykyarvo mmk 5 mmk 5 mmk - kassavirran nykyarvo 6 mmk - 0 mmk - 2 mmk - sisko - 92 % - 38 % - 6 % (korko 5 %) Mikään vaihtoehto ei anna positiivista tulosta, joten hanke ei ole tämän hetken hintatason ja em. lähtötietojen mukaan kannattava.

5 OUTOKUMPU OY KESKUSHALLINTO KAIVOSTEKNILLINEN RYHMÄ Jouni Reino/PAL GEOLOGIA 2. GEOLOGISET TUTKIMUKSET 2. Irtomaiden paksuus 2. 2 Maanpoisto Irtomaapeitteen paksuuden määrittämiseksi tehtiin kesällä 984 maavastusluotaus, jossa maapeitteen paksuus vaihteli metriin, keskiarvon ollessa n. 3.5 m. Tulosten tulkinnassa oli vaikeuksia. Paljastetuilla alueilla keskimääräiset paksuudet olivat: iso monttu 2.5 m ja pieni monttu 3.2 m. Maanpoisto tehtiin syksyllä 984 kahdelta, n. 00 metrin etäisyydeltä toisistaan olevalta alueelta. Työn urakoi L. Krekilä Raahesta. Ison montun alueelta poistettiin maita k-m3, montun pinta-ala m2 ja p~enen montun alueelta m-m3, pinta-ala m Tutkimukset paljastetuilla alueilla 2. 4 Kairaukset Ison montun kallionpinnan pesu, geologinen kartoitus ja minikairanäytteenotto tehtiin syksyllä 984. Rakokartoitus ja täydentävää näytteenottoa on tehty kesällä 985. Pienen montun pintaosan puhdistus ja geologinen kartoitus on tehty heinä-elokuussa 985. Täydentävää näytteenottoa on suunniteltu tehtäväksi syys-lokakuussa 985 Myllykoski Oy:n Poka-300- minikairauskoneella. Vuosina tehtyä kairausta täydennettiin kesällä 984, jolloin ison montun alueelle tehtiin 7 lyhyttä kairareikää, yhteensä 560,90 m. Reiät kairattiin 25 m:n verkkoon. Tutkimusalueen muissa osissa reikäväli on edelleen 50 metriä.

6 2 2.2 MALMIN GEOLOGIASTA 2.2. Lähiympäristön geologia Rakoilu ja juonet Malmin _mitat ja muoto Laivakankaan alueen geologinen kartta on liitteenä. Malmi sijoittuu emäksisen vulkaniitin ja intermediääristen syväkivien kontaktivyöhykkeeseen, jossa esiintyy runsaasti nuorempia, leikkaavia graniittija pegmatiittijuonia. Ison montun geologinen detaljikartta on liitteenä 2. Rakoilun selvittämiseksi mitattiin kesällä 985 I ja II-louhosten ja rampin seinämien avoimet raot, joissa oli hiertymistä tai muuttumista (raportti Sandberg ). Merkittäviä täytteisiä rakoja ei esiintynyt. Suurimmat hiertoraot ovat graniittien kontakteissa. l-itattavaa seinämää oli 230 m ja rakoja mitattiin 470 kpl eli n. 2 kpl/m. Selvästi voimakkain rakoilusuunta on n. 0 eli se leikkaa Au-juonet :een kulmassa. Kallion pintaosa oli rikkonaista n. 2 metrin syvyyteen. Nuoremmat graniittijuonet ovat useissa eri suunnissa, mutta merkittävin suunta on pohjois-eteläinen. I-louhoksen alueella esiintyi kallion sisällä savitäytteisiä rakoja. Laivakankaan Au-malmialueella on pituutta N-Ssuunnassa n. 250 metriä ja leveyttä n. 50 m. Tällä alueella on kallion pinnassa 8 Au-juonta, joiden pituus vaihtelee 0-00 metriin (liite 3). Juonet ovat pituussuunnassaan helposti seurattavissa, mutta Au-pitoisuus saattaa vaihdella juonen eri osissa suuresti, joten yksittäinen Au-juoni ei välttämättä kokonaan täytä malmin vaatimuksia. Juonien syvyysulottuvuus on rajaamatta malmiarvion alarajan ollessa 55 m:n syvyydessä. Yksittäisen Au-pitoisen l<v-juonen leveys vaihtelee muutamasta millimetristä n. metriin ja rinnakkaisten juonien kokonaisleveys voi olla useita metrejä. Malmin keskipaksuus on 2.4 metriä. Juonet ovat WSW ENE-suuntaisia, lähes pystyjä tai jyrkästi kaakkoon kaatuvia (liitteet 4 ja 5).

7 Malmi Malmin kulta liittyy kvartsijuoniin, joita tavataan yksittäisinä juoninatai juonipardna.. Ne ovat usein voimakkaasti hiertyneitä ja ruosteisia. Selvin juonien välittömän ympäristön muuttumisilmiö on epidoottiutuminen. Yleisin havaittava malmimineraali on arseenikiisu juonien reunaosissa tai sivukiven puolella hiertyneissä vyöhykkeissä. Juonissa voi lisäksi esiintyä paikallisesti runsaasti kuparikiisua. Malmin As-pitoisuus on 0.3 % ja Cu-pitoisuus 0.03 % (Sandberg ). Malmin sivukivet ovat kalliomekaanisesti ehyitä ja kovia. Louhintaa tulevat vaikeuttamaan leikkaavat graniittijuonet. Kullan esiintymisestä on tehty mineraloginen tutkimus (E. Hänninen ). Päämalmimineraaleina ovat arseenikiisu FeAsS, löllingii tti FeAs 2, kuparikiisu ja magneettikiisu. Aksessorisista mineraaleista ovat tavallisimpia pyriitti, sinkkivälke ja kubaniitti. Pääosa kullasta (noin 64 %) esiintyy arseenikiisun ja tämän sulkeumiasa olevan löllingiitin yhteydessä pieninä sulkeumia. Vismuttimineraalit, hedleyiitti Bi 7 Te ja maldoniitti Au Bi, muodostavat 3 2 yhdessä kullan kanssa harmemineraalien välitiloissa, raoissa ja sulkeumina esiintyvän pirotteen, joka kantaa noin 34 % malmin totaalikullasta. Satunnaisesti kultaa on sulkeumina myös kuparikiisussa. Kullan raekoko on -40 pm, suurimman tavatun rakeen ollessa ÖO x 6 pm. Arseenimineraalit, raekoko mm, ja niihin liittyvä kulta vapautuvat suhteellisen karkealla jauhatuksella, mutta silikaatteihin ja vismuttimineraaleihin sitoutunut kulta tarvitsee tehokkaamman jauhatuksen Malmiarvio Malmiarvio käsittää profiilit y = 28.50, , ja , joissa on 9 kairareikää, yhteensä 546;36 metriä. Malmiarvion cut off on 2 o/t Au. Tihennetyn kairauksen alueella vaikutusmatka on 25 m ja syvyysulottuvuus 0 m alimman kairareiän alauuolelle, muualla lohkojen vaikutusmatka on 50 m ja syvyysulottuvuus 55 m kallion pinnasta. Käytetty ominaispaino on 2.9 q/cm3.

8 4 Geologinen malmiarvio in situ: Malmi Raakun pitoisuus Au g/t Leikkau~ Tonnit Au g/t paksuus keskim arvo m katto jalka Yht keskiarvo Vertailu aikaisempiin malmiarvioihin: Tekijä Tonnia Au g/t Au-määrä kg E. Sandberg Tuotantoarvio E. Sandberg, J. Reino T. Korkalo Kauniinhaudan malmi Malmimäärän väheneminen ensimmasen ja viimeisen malmiarvion välillä tn selittyy siten, että Au-juonien vaikutusalue tihennetyh : ~airauksen alueella on aikaisempaa selvästi pienempi. Cut-off raja on molemmissa malmiarvioissa sama, mutta Korkalon arviossa sitä on käytetty in situ malmille, kun taas Sandberg on laajentanut juonet vähintäin kahden metrin minimipaksuuteen. KannattaVuustarkastelussa on käytetty Korkalon malmiarviota ja koelouhinta-alueelta saatu kultapitoisuuden korjaus on huomioitu tuotantosuunnitelmassa. Malmi sijaitsee noin 600 m Näädänmalmista lounaaseen ja sen malmivarat ovat n tonnia, jossa 0 g/t Au (Sandberg ).

9 L II TE... X=760.0 ( RAAHE Laivakangas KAIRAUKSET AVOLOUHOS!2 REIKA ja N:O Kivilajikartta - ~ D ~ KVDR c D GR m ~ paljastuma

10 uu RAAHE, LAIVAKANGAS Näädänmalmin koelouhinta LOUHOKSEN PINTAKARTTA : ~ <:....,_. -.-<"XXX\ x.~- -- ' X X X X' \ >\ X _..."X X X X )4\x.. x,>(:' -.x X l" ~X X \', - ~ ~. < X x. ; X X J,<li'!"'""><'"4<-X."X X X ~ "'.x- X X >..."X x::t_y. X ~ )( X X X X X. :"~~ _: _.. ~. ~. ~xxxxxxxx. ~ -- xxxx _..,... : i<: X X X.- "' X X ~ '5( < X...X X X : ~-x, / ~~ ; /..xr... )~',;. {'J!}~ &!&!~;... ~:!:: : : :-:; t:;l~ :: : ~~~::~.. : ~~<: x ' X X X." X X X X.X X X, "<. ~-.' Ajokäytävä Louhokset I, II + III, V ja VI Kivilajit Pintanäytteenotto Kivilajit: ~ D Emäksinen vulkaniitti Kvartsidioriitti Graniitti Kultapitoinen JUOnl tai vyöhyke ~ Malmivyöhykkeet ~ Syväkairausreikä Pintanäytteenotto geologikairalla; ~ Näytteenottoprofiili g/tn Au ' ~25 ;J ::q~~~!r) mm = g/tn Au t' f-' f-' rt (t 00 ' L-----.I-- ;:,_:::....,...-~ S N

11 Liite CO N >- 0 N N CO N >- 0 0 N CO N X X X X X J kairareikä kultajuoni louhos I maanpoisto Raahe, Laivakangas Näädänmalmi : 000 Kallionpinta

12 X/K= Y/L= z = C KAIRAUSPROFI lll :500 30/32/ANALYYSIOIAGRAMMI NOLLATASO= SKAALA AU 0 PPM/CM Y= LIITE 4 REIKÄ X/K Y/L z suu KAL RH/LAI-48 RH/LAI-49 RH/LAI RH/LAI RH/LAI RH/LAI RH/LAI RH/LAI '+;-,.: rf '+;- r 7.0 M M

13 LIITE 5 X/K= Y/L= z = C KAIRAUSPROFIILI Y= : /32/ANALYYSIDIAGRAMMI NOLLATASO= SKAALA AU 0 PPM/CM REIKÄ X/K Y/L z suu KAL RH/LAI RH/LAI RH/LAI RH/LAI RH/LAI-53 RH/LAI- 3 RH/LAI-54 RH/LAI RH/ <:t 9.,_- '.t, S.LJ 5 M M 0 M M

14 OUTOKUMPU OY MALMINETSINTÄ VÄLIRAPORTTI Esa Sandberq/PHM ( 3 ) VÄLIRAPORTTI GEOLOGISISTA TÖISTÄ JA MALMIARVIOSTA Raahe, Laivakangas Näädänmalmin koelouhinta-alue Johdanto Tutkimusalue sijaitsee Raahen kaupungin kaakkoisosassa karttalehdellä C. Tie-etäisyys lähimpään asuttuun taloon on 6 km, Raahen kaupungin keskustaan 20 km ja Lampinsaaren kaivokselle 40 km. Tutkituista kultaesiintymistä on tehty malmiarvio (030/244 07, , EAS/84). Keväällä -84 suurempi esiintymä "Näädänmalmi" siirtyi Kaivosteknisen ryhmän tutkittavaksi. Tämän jälkeen paikalla on tehty seuraavat toimenpiteet: - täydennyskairaus 25 x 25 m ruutuun, paljastettavaksi suunnitellulla noin 80 x 70 m alueella (7 reikää, 560,90 m) kesällä -84, - seisminen mittaus maan paksuuden selvittämiseksi kesällä -84, - maanpoisto em. noin 80 x 70 m ja pienemmällä noin 40 x 50 m alueella syksyllä -84, - kallion pinnan pesu, kartoitus ja näytteenotto sikäli kun oli mahdollista geologikairalla loppusyksyllä -84, - koelouhinta talvella -85, - veden poisto ja louhintajälkien puhdistus toukoheinäkuussa -85, - kalliopinnan ja louhosten pesu ja kartoitusta heinä-elokuussa -85, - tarke~pi kartoitus saadaan päätökseen elokuussa ja täydellisempi pintanäytteenotto tapahtuu syyslokakuussa. Geologia, näytteenotto Tässä väliraportissa käsitellään tähän asti valmistuneet täydennyskairaus-, kartoitus- ja pintanäytteenottotulokset sekä näiden perusteella tarkennettu malmiarvio koelouhinta-alueella. II..... Louhinta-alue sijaitsee maafisen vulkaniitin ja kvartsidioriitin kontaktialueella. Näitä leikkaavat pystyhköt län~,i,luode-i ~ ~koil l_t_nen-suuntaiset kultapitoiset kvartsi ] uonef.] 'a h iertovyöhykkeet- sekä näitä leikkaavat grani i t tijuonet. Liitteen kuvassa on yksinkertaistettu geologinen pintakartta louhosalueesta. Kuvassa on myös kairareikien sijainti, geologikairalla otettujen pintanäytteiden analyysitulokset, louhokset sekä todennäköiset ja mahdolliset malmivyöhykkeet. Analyysitulokset kairauksista ja pintanäytteenotosta ovat liitteinä 2 ja 3.

15 OUTOKUMPU OY MALMINETSINTÄ VÄLIRAPORTTI Esa Sandberg/PHM Juonet, rakoilu Kultapib~isten kvartsijuonien suunta on WSW-ENE eli noin 70." Liitteessä 4 on pinnalta mitattuja juonivyöhykkeiden ja graniittijuonien kaadesuuntia. Juonien suunta ja kaade vaihtelee vain vähän. Nuorempia graniitti juonia on hyvin eri suunnissa, mutta merkittävin suunta on pohjoiseteläinen. - Rakoilun selvittämiseksi mitattiin I- ja II-louhosten ja rampin seinämien avoimet raot, joissa oli hiertymistä tai muuttumista. Merkittäviä täytteisiä rakoja ei ollut. Suurimmat hiertoraot ovat graniittien kontakteissa. Mittausseinämät valittiin ristikkäisissä suunnissa rakoilusuuntien tasapuolisen kohtelun takia. Mitattavaa seinämää oli yhteensä noin 230 m ja rakoja mitattiin 470 kpl eli noin 2 kpl/m. Pystyjen rakojen (kaade > 80 ) suuntadiagrammi ja kaikkien rakojen kaateen suunnät ovat liitteessä 5. Mittaustason takia vaakaraot ovat tietenkin aliedustettuina. Selvästi voimakkain rakoilusuunta on noin 0 eli leikkaa juonia kulmassa. Toinen pienempi on juonien suunta. Pieni osa raoista on noin pohjois-etelä-suun~aisia. Malmiarvio Ensimmäisen malmiarvion ( ) mukaan koelouhintaalueelle osui profiileille y = ja -250 yhteensä 0 lohkoa. Näissä vaikutusmatka oli 50 m ja alataso + ffloo m (noin 55 m kalliopinnan alapuolelle). Määrä ja pitoisuus oli yhteensä: 66,500 tn Au 4,0 g/tn Cu 209 ppm As 0,3% s 0,2 % Vähentämällä 2,5 m profiilin.200 länsipäästä ja.250 itäpäästä saadaan alue paljastus- ja louhintaalueen kokoiseksi: sekä vastaamaan nyt laskettavaa arviota. Vähennyksen jälkeen saadaan malmia: ~ x 66,500 = 24,800 tn/au 4,0 g/tn Louhosten painotettu keskisyvyys oli 4,5 m. Tällä 4,5 m paksuisella osalla pitäisi malmia olla (mikäli se olisi tasaisesti syvyyssuunnassa jakautunut): 8 4,5 55 x 24,800 = 0,200 tn/au 4,0 g/tn Vihantiin kuljetettiin malmia noin 5,600 tn, joten "kadoksissa" olisi vielä 4,600 tn (= 45 %) ja kultamäärästä vielä enemmän. Liitteessä 8 ovat louhosten arvioidut kultapitoisuudet.

16 OUTOKUMPU OY MALMINETSINTÄ VÄLIRAPORTTI Esa Sandbero/PHM Täydennyskairauksessa pisteverkoksi tuli 25 x 25 m. Paljastuslouhinta-alueella ovat profiilit x = ,.225 ja.250. Lohkojen minimipaksuudeksi otettiin 2,0 m (kuten ensimmäisessäkin malmiarviossa) ja vaikutusmatkaksi 2,5 + 2,5 m. Raakkulaimennusta tai malmitappiota ei ole mukana. Laskuissa on käytetty kairauslävistyksiä (todellisina paksuuksina tietenkin) sekä pintanäytteenoton tuloksia. Lohkot on ulotettu vain 0 m alimman reiän alapuolelle. Profiilit ovat liitteissä 6 a - c sekä lohkotulokset liitteissä 7 a - c. Näin laskien saadaan malmia 05,300 tn/au 3,5 g/tn. Määrä on hiukan pienempi kuin ensimmasen malmiarvion määrä (24,800 tn). Tämä johtuu pääosin siitä, ettei kaikkia lohkoja ulotettu +00-tasolle asti. Keskipitoisuuden lasku johtuu neljästä lohkosta, joiden keskipitoisuus on alle 2 g/tn. Seuraavassa vaiheessa täydennetään pintanäytteenotto. Tämän jälkeen on pintakartoituksen tuella mahdollista l~atia luotettavampi arvio pintaosan malmivyöhykkeistä, niiden jatkuvuudesta ja pitoisuusvaihteluista. Esa Sandberg LIITTEET 2a-c 3a-b 4 5 6a-c 7a-c 8 Geologinen kartta, louhokset, malmivyöhykkeet Analyysitulokset, reiät Pintanäytteenoton analyysitulokset Graniittijuonien (GRJ) ja kultapitoisten kvartsijuonier (KVJ) kaadesuuntia Rakodiagrammit Profiilit Lohkotulokset Louhosten arvioidut kultapitoisuudet 8

17 ~ ~ ~----~~--~ ~3 uur , RAAHE, LAIVAKANGAS Näädänmalmin koe louhinta 575,550 ) :-. ~ ~ < xxxxxxx\ '< x ~. x.-- ' X X X X >t ' X x_.)(;' -.'x X :.x X \, ~ X ~. - (X x. X x ~:;. x-k X.' X X.'x X -X '.X - X X ~.'X x f_>(' X..->'-'. ~ ): >( X X X X :"'..,}.:.- _....-?\.f.~ X X X X X X X X..., x xxx - - : - - ~ X X X - "' X X ~ 'X ( X A( X X X "' X... < (< )( x'... r ~/lff.i:., ~w~i~ill~r[~ ;= -:I {:_><:t<:.. g, x - -- x >t x,- -~;;;- ~x r-.,-- ;._;x x x' >+- -.:.0:. x x :. tl~l~~,.,.... X:,,, }. X X X~X - -.r ):tc :.=i<:~ : : :' /-~~ X X ~ ~ - _.,.:x~ X X X X / X. X X X X X X. '>i ' ' x X X X X X X I xxxxxxyx x x x x_x- x >r XXXXX-X"'XX)(.. : :x x,,.,.x X ~ "'JC: X )$. ;t X / ~.... X X X '. ;.K -x X ;,.:. -?0: X X >j { X X X X X ---.x...><><xx x)< f xxxxx>:,,..~-.- ~-X X X JS..X - x / ( X X X X X X ;!;>.':te-x ). ~x X ~ ~ X X J f X X X X X ); X.)( X X :!!:. '"?< X >s ~- X ' X X X X X v '. ',..X }( X, '' :_:V.X f ( X X X X X X.' - ; X X -~-:. :,X X X X X. ~ -x- X X ' Y - >t- ~ X,X X X X ',._..,_.;r ' " X X r X t!x '*"i!.x - '.Ä X X x».. ) x... ~ ~ x_x-x x X X ' ' X X_.X..-X X" ~ / x "' * x x--x x :.. : "" :_..x ~ X X X.' ;( ~.- X X X X ' ~ X 2<~"/f:-:: ";. x X X...,t ~( X X, :><.. ~ ' l x-7< xxxxxxx><'x.. f< X X X X ~ "X ~., (X X X X X;;?<: ~X?0: X X X X X X >f X i _x- X X X X X _x - x X t< X X X ~»r X X X x: X X ls- Jo( X X X X X : ( x_ -x X X X X X X x: )('Xxxxxxxx. \ X X X X X X X X X ' f Xxxxxxx ~ xxxxxxxx '\ \ X X X X X X.A<".... '. ' X X X x_ ';("" X,)lt "'-"'.. ')( "]!;": '. \x X ~_... X >Y' X X X -"X., X ~-- X ~ X X X -K-X 6 X V c )4,.x.:x -x x_ )(. ~OUHOKSEN PINTAKARTTA :500 Ajokäytävä Louhokset I, II + III, V ja VI Kivilajit Pintanäytteenotto Ki vilajit: Emäksinen vu l kaniitti ~ Kvartsidioriitti D Graniitti D. I\ul tapi t o inc n Juon tai V'jÖhy:t<e ~ Malmivyöh ykkeet ~ Syväkairausre ikä Pintanäytteenotto geologikairalla : ~ Näytteenottoprofiili mm = 30 g/tn Au g / tn Au L '!-' -' rt rt N

18 842oo35 LISTA 3 /KAJRAUSTIEDJT (AASI 244l07C RH/LAI 48 ANRO SYVYYS KIVILAJI KJU U PITU~S AU PPit., HAATA,ItR 8lt EVUL.K 5.ft EVULK.., 2 o95 8lt EVULK EVULK o.ft EVULKrffK lt EVULK,ASK EYULKrKVAT t.3.65 ; EVULK.. o.fto ooo evulk J EVULK ft PGGR,_;p; EVULK EVULK -, ,50 EVULK EVULK... 8ft ~ EVULK., EVULK '_ :. 56',t5 -KVDRtSYPOR ' KVDRtSVPOR ,00 KVOR,SVPOR 60,30 GRJ ,05 KVORtSVPOR o20.. KVDRtSVPOR t.65 <KVDRtSVPOR ~ ~ KVDRtSVPOR :: 66.95' KVOR,KVJ ,ft0 KVORrSVPOR KVOR,SVPOR ,05 KVOR,SVPOR KVOR,SVPOR KVDRtSVPOR KVPLJ.. j"9-:3ö. il:~c~ _ ~ svi>or AG PPM cu PPM ZN PPH Oo 2o ~ ~t oft 9 59 " " ft z.o ,.;2 327 lt e ~ lt 3... ~ ~ ,_... ;.. - ~~ - ~ ~ ~ ~ - -., ö ft lt ~ lt9 2o35 Oo06 :.o8." , 70 :... g<l5 ': :.~6...'. loft -;; ' ,._' _ ' lt lt t f: u- &:u,._, -, _ ~=~,_ ~2r:.-, n ~ :gg - ~: g~ :-~ :. t -r-.-~....:'2h "-;.: - ~~ 2.fts o.u : ~.~.2 lto 33 2o0 OoZO o0 60 3ft ft. o05,49.,.. 3. '.. ~ o. 0 _.. oi ~2..'... :. o.~~ :.;-:.~::._? :_ : 2s o.o,s o.9 ltft. 3 ::... -, '.. ' -:~:.. '. LISTA 3 /KAIRAUSTIEOJT!AASI. 244l07C... crh/lai. 52 ANRC SYVYYS KIVILAJI KOO O P ITIJUS AU PPH -":. ~ 3 98 :MAhAtHR ~VOR,~VPOR KVOR,SVPOR o20 KVCR,SVPOR KVORrSVPOR KVOR,SVPOR 84200t 4,40 KVOR,SVPOR ,05 KVOR,~VJ 84200ft 'KVOR,SVPOR ~ KVDRtSVPOR.. zo.s5. GRJ '~ KVJrKVOR KVCRtSVPOR KVOR,SVPOR KVORrSVPOR... ~, ".34o80. KVOR;SVPOR ' KVOR~SVPOR 38,0 :ttvor!svpor 39,~ GRiPG~R ft0o95 KVOR,SVPOR ,90 KVORtSVPOR 50,20, GR Slt.80 KVDR,SVPOR ss,90. KVORrSVPOR ' ' KVORtSVPOR... _60.00.' PGGR ~R,.-... ~. \ AG PPH cu PPH ZN PPH o~oi _.-:' ' o.oz :;',.2 lto o s~~g r:g~ t:f ig ~g 2.25 O.lt~ olt2 _.,- oo : _:;:'_l09.: '7,Ar:"-i~~g;<-.-...:zr-. o~...;...,! :. ' :. o. lt2 : n :- o 3 z = dtss o.2o z.eo s _.-=-t-jl.~ 8~0 o~''-:::""*7_ IoZ9 o o00 Oo5l oz _6 3 8< ~ o.lto : _: ,. ":.;"' :; ~- :...05, ;..8o o."i ~~~ -- ~~ z.,;o 2o Nl PPH ~ ' li Nl PPH l lt _ CO PP '< ~5 lo4 ZB ~~ t CO PPH i ft PB PPH FE X o AS o.e ' oltl o.oft o.eft o.n o.:>6 PB FE PPI.t i ft2 B Z B z B 2o B z " AS.. "' 0.06 o.o o.oft o.oe 0.07 o.os O.'JS 0.. t o Oo llt 0.0 o.z t 0.26 o.zo Oo O.llt s :; 0.09 o.os o.oe o.oz Oo Oo3ft lista 3 /KAIRAIJSTHOOT - :IUSI ' 2lt407C \.RH/LAI.:~ ' - 5t ANRO SYVYYS KIVILAJI KuOJ PITUUS.., v. ~ :. ; R_ '.:., ; " g HAATAiMR ' 5.3.KVCRt:>VPOR KVORtSVPOR 8ft KVCR,SVPOR XVOR,SVPOR to75, KVORrSVPOR KVOR,SVPOR 7.oo ; GR <:...; _ KVOR,SVPOR o5 : KVJtKVOR : h 8o80, KVOR~SVPOR KVOR,SVPOR GR. 35o95. KVOR,SVPOR 8ft } KVORrSVPuR 4.60 II:YORtSVPOR 43o60. KVOR,SVPOR 47,25 KVCRrSVPOR KVOR.SVPOR ft9,65 KVORtKVJ KVOR,SVPOR KVOR,SVPOR KVPLJ ~ KVCRtSVPOR o80 "KVCR,SVPOR :_C:VOR.rS VPOR,68.60.!-VPLJ.. 75,ft5' kvor,svpor 75,70 KVPLJ ,35 KVORrSVPuR KVCR,SVPOR 84202, ' KVCR,SVPOR - ~:~8-0o o0 o80.,. O.lt ' ;_. lolt oft f:~~ - ft.55 Oo o AU AG CU PPH PPM PPH.-~~.. ' r..,.... ~.2 Oö lo lo lllt o.h.3 4 o. 50 o. 5 o. 9. o Oo08 o6 : h ' ZN PPH -.9 2lt ft o0 o ' ,.._, lo9. 3 ltlt Nl PPH lt ft 0 6 CO PPH ft H : PB PPM fe % 2.lft z t AS " Oollt o.o o.oz o.o5 s % Oolft o.h O.ft ').4 0.

19 -. - ~ Liite lb. LISTA 3 /KAIRAUSTIEOJT IAASI 24iti07C RH/LAI,9 0..;~ ANRC SYVYYS KIVILAJI KOOJ PITUUS DI t 8H t2067 8t2068 8t2069 8, H2072 8, t oo HAATA rtr 5 KVOfltcVULK 2.50 GR 8.20 KVDRtSVPOR KVORtSVPOR GR KVORoSVPOR 23oit5 KVORoi(VJ "25.80 KVORoSVPOR GR KVORoSVPOR KVOR,J(VJ 3.05 KVCRtSVPOR KVORoSVPOR KVPLJ.36.75: KVORoSVPOR ~ KVORoSVPOR "KVORoASK. -. lt.90,kvoroi(vplj GR KVORoSVPOR 52.0 KVORoriRT KVORoSVPOR KVORtSVPOR ' KVORiASK - 59o85 "KVORtSVPOR kvdrtept KVOR,SVPOR 67o5 KVORtSVPOR KVDRttiRT 68.5 KVCRoSVPOR. 74,;0 - GRtKVPLJ 7t.90 _.KVOR,SV~() -~ ~~:H ~eo~vplj GR KVORtSVPOR -..oo c. 2o Oolt5 Oo o.-.o " o.ao z.8o o.7o 2o20 2.os o.8s Oo o.so z.oo 0.75 AU PPH o.u AG PPH CU PPH g:l; ' l:~.. ~g :. 0.3 Z.N PPH lt5 36 lt t.6 ' t0 lt ::-. ;n.~ -. _ u <3 ' ;6.. 5H 96.3 " ,_..,... i. 78 lt9 t" t 34 Nl PPH " CO PPH lt ?l PPH t 0 l't " e FE ~ z AS ~ s ~ o.oz , Co o.o~t 0.3. o. 04 o.o o.ob 0.39 o.o ' o.ob 0.2 o.z Ool o. 57 LISTA 3 /KAIRAUSTIEOJT IAASI 2t407C. RH/LAI ~~ ANRO C56 8, H SYVYYS KIVILAJI KJOJ z. 60. HAATA,HR 5.50 GR. 0.lt0 kvorts,por 7.30 GR EVULKrKVOR GR "KVCRtEVULK ' EVULKoKVJ 3.65, EVULK EVULk EVULK EVULK EVULK 4.85 EVULKtKVOR lt2.50 EVULKoKVDR 8tZ0062 " 2 "8~ ~RJ. - ~ : :::55 ~ G~ULK ' EVULK KVORrSVPOR t 'GR! P G.OR KV!<RtSVPOR kvcr,j(vj kvdrtkvj KVORtKVJ KVDRtcVULk EVULK 66.5 KVPLJ 68,t0 KVORoSVPOR 8t KVOR GR 8it ' KVDR 8_4_2~- ~-?~ :GRJ ::~88~~. J~:J~ - ~~OR. 8t KVOR 79.0 GR PITUUS 2o lto o " o5 o40 o.so..45 lt Oo o25 Oo o. o.ss o20 o5 AU PPH.... AG P~H cu PPH Z.N ;H PPH PPH Oo76. 2o7. 99, ' o9 ' o75 o3.' _. ' 275.'. 24. o.e8.o ;ss _ 25 lto96 5o Oo3 olt _- ~:~;.;,:-.- ;"i ~ -~: ;.. :,'~!: :: < ;.80 - ; ;.5., B:I~ -. : J :~ :'.. ~~ : 0.2 o.oz ~ o. 2't.3 o t it il 4 0 9, CO PPH lt ~ lt P6 PPII " 2 4 ~ l llt FE ~ t o. 89 Zolt6 AS ~ o.oe o.os Oo22 o.o3 0.7 o.o6 o.n o. :>3 0.0 o.n s ; o.zz O.ltZ t o o.o7 o.oz o.o8

20 L.c (, ', - llsu 3 /KAIR.6USTJEDJT AASI 24ol07C RH/LAI 5 ANRD SYVYYS KJ V!LAJI KOOJ P JTUUS AU AG cu ln PPH PPH PPH PPH 5.80 HAH.6rHR o EVULK o EVULK o EVULK 2.85 o.oz EVULKoKVJ lo EVULK GR EVULK o.8o 2.t0 GR 4.30 ' ' HULK. 2.00, KVOR KVORrSVPOR 2.55 o.u GR o.oo KVOR,SVPOR ' KVORtASK KVOR,SVPOR HOC KVORtSVPOR o0 o H -.= KVORtASK GR t0 KVCRtSVPOR 2o o KVCRoSVPOR KVORrKVJ o.so 3< t20C KVORrSVPOR ' KVORrKVPLJ o 9 ' o KVCRtSVPOR o KVORrSVPOR 2.30 Oo3't o. 3 5 KVCiRtSVPOR 4.5 o. 33 o KVCRtSVPOR KVORrSVPOR KVORoSVPOR 2.oo KVDRrSVPOR o KVORtSVPOR 2o60 Oo ~ KVPLJ Oo ~ KV8R,~VP8R 80.5 KV Ro:.VP R f:~g &:H l:t ~~ H KVCRrSVPOR GR 0.20 PPH : ' 0 0 D CO PPH : B 29? ~~ 24 Pb PPH 9 lc FE :r t.l o il 3.02 AS :; 0. ') : o.os o.d4 o.u o.:n o. :n o.o 0.~4 o.os o.oa ;:; s % ~ o.o :> o.zo o.2 0.~9 o LISTA 3 /KAIRAUSTJEOJT (AASI Z4407C RH/LAJ ij. ~. ( ', -._/.6NRO SYVYYS KJVIL~_JI KOOJ PITUUS AU.PP 2o40 ~AATArHR. 2o40 ' 8420Z2 3o90. KVOR 8t KVOR KVOR KVORti<VJ KVDR KVOR lle90 KVOR GRrPG(;R ~ EVULK KVORtSVPOR 8~ KVPLJ EVULK EVULKrKVJ EVULKrKVOR t5 KVPLJrGR 8t EVULKrKVOR 8t2037 ' KVOR 8~ KVJtKVOR. 8H KVOR KVOR,KVJ KVCR KVORrKVJ KVORtKVJ. 8~ KVOR KVDRiK~J ' 8420t6 50o35.KVORrKVPLJ 8420t7 _5.85 EVULK EVULKrKVPL 8420t KVPLJ 8t KVPlJoKVJ KVCRtKVPLJ GR....,_ n:~g ~~OR~~ -VPOR ' KVDRtSVPOR KVORrKVJ KVCRrSVPOR GR KVORrSVPOR ' KVORrSVPOR KVDRtSVPOR KVORtSVPOR AG PP cu PPI ZN PPH.50 ~~ o.62 o.i 't o _ ~=~~ o. ~4 O _~r :H Oo8 Oo8 4t : o.so < o o.e ~24 o o.65. o.o9 0.4._., 2 27 ':: o.55 - o.8-28 l.'to o ' Oi ~ o40 ~27 o r ( o.23 o.8.,,_, _ , : olt." '_ 330, 28 f:gg ' ' 8:~~... t:~ ;: -. iö~,, -' jg o o.79 o ob0 o7~ o o60.80 o.8o o45 l.zo.40 Ool9 l'o o't5 8:H -, :. ~ 'l! PPH 9 28 l l7 6 l l3. o 0 ll H CO PPH 't 't 2io o l7 5 9 " zo H P& PPI FE :r " 2.o < o o ~ olo o o.n B t 2 ly ~ o3 o.oz 0.0 o.oa o.o o. Z2 o , o.o o.o o.os o.os o.oz o.o o.o o.5e o.oe o.o

21 ' r~ ; Li i t ~ RAAHE, LAIVAKANGAS Näädänmalmi. paljastusalue PINTANÄYTTEENOTON KULTAPITOISUUDET -, Profiili y X Pituus Pääkivilaji (m) 760. (ml (cm) EVULK KVJ, EVULK EVULK KVJ, EVULK EVULK EVULK EVULK EVULK, KVJ EVULK EVULK EVULK, KVJ EVULK EVULK EVULK EVULK EVULK, KVJ EVULK EVULK EVULK EVULK EVULK EVULK KVJ EVULK EVULK EVULK i KVDR KVDR KVDR KVDR, KVJ KVDR KVDR KVDR, KVJ KVDR KVDR KVDR, KVJ KVDR KVDR, KVJ KVOR KVOR, KVJ KVDR KVDR KVDR KVOR KVOR, KVJ KVOR KVDR KVOR KVDR KVOR Anal.n:o Au g / tn anal. 2. ana l i ! i l ! ' ! ! ' ' : ' : i j l

22 Liite 3h RAAHE, LAIVAKANGAS Näädänmalmi. paljastusalue PINTANÄYTTEENOTON KULTAPITOISUUDET Profiili y X Pituus Pääkivilaji 528. (m) 760. (m) (cm) KVDR KVDR, KVJ KVJ KVDR, KVJ KVDR KVDR i EVULK i KVDR KVDR, KVJ KVDR KVDR KVDR KVJ KVDR KVDR KVDR EVULK EVULK, KVJ KVJ EVULK KVDR KVDR, KVJ KVDR KVDR KVDR KVDR KVJ KVDR KVDR EVULK EVULK! KVDR KVDR! i 0 KVDR i i KVJ, KVDR! KVDR, KVJ i 00 KVDR KVDR Anal.n:o Au g / tn anal. 2. anal ! j i ! :~~2.J ~- --

23 Oy Malminetsintä vu vr..um~u TEKTONINEN DIAGRAMMI Liite lf N:o... Havaintopäivä Piirtämispäivä Paikka....RAAHE... Lai.v.akangas.... Näädänmalmin. paljastus >istetiheysalueet 0 Mittausten laatu ja määrä ~ij~-~i~ -~~t r i< i~ii~iii - GRJ KVJ s omautuksla Geologi

24 {\ '~.- e - () U\.: f OKUMPU Oy ~la l m i nets i ntä Havaintopilvi TEKTONINEN DIAGRAMMI Raahe, Laivakangas Näädänmalmi Louhosalue N:o Palkka 35 0 Pllrtlmlapllvl ' '\ \ \ PlsletiheysaluHt = Paljaslumet Ympyrän pinta-ala verrannollinen mittausten lukumäärään... Kivilajit Mlnausten laatu Ja mllrl Avoraot, kaade Havaintoja 470 kpl Raahe, Laivakangas Näädänmalmi Louhosalue Pystyt avoragt (kaade.l 80 ) Havaintoja 470 kpl r- -. ~ ~ lj

25 24407C KAIRAUSPROFIILI Y= : 500 X/K= Y/L= z = 0 30/32/ANALYYSIDIAGRAMMI NOLLATASO= SKAALA AU 0 PPM/CM REIKÄ X/K Y/L z suu KAL RH/LAI RH/LAI RH/LAI RH/LAI RH/LAI RH/LAI-48 RH/LAI-49 RH/LAI M M

26 X/K= Y/L= z = C KAIRAUSPROFIILI Y= : /32/ANALYYSIDIAGRAMMI NOLLATASO= SKAALA AU 0 PPM/CM REIKÄ RH/LAI-50 RH/LAI-5 RH/LAI-52 X/K Y/L z SUU KAL RH/LAI-50 RH/LAI M M

27 X/K= Y/L= z = C KAIRAUSPROFI ILI Y= : /32/ANALYYSIDIAGRAMMI NOLLATASO= SKAALA AU 0 PPM/CM REIKÄ X/K Y/L z suu KAL RH/LAI RH/LAI RH/LAI RH/LAI RH/LAI-53 RH/LAI-54 RH/LAI _ RH/ "' +-.,_- '.' S.LJ M 0 M "

28 , -~ e ~ Lutr o...,..-..._ RAAHE '---' '--'' -~ Lo..ivo.k"'n~o..s NA"A. DÄN MALM - MALM JARV0 PROFIILI Y= S2.S. -~-Qp LOHKO PINTA-ALA MALM MÄÄRÄ AU AV-MÄÄRÄ AG cv CO 'vl AS N:O M2 T.PPM KG PPM PPM PPM PPM cyo l Q '.., [ ~ - - l ~ 4Q -- ~ ~$ _ f : 4- l ~ : ~ l g-.!~ ;.. :--~-i- :.~ - --l l--- ~ - r ~ - t - - : r3... '! : 0 J. _ Lf ~~ -~--tl- t ; - ~~ ~ ;_ ~- t i Y_ '. -~ Lg: ~- ~ l. ~ ;.. b ~ t ~..-t--r ~ L L. ~.. 5" Y ~. 2_.. -r -... j ~ ' 0...;o t ~ i - 2_ _... ~ -... :.l ' :.... i.. - L ~ ~. - 5 _8.. : - -" ':l _l2,~+f. ~'?l.._lj$ - -, t t-- - ~ --l-- t- - --;----L ~... ;7:_ ~.Q ~-.. ;. ;... ~ [.9 ~. 9.:9... ~ 2.!.9..? ~....:... _... L t..--l ~ : - : :. :3 \ ,-. -~--. - ~ ;!.., :2 O:o ;g lf :. 2 _. _.: L ~.....,... i.. - ~ -.. ~ ! YH T. AU <3 -n- ~. 0 - 'i. 9 -u YHT. AU 3.0- ~ '..,. _.,_ \.. ; l. -. ' i..f,. ' l l -.. t"' : i! i! ;! ~ -. l l i...,,... ' ; ~ L. ~ -. l t i i -... ' ;..... ~.. - i ~ ~ -. ~ ~ s %

29 RAAHE Lo..ivo.k~n~o..s LOHKO PINTA-ALA N:O M ; ~ ' ~ cs - -,_ ö ~ ~.-... : r-q~ ~ - - -~ - --~6~~ - (' e: 4J.' - ~ '-... ''::.." -..._....._.. NA"A. DÄN MALM - MALM JARVIO PROFIILI MALM MÄÄRÄ AU AV-MÄÄRÄ AG cv CO 'vl T ~PM KG PPM PPM PPM PPM -, ;} [[J_ ~i~ ~ 3! 6~. _ ~ -L-+-~ - j - t!.lj ~ ! :... -: -. ~ _ S ~ 0 ;.. 0. ]_~-- -.!6 ~ - - -~ -- _,. - -L - } -.. ~~ - i j~ ~ t ~ ;} k~ ;- -~ : -t -- -~... --r..... J, Liite b Y= S2.S._~-~~-- AS s cyo % _.!, -- _J ~ -...L ~L t \ ~....,. --~....!. - _ $ -ti ~ -- : ~ 2:2_ 9-;_f [(f..... _i_ YH T.A.U _2. ~ -n- ~, 0 - Li '3 -u YHT. AU 3.0- _.,_ l i i ;,.. il(~j.{ - -!. j. ~ ~ ~ i..... ~ ~ ~ - -..i j!! t.... ~ ! ~ _,_. ~... i.. - ' t l ~ i " ;..... 'f... --l j. J!._ i f-- -!...!. i ;!. j. i ;.

30 RAAHE - ~~=-. - e: :~ Liite rc La.ivo.k(Ah~o..s NA"A. DÄN MALM - MALM JARVlO PROFIILI Y= ;2.8._-?-_?_~-- LOHKO PINTA-ALA MALM MÄÄRÄ AU AV-MÄÄRÄ AG cu CO VI AS s N:O M2. T PPM KG PPM PPM PPM PPM ~0 %, i '3 ~ i ':f- Y i 0 bo ; : i i i. - -~- tj -- ~ - - '- q-- ~ - -: - - ~- -- '- - : 9 ta --: 3~9r ---~ ~ :-+- ~-- ~- -! -~--: ~ :t =-:-- : _-~-- ~ : _ ~~ rs- -~ q----r -. T i ~--r 4! o- - - ~ 8 :o"3r ' _.. --T ~ -+--!. r :. ~ --. -~ r, L-( ~. -~3lo-rl.f-rs - ~-: ~:s ~-t--- : -.. :-l : :-- -- L ~ , L ~ r-- -r >----- r i 7- ~ o : : 6 s : 2. ~ 5 i 2. og :. :! ;, : : - : ;( = ~ ~ - -:--:-(()~ - : -- ~ -:~ s ~ ~ ~Q~_- -- ;_Y ~ {,(, _ ~~ :: - ~. t=.::2 l_: _: -- Ll_: -=-:::::=-~ ~=-: ::_. ; ~ 7-3 : ; 5 i 2 ; ~ '3 ;'3.'3. J : : : ---~ ' ~ ~ L r ! :l.:o _5 _.... S!Lf. [ ~ ; ~....! '3.'3~ ~ L ~---- L.. i [_ --! ~ ;... ~.... ~.. : 2_ 5 y.. 3 ; ~ ' ;5 ; 3. '2. ; : :. i g :.s- ; ~( : :--- t ; -....! :- : '. 7- : : : : ' : - ' ~.. ;.... i... :. l _J ~ -,.. -- t-- -; : G Y f-- --J-~3..., ~ ~ ~~ Cj_ '- -;- - ~~ j 7- ;. g_igj -: ~ ~~. ' ; ~. ;.. " i. ~ -- jl?_ :lf.. _;.3 3 ; 5{2 ~ j : 9 [~ : /~loi 2~.~ ;. i. i _ 2.. : s! ; ; i l. :... L ~ 3 g '7- : s 's 2_.5 '.!. ; ;.. i ; ' ,..!! : ' : ~ ~ ~ : ;_ : 6 2. ' i "8 ~0.. : 3-:7' ~... :-- ~... : - l j ~ - j j_ ~ Ol5:2. t- :Lf i 3 ~ 52 YHT. AV ~,j l -n- ~. 0 - Lf 9 i! f : _.,_ 5.0-! i j - f ' ' i i l j ' i! ; YHT. AU 3.0- i! l ~ ' i - ~- '. i L i l j. ; ' ~ i!! -lf-! j i : L l_ ~! :

31 ;:J TOY: tl t{i?u OY : a l ::d ne t s i n t ä :: Sandberg RAAHE Laivakangas, Näädänmalmin koel0uhinta Lr ;t~ & LOUHOSTEN KULTAPITOISUUDET (raakkulaimennuksella korjatut) Louhos Geologinen malmiarvio Poraussoija-analyysien mukaan Poraussoija-analyysien mukaan l? /eäs laskettu pitoisuusarvio. laskettu, korjattu pitoisuus- 3~5.985/KRK arvio /KRK + EÄS.. Malmia tn Au g/tn Malmiå m 3 Au g/tn Malmia tn Au g/tn VI I II + III V ' ~ ~ ~ ~ l n Yht J /\i ~ ELU: Ei huomioitu raakkulaimennusta eikä malmitappiota J Reino/KTR EÄS, KRK/OKME Raakkulaimennus KRK:n raportin mukaan. Raakun Aupitoisuus.0 g/tn.,,,,, - --,.. -.: --..: lnii\i T Tiheys 2.85 tn/m 3 Huomioitu I malmin alkuosan raakkulairnennus 8 %. Raakun Aupitoisuus.0 g/tn

32 .o. - ~- - OUTOKUMPU MALMINETSINTÄ Esa Sandberg/PHM OY / /EAS/85 ( 4 ) II KULTAMALMIARVIO RAAHE, LAIVAKANGAS Kauniinhaudanmalmi Sijainti : ir _ t.., "' - ~ 'lol.ac...,...,,

33 OUTOI~UfVIPU OY 0 30/ / EAS/8 5 MALMINETSINTÄ E Sandberg/PHM Johdanto Geologia Käsiteltävä esiintymä sisältyy osana Laivakankaan ensimmäiseen malmiarvioraporttiin (I Kultamalmiarvio, Raahe, Laivakangas, , /244 07, /EAS/84. Loppuvuonna 984 tehtiin kohteelle seitsemän reikää ja yksi jatko (999,50 m) täydennyksenä entisiin kairauksiin. Kauniinhaudanmalmille on kairattu yhteensä 2 29,90 m. Kohde sijaitsee noin 700 m Näädänmalmista lounaaseen samalla kvartsidioriitin ja emäksisen vulkaniitin kontaktialuee lia (liite ). Nuorempi graniitti leikkaa runsaasti tätä kontaktialuetta. Leikkaustyyli on enemmän suurbreksiamainen kuin juoniparvimainen. Graniittia vanhemmat kultapitoiset kvartsijuone t ja hiertc vyöhykkeet leikkaavat sekä emäksistä vulkaniittia että kvartsidioriittia. Juonien tyyppi ja malmimine ralogia vastaavat Näädänmalmin juonistoa. Poikkeuksena on reiän 6 h vi Au-Ag-rikas lävist s. Suunta lienee myös ~ taava, jos in granttijuonet katkovat täällä kvartsijuonia enemmän kuin Näädänmalmissa. Pelkästään kairauster perusteella on piirre~ty geologinen kivilajikarttakuvitel ma (liite 2), jolla on pyritty kuvaamaan enemmän tyyliä kuin luomaan oikeaa karttakuvaa. Alue on rajattu liitteer kartassa. Kultapi toisuudeltaan parhaat juonilävistykset ovat: Reikä Syvyys ( m) Pituus (cm) Au (g/ tn) Ag (g/ t n : 6 5, 7 5-6, ,0 098, ,65-32, ,0 2 3, 2 24,75-25, ,9 3, 5 07,30-07, ,2 5,2 Malmiarvio Malmiarvioon on otettu mukaan kolme keskeistä profi i lia (y = , ja ). Profiilit on merkitty karttaan (: 000) liitteessä 2 ja ne on esitetty liitteissä 3 a-c (:500). Kultapitoisuudet o vat profiilikartoissa pylväinä ( cm= 0 g/tn). Laske lmi e n cut off-ra a i on määritelt' Lävistyspituudet on orjattu todel isksi paksuuks i ks i ja juonia on mahdollisuuksien mukaan yhdistelty. Va ikutu : matka on 25 m ja kiven tiheys 2,9 g/tn. Alataso on noi n 20 m al imman reiän alapuolella. Lasketut lohko t on merkitty ja väritetty profiilikarttoihin. Lohkot on käsittelyssä jaettu pitoisuuden perusteella neljään luokkaa n: 8 Au Au Au Au 3,0-5,0-0,0-20,0-4,9 g/tnj 9,9 II 9 f 9 II II harmaa sininen

34 OUTOKUMPU OY MALMINETSINTÄ 030/ /EAS/85 Esa Sandberg/PHM Au " " " Luokka Lohkojen tarkemmat malmimäärät ja pitoisuudet ovat liitteessä 4. Tarkemmat analyysitiedot ovat liitteen 5 listauksessa. Kolmen profiilin tulokset yhdistettynä ja luokiteltuna em. tavalla lohkon kultapitoisuuden perusteella saadaan yhdistelmänä: Malmimäärä Au Ag Cu As s tuh.tn g/tn kg ppm % % % 3,0-4,9 g/tn 3, 7 4, 56 2, 3 0,03 0,28 0, 8 5,0-9,9 " 26,0 8, 20, 6 0,04 0,42 0,32 0,0-9,9.. " 8,3 7, , 0, 2 0,26 0,8 20,0- " 4, 33, ,7 0, 3 0,27 0, r II Au 0,0-2,4 22, , 0, 2 0,27 0,69 II 5,0- " 38,4 2, ,0 0, 07. 0,37 0;44 " 3,0-52, 0, ,5 0,06 0,35 0,37 r Au 0,0- * ) 0, 9 8, , 3 0, 0 0,27 0,70 II 5,0-36,9, ,5 0,06 0,37 0,43 II 3,0-50,6 ~, , 4 0,05 0,35 0,36! *) Tuloksista poissa lohko 6, jossa on poikkeuksellisen suuri Au- ja Ag-pitoisuus (Au =54 g/tn, Ag = 49 g/tn). Kauniinhaudanmalmin keskeisessä osassa on käytetyillä laskentaperiaatteilla siis.noin tn malmia Aupitoisuudeltaan 0 g/tn. Käsitellyn alueen jatkeilla ja reunoilla on joitakin kultc pitoisia juonilävistyksiä. Niiden ja ympäristön malmimäärien arviointi edellyttää lisätutkimuksia. Kauniinhaudanmalmin mahdollisia malmivaroja on käsitelty I Kultamalmiarviossa. 8 Yhte enveto JAKELU Kauniinhaudanmalmin keskeinen no i n 75 x 75 m alue sisältä~ keskimäärin noin 00 m syvyyteen laske ttuna todennäköistä malmia tn kultapitoisuudeltaan 0 g / tn. Malmiarvioon pitää suhtautua varovasti huomio~den monet epävarmuustekijät, joista kaikki eivät tosi muuta tilannetta pelkästään huonompaan suuntaan. lr ~~lc..v ~ ro l( -+ = '+ o,.,s( { Esa Sandberg r/, ~ ö /. ~ '5 ~ 5,.J{ f OKME, 3 kpl (Olari, Kla, EAS) OKVI, (K Pelkonen) -KTR:, ( E Rauhamäki) U.. a ().M,~j. W. 'i 3~- ~ ~ ~ ~(i-

35 OUTOKUMPU OY 030/ /EAS/ 85 ) MALMINETSINTÄ { Esa Sandberg/PHM LIITELUETTELO Liite Sijaintikartta : Pintakartta : a-c Kairausprofiilit ja malmiarviolohkot :500 4 Malmilohkojen pitoisuudet ja malmimäärät 5 Kairaustuloslistaus 8

36 LIJTE ~ ' '... - RAAHE Laivakangas Y= KAIRAUKSET 982 Kivilajikartta D c 983 ' ~--~~--L---~--~--~ m YAL ta 6 ALU' H~AN taet? ~ue AVOLOUHOS!2 REIKA ja N:O - EVULK ~ KVDR D L~xj GR paljastuma

37 OUTOKUMPU OY MALMINETSINTÄ L!ll!nninen/EG (, '. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAAHEN LAIVAKANKAAN KULTAMINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tilaaja: E Rauhamäki/KTR Tutkimuksen tekiä: Esko Hänninen 0 U T 0 K U M P U Oy Malminetsint\ ~t.:. JllL Aulis Häkli, professori Geologisen laboratorion päällikkö

38 OUTOKUMPU ov MALMINETSINTÄ 070/244 07/Laivakangas/EH/85 E Häppjoen/EG _ ( 6) KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAAHEN LAIVAKANKAAN KULTAMINERALISAATIOSSA JOHDANTO OKMEn Geologisessa laboratoriossa on suoritettu malrnirnineraloginen tutkimus Laivakankaan.kultamineralisaation koelouhittavan ja -rikastettavan materiaalin tyypinäytteistä. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut erityisesti kullan esiintymistapojen, raekokojakauturnan ja rikastettavuuden selvittäminen koelouhintaa vastaavissa mineralisaatiotyypeissä. Esiintymän yleistä malrnimineralogiaa on kuvattu Merja Mäkelän pro gradu -työssä (984). NÄYTTEET JA MENETELMÄT Tutkittavana oli viisitoista pintahiettä viidestä eri louhoksesta. Näytteet on pyritty valitsemaan siten, että ne edustaisivat hyvin kunkin louhoksen Vihanoissa koerikastettavaa materiaalia ja toisaalta siten, että näytteissä olisi myös riittävästi kultaa havaintojen tekemiseksi. Mikroskooppisten havaintojen perusteella tehtiin jakautumalaskelmat kullan esiintymismiljöiden ja raekokojen suhteen. Tavattujen kultarakeiden pinta-alat kustakin näytteestä määritettiin ja laskettiin näiden summan suhde hieen kokonaispinta-alaan ja laskettiin tätä. kautta kultapitoisuus. Olettamuksina olivat, että kulta on puhdasta (Merja Mäkelän analyysien mukaan rnineraalin Au-pitoisuus on 97.9 %), ja että kullan tiheyden suhde kiven tiheyteen on 6:. MALMIMINERALISAATIOTYYPIT 8 Mineraalien raekoen ja esiintymistavan perusteella voidaan eritellä kolme eri mineralisaatiotyyppiä, jotka esiintyvät usein samassakin näytteessä, joten niitä ei voida louhosmittakaavassa erotella toisistaan.