VIHDIN VESI ISOLÄHTEEN VEDENOTTAMO. SELVITYS POHJAVEDEN VIRTAUSKUVASTA JA MAANLÄJITYKSEN VAIKUTUKSISTA ISOLÄHTEEN VEDENOTTAMON VEDENLAATUUN

Transkriptio

1 RAPORTTI VIHDIN VESI ISOLÄHTEEN VEDENOTTAMO. SELVITYS POHJAVEDEN VIRTAUSKUVASTA JA MAANLÄJITYKSEN VAIKUTUKSISTA ISOLÄHTEEN VEDENOTTAMON VEDENLAATUUN Pohjaveden painetason mittaus arteesisesta havaintoputkesta. kuva jukka ikäheimo

2 Raportti Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa. Copyright Pöyry Finland Oy

3 Raportti Sisältö 1 1 JOHDANTO TEHDYT SELVITYKSET Kairaukset ja havaintoputkien asennus Vedenlaatututkimukset Pohjaveden virtauskuvaselvitys LÄJITYS Läjitettyjen massojen laatu ja määrä Läjityksen sijoittuminen POHJAVESIOLOSUHTEET TULOKSET Pohjaveden virtauskuva Virtauskuva luonnontilassa Virtauskuva vedenottamon ollessa käynnissä Vedenlaatu JOHTOPÄÄTÖKSET... 9 Liitteet Liite 1 Liite 2 Vesianalyysien tulokset Havaintoputkikortit PF1, PF2 ja PF3 Copyright Pöyry Finland Oy

4 1 JOHDANTO Raportti Vihdin Veden Isolähteen vedenottamon suoja-alueelle on tehty ylijäämämaiden läjityksiä Vihti Ski Center Oy:n toimesta. Tehdyille ylijäämämaiden läjityksille ei ole haettu toiminnan vaatimaa ympäristölupaa. Läjitysalueet sijoittuvat osittain Isolähteen vedenottamon suoja-alueelle. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa (UUDELY/1269/ ja sen täydennys ) on todettu kiinteistöllä harjoitetun ylijäämä-maiden läjitystoiminnan, jolle ei ole haettu ympäristölupaa, muodostavan riskin pohjaveden puhtaudelle Isolähteen vedenottamon määrätyllä suoja-alueella. Läjitysalue on kallio/moreenialuetta, jossa paikoin kallio on näkyvissä. Alarinteellä maaperä on moreenia, joka painuu laaksopainanteessa savi/silttikerrosten alle ja on siellä yhteydessä vettä kohtalaisen hyvin johtaviin hiekkaja paikoin myös sorakerroksiin. Pohjavesi on laaksopainanteessa arteesista, ts. pohjaveden painetaso on maanpinnan yläpuolella. Tämä osoittaa sen, että pohjavesi on yhteydessä kallio/moreenimäkien ylemmällä tasolla esiintyvään tai siellä muodostuvaan pohjaveteen. Tämän pohjavesitutkimuksen tarkoituksena on täsmentää pohjaveden virtauskuvaa ja sitä, miten virtauskuva Isolähteen vedenottamon vedenoton vaikutuksesta muuttuu. Edelleen tavoitteena on selvittää, voiko maanläjitys vaikuttaa pohjaveden laatuun vedenottamolla. Tässä selvityksessä ei ole selvitetty läjitettyjen maamassojen määrää, laatua tai läjityksen sijaintia suoja-alueella. Näitä asioita on selvitetty Vihti Ski Center Oy:n ja Vihdin kunnan toimesta. Tietoja on kuitenkin koottu tausta-aineistona tähän raporttiin. Tämän selvityksen laatimiseen ovat Pöyry Finland Oy:stä osallistuneet johtava pohjavesiasiantuntija Jukka Ikäheimo ja hydrogeologi Timo Friman. Vesinäytteet otti Reijo Kulonen. 2 2 TEHDYT SELVITYKSET 2.1 Kairaukset ja havaintoputkien asennus Pohjaveden virtauskuvan ja maaperän rakenteen täsmentämiseksi ja vedenlaadun selvittämiseksi kairattiin golfkentän alueella ja asennettiin kairauspisteisiin kolme uutta havaintoputkea PF1, PF2 ja PF3. Tutkimuksessa käytettiin lisäksi hyväksi olevaa havaintoputkiverkkoa, pisteitä MV107, MV108, MA109, MV110, HP1, HP5 ja HP6 sekä yhtä yksityiskaivoa. Uudet ja vanhat putket vaaittiin N2000 tasoon. 2.2 Vedenlaatututkimukset Asennetuista ja osasta olevista putkista sekä Isolahteen vedenottamolta otettiin ensimmäiset vesinäytteet eli ns. lepotilanäytteet vedenottamon ollessa pois tuotannosta. Toiset, vedentuotannon aikaiset näytteet otettiin ja varmistavat bakteerinäytteet vielä Bakteerien osalta näytekierros jouduttiin uusimaan, koska bakteerianalyysi tehtiin standardin mukaisen analysointiajan jälkeen. Tulokset on ilmoitettu analyysitodistuksessa, mutta ne ovat epäluotettavia, eikä niitä ole huomioitu tässä raportissa. Näytepisteet olivat: PF1, PF2, PF3, MV107, MV109, MV110 ja vedenottamon tuotantokaivo Copyright Pöyry Finland Oy

5 Näytteistä analysoitiin: Raportti Kolimuotoiset bakteerit (E.coli-bakteerit), kokonaispesäkeluku, ph, liukoiset raskasmetallit ml. elohopea, rauta ja mangaani, kloridi, sulfaatti, sähkönjohtavuus, COD Mn, happi, sameus, nitriitti, nitraatti, ammonium, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Näiden analyysien lisäksi meillä on ollut käytössä vedenlaatutietoa myös aiemmilta vuosilta lähinnä Isolähteen vedenottamolta Pohjaveden virtauskuvaselvitys Isolähteen vedenottamo on ollut pois tuotantokäytöstä huhtikuusta 2016 lähtien lähinnä heterotrofisten pesäkelukujen ollessa koholla. Vedenottamolla on tehty toimenpiteitä kaivon huuhtomista ja desinfiointia heterotrofisten pesäkelukujen vuoksi. Niiden yhteydessä on tehty lyhytaikaisia testipumppauksia, jotta toimenpiteiden vaikutus vedenlaatuun on voitu todeta. Voidaan olettaa, että vedenpinnat ovat palautuneet luonnontilaan pitkään kestäneen vedenottokatkoksen vuoksi. Pohjaveden virtauskuva määriteltiin ensin ns. luonnontilassa (kesäkuu 2017). Tämän jälkeen osaan havaintoputkista asennettiin automaattimittarit ja laadittiin ohjelma vedenpintojen seurannasta, kun vedenottamo otettiin käyttöön. Näin saatiin pohjaveden virtauskuva myös vedenottotilanteessa (elokuu 2017). Vedenotto on vaihdellut välillä m 3 /d (Kaivo K1). 3 LÄJITYS 3.1 Läjitettyjen massojen laatu ja määrä Läjitettyä massoja on tutkittu ainakin Vihti Ski Center Oy:n toimeksiannosta (Ramboll ). Maamassoja on tuotu paikalle ainakin talvella 2015/2016 ja syksyllä Massamäärissä on huomattava ero, jos verrataan KTK:n laskemia Vihdin kunnan laskemiin massamääriin. Rambollin laskelma poikkeaa näistä kummastakin. Tonneiksi laskettuna vaihtelee läjityksen määrä välillä t. Rambollin kartoitustietoihin pohjautuva laskelma asettuu tähän väliin, ollen noin t. Rambollin selvityksen mukaan pääosa suoja-alueelle läjitetyistä massoista on silttistä tai soraista hiekkamoreenia (16 koekuoppaa ja 23 näytettä). Savea saman selvityksen mukaan olisi suoja-alueen puolella noin 440 m 3 rtd. Maamassojen haitta-ainepitoisuuksia on tutkittu jälkikäteen. Näytteistä löytyi joitakin kynnysarvojen ylityksiä, mutta Rambollin mukaan maat ovat peräisin alueilta, joilla taustapitoisuus on kynnysarvoa korkeampi. Näin ollen tuotu ylijäämämaa ei ole pilaantunutta. Sulfaattimaiden esiintymisestä ei löytynyt merkkejä. Tehdyistä maaanalyyseistä ja tuloksista laaditaan erillinen raportti (Ramboll). 3.2 Läjityksen sijoittuminen Osa täytöistä sijoittuu suoja-alueen ulkopuolelle etelään ja osin länteen poispäin vedenottamolta viettäville rinteille. Pinta-alaltaan täytöistä sijoittuu suoja-alueelle noin puolet, massoista suurin osa. Copyright Pöyry Finland Oy

6 4 POHJAVESIOLOSUHTEET Raportti Läjitysalue on luonnontilassa ollut kallio/moreenialuetta, jossa kallio on monin paikoin ollut näkyvissä. Alarinteellä maaperä on moreenia, joka painuu laaksopainanteessa savi/silttikerrosten alle ja on siellä yhteydessä vettä kohtalaisen hyvin johtaviin hiekkaja paikoin myös sorakerroksiin. Kallio/moreenimäellä muodostuu jonkin verran pohjavettä, kuitenkin vähemmän kuin hiekka/sorapeitteisillä alueilla. Lumetukseen käytettävä vesi lisää keväällä, lumien sulaessa muodostuvan pohjaveden määrää ja se on suurempi kuin suoja-alueen muilla kallio/moreenimäillä. Kallion viettävää pintaa pitkin vesi kulkeutuu moreenikerrokseen ja virtaa siinä alarinteen suuntaan. Kallio/moreenimäellä muodostuva pohjavesi virtaa edelleen laakso-painanteeseen saven/siltinalaisiin maakerroksiin. Pohjavesi on laaksopainanteessa arteesista, ts. pohjaveden painetaso on maanpinnan yläpuolella. Tämä osoittaa sen, että pohjavesi on yhteydessä kallio/moreenimäkien ylemmällä tasolla esiintyvään pohjaveteen. Tästä syystä on mm. hiihtokeskuksen kallio/moreenimäen vedenottamoa kohti viettävät osat otettu mukaan Isolähteen vedenottamon suoja-alueeseen. Tehdyt tutkimukset osoittavat, että savi/sillttikerrosten paksuus hyvin vettäjohtavien maakerrosten päällä vaihtelee välillä 8 12 m. Laaksopainanteen lammikot ja ojat eivät näytä olevan yhteydessä pohjaveteen. Kallio laaksopainanteessa on syvällä, m syvyydellä maanpinnasta. Ts. savi/silttikerrosten alla on paikoin paksuja kohtalaisen hyvin vettä johtavia maakerroksia. Esimerkiksi golfkentän pisteessä PF1 on kairauksen mukaan 8,2 m savi/silttikerroksen alapuolella 10,3 m hiekkaa, sen alla 11,1 m soraa ja pohjalla kallion päällä 6,1 m soramoreenia. Kallio on pisteessä 35.7 m syvyydellä maanpinnasta. Sen sijaan pisteessä PF3 näitä hyvin vettä johtavia kerroksia ei kairauksen mukaan esiinny vaan 10,5 m savi/silttikerroksen alla on 4,3 m soramoreenia ja sen alla 9,1 m silttiä tai silttimoreenia. Moreeni on yhteydessä hiihtokeskuksen rinteillä esiintyvän moreenin kanssa. Isolähteen vedenottamolta saatava vesi muodostuu pääosin Salpausselällä, vedenottamon pohjoispuolisella osittain hiekkaa käsittävällä mäellä sekä suoja-alueen luoteisnurkassa sijaitsevalla hiekka-alueella. Suoja-alueen moreeni/kalliomäillä muodostuu loput pohjavedestä. Pohjaveden päävirtaussuunnat vedenottamolle ovat virtaus kaakosta ja virtaus luoteesta. 4 5 TULOKSET 5.1 Pohjaveden virtauskuva Virtauskuva luonnontilassa Ennen pohjavedenpinnan luonnontilan mittauksia on vedenottamo ollut pois tuotantokäytöstä yli vuoden, jota voidaan hyvinkin pitää riittävän pitkänä aikana luonnontilan selvittämiseen. Pohjavedenpinnat mitattiin Osa havaintoputkista oli niin arteesisia, että pohjavettä purkautui havaintoputkesta maastoon. Näiden osalta käytimme pohjaveden painetason mittauksissa kansikuvassa esitettyä tekniikkaa. Tiiviillä korkilla ja sen läpi kulkevalla letkulla varustettu järjestely mahdollisti myös näistä putkista pohjaveden painetason tarkan mittaamisen. Pohjaveden Copyright Pöyry Finland Oy

7 Raportti virtauskuva luonnontilassa tilanteessa, jossa vedenottamo on ollut pidemmän aikaa käyttämättömänä, on esitetty kuvassa 1 (tasot N2000). Sen mukaan luonnontilassa laskettelurinteen, täyttöalueen suunnasta saven alle moreenikerroksessa painuva pohjavesi ei virtaa vedenottamolle, vaan sen virtaus kääntyy kohti Koloistenojaa ja edelleen ojan laskusuunnassa länteen. 5 Kuva 1. Pohjaveden virtauskuva luonnontilassa, vedenottamon ollessa pois käytöstä Virtauskuva vedenottamon ollessa käynnissä Vedenottamo käynnistettiin Vedenottoa ohjataan siten, että vettä ei oteta tasaisesti, vaan siinä on varsinkin yöaikaan ajoittuvia katkoksia. Veden tuotantoon käytettiin vedenottamon kolmesta kaivosta kaivoa K1. Pumppaus aloitettiin tuotolla m 3 /d vedentuottoa vähitellen nostettiin niin, että se on viimeaikoina ollut m 3 /d. Vedenottamolla on lupa ottaa pohjavettä m 3 /d. Kuvassa 2 on esitetty vedenpinnat viidestä keskeisestä havaintoputkesta, joihin oli asennettu automaattiset pinnankorkeusmittarit. Copyright Pöyry Finland Oy

8 Raportti ,00 Pohjaveden pinnankorkeudet havaintoputkissa ja vedenottamon pumppausmäärä (m³/d) , , , m mpy. 50, m³/d 49, , , , : : : : : : : : : : :00 PF1 PF2 HP1 HP5 Isolähde vo pumppausmäärät Kuva 2. Vedenpinnat automaattimittareissa ja vedenotto Isolähteen vedenottamolla. Kuvasta nähdään, miten paineellisessa pohjavesimuodostumassa vedenpinta reagoi välittömästi ja selvästi vedenottoon ja sen pysäyttämiseen (sahakuvio). HP5 sijaitsee hiekkamaassa, eikä siinä näy niin selvästi vedenpinnan heilahtelu kuin paineellisissa havaintopisteissä. Paineellisissa havaintopisteissä pohjaveden painetaso on jopa 10 m saven alapinnan yläpuolella, mutta savesta johtuen tällä osuudella ei ole juuri lainkaan tehokasta pohjavesivarastoa, jolloin pohjaveden painetaso laskee jyrkästi ja nopeasti vedenoton alkaessa. Vedenottamolla kaivossa K1 on vedenpinta laskenut vedenoton seurauksena noin 3,1 m Tilanne 17.8.). Golfkentän pisteissä PF1 ja PF2 on vedenpinta samassa ajassa laskenut noin 1,6 m. Vedenoton vaikutus näkyy PF2 pistettä hieman voimakkaampana pisteessä PF1, joka sijaitsee hieman lähempänä vedenottamoa. Pisteessä PF3 ei vedenoton vaikutus juuri näy. Tämä piste sijaitsee laskettelurinteen länsipuolella rinteen alapuolella. Vedenoton aikaansaama voimakas vedenpinnan lasku kääntää laaksopainanteessa pohjaveden virtaussuuntia (kuva 3) ja virtauskuva muuttuu. Golfkentän pisteissä PF2 ja ja PF1, varsinkin pisteessä PF2 pohjavesi virtaa laskettelurinteen itäosasta kohti vedenottamoa. Ts. jos maantäytöllä on vaikutuksia pohjaveden laatuun, voivat ne näkyä vedenottamolta saatavan veden laadussa. Copyright Pöyry Finland Oy

9 Raportti Kuva 3. Pohjaveden virtauskuva vedenottotilanteessa. 5.2 Vedenlaatu Savenalaisissa akvifereissä vedenlaatua leimaa yleisesti huono happipitoisuus ja siitä johtuva suuri rauta- ja mangaanipitoisuus. Näin on tilanne myös Isolähteen vedenottamoa ympäröivän paineellisen, savenalaisen muodostuman osalta. Happea on niukasti kaikissa paineellisissa pisteissä, <0,3 mg/l (PF1, PF2, MV108 MV110). Pisteessä PF3, lähellä laskettelukeskuksen rinnettä, on happea kuitenkin 1,4 ja 1,6 mg/l. Tässä pisteessä happi ei ole vielä ehtinyt kulua, sillä pohjavesi on muodostunut läheisellä rinnealueella. Vedenottamolla happea on vedessä suhteellisen runsaasti (8,2 8,7 mg/l). Myös Salpausselän reunassa sijaitsevan pisteen MV107 pohjavedessä on happea runsaasti 10,9 ja 11,7 mg/l. Rautaa on vastaavasti paineellisissa akviferin osan pisteissä 0,23 9,6 mg/l, eniten pisteessä PF3 (ensimmäinen kierros 9,6 mg/l) ja pisteessä PF1 (toinen kierros, 4,2 mg/l) ja vähiten pisteessä MV110 (0,044 ja 0,056 mg/l). Kaikissa näissä pisteissä rautapitoisuudet ylittävät talousveden laatusuosituksen enimmäisarvon 0,2 mg/l. Vedenottamon vedessä on rautaa vain vähän 0,011 ja <0,01 mg/l (Fe) ja mangaania alle määritysrajan <0,03 mg/l (Mn). Myös MV107 pisteessä rautaa ja mangaania on vähän hapekkaista pohjavesioloista johtuen. Mangaania on paineellisen akviferin osan pisteissä pohjavedessä 0,11 0,26 mg/l pitoisuuksien jäädessä alle talousveden laatusuosituksen enimmäispitoisuuden 0,5 mg/l. Typpiyhdisteitä on kaikissa pisteissä suhteellisen vähän, vaikka vedenottamon suojaalue on suurelta osalta viljeltyä tai golfkenttäaluetta. Savikansi suojaa typpiyhdisteiden pääsyltä pohjaveteen. Nitraattipitoisuudet ovat kaikissa tutkituissa pisteissä alle 5,1 mg/l. Nitriittiä on eniten pisteessä PF3 0,13 mg/l ( ) laskettelurinteen alapuolella, jääden kuitenkin alle talousveden laatusuosituksen enimmäisarvon, 0,5 mg/l. Ammoniumpitoisuudet ovat kauttaaltaan pieniä. Copyright Pöyry Finland Oy

10 Raportti Koliformisia bakteereita todettiin vain ensimmäisellä kierroksella pisteen PF3 vedessä laskettelurinteen alapuolella (43 pmy/100 ml). Yksi koliforminen bakteeri todettiin Golfkentän pisteessä PF2. Muissa pisteissä ei koliformisia bakteereita esiintynyt. Koliformiset bakteerit indikoivat useimmiten pintaveden vaikutusta pohjavedessä, ei niinkään ulosteperäistä likaantumista (E.coleja ei esiintynyt). Pisteessä PF3 saattaa rinteen pintavesi vaikuttaa vedenlaatuun. Muista ravinteista kokonaisfosforia ja fosfaattifosforia on selkeästi eniten pisteessä PF3 laskettelurinteen alapuolella, µg/l (kok. P) ja 460 µg/l (PO 4 -P). Muissa pisteissä kokonaisfosforipitoisuuden maksimi on 76 µg/l. Vaikka nykyisin fosforin osalta ei ole esitetty talousveden laatuvaatimuksissa tai suosituksissa enimmäispitoisuuksia, voidaan ko. pitoisuuksia pitää pohjavedelle sangen suurina. Maaston muokkaus laskettelurinteessä ja mahdollisesti myös täyttötoiminta voivat olla syynä ko. pisteen pohjaveden kohonneisiin fosforipitoisuuksiin. Tietääksemme lannoitusta ei rinteiden osalta harjoiteta. Vedenottamon vedessä kokonaisfosforipitoisuus on pieni alle 5 µg/l. Koska Isolähteen vedenottamolla on keväällä 2016 esiintynyt epätavallista nousua heterotrofisten pesäkeluvun osalta, tutkittiin myös ne vesinäytteistä. Kuvassa 4 on esitetty vedenottamon kokonaispesäkeluvut vuodesta 2010 lähtien. Epätavallinen nousu todettiin huhtikuussa Suurin pesäkelukuarvo oli toukokuussa Kaivo huuhdeltiin ja desinfioitiin kesäkuussa Heinäkuussa oli siitä huolimatta kokonaispesäkeluku 120 pmy/ml, eikä kaivoa otettu tuotantoon. 8 Kokonaispesäkeluku, pmy/ml Kokonaispesäkeluvun kehitys Isolähteen vedenottamon kaivossa K1 noin Kuva 4. Kaivon K1 kokonaispesäkeluvun kehitys Vedenottamon ns. lepotilanäytteet otettiin muutaman tunnin pumppauksen jälkeen. Kokonaispesäkeluku oli 73 pmy/ml. Suurimmat pesäkeluvun arvot olivat golfkentän pisteissä PF1 (140 pmy/ml) ja PF2 >300 pmy/ml) sekä laskettelurinteen alapuolisessa pisteessä PF3 (>300 pmy/ml). Muissa pisteissä pesäkeluvut olivat pienempiä kuin vedenottamolla, <73 pmy/ml. Toisella näytekierroksella suurimmat pesäkeluvun arvot olivat samoissa pisteissä PF1 (140), PF2 (87) ja PF3 (300). Kokonaispesäkeluvussa pesäkkeiden lukumäärä kertoo arvion vedessä olevien elävien aerobisten, heterotrofisten bakteereiden sekä myös hiivojen ja homeiden lukumäärästä. Hapetus/pelkistysolosuhteiden muuttuessa myös vähähappisessa tai hapettomassa pohjavedessä yleisesti esiintyvien rauta- ja mangaanibakteerien toiminta voi kohottaa Copyright Pöyry Finland Oy

11 Raportti pesäkelukua. Pesäkkeiden lukumäärälle ei ole talousveden enimmäispitoisuuksissa esitetty ylärajaa, mutta pullotetun ja säiliössä myytävän veden laatuvaatimuksen enimmäispitoisuus on 100 pmy/ml (22 o C). Pesäkkeiden lukumäärä on tavallisesti asettunut kullekin raakavedelle ominaiselle tasolle. Epätavallisissa muutoksissa on kuitenkin syytä asiaa selvittää tarkemmin. Epätavallisena voidaan pitää huhtitoukokuussa 2016 tapahtunutta muutosta, jolloin pesäkeluvut kohosivat huimasti. Vedenottamon rakenteissa tai maaperäoloissa ei alustavissa selvityksissä kuitenkaan selvinnyt tähän muutokseen johtanutta syytä. Sitä, onko talvella 2015/2016 tehdyillä VihtiSki:n maantäytöillä mahdollisesti osuutta asiaan, on vaikea todeta, sillä täytöt tulivat ilman lupaa ja vedenottajalle yllätyksenä. Siksi ei ollut mahdollista asentaa tarvittavia havaintoputkia ja seurata vedenlaatua ennen ja jälkeen täytön. Nyt tiedossa on pelkästään vedenottamolta ennen ja jälkeen täyttöjen otettuja valvontatutkimusnäytteitä sekä nyt asennettujen uusien havaintoputkien näytetuloksia. Viitteitä siitä, että täytöillä voi olla yhteyttä pesäkelukujen kohoamiseen Isolähteen vedenottamolla, on siis olemassa. Molemmilla näytekerroilla on golfkentän pisteissä PF1 ja PF2 sekä laskettelurinteen alapuolisessa pisteessä PF3 todettu suurimmat pesäkeluvun arvot. Maantäyttö ja maan myllääminen voi aiheuttaa muutoksia mikrobitoimintaan. Lisäksi rinteiden lumetus lisää keinotekoisesti kevään sulamisvesiä ja pohjaveden muodostumista laskettelurinteellä, jolloin mikrobeja voi joutua myös pohjaveteen. Erityismäärityksistä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) ei todettu missään pisteessä ja raskasmetallipitoisuudet olivat pieniä. 9 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Oleellisia asioita selvitettäessä VihtiSki Center Oy:n maanläjityksen vaikutuksia pohjaveteen ja Isolähteen vedenottamolle ovat: Täyttöjen sijainti Täyttöjen laatu Pohjavesiolosuhteet ja ennen kaikkea pohjaveden virtauskuva eri vedenottotilanteissa Suuri osa täytöistä sijoittuu Isolähteen vedenottamon suoja-alueelle rinteille, jotka viettävät laaksopainanteeseen, jossa Isolähteen vedenottamo sijaitsee. Täyttömateriaali on pääosin silttistä ja soraista hiekkamoreenia. Ramboll Finland Oy:n selvityksen mukaan savitäyttöä on suoja-alueella vain vähän. Jälkikäteen maamassoissa ei ole todettu alkuperäkohteen tausta-arvoista poikkeavia haitta-ainepitoisuuksia. Haittaaineita kuten raskasmetalleja ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) ei pohjavesinäytteissä myöskään todettu. Täyttöalue on kallio/moreenialuetta, myös täyttö on Ramboll Finland Oy ( ) mukaan moreenia. Rinteiden moreenilla on kairauksissa todettu yhteys laaksopainanteen savi/silttikerroksen alle ja siellä varsin hyvin vettä johtaviin sora- ja hiekkakerroksiin. Osoituksena siitä, että kallio/moreenirinteillä on hydraulinen yhteys savenalaisiin kerrostumiin, on laaksopainanteen arteesinen pohjavesi (pohjaveden painetaso maanpinnan yläpuolella). Kun vedenottamo on pidemmän aikaa pois toiminnasta, on pohjaveden virtauskuva sellainen, että täyttöalueella ja sen alapuolisilla rinteillä muodostuva pohjavesi ei virtaa Copyright Pöyry Finland Oy

12 Raportti vedenottamolle vaan virtaus kääntyy Koloistenojan laskusuunnan mukaiseksi lopulta länteen. Vedenottamon ollessa toiminnassa vedenoton seurauksena paineellisen pohjaveden pinnat laskevat lähimmissä paineellisissa pisteissä PF1, PF2 ja MV110 välittömästi ja paljon, jolloin virtauskuva alueella muuttuu siten, että täyttöalueella ja sen alapuolisilla rinteillä muodostuva pohjavesi virtaa vedenottamon suuntaan aivan läntisimpiä täyttöja rinnealueita lukuun ottamatta. Täyttöalueella muodostuu pohjavettä, jota keinotekoinen rinteiden lumetus lisää lumien sulaessa. Pohjaveden laatu on laaksopainanteessa savenalaisessa pohjavedessä heikko, sillä huonosta happitilanteesta johtuen vedessä on runsaasti rautaa ja mangaania. Heikkolaatuisinta pohjavesi oli läntisen rinnealueen alapuolisessa pisteessä PF3. Siinä oli eniten rautaa, fosforia, koliformisia bakteereita, nitriittiä ja pesäkeluku oli korkein yhdessä golfkentän pisteiden PF1 ja PF2 kanssa. Pisteen PF3 osalta voidaan kuitenkin todeta, että sen kohdalta pohjavesi ei virtaa missään tilanteessa kohti Isolähteen vedenottamoa. Pisteessä PF3 kaikki analyysit täyttävät talousvesiasetuksen laatuvaatimukset, ylitykset mm. raudan ja bakteereiden osalta koskevat laatusuositusten ylityksiä. Vettä voidaan luonnehtia nuhraantuneeksi. Erityismäärityksistä ja haitallisista yhdisteistä määritettiin raskasmetallipitoisuudet ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet. Niitä ei todettu minkään tutkimuspisteen pohjavedessä. Isolähteen vedenottamolla kaivossa K1 todettiin lumiensulamisaikaan huhtitoukokuussa 2016 epätavallisen korkeita kokonaispesäkelukuja, jopa noin pesäkettä muodostavaa yksikköä millilitraa kohti. Kun asiaa selvitettiin vesilaitoksen toimesta, ei vedenottamolla todettu mitään merkkejä muutoksista, jotka voisivat olla syynä kohonneisiin pesäkelukuarvoihin. Kaivoa on huuhdeltu ja desinfioitu, mutta ongelma ei kokonaan poistunut. Vedenottamo otettiin pois käytöstä heinäkuun alussa Nyt tehdyssä tutkimuksessa selkeästi suurimmat pesäkeluvut todettiin golfkentän pisteissä PF1, PF2 ja laskettelurinteen alapuolen pisteessä PF3. Läjitykset ja maan muokkaus talvella 2015/2016 laskettelukeskuksessa voivat käsityksemme mukaan aiheuttaa mikrobitoiminnassa muutoksia, jotka voivat heijastua pohjaveden laadussa. Koska täytöt tehtiin luvatta ja ne tulivat vedenottajalle yllätyksenä, ei asiaa ole voitu tutkia niin, että täyttöjen ja maanmuokkauksen yhteyttä pohjaveden pesäkelukuihin olisi voitu tutkia esim. asentamalla havaintoputkia ja ottamalla niistä vesinäytteitä. Nyt ainoat vesinäytteet ennen ja jälkeen täyttöjen ovat pelkästään vedenottamolta. Muista pisteistä on vain täytön jälkeen tehtyjä analyysejä. Pohjaveden virtaussuunta ja analyysitulokset kuitenkin viittaavat mahdolliseen yhteyteen laskettelurinteen suunnalla ja vedenottamolla todettujen kohonneiden pesäkelukujen välillä. 10 Vantaalla 25. syyskuuta 2017 Pöyry Finland Oy Copyright Pöyry Finland Oy

13

14 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 ASIAKAS NÄYTE Nimi Yhteyshenkilö PÖYRY FINLAND OY Jukka Ikäheimo SGS Refno Raportointi pvm KE R Osoite PL VANTAA Saapumis pvm Aloitus pvm Valmistumis pvm Projekti Asiakkaan viite Näytteiden lkm Vihdin Vesi 7 KOMMENTIT Vihdin vesi, Isolähteen vedenottamo KE (viitteenne: PF 1) lämpötila 17 celsiusastetta KE (viitteenne: PF 2) lämpötila 17 celsiusastetta KE (viitteenne: PF 3) lämpötila 17 celsiusastetta KE (viitteenne: ottamo) lämpötila 16,9 celsiusastetta KE (viitteenne: MV 107) lämpötila 16,6 celsiusastetta KE (viitteenne: MV 109) lämpötila 17 celsiusastetta KE (viitteenne: MV 110) lämpötila 17 celsiusastetta ALLEKIRJOITUKSET Rami Aalto Laboratoriokemisti ALAVIITTEET JA HUOMAUTUKSET * DL - Tämä analyysi ei ole akkreditoitu Määritysraja Ei analysoitu Laboratorio toimittaa analyysien mittausepävarmuusarviot pyydettäessä. 7) Alihankinta Kymen Ympäristölaboratorio Oy:n FINAS:n akkreditoimassa testauslaboratoriossa Yritys on antanut tämän raportin SGS Palvelujen Yleisten Toimitusehtojensa (SGS General Conditions of Services) mukaisesti, jotka ovat saatavilla osoitteessa Toimitusehdot sisältävät rajoituksia yrityksen vahingonkorvausvastuuseen, hyvityksiin ja lain valintaan. Tämän dokumentin haltijan tulee huomioida, että informaatio tässä dokumentissa kuvaa tilanteen sellaisena kuin yhtiö on sen työsuorituksensa aikana todennut asiakkaan mahdollisten ohjeiden mukaisesti. Yrityksen vastuu rajoitttuu yrityksen asiakkaaseen eikä tämä dokumentti estä kaupan osapuolia käyttämästä kaupan asiakirjojen mukaisia oikeuksia ja velvoitteita. Tämän dokumentin sisällön tai ulkomuodon luvaton muuttaminen, väärentäminen tai vääristely on lainvastaista ja tekijä voidaan asettaa syytteeseen lain ankarimman tulkinnan mukaisesti. Ellei erikseen ole mainittu: (a) tässä dokumentissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä ja (b) näytteitä säilytetään korkeintaan 2 viikkoa. Tämän dokumentin saa kopioida vain kokonaan, ellei yritys ole antanut kirjallista lupaa osittaiseen kopiointiin. SGS Finland Oy Kotolahdentie 10 FI Kotka Finland t , f , Member of the SGS Group (SGS SA) Business ID Page 1 of 7

15 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE PF 1 KE PF 2 KE PF 3 KE Ottamo KE MV 107 Analyysi Yksikkö DL Kokonaispesäkeluku (22 C, 68h) 7) Menetelmä: EN ISO 6222/99 Kokonaispesäkeluku (22 C, 68h) pmy/ ml >300 > Kolimuotoiset bakteerit vedestä (Colilert-pikamenetelmä) 7) Menetelmä: Colilert E. coli-bakteerit pmy/100 ml Kolimuotoiset bakteerit pmy/100 ml ph vedestä Menetelmä: ISO 10523:2008 ph ph-yksikkö Elohopea vesinäytteestä Menetelmä: Kumottu SFS-EN 1483 Elohopea µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 Liukoiset metallit vesinäytteestä, ICP-MS Menetelmä: EN ISO Arseeni µg/l 0.4 <0.4 < Kadmium µg/l 0.1 <0.1 <0.1 <0.1 <0.1 <0.1 Koboltti µg/l 0.2 <0.2 < <0.2 <0.2 Kromi µg/l 0.3 <0.3 <0.3 < Kupari µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 < Nikkeli µg/l 1 <1.0 < <1.0 <1.0 Lyijy µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 Sinkki µg/l 5 <5.0 <5.0 <5.0 <5.0 <5.0 Antimoni µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Rauta * µg/l <10 <10 Mangaani * µg/l <3.0 <3.0 Metallien kokonaispitoisuudet vesinäytteestä, ICP-MS Menetelmä: EN ISO Mangaani µg/l <3.0 <3.0 Rauta µg/l Anionit vedestä, IC Menetelmä: SFS-EN ISO :2009 Kloridi mg/l Sulfaatti mg/l Sähkönjohtavuus vesinäytteestä Menetelmä: SFS-EN Sähkönjohtavuus ms/m Kemiallinen hapenkulutus COD(Mn) luonnonvedestä Menetelmä: SFS3036 COD(Mn), luonnonvesi mg/l 1 <1.0 < <1.0 < Page 2 of 7

16 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE PF 1 KE PF 2 KE PF 3 KE Ottamo KE MV 107 Analyysi Yksikkö DL Happi vesinäytteestä Menetelmä: SFS-EN Happi mg/l 0.3 <0.3 < Sameus vedestä Menetelmä: ISO Sameus FNU Nitraatti/Nitraattityppi luonnonvedestä 7) Menetelmä: Aquakem sis. menet. SFS3031:1990 kum. standardi Nitraatti µg/l 25 < 25 < Nitriitti/Nitriittityppi luonnonvedestä 7) Menetelmä: SFS 3029 Nitriitti µg/l 5 < < 5 < 5 Ammonium luonnonvedestä 7) Menetelmä: SFS3032 Ammonium, luonnonvesi mg NH4/l < < Kokonaisfosfori luonnonvedestä 7) Menetelmä: SFS3026 kumottu std, sis.menet. Kokonaisfosfori, luonnonvesi µg P/l Fosfaattifosfori luonnonvedestä 7) Menetelmä: SFS3025 kumottu std, sis.menet. Fosfaattifosfori, luonnonvesi µg P/l Haihtuvat orgaaniset yhdisteet vesinäytteestä Menetelmä: SFS-EN ISO AROMAATTISET YHDISTEET * Bentseeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 Tolueeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 Etyylibentseeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 m+p-xyleeni µg/l 0.4 <0.4 <0.4 <0.4 <0.4 <0.4 o-xyleeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 Styreeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 n-propyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 Isopropyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 1,2,4-trimetyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 1,3,5-trimetyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 n-butyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 sec-butyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 tert-butyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 4-Isopropyylitolueeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 Naftaleeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 OXYGENAATIT * MTBE µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 TAME µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 < Page 3 of 7

17 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE PF 1 KE PF 2 KE PF 3 KE Ottamo KE MV 107 Analyysi Yksikkö DL Haihtuvat orgaaniset yhdisteet vesinäytteestä Menetelmä: SFS-EN ISO (continued) ETBE * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 TAEE * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 DIPE * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 HALOGENOIDUT AROMAATTISET Bromibentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 Klooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 2-Klooritolueeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 4-Klooritolueeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 1,2-Diklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 1,3-Diklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 1,4-Diklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 1,2,3-Triklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 1,2,4-Triklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 1,3,5-Triklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 HALOGENOIDUT ALIFAATTISET YHDISTEET Bromimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Bromikloorimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Bromidikloorimetaani µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Dibromikloorimetaani µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Tribromimetaani µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Dibromimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,2-Dibromietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,2-Dibromi-3-klooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Kloorimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Kloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Vinyylikloridi * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 Hiilitetrakloridi * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Kloroformi µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Metyleenikloridi * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,1-Dikloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,2-Dikloorietaani µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,1,1-Trikloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,1,2-Trikloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,1,1,2-Tetrakloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,1,2,2-Tetrakloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,1-dikloorieteeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 cis-1,2-dikloorieteeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 trans-1,2-dikloorieteeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Trikloorieteeni µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Tetrakloorieteeni µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,2-Diklooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,3-Diklooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 2,2-Diklooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,2,3-Triklooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,1-Diklooripropeeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 cis-1,3-diklooripropeeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 trans-1,3-diklooripropeeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Diklooridifluorimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Trikloorifluorimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 < Page 4 of 7

18 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE MV 109 KE MV 110 Analyysi Yksikkö DL Kokonaispesäkeluku (22 C, 68h) 7) Menetelmä: EN ISO 6222/99 Kokonaispesäkeluku (22 C, 68h) pmy/ ml arv. 2 Kolimuotoiset bakteerit vedestä (Colilert-pikamenetelmä) 7) Menetelmä: Colilert E. coli-bakteerit pmy/100 ml Kolimuotoiset bakteerit pmy/100 ml ph vedestä Menetelmä: ISO 10523:2008 ph ph-yksikkö Elohopea vesinäytteestä Menetelmä: Kumottu SFS-EN 1483 Elohopea µg/l 0.2 <0.2 <0.2 Liukoiset metallit vesinäytteestä, ICP-MS Menetelmä: EN ISO Arseeni µg/l Kadmium µg/l 0.1 <0.1 <0.1 Koboltti µg/l 0.2 <0.2 <0.2 Kromi µg/l 0.3 <0.3 <0.3 Kupari µg/l 1 <1.0 <1.0 Nikkeli µg/l 1 <1.0 <1.0 Lyijy µg/l 0.5 <0.5 <0.5 Sinkki µg/l 5 <5.0 <5.0 Antimoni µg/l 1 <1.0 <1.0 Rauta * µg/l Mangaani * µg/l Metallien kokonaispitoisuudet vesinäytteestä, ICP-MS Menetelmä: EN ISO Mangaani µg/l Rauta µg/l Anionit vedestä, IC Menetelmä: SFS-EN ISO :2009 Kloridi mg/l Sulfaatti mg/l Sähkönjohtavuus vesinäytteestä Menetelmä: SFS-EN Sähkönjohtavuus ms/m Kemiallinen hapenkulutus COD(Mn) luonnonvedestä Menetelmä: SFS3036 COD(Mn), luonnonvesi mg/l 1 <1.0 < Page 5 of 7

19 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE MV 109 KE MV 110 Analyysi Yksikkö DL Happi vesinäytteestä Menetelmä: SFS-EN Happi mg/l 0.3 <0.3 <0.3 Sameus vedestä Menetelmä: ISO Sameus FNU Nitraatti/Nitraattityppi luonnonvedestä 7) Menetelmä: Aquakem sis. menet. SFS3031:1990 kum. standardi Nitraatti µg/l < 25 Nitriitti/Nitriittityppi luonnonvedestä 7) Menetelmä: SFS 3029 Nitriitti µg/l 5 < 5 < 5 Ammonium luonnonvedestä 7) Menetelmä: SFS3032 Ammonium, luonnonvesi mg NH4/l Kokonaisfosfori luonnonvedestä 7) Menetelmä: SFS3026 kumottu std, sis.menet. Kokonaisfosfori, luonnonvesi µg P/l Fosfaattifosfori luonnonvedestä 7) Menetelmä: SFS3025 kumottu std, sis.menet. Fosfaattifosfori, luonnonvesi µg P/l Haihtuvat orgaaniset yhdisteet vesinäytteestä Menetelmä: SFS-EN ISO AROMAATTISET YHDISTEET * Bentseeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 Tolueeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 Etyylibentseeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 m+p-xyleeni µg/l 0.4 <0.4 <0.4 o-xyleeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 Styreeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 n-propyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 Isopropyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 1,2,4-trimetyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 1,3,5-trimetyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 n-butyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 sec-butyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 tert-butyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 4-Isopropyylitolueeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 Naftaleeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 OXYGENAATIT * MTBE µg/l 1 <1.0 <1.0 TAME µg/l 1 <1.0 < Page 6 of 7

20 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE MV 109 KE MV 110 Analyysi Yksikkö DL Haihtuvat orgaaniset yhdisteet vesinäytteestä Menetelmä: SFS-EN ISO (continued) ETBE * µg/l 1 <1.0 <1.0 TAEE * µg/l 1 <1.0 <1.0 DIPE * µg/l 1 <1.0 <1.0 HALOGENOIDUT AROMAATTISET Bromibentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 Klooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 2-Klooritolueeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 4-Klooritolueeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 1,2-Diklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 1,3-Diklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 1,4-Diklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 1,2,3-Triklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 1,2,4-Triklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 1,3,5-Triklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 HALOGENOIDUT ALIFAATTISET YHDISTEET Bromimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 Bromikloorimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 Bromidikloorimetaani µg/l 1 <1.0 <1.0 Dibromikloorimetaani µg/l 1 <1.0 <1.0 Tribromimetaani µg/l 1 <1.0 <1.0 Dibromimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 1,2-Dibromietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 1,2-Dibromi-3-klooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 Kloorimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 Kloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 Vinyylikloridi * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 Hiilitetrakloridi * µg/l 1 <1.0 <1.0 Kloroformi µg/l 1 <1.0 <1.0 Metyleenikloridi * µg/l 1 <1.0 <1.0 1,1-Dikloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 1,2-Dikloorietaani µg/l 1 <1.0 <1.0 1,1,1-Trikloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 1,1,2-Trikloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 1,1,1,2-Tetrakloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 1,1,2,2-Tetrakloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 1,1-dikloorieteeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 cis-1,2-dikloorieteeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 trans-1,2-dikloorieteeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 Trikloorieteeni µg/l 1 <1.0 <1.0 Tetrakloorieteeni µg/l 1 <1.0 <1.0 1,2-Diklooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 1,3-Diklooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 2,2-Diklooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 1,2,3-Triklooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 1,1-Diklooripropeeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 cis-1,3-diklooripropeeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 trans-1,3-diklooripropeeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 Diklooridifluorimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 Trikloorifluorimetaani * µg/l 1 <1.0 < Page 7 of 7

21 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 ASIAKAS NÄYTE Nimi Yhteyshenkilö PÖYRY FINLAND OY Jukka Ikäheimo SGS Refno Raportointi pvm KE R Osoite PL VANTAA Saapumis pvm Aloitus pvm Valmistumis pvm Projekti Asiakkaan viite Näytteiden lkm Vihdin Vesi 7 KOMMENTIT Vihdin vesi, Isolähteen vedenottamo Bakteeritulokset suuntaa-antavia. Bakteerianalyysit suoritettu standardin mukaisen analysointiajan jälkeen. ALLEKIRJOITUKSET Rami Aalto Laboratoriokemisti ALAVIITTEET JA HUOMAUTUKSET * DL - Tämä analyysi ei ole akkreditoitu Määritysraja Ei analysoitu Laboratorio toimittaa analyysien mittausepävarmuusarviot pyydettäessä. 7) Alihankinta Kymen Ympäristölaboratorio Oy:n FINAS:n akkreditoimassa testauslaboratoriossa Yritys on antanut tämän raportin SGS Palvelujen Yleisten Toimitusehtojensa (SGS General Conditions of Services) mukaisesti, jotka ovat saatavilla osoitteessa Toimitusehdot sisältävät rajoituksia yrityksen vahingonkorvausvastuuseen, hyvityksiin ja lain valintaan. Tämän dokumentin haltijan tulee huomioida, että informaatio tässä dokumentissa kuvaa tilanteen sellaisena kuin yhtiö on sen työsuorituksensa aikana todennut asiakkaan mahdollisten ohjeiden mukaisesti. Yrityksen vastuu rajoitttuu yrityksen asiakkaaseen eikä tämä dokumentti estä kaupan osapuolia käyttämästä kaupan asiakirjojen mukaisia oikeuksia ja velvoitteita. Tämän dokumentin sisällön tai ulkomuodon luvaton muuttaminen, väärentäminen tai vääristely on lainvastaista ja tekijä voidaan asettaa syytteeseen lain ankarimman tulkinnan mukaisesti. Ellei erikseen ole mainittu: (a) tässä dokumentissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä ja (b) näytteitä säilytetään korkeintaan 2 viikkoa. Tämän dokumentin saa kopioida vain kokonaan, ellei yritys ole antanut kirjallista lupaa osittaiseen kopiointiin. SGS Finland Oy Kotolahdentie 10 FI Kotka Finland t , f , Member of the SGS Group (SGS SA) Business ID Page 1 of 7

22 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE PF 1 KE PF 2 KE PF 3 KE MV 107 KE MV 109 Analyysi Yksikkö DL Kolimuotoiset bakteerit vedestä (Colilert-pikamenetelmä) 7) Menetelmä: Colilert E. coli-bakteerit pmy/100 ml Kolimuotoiset bakteerit pmy/100 ml Kokonaispesäkeluku (22 C, 68h) 7) Menetelmä: EN ISO 6222/99 Kokonaispesäkeluku (22 C, 68h) pmy/ ml 10 > >300 >300 >300 ph vedestä Menetelmä: ISO 10523:2008 ph ph-yksikkö Elohopea vesinäytteestä Menetelmä: Kumottu SFS-EN 1483 Elohopea µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 Liukoiset metallit vesinäytteestä, ICP-MS Menetelmä: EN ISO Arseeni µg/l Kadmium µg/l 0.1 <0.1 <0.1 <0.1 <0.1 <0.1 Koboltti µg/l 0.2 <0.2 < <0.2 <0.2 Kromi µg/l 0.3 <0.3 <0.3 < <0.3 Kupari µg/l 1 <1.0 < <1.0 Nikkeli µg/l 1 <1.0 < <1.0 <1.0 Lyijy µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 Sinkki µg/l 5 <5.0 <5.0 <5.0 <5.0 <5.0 Antimoni µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Rauta * µg/l <10 <10 Mangaani * µg/l < Metallien kokonaispitoisuudet vesinäytteestä, ICP-MS Menetelmä: EN ISO Mangaani µg/l < Rauta µg/l Anionit vedestä, IC Menetelmä: SFS-EN ISO :2009 Kloridi mg/l Sulfaatti mg/l Sähkönjohtavuus vesinäytteestä Menetelmä: SFS-EN Sähkönjohtavuus ms/m Kemiallinen hapenkulutus COD(Mn) luonnonvedestä Menetelmä: SFS3036 COD(Mn), luonnonvesi mg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 < Page 2 of 7

23 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE PF 1 KE PF 2 KE PF 3 KE MV 107 KE MV 109 Analyysi Yksikkö DL Happi vesinäytteestä Menetelmä: SFS-EN Happi mg/l 0.3 <0.3 < <0.3 Sameus vedestä Menetelmä: ISO Sameus FNU Nitraatti/Nitraattityppi luonnonvedestä 7) Menetelmä: Aquakem sis. menet. SFS3031:1990 kum. standardi Nitraatti µg/l 25 < 25 < < 25 Nitriitti/Nitriittityppi luonnonvedestä 7) Menetelmä: SFS 3029 Nitriitti µg/l 5 < 5 < 5 9 < 5 6 Ammonium luonnonvedestä 7) Menetelmä: SFS3032 Ammonium, luonnonvesi mg NH4/l < Kokonaisfosfori luonnonvedestä 7) Menetelmä: SFS3026 kumottu std, sis.menet. Kokonaisfosfori, luonnonvesi µg P/l Fosfaattifosfori luonnonvedestä 7) Menetelmä: SFS3025 kumottu std, sis.menet. Fosfaattifosfori, luonnonvesi µg P/l Haihtuvat orgaaniset yhdisteet vesinäytteestä Menetelmä: SFS-EN ISO AROMAATTISET YHDISTEET * Bentseeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 Tolueeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 Etyylibentseeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 m+p-xyleeni µg/l 0.4 <0.4 <0.4 <0.4 <0.4 <0.4 o-xyleeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 Styreeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 n-propyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 Isopropyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 1,2,4-trimetyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 1,3,5-trimetyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 n-butyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 sec-butyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 tert-butyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 4-Isopropyylitolueeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 <0.2 Naftaleeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 OXYGENAATIT * MTBE µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 TAME µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 < Page 3 of 7

24 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE PF 1 KE PF 2 KE PF 3 KE MV 107 KE MV 109 Analyysi Yksikkö DL Haihtuvat orgaaniset yhdisteet vesinäytteestä Menetelmä: SFS-EN ISO (continued) ETBE * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 TAEE * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 DIPE * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 HALOGENOIDUT AROMAATTISET Bromibentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 Klooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 2-Klooritolueeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 4-Klooritolueeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 1,2-Diklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 1,3-Diklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 1,4-Diklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 1,2,3-Triklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 1,2,4-Triklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 1,3,5-Triklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 HALOGENOIDUT ALIFAATTISET YHDISTEET Bromimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Bromikloorimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Bromidikloorimetaani µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Dibromikloorimetaani µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Tribromimetaani µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Dibromimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,2-Dibromietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,2-Dibromi-3-klooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Kloorimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Kloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Vinyylikloridi * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 <0.5 Hiilitetrakloridi * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Kloroformi µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Metyleenikloridi * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,1-Dikloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,2-Dikloorietaani µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,1,1-Trikloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,1,2-Trikloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,1,1,2-Tetrakloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,1,2,2-Tetrakloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,1-dikloorieteeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 cis-1,2-dikloorieteeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 trans-1,2-dikloorieteeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Trikloorieteeni µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Tetrakloorieteeni µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,2-Diklooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,3-Diklooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 2,2-Diklooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,2,3-Triklooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 1,1-Diklooripropeeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 cis-1,3-diklooripropeeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 trans-1,3-diklooripropeeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Diklooridifluorimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 Trikloorifluorimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 <1.0 <1.0 < Page 4 of 7

25 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE MV 110 KE VEDENOTTAMO KAIVO 1 Analyysi Yksikkö DL Kolimuotoiset bakteerit vedestä (Colilert-pikamenetelmä) 7) Menetelmä: Colilert E. coli-bakteerit pmy/100 ml Kolimuotoiset bakteerit pmy/100 ml Kokonaispesäkeluku (22 C, 68h) 7) Menetelmä: EN ISO 6222/99 Kokonaispesäkeluku (22 C, 68h) pmy/ ml 10 >300 arv. 1 ph vedestä Menetelmä: ISO 10523:2008 ph ph-yksikkö Elohopea vesinäytteestä Menetelmä: Kumottu SFS-EN 1483 Elohopea µg/l 0.2 <0.2 <0.2 Liukoiset metallit vesinäytteestä, ICP-MS Menetelmä: EN ISO Arseeni µg/l Kadmium µg/l 0.1 <0.1 <0.1 Koboltti µg/l 0.2 <0.2 <0.2 Kromi µg/l 0.3 <0.3 <0.3 Kupari µg/l 1 <1.0 <1.0 Nikkeli µg/l 1 <1.0 <1.0 Lyijy µg/l 0.5 <0.5 <0.5 Sinkki µg/l 5 <5.0 <5.0 Antimoni µg/l 1 <1.0 <1.0 Rauta * µg/l 10 <10 <10 Mangaani * µg/l 3 47 <3.0 Metallien kokonaispitoisuudet vesinäytteestä, ICP-MS Menetelmä: EN ISO Mangaani µg/l 3 67 <3.0 Rauta µg/l <10 Anionit vedestä, IC Menetelmä: SFS-EN ISO :2009 Kloridi mg/l Sulfaatti mg/l Sähkönjohtavuus vesinäytteestä Menetelmä: SFS-EN Sähkönjohtavuus ms/m Kemiallinen hapenkulutus COD(Mn) luonnonvedestä Menetelmä: SFS3036 COD(Mn), luonnonvesi mg/l 1 <1.0 < Page 5 of 7

26 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE MV 110 KE VEDENOTTAMO KAIVO 1 Analyysi Yksikkö DL Happi vesinäytteestä Menetelmä: SFS-EN Happi mg/l 0.3 < Sameus vedestä Menetelmä: ISO Sameus FNU <0.20 Nitraatti/Nitraattityppi luonnonvedestä 7) Menetelmä: Aquakem sis. menet. SFS3031:1990 kum. standardi Nitraatti µg/l Nitriitti/Nitriittityppi luonnonvedestä 7) Menetelmä: SFS 3029 Nitriitti µg/l 5 < 5 < 5 Ammonium luonnonvedestä 7) Menetelmä: SFS3032 Ammonium, luonnonvesi mg NH4/l Kokonaisfosfori luonnonvedestä 7) Menetelmä: SFS3026 kumottu std, sis.menet. Kokonaisfosfori, luonnonvesi µg P/l Fosfaattifosfori luonnonvedestä 7) Menetelmä: SFS3025 kumottu std, sis.menet. Fosfaattifosfori, luonnonvesi µg P/l Haihtuvat orgaaniset yhdisteet vesinäytteestä Menetelmä: SFS-EN ISO AROMAATTISET YHDISTEET * Bentseeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 Tolueeni µg/l 0.2 < Etyylibentseeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 m+p-xyleeni µg/l 0.4 <0.4 <0.4 o-xyleeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 Styreeni µg/l 0.2 <0.2 <0.2 n-propyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 Isopropyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 1,2,4-trimetyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 1,3,5-trimetyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 n-butyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 sec-butyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 tert-butyylibentseeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 4-Isopropyylitolueeni * µg/l 0.2 <0.2 <0.2 Naftaleeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 OXYGENAATIT * MTBE µg/l 1 <1.0 <1.0 TAME µg/l 1 <1.0 < Page 6 of 7

27 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE MV 110 KE VEDENOTTAMO KAIVO 1 Analyysi Yksikkö DL Haihtuvat orgaaniset yhdisteet vesinäytteestä Menetelmä: SFS-EN ISO (continued) ETBE * µg/l 1 <1.0 <1.0 TAEE * µg/l 1 <1.0 <1.0 DIPE * µg/l 1 <1.0 <1.0 HALOGENOIDUT AROMAATTISET Bromibentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 Klooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 2-Klooritolueeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 4-Klooritolueeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 1,2-Diklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 1,3-Diklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 1,4-Diklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 1,2,3-Triklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 1,2,4-Triklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 1,3,5-Triklooribentseeni * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 HALOGENOIDUT ALIFAATTISET YHDISTEET Bromimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 Bromikloorimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 Bromidikloorimetaani µg/l 1 <1.0 <1.0 Dibromikloorimetaani µg/l 1 <1.0 <1.0 Tribromimetaani µg/l 1 <1.0 <1.0 Dibromimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 1,2-Dibromietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 1,2-Dibromi-3-klooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 Kloorimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 Kloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 Vinyylikloridi * µg/l 0.5 <0.5 <0.5 Hiilitetrakloridi * µg/l 1 <1.0 <1.0 Kloroformi µg/l 1 <1.0 <1.0 Metyleenikloridi * µg/l 1 <1.0 <1.0 1,1-Dikloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 1,2-Dikloorietaani µg/l 1 <1.0 <1.0 1,1,1-Trikloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 1,1,2-Trikloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 1,1,1,2-Tetrakloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 1,1,2,2-Tetrakloorietaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 1,1-dikloorieteeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 cis-1,2-dikloorieteeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 trans-1,2-dikloorieteeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 Trikloorieteeni µg/l 1 <1.0 <1.0 Tetrakloorieteeni µg/l 1 <1.0 <1.0 1,2-Diklooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 1,3-Diklooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 2,2-Diklooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 1,2,3-Triklooripropaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 1,1-Diklooripropeeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 cis-1,3-diklooripropeeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 trans-1,3-diklooripropeeni * µg/l 1 <1.0 <1.0 Diklooridifluorimetaani * µg/l 1 <1.0 <1.0 Trikloorifluorimetaani * µg/l 1 <1.0 < Page 7 of 7

28 TESTAUSSELOSTE (1) Vesi Tilaaja SGS Finland Oy Kotolahdentie KOTKA Näytetiedot Näyte Talousvesi Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Viite Aleksi Laine/Pöyry Analyysi Heterotrofinen pesäkeluku Koliformiset bakteerit 22 C Yksikkö pmy/ml mpn/ 100 ml Menetelmä SFS-EN ISO 6222:1999 SFS-EN ISO :2012 Näyte * * , Talousvesi, Vedenottamo kaivo , Talousvesi, PF , Talousvesi, PF , Talousvesi, PF , Talousvesi, MV , Talousvesi, MV , Talousvesi, MV * = Akkreditoitu menetelmä Yhteyshenkilö Wikman Helena, , Mikrobiologi Kalso Seija toimitusjohtaja Tiedoksi SGS Inspection Serv. /Laine Aleksi, aleksi.laine@sgs.com; SGS Kotka, kotka.reports@sgs.com, otto.ahonen@sgs.com Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI