RINTEELÄN TILAN UUSI ALKU

Transkriptio

1 LUJA-YHTIÖIDEN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2014 RINTEELÄN TILAN UUSI ALKU 4 Suomen suurin betonielementtien tuotantohalli Kärsämäelle Lujatalossa työtyytyväisyys Suomen huippua 12 14

2 Sisällys 4 8 RINTEELÄN TILAN UUSI ALKU VALION UUSI TEHDAS PANOSTAA HUIPPULAATUUN SUOMEN SUURIN BETONIELEMENTTIEN TUOTANTOHALLI KÄRSÄMÄELLE LUJATALOSSA TYÖTYYTYVÄISYYS SUOMEN HUIPPUA LUJATALO RAKENTAA 100 MILJOONALLA KUOPIOSSA KEHITTEILLÄ ITSEKORJAUTUVA BETONI Pääkirjoitus... 3 Rinteelän tilan uusi alku... 4 Lujabetonin ajankohtaisia... 7 Valion uusi tehdas panostaa huippulaatuun... 8 Suomen suurin betonielementtien tuotantohalli Kärsämäelle Raskasbetonin avulla voi puolittaa säderakennuksen seinäpaksuuden Lujatalossa työtyytyväisyys Suomen huippua Kolumni Turon talon historia ikuistettiin taideteokseksi Turvallisuus on kiinni valinnoista ja asenteista Lujatalo rakentaa 100 miljoonalla Kuopiossa Fesconilta edistyksellinen lattiabetoni saneerauskohteisiin Healcon-projektin avulla merkittävää kehitystä infrarakentamiseen Sisustustuulia Muistoja Lujabetonilta LUJAVIESTIN TOIMITUS Päätoimittaja: Petra Nikkinen toimitus@luja.fi Tekstit: Petra Nikkinen Taitto: Janne Markkanen Kuvat: Petra Nikkinen, Janne Markkanen Osoitelähde: Lujan asiakas- ja sidosryhmä rekisteri. Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava. LUJAN TARINA Lujan perustaja Feliks Isotalo oli kotoisin Alahärmästä, Isoo-Antin naapu rista. Pohjalaisella sisulla tämä kiertokoulun käynyt entinen maanviljelijä, poliisi ja maatalouskauppias kasvatti vuonna 1953 perustamansa Lujabetonin menestyväksi yritykseksi. Feliks Isotalo toteutti rohkeasti uusia ideoita ja kehitti itse tuotteita ja koneita. Nokkavainullaan hän ennakoi asiakkaiden tarpeet. Feliks Isotalo loi kovalla työllä ja esimerkillään LUJAT-arvot, joita noudattamalla seuraa va sukupolvi on laajentanut Lujan Suomen suurimpien joukkoon kuuluvaksi raken nus alan konserniksi osaavaksi suomalaiseksi perheyhtiöksi. Nykyisin Lujaan kuuluu kolme yritystä: Lujatalo Oy, Lujabetoni Oy ja Fescon Oy. JULKAISIJA LUJA-YHTIÖT PL KUOPIO Lujatalo, puh * Lujabetoni, puh Fescon, puh toimitus@luja.fi Kannen kuva: Petra Nikkinen * Hinnat 020-yritysnumeroihin matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 16,90 senttiä/minuutti (alv 24 %). Lankapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 6,9 senttiä/minuutti (alv 24 %).

3 Nyt tarvitaan tehokkaita lääkkeitä Koko Euroopan talouskehitys vetää henkeä. Teollisuuden tuotanto on siirtynyt Aasian halpatyövoiman markkinoille ja uusia innovaatioita ei synny tarpeeksi estämään työttömyyden kasvua. Kauan rakennettu hyvinvointiyhteiskunta on osoittautumassa liian kalliiksi ja viimeisen puolen vuosisadan kehitysmalli on tullut tiensä päähän. Liukuhihnalla ei voi enää tehostaa Mikä sitten lääkkeeksi negatiiviseen kehitykseen? Lääkkeeksi käy työn tuottavuuden ja kannattavuuden nostaminen Suomessa. Enää se ei voi tapahtua ihmisen työn joutuisuutta lisäämällä, tämä tie on kuljettu jo 1900-luvulla. Nyt tuottavuuden ja tehokkuuden moottori pitää löytyä tieto- ja informaatiotekniikoista. Robotteja sairaaloihin ja kauppoihin Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sekä julkisella että yksityisellä sektorilla toimintaa pitää parantaa tietokoneiden ja robottien avulla. Palvelualoilla tehokkuuden lisäys on ollut heikointa Suomessa. Tämä tarkoittaa sitä, että terveydenhoidossa, koulutuksessa ja kaupassa pitää ryhtyä hyödyntämään tietotekniikkaa suuressa mittakaavassa. Jotta Suomen vienti saataisiin kasvamaan, pitää tuotannollisten yritysten keksiä bio-, informaatio- ja automaatiotekniikkaan perustuvia uusia korkean teknologian ja osaamisen tuotteita. Ajatusmallit pitää kääntää perinteisistä metalli-, maa- ja metsätalouden perustuotteista korkeajalostusasteen osaamispohjaisiin tuotteisiin. Koskaan et muuttua saa Nyt mitataan kansakunnan elinvoimaisuutta ja kykyä uudistua. Meillä on kehittämiseen hyvä pohja, onhan suomalainen it-osaaminen ja koulutus huippuluokkaa. Uudistuminen on haaste sekä yrityksille että koko yhteiskunnalle. Eräässä iskelmässä olivat sanat koskaan et muuttua saa, ole sellainen vain, jona nähdä sun sain, ole muisto mun nuoruudestain. Jotenkin tuntuu, että tämä olisi erikoisesti iskostunut moniin mieliin. Saavutettujen asemien puolustaminen on ensiarvoista, muu saakoon väistyä. Kehitys olkoon jonkun toisen huoli. Tällainen ajattelu on syytä siirtää historiaan, jos mielitään nousta nykyisestä pysähtyneisyydestä. Tietotekniikka jokaisen asiaksi Luja ja rakennusala joutuvat kohtaamaan samanlaiset haasteet kuin muutkin toimialat. Lujan yksi arvoista on Liian suuria riskejä ja velkoja vältetään. Tämä on nyt huonossa suhdannetilanteessa kullanarvoinen arvo, eli riittävän vahva omavaraisuus ja tietenkin vähäinen velkaantuneisuus. Toinen arvoistamme nousee kuitenkin tällä hetkellä tärkeään asemaan: Uudistamme ja kehitämme. Tätä meidän pitää tehdä ja meidän yhtiössämme tietotekniikan parempi soveltaminen tarkoittaa käytännössä esimerkiksi lisääntynyttä tietokoneavusteista suunnittelua, piirustusten siirtymistä sähköisesti työn tekopaikalle, digitaalisen mittausteknologian hyödyntämistä, vain muutamia käytännön esimerkkejä mainitakseni. Tietotekniikan hyödyntämisestä tulee jokaisen lujalaisen asia niin toimistoissa, työmailla kuin tehdashalleissakin. Investointeja tehokkuuden näkökulmasta Katsomme tulevaisuutta tehokkuuden näkökulmasta ja olemme esimerkiksi Lujabetonilla investoineet isoon uuteen tuotantolaitokseen Kärsämäellä. Uskomme olevamme sieltä käsin kilpailukykyisiä useissa tuotteissa ja saamme valmiuden valmistaa myös tuulivoimaloiden tornimastojen rakenteita. Lujatalon puolella kehitämme useita laajoja asuntorakennushankkeita. Vastikään voitimme Kuopiossa keskeisellä paikalla Valkeisen lammen rannalla kaavakehityshankkeen. Paikalle tulemme rakentamaan kymmenen vuoden aikana erilaisia asuntoja ja niitä palvelevia tiloja. Vastaavia hankkeita on meneillään useilla toimipaikoillamme. Heikosta suhdanteesta huolimatta Luja aikoo pysyä vahvana ja kilpailukykyisenä. Kehitystyöhön tarvitsemme mukaan myös asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme. Hannu Isotalo Hallituksen puheenjohtaja 3

4 Palstalla vieraillaan Lujan asiakkaiden luona ja tarkastellaan heidän toimialaansa pintaa syvemmältä. Rinteelän tilan uusi alku Hämeenlinnan Hauhon Apoon kylään on valmistunut uusi robottinavetta, jota isännöi nuori maatalousyrittäjäpariskunta Johanna ja Antti Heinonen. Rohkeasti tulevaisuuteen katsova pari päätti pistää kaiken peliin ja jatkaa Antin suvun perintötilaa laajentamalla maidontuotantoaan kolminkertaiseksi. Mukana rakennusprojektissa oli myös Lujabetoni. Teksti Petra Nikkinen Kuvat Petra Nikkinen, Johanna Heinonen Pariskuntaa yhdistää huumori. Johanna ilmoitti suhteen alussa, että hän ei sitten rupea lehmiä lypsämään. Nyt Antti voi kiusoitella, että enää ei tarvitsekaan sen takia ostettiin taloon robotti. 4

5 Rinteelän Tila Apoo, Hauho, Hämeenlinna Robottinavetta, rakennettu vuonna 2014 Parsinavetta, rakennettu vuonna 1952, laajennettu vuonna 1982 Peltoja 60 hehtaaria Heinosen pariskuntaa voisi luonnehtia suomalaisen yrittäjyyden ilmentymäksi. Taloudelliset faktat lyödään pöytään; ollaan rohkeita, mutta realistisia. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat valmiina. Syksyllä valmistunutta uuden robottinavetan kapasiteettia on tarkoitus nostaa asteittain siten, että ensi kesänä Rinteelän tilalla on 83 lypsävää lehmää ja sama määrä hiehoja ja vasikoita. Rinteelän tila on Antin sukutila, jota Antti on isännöinyt vuodesta 1998, jolloin perheen isä menehtyi äkillisesti Antin ollessa vain 17-vuotias. - Olen käytännössä aina tiennyt jääväni jatkamaan tilaa ja maanviljelyä. Nyt vuodenvaihteessa äitini pääsi luopumistuelle ja pistimme Johannan kanssa ison pyörän pyörimään. Siihen asti olimme jatkaneet vanhalla konseptilla. Vanha konsepti tarkoittaa pihapiirissä olevaa vuonna 1952 rakennettua ja 1982 laajennettua 23 lehmän parsinavettaa, joka on tuonut elannon Rinteelän tilalle vuosien ajan. Suomen lypsykarjatilat vähenevät edelleen, mutta niiden keskimääräinen koko kasvaa. Tästä huolimatta yksiköt ovat suhteellisen pieniä; keskikokoisella maitotilalla on keskimäärin 32 lypsylehmää. Antti ja Johanna päättivät lähteä kasvattamaan navettaa. - Meidän tila on ollut pitkään pieni kehityksen kannalta. Pohdimme, että olemmeko valmiita lähtemään tämänkokoiseen muutokseen mukaan, toteaa Antti. Pariskunta pohti pitkään isoa askelta, koska Johanna oli muualla töissä. - Olen kaupunkilaistyttö, jolla oli oma ura järjestötyössä. Se ei ollut itsestään selvää, että jäisin maatilalle töihin. Mutta toisaalta tiesin, että jos haluan olla Antin kanssa, tulevaisuus täytyy miettiä sen mukaisesti. Uusi robottinavetta Kun päätös robottinavetan rakentamisesta oli tehty, asiat etenivät vauhdilla. - Teimme kaiken niin nopeasti, kuin ylipäätään oli mahdollista, kertoo Antti. Investointituen ja lupien haussa meni noin 10 kuukautta. Rakentaminen kilpailutettiin ja vuonna 2013 Heinoset tapasivat Lujabetonin edustajan Olli Voutilaisen ensimmäisen kerran, jolloin keskusteltiin runkoratkaisuista. Mitään määräävää tekijää päätöksessä ei suosittu, vaan päätös oli monen tekijän summa. - Onneksi ilahduttavan moni päätös voitiin tehdä sillä, että asia miellytti ja hintakin oli kohdallaan. Heinoset kiersivät tutustumassa eri robottinavettoihin. Lujabetonin käyttövalmiit ja painepesun kestävät sisäelementit miellyttivät Heinosia. - Pidimme niistä navetoista, joissa kävimme. Navetan omistajat olivat tyytyväisiä Lujabetonin ritiläpalkkeihin ja niiden mittatarkkuuteen. Eikä suomalaisuudesta ainakaan haittaa ollut, toteaa Johanna. - Navetasta pyrittiin rakenteellisesti tehdä sellainen, että se kestää mahdollisimman pitkään ilman erityisempiä huoltoja. Tekniikkaa meillä on ainoastaan lypsypuolella, täydentää Antti. Nuoresta iästään huolimatta Antti arvostaa perinteistä tapaa tehdä kauppaa. - Olen sen verran vanhanaikainen kaupantekijä, että tykkään sopia asioista puhelimitse ja keskustella kasvotusten. Prosessin aikana se oli erityisen tärkeää. Lujabetonin väki oli aina tavoitettavissa. Ennen rakentamisen aloittamista pidettiin aloituspalaveri, johon osallistuivat tilaajan lisäksi pääsuunnittelija, rakennusliikkeen vastaava, robottitoimittaja, robottitoimittajan suunnittelija, Lujabetonin myynti-insinööri Olli Voutilainen ja saman yrityksen rakennesuunnittelija. Yhteiset pelisäännöt, aikataulut ja tavoitteet luotiin, jonka jälkeen oli helppo edetä. - Meidän puolelta kaikki toimi kuten pitikin. Kaikki sujui tosi ammattimaisesti seinien asennuksesta lähtien, toteaa Lujabetonin Olli Voutilainen. Heinosten navetta toteutettiin nykyaikaisella Lujabetonin suunnittelemalla toispuoleisella betonirungolla. Rakennuksen jäykistämisestä vastaa yksi epäkeskeinen pilari- ja jännebetonipalkkilinja. - Rakennusprojekti Heinosten kanssa onnistui hienosti. Heillä oli jo alusta alkaen selkeä näkemys siitä, millaisen kokonaisuuden he haluaisivat. 5

6 Tämä auttoi meitä tarjoamaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan juuri heidän tarpeisiin sopivan ratkaisun, toteaa Olli Voutilainen. Elämäntapana maaseutu Antti ja Johanna Heinosella on kaksi alle kouluikäistä poikaa, jotka kasvavat pienestä pitäen mukaan vanhempiensa työhön ja osallistuvat mielellään niin eläinten hoitoon kuin erityisesti konehommiin. Kaupunkiin ei kaivata, elämä on Hauhon Apoon kylässä omalla Rinteelän tilalla. - En olisi perustanut perhettä maaseudulle, jos en haluai si täällä asua. Meillä on kaikki samassa pihapiirissä - paitsi yritys, myös koti, toteaa Johanna. Rakentamisen aikana pariskunnan päivät ovat venyneet ja yöunet jääneet muutamaan tuntiin. Johanna myöntää, että koville on ottanut. - En voi peitellä, ettei olisi rankkaa. Mutta ihminen tekee aika paljon asioita silloin, kun on pakko. Sen jaksaa, kun tietää, että työmäärä helpottuu jossain vaiheessa. Sitä paitsi olemme Antin kanssa hyvä tiimi. Olemme samalla puolella ja päättäneet, että homma tehdään valmiiksi. Uuden robottinavetan myötä Rinteelän tilalla tullaan kolminkertaistamaan maidontuotanto. - Nyt tuotamme maitoa noin litraa vuodessa. Seuraavan vuoden ajan tuotantoa nostetaan asteittain ylös siten, että tavoittelemme kolminkertaista tuotantomäärää. Työmäärä ei vähene, mutta se muuttaa muotoaan. Robotti kuulostaa hienolta, mutta tosiasiassa se avustaa lypsämisessä, se ei siivoa tai juota vasikoita. On hyvä, että robotin myötä karjan tarkkailuun jää enemmän aikaa, iloitsee Johanna. Vähän huimaa Rinteelän tila on yksi alueensa suurimmista. Toiminta uudessa navetassa käynnistyi syyskuussa ja tuleva vuosi kertoo, miten kaikki sujuu. Vanhaan oman pihapiirin navettaan majoittuvat hiehot. Molemmat myöntävät, että nyt jännittää. - Kyllähän se huimaa. Meidän yrittäjän taival on ollut alusta lähtien jatkuvaa muutosta. Tosin olen ollut puolitoista vuotta ihan liekeissä, kun nyt voin takoa rautaa sellaisella meiningillä kun halusinkin, sanoo Antti. - Meille päätös kasvaa oli tupla tai kuitti. Joko lopetetaan tai kasvetaan ja jatketaan toimintaa. Robottinavetta Pihatto 26,9 m x 54,8 m Pinta-ala m 2 Kohde toteutettiin Lujabetonin suunnittelemalla toispuoleisella betonirungolla. Rakennuksen jäykistämisestä vastaa yksi epäkeskeinen pilari- ja jännebetonipalkkilinja. Myös SW-ulkoseinäelementit osallistuvat rakennuksen jäykistämiseen ja kattorakenteen kannatteluun. Elementtirakenteiden tarjoamia mahdollisuuksia pyrittiin käyttämään monipuolisesti hyväksi esim. seinälinjojen perustaminen on toteutettu elementtianturoin. Myös Lujabetonin ritiläpalkit, kuilustot, lieteallas ja laakasiilot kuuluivat kokonaisuuteen. Seinäelementtejä toimitettiin 544 m 2, runkoa 30 m 3 ja elementtitonneja yhteensä kg Lisäksi maatalouden elementtejä kg eli yhteensä koko toimitus n kg. Uuden robottinavetan myötä Rinteelän tilalla tullaan kolminkertaistamaan maidontuotanto. 6

7 Ytimekkäästi. SUOMALAIS- OMISTEISTA BETONIA RUOTSIIN LUJABETONIN NOKIAN VALMISBETONIASEMA VIHITTIIN KÄYTTÖÖN Lujabetonin Nokian valmisbetoniasema vihittiin käyttöön kesäisenä perjantaina. Täydessä valmiudessa ja täydessä tilauskannassa pystytään toimittamaan noin tuhat kuutiota betonia päivässä. Lujabetoni osti Suomen suurimpiin kuuluvan valmisbetonitehtaan Areva NP:ltä vuonna 2012 ja siirsi ja rakensi sen Nokialle. Tehdas on toiminut aiemmin Arevan Olkiluoto-hankkeessa Eurajoella varsinaisen ydinvoimalareaktorirakennuksen kaikkein vaativimmissa betonoinneissa. Lujabetonin edistyksellisen Nokian valmisbetoniaseman tuotantokapasiteetti on kuutioita betonia vuodessa. Tärkeimmät markkinaalueet ovat Tampereen lisäksi kaupungin länsi- ja pohjoisosat mm. Ylöjärvi ja Nokia. Lujabetonin ja YBT:n omistama Prefabmästarna Sverige AB on allekirjoittanut sopimukset kahdesta isosta elementtitoimituksesta Ruotsissa. Toimitettavien elementtien määrä on yhteensä m 2 rakennuksiin ja arvo lähes 10 milj. euroa. Vuonna 2012 yhdessä perustettu Prefabmästarna Sverige AB on nykyaikainen, laadukkaita betonielementtejä valmistava yritys, jonka elementtituotanto on ollut kasvujohteista alusta lähtien. Puisto on aina avoinna: LujaPuisto, Oulun Rusko Liitintie 20 Mikäli toivot pihakiviesittelyä vierailusi aikana, otathan yhtettä jari.huovinen@luja.fi Tervetuloa! LUJAPUISTOSTA IDEOITA PIHAAN Oulun Lujabetonin tehtaan edustalla sijaitsevassa LujaPuistossa on esillä koko yrityksen valmistama pihakivimallisto. Puiston 850m 2 alueelta voi löytää hyviä ja toimivia ideoita eri kivimallien, värien ja kuvioiden valintaan. Esillä kaikki LujaBetonin valmistamat pihakivet ja tuotteita päivitetään uutuustuotteiden osalta säännöllisesti. - Pääasiassa puistossa vierailee yksityisiä ihmisiä, jotka haluavat nähdä laajempia pihakivikokonaisuuksia. Alueella on hyvä läpileikkaus mallistosta, joten näyttelypihallamme kannattaa vierailla, toteaa Lujabetonin Oulun tehtaan tehdaspäällikkö Juha Mustaniemi. LUJABETONIN TEHTAALTA VALMISTUI KOLMAS MILJOONAS RATAPÖLKKY SUOMEN RATAVERKON KUNNOSTAMISEEN Lujabetonin Siilinjärven tehtaalla järjestettiin juhlava vastaanotto, kun tuotantolinjalta valmistui kolmas miljoonas ratapölkky. Betoniratapölkkyjä on valmistettu koko tämän ajan Lujabetonin itse kehittämällä nykyaikaisella ratapölkkytuotantolinjalla Siilinjärvellä. Lujabetonilla on vahva osaaminen ympäristöystävällisten ja huoltovapaiden betoniratapölkkyjen valmistuksessa. Vilkkaimmillaan Suomen rataverkon päällysrakenteiden kunnostus oli 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Viime vuosina betonisten ratapölkkyjen valmistusmäärä Lujabetonilla on ollut kpl/vuosi. Lujabetonin betoniratapölkkyjä on jo lähes 2000 raidekilometrillä Suomessa. 7

8 Teksti ja kuvat Petra Nikkinen Valion uusi tehdas panostaa huippulaatuun Suomen suurimman maidonjalostajan Valion Lapinlahden L4-tehdas on tarkkaan suunniteltu, huippumoderni ja tehokas. Elokuun lopussa käyttöön vihitty tehdas valmistaa korkealaatuisia lastenruokien raaka-aineita. Pääurakoitsijana kohteessa toimi Lujatalo. Kohteen runko- ja julkisivuelementit toimitti Lujabetonin Siilinjärven tehdas. Valion Lapinlahden tehtaalla käy kuhina. Kymmenet maitorekat kulkevat pääportista sisään ja ulos, työntekijät rientävät pihan poikki tehtaille. Ihan normaali päivä, toteavat valiolaiset. Ihan pienet asiat eivät tunnu valiolaisia hetkauttavan, ovathan he pitäneet kaikki tehtaat pyörimässä ja valmistaneet juustoja sekä herajauhetta huolimatta alueella läpikäydyistä useista eri rakennusprojekteista. Viimeisin ns. nelostehtaan mittava rakentaminen on vaatinut valiolaisilta sekä rakennuksen urakoineelta Lujatalolta tuhansia työtunteja, satoja päätöksiä ja lukuisia yhteisiä palavereja. Nyt valmistuneen L4-tehtaan eli lastenruokien raaka-aineita valmistavassa tehtaassa rakentamisen projektiryhmän vetäjänä on toiminut pitkän linjan valiolainen Antero Ylitalo, joka on seurannut Valion kehitystä luvun puolivälistä lähtien. - Ensimmäiset kokemukset heranjalostukseen laktoosinvalmistuksen myötä tapahtui harjoittelujaksolla 1976 Toholammilla, toimiessani jauhemestarin kesäloman tuuraajana. Tämä jälkeen olen toiminut enimmäkseen herajauheiden parissa eri tehtailla. Tällä hetkellä toimin jauhetulosyksikön tuotantopäällikkönä, vastuualueena jauhetuotanto Valiossa (Haapavesi, Joensuu, Lapinlahti ja Seinäjoki) ja tämän tehtävän lisäksi olen vastannut Lapinlahden L4-tehtaan rakentamisprojektista projektijohtajan ominaisuudessa. Lapinlahdella on jalostettu juustonvalmistuksen yhteydessä syntyvää heraa jauheeksi jo useita vuosikymmeniä. Vuosien aikana Valio on kehittänyt heranjalostuksen valmistusprosessia siten, että herasta voidaan valmistaa korkealaatuisia lastenruokien raakaaineita. Koska jauheiden raaka-aineen kysyntä on kasvussa, Valiolla ryhdyttiin suunnittelemaan toimintojen tehostamista. Antero Ylitalon mukaan uuden jauhetehtaan perussuunnittelu käynnistyi vuoden 2010 keväällä, jolloin tehtiin selvityksiä siitä, miten ja mitä alueelle kannattaisi investoida. - Päätös uuden tehtaan rakentamisesta tehtiin loppuvuonna 2010 ja vuonna 2011 toteutus lähti käyntiin. Ei myönnytyksiä tuoteturvallisuuteen Valio on maailman yksi johtavimmista demineralisoitujen herajauheiden valmistajista. Uutta jauhetehdasta rakennettaessa haluttiin hyödyntää alan edistyksellistä teknologiaa. Erityishuomion alla oli tuoteturvallisuus ja korkea hygieniataso, josta ei haluttu tinkiä. - Rakennus tehtiin kaikki hygieniariskit huomioiden. Kaikki Lujabetonin toimittamat kantavat rakenteet ja välitasot on pinnoitettu hygieenisillä pinnoitteilla. Tilat on osastoitu ja niiden välissä sulkutiloja, joissa kengät ja vaatteet vaihdetaan ja joiden kautta kaikki materiaali siirretään. Tilat on helppo puhdistaa tarvittaessa. Kokoa rakennuksella riittää. Korkein kohta seisoo 42 metrin korkeudessa. - Korkeus johtuu jauheenvalmistuksessa tarvittavasta koneistosta. Kuivain on noin 20 metriä korkea ja haihdutin vielä sitäkin kookkaampi. Korkea rakennus mahdollistaa sen, että saamme jauheen siirrot toteutettua hellävaraisesti, jotta jauhepartikkeli säilyttäisi alkuperäisen koostumuksensa. Antero Ylitalo on tyytyväinen lopputulokseen ja yhteistyöhön Lujabetonin ja Lujatalon kanssa. Hän kiittelee sekä rakentajia että omaa valiojoukkoaan, yrityksen projektiryhmää. - Meiltä projektiryhmään valittiin useita alan ammattilaisia, jotka ovat hoitaneet tehtäviään mallikkaasti. Vauhti on ollut kova, mutta olemme kaikki muistaneet sen, että laadun kannalta kiire ei kannata. Rakennusasioissa olemme etsineet jatkuvasti toimivia ratkaisuja tuotehygienia ja tuoteturvallisuus huomioiden. Kaikki asiat on pohdittu yhdessä oman projektiryhmämme ja Lujatalon sekä Lujabetonin edustajien kanssa. Jos edessä on ollut ongelma, se on ratkaistu yhdessä. Valiolaisilla näkemys tulevasta rakennuksesta ja sen tekniikasta löytyi lähestulkoon täysin talon sisältä. - Meillä Valiolla osaaminen perustuu paljolti kokemukseen, teoriaasioita unohtamatta. Tätä kokemusta ja yhteistyökumppaneiden tietotaitoa on hyödynnetty myös tässä projektissa. Lisäksi olemme tutustuneet useaan referenssikohteeseen ja hakeneet kokemuksia sekä käytäntöjä sieltä. Olemme aika ehdottomia monissa asioissa ja meillä kyseenalaistetaan paljon. Kun tehdään lastenruuan raaka-aineita valmistavaa tehdasta, sooloiluun ei ole varaa. 8

9 Valio on Suomen suurin maidonjalostaja ja vastaanottaa 85 prosenttia Suomessa tuotetusta maidosta. Uuden ns. nelostehtaan kokonaiskerrosala on m 2, tilavuus m3, seitsemän kerrosta, rakennuksen korkeus 42 metriä. Maksimikapasiteetti 40 miljoonaa kiloa vuodessa. Tehdastyömaalla työskenteli projektin aikana n. 850 henkilöä. Lapinlahden tehdaskokonaisuus Kolme jauheiden tuotantolinjaa ja juustola sekä kotimaista polttoainetta käyttävä viime vuonna valmis tunut kattilalaitos. 9

10 Antero Ylitalon vastuulla oli uuden L4-tehtaan rakentaminen. Kaikki asiat on pohdittu yhdessä oman projektiryhmämme ja Lujatalon sekä Lujabetonin edustajien kanssa. Jos edessä on ollut ongelma, se on ratkaistu yhdessä. Antero Ylitalo, tuotantopäällikkö Rakentamista ympäristönäkökulmat huomioiden Uudesta tehtaasta haluttiin entistä energiatehokkaampi ja vähäpäästöisempi. Lapinlahden tehtaanjohtaja Kari Lapin mukaan kaikki raaka-aine, mikä irtoaa maidosta, pyritään saamaan tuotteeksi. - Uutta tehdasta rakennettaessa tehostimme entisestään sisäisiä prosessejamme ja pohdimme, miten kaikki rajapinnat otetaan uusiokäyttöön ja sitä myöten pyritään saamaan tuotteiksi. Olemme tutkineet maailman parhaat referenssit ja valinneet niistä toimivimmat Valiolle. Nyt kaikki tulevat ja lähtevät vedet analysoidaan seurantamittareilla. Jätevesipäästöt vähenevät, koska yksittäisiä pesuja ja prosessitapahtumia on vähemmän. Uuden tehtaan lämpöenergia otetaan uuden tekniikan avulla talteen ja käytetään hyödyksi tehdasalueella. Kari Lappi vastaa kaikkien Lapinlahden tehtaiden toiminnasta ja on itse työskennellyt Valiolla 20 vuotta. Lapinlahden tehdasalue on ollut toiminnassa pitkään, ensimmäinen tehdas valmistui vuonna 1959 Kuivamaito Oy:n toimesta. Kari Lappi kiittelee aiemmin tehtaalla työskennelleiden valiolaisten näkemyksellisyyttä. - Ihmisillä, jotka ovat työskennelleet täällä ennen meitä, on ollut viisautta rakentaa kaikki toiminnot samalle tontille. Saamme maidot 59 kilometrin säteeltä ja tiedämme tarkkaan sen alkuperän. Hera siirtyy juustolasta puolessa tunnissa jauhetehtaaseen eikä sitä kuljeteta rekoissa ympäri maata. Vahvuutemme on alkuperäjäljitettävyys, suomalaisuus, Suomen luonnon puhtaus ja minimaalinen määrä eläinsairauksia. Ne asiat ovat meille todella merkityksellisiä. Yhteistyökumppanina Luja Uusi tehdas on jo täydessä toiminnassa. Rakentaminen jatkuu vielä, kun alueelle valmistuvat uudet laboratorioja ruokalatilat. Pääurakoitsija Lujatalo saa Lapilta kiitosta. - Eniten annan kiitosta ennakoinnista ja suunnittelusta. Lujalla oli ammattimainen ote, joka on herättänyt luottamusta. Luottamus on ansaittava ja vasta sen jälkeen on hyvä toimia puolin ja toisin. Jos Lujatalon väen kanssa jotain sovittiin, siitä pidettiin kiinni. Projektiryhmän vetäjä Antero Ylitalo myöntää, että takana on pitkä ja monia työtunteja vaatinut prosessi. - On myönnettävä, että tämä on ollut vaativa projekti. Täytyy muistaa, että rakentamisesta huolimatta ympärillä on ollut jatkuvasti toiminnassa oleva tehdasympäristö. Myös rakennuksen korkeus, korkea hygieniataso, projektiryhmän laajuus, ulkomaiset yhteistyökumppanit ja monimuotoisuus toivat työhömme lisävaatimuksia. Olemme tehneet monia hygieniatason projekteja, mutta ei mitään tässä mittaluokassa. Projekti oli haastava, mutta palkitseva ja opettavainen. Haastavuudesta huolimatta päällimmäisenä ajatuksissa on tyytyväisyys. - Kun Lujatalo tuli mukaan projektiin, aurinko alkoi nousta. Huomasimme, että asiat oikeasti hoituvat. Ylitalon mukaan Lujatalon ehdoton vahvuus oli ennakointikyky ja avoin yhteistyö. - Koko projektiryhmämme Valiolla on ollut tyytyväinen Lujan kanssa tekemäämme työskentelytapaan. Hyvät yhteyshenkilöt heidän puoleltaan helpot tivat työtä. Yrityksessä on ymmärretty, että on tärkeää etsiä yhdessä ratkaisuja. He ymmärsivät myös tavoitteemme saada tehtaasta viimeisen päälle hyvä. Lujatalo varautui siihen, että muutoksia tehdään rakentamisen yhtey dessä. Kerran esimerkiksi jouduimme avaamaan tehtaan katon uudelleen. Lujatalon aluejohtaja Heikki Jalkanen allekirjoittaa yhteistyön merkityk- 10

11 sen tärkeyden. - Yhteinen henki löytyi heti. Pelisäännöt olivat selkeät ja se, mikä on tärkeää Valiolle. Yhteistyö on perustunut samaan päämäärään työskentelemiseksi, jotta saavutamme parhaan mahdollisen lopputuloksen asiakkaan kannalta. Suuri kiitos kuuluu myös omalle työjohdollemme, jonka tiesimme pärjäävän projektissa hyvin. Triptyykki täydentää ulkoasun Rakennuksen suunnitteluvaiheessa pohdittiin myös, miten huomioitaisiin tehtaan ympäröivä maisema. Tehtaan julkisivua elävöittämään tilattiin kuopiolaiselta taiteilijalta Pauno Pohjolaiselta Triptyykki-taideteos, joka kohoaa rakennuksen seinustan myötä näyttävän korkealle. Graafisen betonin tekniikalla toteuttaman teoksen toteutti Lujabetoni taiteilijan suunnitelman mukaan. Pohjolaisen mukaan teos ilmentää symbolisella tavalla maidontuotannon eri vaiheita ja tasoja. Antero Ylitalo kehuu projektia mielenkiintoiseksi ja ensimmäiseksi laatuaan hänen urallaan. - Rakentamisen alkuvaiheessa Lujabetoni toimitti meille rakennukseen elementtejä ja työ sujui moitteetta. Loppuvaiheessa toteutimme vielä yhteistyössä Pauno Pohjolaisen ja Lujabetonin kanssa tämän Valion toimintoja hienosti kuvaavan taideteoksen rakennukseen. Lujabetonin toimitusjohtajan Mikko Isotalon mukaan Triptyykki on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen. - Työ on fyysisesti yksi Suomen suurimmista taideteoksista, ellei jopa suurin. Vankka usko tulevaan Tehtaanjohtaja Kari Lappi tähyää luottavaisesti tulevaisuuteen. Lapinlahden tehtailla työskentelee noin 300 henkilöä ja tuotannosta noin 75 prosenttia menee vientiin. Vuositasolla Lapinlahden tehtaalle toimitetaan huikeat 300 miljoonaa litraa maitoa ja alueella valmistetaan herajauheen lisäksi 16 eri juustolaatua, joka vastaa kolmannesta koko Valion juustontuotannosta. Viimeisin Lapinlahden investointi kohoaa noin 70 miljoonaan euroon. Uusi tehdas mahdollistaa heran arvon kasvattamisen ja vahvistaa Valion tuotevalikoimaa. - Olemme neljän vuoden ajan investoineet keskimäärin 30 miljoonaa euroa vuodessa Lapinlahden tehtaiden kehittämiseen. Alue on Valion suurimpia investointeja, joista hienona esimerkkinä on uusin jauhetehtaamme. Vaatimattomana savolaisena voin sanoa, että se on maailman paras lastenruokien raaka-ainetehdas. - Meillä on käytössämme maailman paras lastenruokien raaka-ainetehdas, iloitsee tehtaanjohtaja Kari Lappi. Projektissa oli mukana useita kymmeniä rakennusalan ammattilaisia. Kuvassa Risto Tikkanen (vas.) ja Paavo Rimpeläinen. 11

12 Lujabetonin jättitehtaalla valmistuu betonielementtejä. Kuvakaappaus tehtaan seinällä olleesta taulusta. Teksti Petra Nikkinen Suomen suurin betonielementtien tuotantohalli Kärsämäelle Lujabetoni avasi uuden ja samalla Suomen suurimman betonielementtien tuotantohallin elokuussa. - Tänä matalasuhdanteen aikanakaan Lujabetoni ei näe uutta investointia merkittävänä riskinä vaan uskoo Suomen pitkän ajan myönteiseen talouskehitykseen, toimitusjohtaja Mikko Isotalo toteaa. Uusi tehdasrakennus on valtava. Noin 400 metriä pitkä ja 40 metriä leveä halli mahdollistaa toiminnan merkittävän laajentamisen. Hallin ja maapohjan lisäksi Lujabetoni osti Kärsämäeltä noin 23 hehtaaria maata. Maakaupan avulla yritys voi halutessaan laajentaa toimintaansa Kärsämäellä myös tulevaisuudessa. - Investointipäätöstämme vauhditti valtiovallan kädenojennus yrityksille yhteisöveroa alentamalla. Ennustamme yritysten investointien kääntyvän pian nousuun ja sitä kautta asuntomarkkinoiden pysyvän vireinä, toimitusjohtaja sanoo. Nykyaikaiset ja hyväkuntoiset, noin neliömetrin hallitilat tarjoavat Isotalon mukaan puitteet Lujabetonin pohjoisen elementtituotannon huomattavalle laajentamiselle. Oston yhteydessä Lujabetonin Haapajärven tehtaan elementtituotanto siirtyi Kärsämäelle ja samalla tuotantotekniikkaan investoitiin siten, että kyky elementtien tuotantoon kaksinkertaistuu nykytasosta. - Nyt meillä on riittävästi tilaa, jotta saamme valmistettua esimerkiksi isoja julkisivuelementtejä. Betoniautoillakin pääsee nyt todella kätevästi ajamaan suoraan tehtaan ovesta sisään. Parvekeja seinäelementtien tuotantomäärät voidaan nyt kaksinkertaistaa noin neliömetriin vuodessa, toteaa Kärsämäen tehdaspäällikkö Juha Kinnunen. Kärsämäen uusi elementtitehdas tulee suuntaamaan tuotantonsa pääasiassa asuntorakentamiseen ja tuotannon päämarkkina-alueet tulevat olemaan Etelä- ja Länsi-Suomi sekä Oulun seutu. Lujabetonin Haapajärven tehdas keskittyy jatkossa infratuotteiden ja lyöntipaalujen valmistukseen, joiden myynti- ja valmistusmääriin tavoitellaan selkeää kasvua. Uusi elementtitehdas tulee työllistämään alkuvaiheessa noin 40 henkeä, joista noin puolet siirtyy Haapajärveltä ja noin puolet on uusia työntekijöitä. - Lujabetonin uuden elementtitehtaan käynnistyminen on tuonut paljon positiivisia odotuksia, jotka koskevat uusien työpaikkojen syntymistä ja 12