Kumppanuus- ja yhteistyöverkosto 1/2012. Kansainvälisyysaiheinen Välkky-verkkolehti. Työssäoppimalla kansainväliselle uralle.

Transkriptio

1 Kumppanuus- ja yhteistyöverkosto 1/2012 VÄL KKY Kansainvälisyysaiheinen Välkky-verkkolehti Työssäoppimalla kansainväliselle uralle Abilympics Ulkomaalaisena opiskelijana

2 Sisällysluettelo Kansainvälisyyttä a la Välkky-verkosto! Kansainvälisyys - tämän päivän työelämätaito Laos - todellisten hymyjen maa Työssäoppimalla kansainväliselle uralle Maahanmuuttajaopiskelijoiden mielipiteitä Suomesta Namibialaisen Francon vierailu Suomeen Kansainväliset ammattitaitokilpailut Tutkimassa ammatillisen koulutuksen laatua Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen 3 girls in Finland Ranskalaiset opiskelijatytöt Suomessa Tämän verkkojulkaisun ovat harjoitustyönään taittaneet Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston Kansainvälisen kaupan merkonomitoteutuksen ensimmäisen vuoden opiskelijat. Sisällysluettelon sivunumerot toimivat linkkeinä artikkeleihin! 2 3

3 Kansainvälisyyttä a la Välkky-verkosto! Oppilaitokset lisäävät ja vahvistavat yhteistyötään, profiloivat toimintojaan, parantavat tuloksellisuuttaan ja koulutuksen laatua sekä hakevat aktiivisesti keinoja palvellakseen tehokkaasti, joustavasti ja asiakaslähtöisesti työelämää. Välkky-verkoston toiminta tapahtuu työryhmissä. Kansainvälisyystyöryhmän tehtävänä on lisätä kansainvyyttä toiminta-alueella, yhtenäistää toimintakäytäntöjä, suunnitella ja toteuttaa yhteisiä hankkeita sekä hyödyntää yhteisesti oppilaitosten kansainvälisiä verkostoja. Kansainvälisyysasiat ovat oppilaitoksissa usein keskittyneet muutamalle toimijalle, joten vertaistuki oppilaitosten välillä on tärkeää. Välkky-verkoston kansainvälisyys ryhmä aloitti toimintansa muiden työryhmien tapaan syksyllä Totesimme heti, että kansainvälisyyden volyymit, toimintatavat ja organisointi Välkky-oppilaitoksissa on hyvin erilaista. Toiminta on sen vuoksi ollut haasteellista, mutta yhteistä kaikille on kansainvälisyyden merkityksen ymmärtäminen tärkeänä osana ammatillista koulutusta. Kansainvälistyminen ja sen mukanaan tuoma vahva kielitaito ja suvaitsevaisuus ovat keskeisiä ammattitaitovaatimuksia kaikissa ammateissa toimimiselle. Välkky-verkosto on seitsemän ammatillisen oppilaitoksen muodostama kumppanuusverkosto. Mukana on Faktia Koulutus Oy, Forssan ammattiinstituutti, Hyria koulutus Oy, Hämeen ammatti-instituutti, Kiipulan ammattiopisto, Koulutuskeskus Tavastia ja Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto. Oppilaitokset tarjoavat ammatillista peruskoulutusta lähes opiskelijalle ja aikuiskoulutusta noin opiskelijatyövuotta. Henkilöstön määrä on yhtensä Välkky-verkosto muodostettiin, koska maantieteellisesti melko pienellä alueella toimii monta ammatillista oppilaitosta. Työelämän yhteistyökumppanimme ovat suurelta osalta yhteisiä. Sopimusasiakirjan mukaan verkoston oppilaitokset haluavat kehittää yhdessä ammatillista koulutusta ja siihen liittyvää työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää. Opetushallitus ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO teettivät vuonna 2008 tutkimuksen ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisestä. Tutkimuksessa todettiin, että kansainvälinen toiminta ilmenee oppilaitoksissa monin eri tavoin ja on hyvin eritasoista. Kansainvälisyydelle olennaista on se, että toiminnan on nivouduttava tutkintojen ammatillisiin tavoitteisiin. Kansainvälisyyden ohella kotikansainvälisyys, kuten monikulttuurisuus, tarjoaa mahdollisuuksia kansainvälisen kehityksen edistämiseen. Tämä Välkky-kansainvälisyystyö ryhmän ensimmäinen verkkojulkaisu esittelee oppilaitostemme kansainvälisyyttä eri näkökulmista. Julkaisua suunnitellessamme totesimme, että materiaalista ei tule olemaan pulaa. Toivon, että lukija saa julkaisusta kipinän lähteä itse kansainvälistymään tai intoa kansainvälistyä täällä koti- Suomessa. Heini Kujala Rehtori Koulutuskeskus Tavastia 4 5

4 6 Kansainvälisyys tämän päivän työelämätaito Kukaan ei voi tänä päivänä välttyä siltä, että elämme maailmassa, jossa etäisyydet ovat pienentyneet, riippuvuus toisistamme lisääntynyt ja tieto on globaalisti kaikkien saatavilla. Suomalaiset yritykset ovat kansainvälistyneet tai kansainvälistyminen koskettaa niitä kotimaassa mm. ulkomaalaisten asiakkaiden muodossa. Työntekijöiden kielitaitovaatimuksissa korostuivat aikaisemmin englanti, ruotsi ja saksa - nyt niiden lisäksi venäjä, portugali, kiina ja espanja. Aikaisemmin tehtiin yhteistyötä pohjoismaiden ja ehkä Euroopan kanssa nyt Aasian, Etelä-Amerikan ja Afrikan. Kansainvälistymisen haasteet tulevat siis samasta suunnasta kuin muutkin ammatillisen koulutuksen haasteet työelämä tarvitsee monenlaista kansainvälisyysosaamista, muutakin kuin kielitaitoa. Yrityksissä kansainvälistyminen ei tapahdu enää pelkästään johdon tai markkinamiesten toimesta vaan myös työntekijätaso osallistuu eri tavoin siihen. Työskentely monikulttuurisessa tiimissä tai ulkomailla, vierasmaalaisten asiakkaiden palveleminen, yhteydenpito vieraalla kielellä, toisen kulttuurin hyväksyminen tai siihen sopeutuminen jne. ovat arkea kaikkien työssä. Mitä tämä muutos merkitsee ammattioppilaitosten toimintaan? Ensinnäkin kaikissa oppilaitoksissa on otettava kansainvälisyys osaksi strategiaa: mitä tavoittelemme ja miten sen toteutamme. Kansainvälisyys on elimellinen osa opetussuunnitelmaa, ei mikään irrallinen päälle liimattu lisäke. Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisyys on koko henkilöstön asia, ei pelkästään kieltenopettajien, kuten se monasti on pyrkinyt olemaan. Mahdollisuudet kansainvälistymiseen on kyettävä tarjoamaan kaikille. Osittain se jo tapahtuu oppilaitosten monikulttuuristumisen myötä: pääkaupunkiseudun ammatillisissa oppilaitoksissa yli kymmenen prosenttia opiskelijoista on taustaltaan jo muita kuin kantasuomalaisia. Ammattioppilaitoksiin vaikuttavat vahvasti myös EU:ssa yhdessä asetetut ammatillisen koulutuksen tavoitteet. Education and Training 2020, Kööpenhaminan prosessi, Bruggen kommunikea, EQF, ECVET, EQVAT jne. eivät välttämättä kaikille kerro mitään, mutta ne näkyvät meillä jo arjessa mm. laatujärjestelminä, osaamisperusteisina opetussuunnitelmina, näyttöinä ja näyttötutkintoina, elinikäisen oppimisen korostamisena jne. Tulossa on lähivuosina opintojen pisteytys (ECVET) opintoviikkojen sijaan ja tutkintojärjestelmän edelleen kehittäminen eurooppalaisen luokituksen (EQF) mukaan. Tällaisista asioista sovitaan nykyisin Euroopan tasolla. Suomella on hyvän koulutusmaineensa ansiosta kuitenkin ollut kokoonsa nähden suuremmat mahdollisuudet em. linjauksiin vaikuttaa. Osa ammatillisten oppilaitosten kansainvälistymistä onkin osallistumista eurooppalaisille foorumeille, joilla näistä asioista keskustellaan. Miten kansainvälistymistä sitten käytännössä voidaan toteuttaa? On tiedostettava, että kansainvälistyminen on osa arkea ja osa kaikkea opetusta. Kannattaa hyödyntää laajasti oppilaitoksessa jo oleva kansainvälisyys: maahanmuuttajat, vaihtoopiskelijat, vierailijat, kansainvälisiä kokemuksia omaavat opiskelijat ja henkilökunta. Myös tiedotusvälineet ja verkko tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden monien asioiden käsittelyyn kansainvälisesti. EU:n erilaiset ohjelmat, kuten Leonardo da Vinci, Comenius ja Erasmus tarjoavat hyviä mahdollisuuksia opiskelija- ja henkilöstövaihtoon ja yhdessä muiden oppilaitosten kanssa tehtäviin projekteihin. Kansainvälinen ammattitaitokilpailutoiminta, Taitaja, World Skills, Euro Skills, Abilympics, on varsin suosittu ja kasvava mahdollisuus kansainvälistymiseen. Jatkossa tukea saa myös Euroopan ulkopuolelle suuntautuviin hankkeisiin. Hankkeissa kannattaa rakentaa myös kotimaisia verkostoja, näin hallinnointi helpottuu ja voimavarat voidaan yhdistää. Hyviä esimerkkejä tästä on nyt jo meidänkin verkostossamme. Kansainvälisyys on nostettu vahvasti esiin vuosille sijoittuvassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa, jossa tavoitellaan mm. 30%:n kasvua opiskelijavaihtoon ja 20%:n kasvua henkilöstövaihtoon. Kannattaa pitää mielessä Opetushallituksen asettama keskeinen tavoite oppilaitoksen kansainvälistymiselle: Kansainvälisyyteen kasvun tavoitteena tulee olla, että opiskelija tulee toimeen monikulttuurisessa ympäristössä ja on suvaitsevainen ja kielitaitoinen voidakseen osallistua opiskelijavaihtoon ja sijoittua kansainvälistyville työmarkkinoille. Markku Aunola Rehtori Kiipulan ammattiopisto 7

5 Laos todellisten hymyjen maa Sabaidee! Ne jotka tietävät jotain Laosin historiasta ja nykytilanteesta, eivät välttämättä voisi uskoa, kuinka omalla tavallaan rikasta ja onnellista elämää paikalliset pystyvät kaikista vastoinkäymisistä huolimatta elämään. En ole nähnyt missään muussa maassa yhtä iloista kansaa, joka pystyy näkemään jokaisessa asiassa edes pienen positiivisen vivahteen. Suoritin kuusi viikkoa puolivuotisesta työssäoppimisesta Kaakkois-Aasiassa Laosin valtiossa, joka sijaitsee Thaimaan, Kiinan, Myanmarin, Vietnamin ja Kambodžan puristuksessa. Koska hallitus seuraa melkein maan jokaista liikettä, katsotaan myös ulkoapäin tulevaa apua pahalla silmällä. omia ratkaisuja. Lisäksi tavoitteena on kouluttaa paikallisia esimerkiksi rakentamaan vessoja omin käsin. Valitettavasti useimmat kehitysyhteisöt tulevat kylään, rakentavat kaikki valmiiksi ja häipyvät. Itse pääsin muutaman kerran käymään kylissä näkemässä millaisissa oloissa oikeasti suurin osa Laosinkin ihmisistä joutuu asumaan. Ei sitä edes tajua ennen kuin sen näkee omin silmin. Useimmiten vietin kuitenkin työpäiväni toimistolla, jossa tein pääsääntöisesti yrityksen englanninkielistä kirjanpitoa ja hallinnoin erilaisia laskelmia. Työssäoppimisen aikana myös laskin ja maksoin työntekijöiden palkkoja sekä olin mukana projektien suunnittelussa. Englanninkielen taitonikin parani huomattavasti, ja opin myös paikallisella kielellä tarvittavien arkipäiväisten kohteliaisuuksien kuten päivää ja kiitos lisäksi asioimaan postissa ja pankissa. Lopulta käteeni ja reppuuni jäi aivan mielettömästi kokemuksia ja elämyksiä, joista olisin taatusti jäänyt paitsi vain kotisohvalla maatessani. Suosittelen siis kaikille ulkomailla suoritettavaa työssäoppimista, vaikka tietenkin se aluksi jännittää ja epäilyttää, että pystyykö olemaan kotoa niin kauan poissa ja miten tulee toimeen täysin uudessa ympäristössä ja toisen kulttuurin kanssa. Kertasin myös samat kysymykset monesti päässäni ennen kuin tein päätöksen, enkä ole katunut sitä alkuunkaan! Vaikka opiskelija lähtisi yksin reissuun, hän ei taatusti tule olemaan missään tilanteessa yksinäinen! Joonas Helin Liiketalouden perustutkinto VAAO 8 Itse työskentelin Fida International -nimisessä yhtiössä, jonka päätarkoitus on muista kehitysyhteisöistä poiketen, ei vain rakentaa, vaan myös auttaa ja opettaa paikallisia kyläläisiä tekemään 9

6 10 Työssäoppimalla kansainväliselle uralle Olen Noora Palonkoski. Tällä hetkellä olen 22-vuotias, asun ja työskentelen aurinkorannikolla, Fuengirolassa. Kävin ylä-asteen jälkeen lukion Kauhajoella ja sieltä hain kosmetologi-opintoihin eri puolelle Suomea ja päädyin Valkeakoskelle. Jo ensimmäisenä vuotenani kaverini alkoivat puhumaan työssäoppimisen suorittamisesta ulkomailla, ja itsekin aloin ajatuksesta innostua. Mutta sinä vuonna olimme liian myöhään asialla ja paikat jäivät saamatta. Toisena opiskeluvuotenani otimme kaverini Sinin kanssa asiaksi jo syksyllä yhteydenotot työssäoppimispaikkoihin. Kävikin niin hyvin, että pääsimme samaan paikkaan työssäoppimaan Fuengirolaan, Espanjaan. Pitkän odotuksen jälkeen koitti kevät ja työssäoppiminen lähestyi lähestymistään. Kunnes taivaalle ilmestyi tuhkapilviä Islannista ja lentomme peruuntui. Olimme molemmat muuttaneet jo pois Valkeakoskelta ja asuimme kotipaikkakunnillamme. Sini Vaasassa ja minä Kauhajoella. Kun lennot eivät kulkeneet, jouduimme miettimään varavaihtoehtoja työssäoppimisen suorittamiseen. Yhtenä niistä oli sen suorittaminen koululla, mutta kummallakaan ei enää ollut asuntoa Valkeakoskella ja emme halunneet luovuttaa ulkomaiden suhteen. Onneksemme osa lennoista alkoi lentämään, joten soitin SAS:lle ja sain vaihdettua lentomme. Pääsimme perille lämpimään Espanjaan vajaan viikon viivellä, joten saimme muutaman harjoittelupäivän menetyksen anteeksi. Maanantaina aloitimme työt ja samassa hoitolassa oli myös muita kosmetologi-harjoittelijoita ja yksi parturikampaaja opiskelija. Töitä riitti kaikille silti ihan mukava määrä ja pääsimme muutamana päivänä tutustumaan myös suomalaiseen meikkikouluun Cosmetica Norrikseen. Fuengirola tuntui heti kotoisalta paikalta, kuin mini-suomi lämpöisessä Espanjassa. Kun lähdön aika sitten koitti, aloimme Sinin kanssa heti miettiä paluuta takaisin.samana keväänä pari päivää paluumme jälkeen vietimme valmistujaisia kosmetologeiksi. Kumpikaan meistä ei saanut jatkoopiskelupaikkaa eikä töitä alalta, joten päätimme hakea meikkikouluun Espanjaan. Jukka meidät heti muistikin ja paikat ensi keväälle varmistuivat! Molemmilla oli onneksi työpaikka kesästä talveen saakka, joten saimme vähän kerättyä matkarahoja kasaan, koulukaan ei ihan ilmainen kuitenkaan ollut. Alle vuoden päästä astuimme samaan vanhaan asuntoomme ja molemmille tuli välittömästi kotoinen olo, vaikka ensimmäisellä kerralla emme olleetkaan kuin reilut viisi viikkoa. Keväällä ajaksi kertyi kokonaiset viisi kuukautta, koska tulimme hieman etukäteen ennen koulun alkua ja lähdimme takaisin Suomeen vasta kesäkuun lopussa. Kuulimme uudesta suomalaisesta parturiliikkeestä, jonka omistaja etsi kosmetologia ja menimme heti juttusille. Kävi selväksi, että palkalliseksi ei ole mahdollista päästä eli ainoa keino olisi oma toiminimi ja vuokratuoli. Aikani mietittyä aloin vakaasti harkita tänne muuttoa ja kävin uudelleen Seijan juttusilla. Suomeen palattuani pyörittelin asiaa mielessäni moniin kertoihin, uskallanko muuttaa yksin ulkomaille yrittäjäksi? Mietin asiaa myös siltä kantilta, että takaisin pääsee aina, mutta tämmöisiä tilaisuuksia ei noin vain satele taivaalta ja sovin Seijan kanssa tulevani syksyllä takaisin ja aloittavani Studio Primerossa kosmetologina. Nyt olen ollut Espanjassa vajaat kaksi kuukautta ja töissä olen ollut jo reilun kuukauden. Alussa asiakkaita oli suhteellisen vähän, koska suuri osa suomalaisista tulee takaisin Suomesta vasta lokakuun puolenvälin jälkeen. Nyt on onneksi alkanut olemaan jo huomattavasti enemmän asiakkaita ja koko ajan vilkastuu. Hyvää palautetta olen saanut paljon ja tällä hetkellä tuntuu, että tämä oli minulle ainoa oikea ratkaisu. Noora Palonkoski valmistui kosmetologiksi VAAO:sta keväällä

7 Maahanmuuttajaopiskelijoiden ajatuksia Suomesta Tähän tekstiin on koottu maahanmuuttajaopiskelijoiden omia mielipiteitä ja kokemuksia elämästään Suomessa ja opiskeluistaan aikuiskoulutuksessa. Kotoutumiskoulutuksessa Faktiassa he opiskelevat Suomen kieltä ja kulttuuria, työnhakua ja arkipäivän asioita yhdeksän kuukauden ajan. Tämän jälkeen he usein jatkavat opintojaan eri koulutusasteille tai menevät töihin. Opiskelijat ovat kaiken ikäisiä, nuorimmat 17-, ja vanhimmat yli 50-vuotta. Tähän tekstiin on poimittu opiskelijoiden mielipiteitä jotka he saivat kirjoittaa itsenäisesti. Toivottavasti kommentit antavat suomalaisille opiskelijoille ajattelemisen aihetta ja innostavat ihmisiä puhumaan eri kulttuureista! Miia Ojala, ohjaava kouluttaja, Faktia Koulutus Oy Olisi kiva jos suomalaiset ihmiset osaisivat avautua enemmän Suomessa opiskelu on maksutonta, se on hyvä Suomalaiset opettajat ovat hyviä Suomessa opettaja on ystävällinen, kärsivällinen, ymmärtävä. Venäjällä ankara ja jos en ymmärrä niin se on minun ongelmani Täällä on enemmän vapaa-aikaa töiden jälkeen. Harrastus-kulttuuri on todella kehittynyttä ja arvostan sitä Yhtenä erona on kuri. Kotimaassani koulussa on kova kuri. Suomessa opiskelijat eivät kunnioita opettajia ja voivat tehdä mitä haluavat. Suomessa opiskelijoilla on liikaa vapautta Namibialaisen Francon vierailu Suomessa Vierailumme oli osa kansainvälistä yhteistyöhanketta Omarurun kunnan ja Hämeenlinnan välillä. Namibia on kaksi kertaa Suomen kokoinen, mutta väkiluku on vain puolet Suomen väkiluvusta. Omaruru on pieni kylä Namibiassa Eteläisessä Afrikassa. Saavuimme Helsinki-Vantaan lentoasemalle Frankfurtin kautta kulkevalla lennolla. Tunnin ajomatkan jälkeen lentoasemalta saavuimme Hämeenlinnaan, jossa majoituimme paikalliseen hotelliin. Matka oli erittäin rakentava ja antoisa. Virallisen ohjelman ulkopuolella kävimme opastetulla kierroksella vanhassa Hämeen linnassa. Opas tunsi erittäin hyvin kaupungin historian ja tietenkin linnan. Teimme myös kierroksen Koulutuskeskus Tavastian tiloissa nähdäksemme eri alojen työskentelyä esimerkiksi maanmittausta, puutyöskentelyä, autoalaa, sosiaali- ja terveyspuolta, laboratoriota, kampaamoa, leipomoa, hattujen tekoa ja niin edelleen.kävimme myös keskusteluja koulutuksesta, sillä koulutus täällä on ilmaista. Keskustelimme myös valtion taloudesta ja raportointijärjestelmistä, Namibialaisten opiskelijoiden mahdollisuudesta opiskella sekä vaihto-opiskelija ohjelmista. Osallistuimme seminaariin jätehuollosta ja jätevesistä Suomessa ja samalla saimme katsauksen jätehuollon järjestämisestä yrityksissä ja vesilaitoksen toiminnasta Hämeessä. Matka oli erittäin rakentava ja antoisa. Omarurun kunnan ja Tavastian yhteistyö vahvenee vahvenemistaan. Meille järjestettiin illallinen jossa oli perinteisiä suomalaisia ruokalajeja ja osa meistä saunoi ja ui järvessä. Olimme oli hyvin innoissaan nähdessään metsät ja järvet ja kokiessaan tyypillisen Suomalaisen tavan elää. Etenkin saunan ja suomalaisen leivän koimme mahtaviksi. Havaitsimme, että Suomi on erittäin ystävällinen ja vieraanvarainen maa ja odotamme jo uutta vierailua. Minttu Pitkänen/Referaatti Kansainvälisyyssihteeri Koulutuskeskus Tavastia 12 13

8 Report on a visit from Namibian Municipality to Hämeenlinna This visit was part of a Partnership between Omaruru Municipality, a small Town in Namibia in southern Africa and Hameenlinna under an international Partnership Program. Namibia is two times the size of Finland, but the population is only half of Finland. Namibia has vast open spaces and a large part is uninhabited. Namibia has desert on the west called the Namib, and desert on the east called the Kalahari. Namibians use about 13 Languages, including English, German, Afrikaans, Oshiwambo, Herero, Damara, which are the main languages found in the larger parts of the country. Omaruru is a Town with a population of almost 15, 000 people and is a very mixed community. Although a small Town, it is probably the oldest proclaimed Municipality, and it is a fast growing town as it is located on a major traffic route and is also a Town most sought after for retirement and tourism. The group arrived on 29 August in Helsinki via a connect flight with Frankfurt and after an hour's drive, they reached Hameenlinna where they stayed at a local Hotel. Apart from the official program, the group was treated to a tour of the Old Castle of Hameenlinna. This was conducted by a Guide who knows the history of the town and in particular the Castle. The group also made a tour of Tavastia Vocational Training College to look at different sections like Land Surveying, Carpentry, Auto mechanics, Health Care Services, Water testing lab, Hair dressing, the bakery, Dress Making, Hat making, Weaving and so forth. Here the group also had discussions about education as education is free here, the Government Budget and reporting system, possibilities of study for Namibian students and exchange programs. They also attended a presentation on waste management and waste water issues in Finland, with an overview on the organization of waste management and water works in the Hämeenlinna region. Other issues that were discussed here are the duties of the local authority with regards to Waste management, the responsibilities of Producer and Importer to consider the whole life cycle of their products, and the new by-laws that are being implemented to improve the management of waste. The last day was spent on finalizing the implementation and scheduling of program activities and planning for a GIS Forum at the end of November 2011 in Omaruru. The trip was very constructive and fruitful as the relationship between Omaruru Municipality and Tavastia continues to grow from strength to strength through this interaction and exchange of ideas, view and experiences, and new relationships were formed at the Seminar with other participants from Africa and Finland. The group was treated to an evening dinner of special Finnish cuisine, and some of the delegates enjoyed the sauna and swimming in the lake. The group was very excited to see the forests and lakes and to experience the typical Finnish way of life, especially the sauna and the Finnish breads. The group found Finland to be a very friendly and hospital country, and they look forward to visiting again soon. A group from Finland will visit in Omaruru in November There are discussions to have a twinning with one of the schools in Hämeenlina and Omaruru. Franco Uirab Town Engineer Omaruru Municipality 14 15

9 16 Kansainväliset ammattitaitokilpailut International Abilympics-kilpailut ovat joka neljäs vuosi järjestettävät, erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kansainväliset ammattitaitokilpailut. Kilpailutoiminnalla edistetään ammatillisen erityisopetuksen tunnettuutta ja arvostusta maailmalla sekä lisätään yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän välillä. Abilympics joukkue: Lentokentällä joukkuetta oli vastassa kisamaskotit. Maskottien seurassa Suomen joukkueen kilpailijat: Muhammed, Jenna ja kisamaskotti Uuno, Markku, Eino, Hans ja Eero. Kuvasta puuttuu Samuli. Kuva: Sirpa Komsi, Keskuspuiston ammattiopisto / Skills Finland Suomi osallistui Abilympics-kilpailuihin toista kertaa, tänä vuonna kansainvälisillä areenoilla mitteli seitsemän hengen edustusjoukkue. Soulin kilpailussa oli 33 ammattitaitolajia, joista Suomi osallistui kuuteen: CADsuunnittelu, tietokoneen kokoaminen, floristiikka, puuseppä, kultaseppä ja studiovalokuvaus. Kilpailijoiden suorituksia lähtivät tukemaan myös heidän valmentajansa. Lisäksi Suomi lähetti kilpailuun myös kaksi tuomaria, CAD-suunnitteluun ja floristiikkaan. Abilympicsin ytimessä: - Kilpailuun osallistumisen perusteena on jokin jokapäiväistä elämää haittaava vamma - Alaikäraja on 15 vuotta, yläikärajaa ei ole. - Soulissa järjestettyyn kilpailuun osallistui yli 400 kilpailijaa 30 eri maasta. - Suunnitteilla vuoden 2015 kilpailujen järjestäminen Suomessa; suunnitelmaa ei ole vielä vahvistettu - Toimintaa koordinoi Skills Finland ry Kiipulalainen puutarhatalouden opiskelija Jenna Sipponen suoriutui kisaurakastaan hienosti, vaikka olikin joukkueen juniori. Lopullista kilpailusijoitusta ei kuitenkaan tiedetä, koska vain neljän parhaan sijoitus julkaistaan. Jenna valmisti floristiikassa kolme eri työtä: ensimmäisenä valmistui kimppu maljakkoon 70 minuutissa, toisena asetelma 90 minuutissa ja kolmantena pöytäkoriste kahden hengen pöytään 120 minuutissa. Töistä arvioitiin kokonaisvaikutelma, värien käyttö, idea ja kilpailijan työskentelytekniikka. Kilpailuaika on suhteellisen pitkä ja siinä on koko ajan työskenneltävä keskittyneesti. Monella kilpailijalla kolmannessa työssä alkoi tulla esille väsymystä ja huolimattomuutta työskentelyssä. Jennan toiminta oli rauhallista ja tavoitteidemme mukaista, kommentoi valmentaja Heidi. Kukkasidonnan arviointi on hyvin subjektiivista ja kulttuurisidonnaista. Suomessa painotetaan vahvasti teknistä osaamista, kun taas Soulin Abilympics-kilpailussa korkein painoarvo arvioinnissa oli kuitenkin kokonaisvaikutuksella ja idealla, kertoo floristiikan tuomari Heidi Stubb Kiipulan ammattiopistosta. Kiipulan ammattiopiston kilpailija Jenna Sipponen sekä valmentaja / tuomari Heidi Stubb Kuva: Minna Leino, Kiipulan ammattiopisto Piia Kokko-Parikka Kiipulan ammattiopisto Suomalaisten kilpailijoiden kilpakumppaneilla oli huomattavasti enemmän työelämän kokemusta omalta alaltaan, mutta juuri tästä syystä suomalaisten nuorten vuorovaikutustaidot, sitoutuneisuus ja sinnikkyys työskentelyssä sai arvostusta tuomareilta. Niin ikään arvostusta sai valmentajien työskentely sekä tapa, jolla he keskittyneesti seurasivat suojattiensa toimintaa kilpailun aikana. Nämä asiat kertoivat osaltaan suomalaisen koulutusjärjestelmän ja ammattitaitovalmennuksen tehokkuudesta ja selkeästä työelämälähtöisyydestä. Kilpailuun osallistuva joukkue valmistautui kilpailuun yhdessä Suomen WorldSkillsjoukkueen kanssa. Kilpailijat kävivät läpi lähes vuoden kestävän maajoukkuevalmennuksen, jossa hiottiin ammattitaidon lisäksi myös henkistä valmentautumista. 17

10 Tutkimassa ammatillisen koulutuksen laatua CEDEFOP Study visit 44: Quality Assurance in Dutch VET , Utrecht (NL) Amsterdamissa paistoi aurinko, kun lentoni laskeutui Schipholin lentokentälle syyskuisena sunnuntai- iltapäivänä. Ja sama sää jatkui koko matkan ajan yhtä sateista iltaa lukuun ottamatta. Vierailu oli myös muilta osin todella onnistunut, kaikki järjestelyt pelasivat loistavasti ja kielitaitonikin riitti omaksi yllätykseksi! CEDEFOPin opintovierailulla oli kollegoita Iso-Britanniasta, Tšekin tasavallasta, Espanjasta, Portugalista ja Turkista: laatupäälliköitä, opettajia, yksikönjohtajia, opinto-ohjauksesta vastaavia. Kirjava, mukava joukko ihmisiä, joilla kaikilla oli oma, erilainen näkökulma ammatillisen koulutuksen laatuun. Osallistujat yhteispotretissa puistossa Haagissa. Vasemmalta oikealle: Lola, Klára, Nermin, Paula, Virpi, Jordi ja Mario. Kävimme aivan aluksi opetus- ja kulttuuriministeriössä Haagissa, jossa kuulimme ministeriön edustajan ja paikallisten asiantuntijoiden ja laadunhallinnasta vastaavien asiantuntijoiden ja virkamiesten (Centres of Expertice, COLO) esitykset. Lisäksi kävimme kahdessa ammatillisessa koulussa tutustumiskäynnillä Rotterdamissa: ROC Albeda, (monialainen suuri ammattikoulu) ja STC-Group (merenkulkualan erikoisoppilaitos). Etenkin Albeda oli aikamoinen paikka käydä, suosittelen! Osallistuimme myös kansainväliseen osaan Quality Time -konferenssia, joka järjestettiin Rotterdamissa, ja aurinkoisena iltapäivänä pääsimme vielä Rotterdamin satamaa esitelleelle risteilylle. Opetus- ja kulttuuriministeriön talo Haagissa oli kynän muotoinen pilvenpiirtäjä. Lopuksi kävimme vielä vierailulla paikallisessa AMKE:ssa (hollanniksi MBO Raad, Utrechtin lähellä Woerdenissa), joka on voimakkaasti mukana Hollannin ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen kehittämisessä. Mukanamme kulkeneet asiantuntijat Marloes van Bussel ja Tonnie van Opstaal (Hollannin CIMOsta eli CINOPista) vielä varmistivat, että olemme ymmärtäneet asiat oikein ja vastasivat kysymyksiimme. Tonnie myös luotsasi meidät varmoin ottein paikasta toiseen junilla ja busseilla. Iltaisin teimme CEDEFOPin vaatimaa ryhmäraporttia vapaamuotoisesti englanniksi

11 Hollannissa ammatillisen koulutuksen laadunvarmistus on hyvin hallinnassa. Pohjana on eurooppalainen laadunvarmistuksen malli EQAVET (European Quality Assurance in Vocational Education and training). Meidän tutkintotoimikuntiamme lähinnä vastaavat Centres of Expertice ja niiden yhteiselin COLO pitävät silmällä tutkintojen ja opetuksen laadukkuutta. Lisäksi Hollannissa on erikseen vielä ammatillisen koulutuksen tarkastuselin (Inspectorate), joka tekee tarkastuksia oppilaitoksiin kolmen vuoden välein tai riskiperusteisesti, eli jos tarvetta ilmenee. Opiskelijapalaute Hollannissa kerätään vuosittain opiskelijajärjestön toimesta (JOB Monitor). Palautesysteemi on valtakunnallinen ja tuloksista kootaan hieno painettu julkaisu, jota käytetään myös ammatillisen koulutuksen markkinoinnissa. Albeda College on monialainen ammattikoulu, jossa on yhteensä opiskelijaa. Vierailimme metallialan yksikössä Rotterdamissa. Merenkulkuoppilaitos STC-Group sijaitsee aivan Rotterdamin satamassa. Samassa rakennuksessa oli myös Quality Time -konferenssi (auditorio oli tuossa rakennuksen ulokkeessa). Tyypillinen hollantilainen lounas esitysten lomassa Opetus- ja kulttuuriministeriössä Haagissa: tarjottimellinen täytettyjä sämpylöitä, juotavaksi maitoa ja piimää (!) sekä jälkiruoaksi hedelmiä, keksejä ja kahvia/ teetä. Majoituimme hotellissa Utrechtissa, jossa oli Hollannille tyypillisiä kauniita kanaaleita. Eräänä iltana illastimme kanaalin rannan ravintolan terassilla. Eikä haitannut, vaikka satoi! Opin kollegoiltani Hollannin, Englannin, Espanjan, Tsekin, Turkin ja Portugalin ammatillisen koulutuksen järjestelmistä ja laadunhallintamenetelmistä todella paljon. Opin myös Suomen omasta ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan järjestelmästä, koska jouduin sen itselleni kertaamaan ja kertomaan muille. Lisäksi aktivoin englannin kieltä, etenkin ammattisanastoa. Opinto- vierailu on mielestäni erinomainen tapa kehittää ammattitaitoa ja saada kansainvälistä näkökulmaa työhön. Kaikki vierailulle osallistujat olimme myös valmiita lähtemään toistemme kanssa kv-projekteihin, jos sellaisiin partnereita halutaan. Jos kiinnostuit, lisätietoja ja muiden osallistujien yhteystiedot saa allekirjoittaneelta! Virpi Lyytimäki Kehittämispäällikkö Hyria 20 21

12 Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistyminen ja monikulttuuristuminen näkyy ja koskettaa meitä kaikkia. Yritysten toimintaympäristö on kansainvälistynyt ja kansalaisten ulkomaanmatkailu on lisääntynyt. Niin työelämässä kuin vapaaaikanakin tarvitaan yhä enemmän kielitaitoa sekä kykyä toimia eri kulttuuritaustasta tulevien ihmisten kanssa. Miten aikuiskoulutus kansainvälistyy? Kansainvälistyminen voi toteutua oppilaitoksessa monimuotoisena toimintana. Sen muotoina voi olla kansainvälinen hankeyhteistyö ja verkostot, opiskelijoiden ja opettajien kansainvälinen liikkuvuus, maahanmuuttajataustaisille tai ulkomaisille opiskelijoille suunnattu koulutus, suomalaisille suunnattu kielikoulutus, kansainvälisiä valmiuksia kehittävä koulutus sekä ulkomaisten henkilöiden käyttäminen opettajina. Kansainvälinen hankeyhteistyö on vireää erityisesti isommissa oppilaitoksissa, joissa hankkeiden koordinointiin on riittävästi resursseja ja kansainvälisiä verkostoja on jo olemassa. Kansainvälinen hanketoiminta on usein kiinni yksittäisten henkilöiden innostuksesta. Kun hankkeisiin saadaan mukaan uusia henkilöitä, tuo se vaihtelua ja uusia näkökulmia ja henkilöstölle uudenlaisia valmiuksia. Hankeyhteistyöhön liittyykin usein mahdollisuus opetushenkilöstön kansainväliseen liikkuvuuteen. Kansainvälistyminen tuo todennäköisesti oppilaitokselle lisää näkyvyyttä ja nostaa sen imagoa. Opiskelijoiden liikkuvuus on aikuiskoulutuksessa satunnaisempaa kuin nuorisokoulutuksessa eikä oppilaitoksilla ole siihen vakiintuneita kanavia eikä rahoitusmuotoja. Opiskeluun liittyviä ulkomaille suuntautuvia opintomatkoja ja opiskelijoiden työssäoppimisjaksoja ulkomailla toteutetaan jonkin verran, mutta yleensä ne ovat yksittäistapauksia. Näyttötutkintojen suorittaminen työssäoppimisjaksolla ulkomailla onkin yksi aikuiskoulutuksen kansainvälistymisalue, josta ei vielä ole paljoa kokemusta. Maahanmuuttajien koulutus on osa oppilaitosten kansainvälistä toimintaa. Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat rikastuttavat oppimisympäristöä ja eri kulttuurien kohtaaminen mahdollistuu opiskelun arjessa. Haasteena maahanmuuttajakoulutuksen kehittämiselle on kova kilpailu koulutuksen rahoituksesta, mikä johtaa oppilaitoksissa epävarmuuteen ja suunnittelun lyhytjänteisyyteen. Erityisesti maahanmuuttajien koulutuksessa on tarvetta alueelliselle, eri oppilaitosten ja viranomaisten väliselle yhteistyölle, jotta eri maahanmuuttajaryhmien koulutustarpeisiin voidaan vastata. Kansainvälistä näkökulmaa voi tuoda opetukseen monella tavalla: kansainvälisenä harjoitteluna ja työssäoppimisena, ulkomaisena opintojaksona, vieraalla kielellä tapahtuvana opiskeluna, kieli- ja kulttuuriopintoina ja ulkomaisilla luennoitsijoilla. Yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa tehdään mm. täsmäkouluttamalla ulkomailta rekrytoituja työntekijöitä niiden työvoimatarpeeseen ja tukemalla yrityksiä ulkomaisten työntekijöiden vastaanottamisessa. Kansainvälisiä sisältöjä otetaan koulutustarjontaan siinä määrin kuin asiakaskunnalla ilmenee tarvetta niihin. Kehittämistarpeet Vaikka useissa oppilaitoksissa on jo kokemusta kansainvälisestä toiminnasta, aikuiskoulutuksen puolella toiminta on kuitenkin vähäistä ja satunnaista. Kansainvälisyyttä ei nähdä kehittämistoimintaan linkittyvänä strategisena toimintana. Tähän on osasyynä se, että kansallista rahoitusta ei ole juurikaan suunnattu aikuisoppilaitosten kansainväliseen toimintaan. Projektimuotoinen rahoitus tukee uusien toimintamallien kehittämistä, mutta pitkäjänteiseen toiminnan kehittämiseen se tuo omat haasteensa. Kansainvälinen toiminta nähdään myös mahdollisuutena viedä oppilaitosten osaamista ulkomaille. Ulkomaalaisille yrityksille voidaan tarjota kokonaisia tutkintoja tai räätälöityjä koulutuksia. Ulkomaille voidaan toteuttaa koulutuksia myös virtuaalisesti tai perustaa tarvittaessa jopa toimipiste. Asiakkaiden tavoittamisessa, markkinoinnissa ja tiedottamisessa kansainvälisistä yhteistyöverkostoista on hyötyä. Koulutusvienti ulkomaille haastaakin oppilaitoksen uudenlaiseen kansainväliseen ajatteluun. Uudessa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistä korostetaan monin tavoin. Aikuiskoulutuksen tavoitteissa ei kansainvälistymistä ole erikseen nostettu, mutta esitetty toimenpideohjelma koskee kaikkea ammatillista koulutusta. Toimenpideohjelmassa esitetään mm. opiskelijoiden ja opetushenkilöstön liikkuvuuden lisäämistä, koulutuksen järjestäjien kansainvälistä verkostoitumista sekä kansainvälistä vertaisoppimista ja arviointia. Myös tuleva opintosuoritusten siirtojärjestelmä (ECVET) edistää liikkuvuutta ja tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta. Oppilaitosten kannattaa panostaa henkilökunnan kansainväliseen osaamiseen, mikäli kansainvälistä yhteistyötä halutaan vahvistaa. Kielitaidon ja kulttuurientuntemuksen lisäksi tarvitaan myös kansainvälistä projektiosaamista ja valmiuksia luoda kansainvälisiä verkostoja. Tärkeintä on kuitenkin rohkea luovuus ja ennakkoluulottomuus sekä halu oppia ja kokea uutta. Taina Sipilä Rehtori Faktia Koulutus Oy 22 23

13 3 girls in Finland Decorations for the Giant Vegetables Competition We are Femke, Lisa en Karlijn and we re from Holland. We re following and internship for 5 weeks at Hämeen ammatti-instituutti in Lepaa, Finland. In Holland we re studying In-&Outdoor Styling at Clusius College in Hoorn. This means we re doing anything and everything which has to do with art styling. You can think of graphic, interior, product and fashion design plus the programs PhotoShop and InDesign. At the moment we re in our thrid year, of the four. In this year we could finally go on an abroad internship. The three of us are in for going abroad, so we directly started to organize it. We went to Riet Massee, asking her about her connections in Finland. She brought us in contact with Soile Viljakka. We had first asked Riet for information about the internship in Finland. She told us about the campus and what we could all do when we would be here. It sounded really interesting to us, so Riet gave us the address of Soile. We sent her an full of enthusiasm. Asking her if it was possible to go to her in Finland, to have our internship there. Soon enough we got a reply, which was positive, it was possible! Then we heard that at the time we would be there, there was going to be a Giant Vegetables Competition for which we could make decorations. From that moment on everything went so fast, from arranging our staying to booking our flight tickets to Finland. Before we knew it we were in the airplane on our way to Soile, waiting for us, together with an amazing internship. You can read about it in this article. It sounded really interesting, exciting and fun to us Our first assignment was the making the hay characters for the Giant Vegetables Competition. The assignment was making a boy and a girl from Hay. We chose to do a mother and a son and it took us one week to finish them both. We first made malls out of gauze to form the body of the characters. These we decorated with hay and grain. We also chose to use sackcloth for the back of the skirt of the woman and the jacket of the boy. We decided to make a corset for the woman, we made that from tree bark and bound it around her torso with ribbon. In the picture below you can see Karlijn working on the dress of the woman. Because we gave the woman an corset we wanted to give the boy a cap. We made that of 2 tree slices, some gauze and sackcloth Both got their own place on the Giant Vegetables Competition, separated though. The woman was outside, standing near the apples. The little boy was standing inside the winery. He was practically standing next to our own table, where we were selling our bouquets. We had some nice comments about them, people telling us they really looked nice. We even saw a little boy trying to make a conversation with the hay boy, that was really funny! 24 25

14 Other Decorations We also had to make other decorations for the tables on the Giant Vegetables Competition. The three of us were divided into different groups. The group Karlijn was in decorated little pumpkins with flowers. The other group where Lisa was in, decorated buckets with flowers. And the last one, where Femke was in, made garlands of autumn leaves There were about 14 attending pumpkins for the competition. There were also several other vegetables which were bigger, more giant, than normal. Watermelons, sunflowers, carrots, cucumbers, beetroots, etc. There was also a stall where they sold the apples, where our hay woman was standing. Those apples were from the own school s apple gardens. Our stay in Finland Our expectations of Finland were pretty high. People from our school had told us it was really luxurious and big and all that. The moment we arrived there were a lot of people in our apartment, so it was a lot of shaking hands and meeting all the international students. Many people walk in and out of our apartment, which we share with four other girls. We were not used to that at all, so that was really weird in the beginning. Now we got used to it, and do it ourselves also. The first real day we got a tour around the campus from Soile. The view was very beautiful and all the people we met were really nice. The weather was really good when we got here, better than we expected even! What we still find weird is that we have to do our shopping once a week! That s very different from our home country, there is practically a supermarket around the corner. The food is also different from Dutch food, some things we do know, but most of it we don t. The food is also more expensive. We also think it s different We ve noticed that everyone around here, Finnish or not, can speak English quite well because here, they use a lot of their own vegetables and fruits from the school s own gardens. The rooms in the student houses are pretty white and blank. So we decided to put some posters and photo s on the walls, to make it look a bit nicer. That s also a bit of our creative mind, we guess. We also keep track of everything we do in a travel diary and a blog, for our family, classmates and friends. And until now we wrote something every day. It s a pity that everything on the campus is closed in the weekend, so if you don t have any homework, it s hard to find something to do

15 That s why we went to Hameenlinna to look around in the city, and visit a castle. It was very interesting to see. Everything that we ve done here until now is totally new to us. Here everyone works with material from the nature. At home we re doing more with magazines. So now we ve learned how to make bouquets, hay characters and wire work for example. All these things we can teach to our family, friends and classmates at home.. this is how differentkinds of creativity travel all over the world. Ranskalaiset opiskelijatytöt harjoittelemassa päiväkotia Augustinassa 28 Text: Femke, Lisa and Karlijn HAMI Sosiaali- ja terveysalan opetusta antavien oppilaitosten muodostamalla SOTENET -oppilaitosverkostolla on ollut jo vuosia opiskelijavaihtoa useamman eri maan kanssa. Ranskalaisia opiskelijoita oli jo toisen kerran Forssassa harjoittelemassa Päiväkoti Augustinassa. Caroline Brunel ja Mary-lee Pesty ovat saapuneet Ranskasta Suomeen työharjoitteluun kolmeksi viikoksi. Heidän luokaltaan on 23 oppilasta tutustumassa suomalaiseen työelämään eri puolilla Suomea yhteistyöverkoston puitteissa. Tytöt tulevat yksityisestä ammattioppilaitoksesta, jossa opiskelee eri linjoilla nuorta. Suomesta heille muodostui mielikuva, että täällä on paljon metsiä, järviä ja oravia. Molemmat ovat ensimmäistä kertaa ulkomailla. Caroline ja Mary-lee ovat työskennelleet päiväkoti Augustinassa Forssassa alkaen. Mary-lee on ollut 2-5 -vuotiaiden lasten ryhmässä ja Caroline 3-6 -vuotiaiden kanssa. 29

16 Eija Savolainen ruokailemassa tyttöjen kanssa 30 Suomalaiset lapset ovat heidän mielestään itsenäisempiä, kehittyneempiä ja tottelevampia kuin ranskalaiset lapset. Molemmat ovat olleet myös Ranskassa työharjoittelussa päiväkodeissa. Ranskassa päiväkodissa hoito on heidän mielestään ohjatumpaa kuin Suomessa. Caroline ja Mary-lee ovat auttaneet lapsia pukeutumisessa ja syömisessä sekä osallistuneet lasten ohjaukseen. Lasten kanssa toimiessa tytöt eivät ole kokeneet suuria ongelmia yhteisen kielen puuttumisesta huolimatta. Mary-leen ryhmässä on ollut yksi lapsi, joka on osannut vähän englantia. Tytöt ovat opiskelleet koulussa englannin kieltä noin 10 vuotta. Heidän mielestään ranskalaiset eivät ole lahjakkaita kielissä ja heidän vähäinen kielitaitonsa on hankaloittanut kommunikointia suomalaisten kanssa. Tytöt opiskelevat neljättä ja viimeistä vuotta ammatillista ylioppilastutkintoa (BAC professionnel Services en Milieu Rural). Kahden opintovuoden jälkeen he ovat suorittaneet ammattitutkinnon (BEP Brevet d etude Professionnel Carrières Sanitaires et Sociales). Työharjoittelua on ollut kahden ensimmäisen vuoden aikana yhteensä 9 viikkoa. Kahden viimeisen vuoden aikana työharjoittelun osuus on kumpanakin vuonna 20 viikkoa. Nykyään saman koulutuksen aloittaneet suorittavat ammatillisen ylioppilastutkinnon kolmessa vuodessa kuten Suomessakin. Tytöt opiskelevat yksityisessä ammattioppilaitoksessa, jossa lukukausimaksu on 1600 euroa/lukuvuosi. Internaattiopiskeljoille hinta on 2100 euroa. Myöskään julkisissa oppilaitoksissa opiskelu ei ole täysin ilmaista. Ateriat ovat niissäkin maksullisia. Caroline aikoo valmistumisensa jälkeen jatkaa työskentelyä lasten parissa. Mary-lee taas toivoo saavansa työtä vaatetusalalta. Siellä tosin työnsaantimahdollisuudet eivät ole yhtä hyvät kuin hoiva-alalla. Hoiva-alalla on Ranskassakin kova pula työntekijöistä, erityisesti vanhusten ja vammaisten hoidossa. Eija Savolainen ja Kalle Tammisto FAI Caroline ja Mary-lee ovat olleet oikein tyytyväisiä asuntoonsa Forssan ammatti-instituutin asuntolassa. Makuuhuone ja oleskelutila keittiönurkkauksineen on tilava, suihku on toiminut hyvin ja heidän käytössä on ollut TV ja nettiyhteys. He ovat voineet siten olla yhteydessä Facebookin kautta myös ulkomaailmaan. Vapaa-aikaa Forssassa tytöt ovat käyttäneet musiikin kuunteluun ja shoppailuun. Mukaan tuliaisiksi on tarttunut mm. nallekarhuja. He ovat käyneet Forssasta käsin myös Turussa ja Tampereella. Ennen kotiin paluutaan tytöt viettivät vielä kaksi päivää ryhmän ja englannin opettajansa kanssa Helsingissä. Heidän oleskelunsa Suomessa on kaiken kaikkiaan sujunut ongelmitta, mutta he odottavat paluuta kotimaahan ja perheensä näkemistä. 31

17 Kalle Tammisto Lehtori, kauppa ja hallinto puh Taina Sipilä Rehtori puh Tanja Korteharju Kansainvälisten asioiden suunnittelija puh (0) Ari Mikkola Rehtori puh ari.mikkola@hamk.fi Piia Kokko-Parikka Yhteyspäällikkö, viestintä ja kansainvälisyys puh piia.kokko-parikka@kiipula.fi Anssi Kovanen Kansainvälisyyskoordinaattori puh anssi.kovanen@kktavastia.fi Mikko Siirilä Koulutuspäällikkö, Kansainvälisyysvastaava Liiketalous ja kauppa puh mikko.siirila@vsky.fi