EKOSYSTEEMIPALVELUT JA VIHERRAKENNE

Transkriptio

1 EKOSYSTEEMIPALVELUT JA VIHERRAKENNE MIKKELIN KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVASSA Yleiskaavoittaja Eveliina Könttä Mikkelin kaupunki

2 MITÄ EKOSYSTEEMIPALVELUT OVAT? Ekosysteemipalveluilla eli luonnon palveluilla tarkoitetaan kaikkia ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Luonnon palvelut ylläpitävät yhteiskuntaamme. Ne ovat luonnonvaroja kuten ravintokasveja, puuta tai lääkeaineita. Myös luonnon toimintaa, esimerkiksi pohjaveden puhdistumista ja varastoitumista, kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Luonnon palveluja ei kuitenkaan voida käyttää yli luonnon kestokyvyn. Aivan kuten monimutkainen koneisto tarvitsee kaikkia osasiaan, tarvitsee luontokin monimuotoisuutta toimiakseen tuottavasti. Kun luonto yksipuolistuu, heikkenee sen kyky tuottaa luonnon palveluita ja toipua häiriöistä: haavoittuvuus ilmastonmuutokselle ja luonnononnettomuuksille kasvaa.

3 MITÄ EKOSYSTEEMIPALVELUT OVAT? Ekosysteemipalveluilla eli luonnon palveluilla tarkoitetaan kaikkia ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Luonnon palvelut ylläpitävät yhteiskuntaamme. Ne ovat luonnonvaroja kuten ravintokasveja, puuta tai lääkeaineita. Myös luonnon toimintaa, esimerkiksi pohjaveden puhdistumista ja varastoitumista, kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Luonnon palveluja ei kuitenkaan voida käyttää yli luonnon kestokyvyn. Aivan kuten monimutkainen koneisto tarvitsee kaikkia osasiaan, tarvitsee luontokin monimuotoisuutta toimiakseen tuottavasti. Kun luonto yksipuolistuu, heikkenee sen kyky tuottaa luonnon palveluita ja toipua häiriöistä: haavoittuvuus ilmastonmuutokselle ja luonnononnettomuuksille kasvaa.

4 EKOSYSTEEMIPALVELUIHIN PERUSTUVAA YRITTÄJYYTTÄ

5 EKOSYSTEEMIPALVELUT NYKYAJASSA Suomi on ekosysteemiyhteiskunta enemmän kuin mikään muu maa Euroopassa. Rakennettua maata, tiestö mukaan lukien, on vain 4,5 % maan kokonaisalasta ilman merialueita. Jokaisen ekosysteemin jokainen hehtaari on jollakin tavalla hyödyllinen tai arvokas. Suomen ympäristön tila on kansainvälisen mittapuun mukaan hyvä, mutta parannettavaakin on paljon: jokivesien laadussa, lajien suojelussa, vesien säännöstelyssä, arvokkaimpien kalalajien ja kanalintujen kannoissa, Etelä Suomen metsien suojelussa, soiden kunnostamisessa ja maisemanhoidossa. Hyvän ja puhtaan ympäristön arvostus kasvaa. Ekosysteemien ylläpito ja säätelypalvelujen merkitys ympäristön pilaantumisen estämisessä ja pilaantuneiden alueiden kunnostamisessa tunnetaan vielä heikosti. Puhdas ympäristö antaa mahdollisuuksia terveellisen ravinnon tuottamiseen. Elinvoimaiset ekosysteemit tuottavat terveyttä ja elämäniloa ihmisille. Monien ekosysteemipalvelujen potentiaali on huonosti tunnettu koko maassa tai alueellisesti. Palvelujen systemaattinen tunnistaminen avaa tien myös niiden potentiaalin selvittämiseen. Useat ekosysteemipalvelut ovat usean ekosysteemin yhteistuotantoa kuten liikkuvien nisäkkäiden ja lintujen elinympäristöpalvelut, virkistyspalvelut, hydrologiset palvelut sekä maisemat. Yhteistuotannon mahdollisuuksista tiedetään melko vähän.

6 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden päämääränä on järjestää alueidenkäyttö niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävälle kehitykselle Ekologisesti kestävä kehitys tarkoittaa kestävää energian ja luonnonvarojen käyttöä, ympäristökuormituksen sopeuttamista luonnon sietokykyyn, kestävää materiaalitaloutta sekä biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä. Taloudellisesti kestävä kehitys edellyttää, että ratkaisujen tulee olla yhtä aikaa sekä taloudellisesti että ekologisesti järkeviä ja tehokkaita. Taloudellinen kestävyys merkitsee kansallisvarallisuuden säilyttämistä ja sen kartuttamisedellytysten luomista. Sosiaalisesti kestävä kehitys edellyttää kansalaisten hyvinvoinnin turvaamista ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämistä. Kulttuurisen kestävyyden kannalta on tärkeää vaalia kansallisen kulttuuriperinteen alueellisia ominaispiirteitä. Tämä luonnehdinta on suppeahko, mutta korostaa maankäytössä tärkeää näkökulmaa. Hyvän elinympäristön tärkeitä ominaisuuksia ovat terveellisyys, turvallisuus, toimivuus ja viihtyisyys. Elinympäristön laadun parantaminen edellyttää näiden vahvistamista niin, että samalla otetaan huomioon tasavertaisesti eri väestöryhmien tarpeet.

7 KUNNAN ROOLI Kunnilla on merkittävä rooli ekosysteemipalvelujen mahdollistaman hyvinvoinnin edistämiseksi kuntalaisten ja luonnon parhaaksi. Kunnat ovat maankäytön suunnittelun ja ympäristötehtävien kautta yhä läheisemmin tekemisissä entistä useamman ekosysteemin aineellisten ja aineettomien palvelujen kanssa. Kunta on monella tapaa tulossa ekosysteemipalvelujen kentän entistä aktiivisemmaksi toimijaksi, jolla on suora yhteys ihmisiin vuorovaikutteisen kunnallisen demokratian kautta. Kunnat ratkovat maan käytön ja suojelun taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja ekologisia ongelmia yhteistyössä valtiovallan, talouden ja muun yhteiskunnan kanssa ja niiden osana.

8 EKOSYSTEEMIPALVELUJEN TARJOAMIA HYÖTYJÄ JA MAHDOLLISUUKSIA KUNTATASOLLA Valtakunnallisen luonnon virkistyskäytön tutkimuksen mukaan 63 % lähivirkistyskäynneistä tehtiin kuntien omistamille alueille. Luonnon hyödyntäminen terveys ja sosiaalipalvelujen taloudellisesti edullisena täydentäjänä ja ennalta ehkäisevänä tekijänä on kasvava mahdollisuus. Vesihuollon järjestäminen, pohjavesistä ja pintavesistä hankitun juomaveden laadun varmistaminen, jätevesien puhdistus ja uimarantojen vesitilanteen seuraaminen ovat perinteisesti tärkeitä kunnan tehtäviä. Luonto tarjoaa monia mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen ja koulutuksen sekä nuorison vapaa ajan käytön edistämiseen. Tällä suuntautumisella näyttää olevan myös opetusministeriön sekä sosiaali ja terveysministeriön tuki. Kuntien laajeneva luonto voi tarjota uusia luontotehtäviä kesätöitä etsiville nuorille ja muille väestönosille. Vanhuksille on järjestettävä omat helpon pääsyn mahdollisuudet ja yhteydet virkistävään ja kuntouttavaan luontoon myös mm. kiinalaiseen tapaan puistoissa ja toreilla.

9 EKOSYSTEEMIPALVELUJEN TARJOAMIA HYÖTYJÄ JA MAHDOLLISUUKSIA IHMISELLE Monet ekosysteemipalvelut ovat tavallisen ihmisen (kuntalaisen, kuluttajan) kannalta välttämättömiä (ravinto, puhdas vesi), vaikeasti korvattavia (mahdollisuus ulkoilla luonnossa) tai elämän laatua parantavia (luonnon marjat, kauniit maisemat, avantouinti). Ekosysteemipalveluiden merkitystä yksittäiselle ihmiselle ei kuitenkaan useinkaan tiedosteta. Suomessa konkreettisin ja parhaiten tiedostettu tapa hyödyntää ekosysteemipalveluja on luonnon virkistyskäyttö ulkoilu ja luonnossa tapahtuva liikunta eri muodoissaan, mukaan lukien marjojen ja sienten poiminta, kalastus, metsästys, lintujen tarkkailu ja lukemattomat muut tavat.

10 MIKKELIN KANTAKAUPUNGIN OSAYLEISKAAVA 2040 Viherverkostot ja luonnonympäristö Yleiskaavan ratkaisuilla edistetään luonnon ja ympäristön hyvinvointia. Asukkaille turvataan mahdollisuudet virkistäytymiseen kohtuullisella etäisyydellä asunnoista myös keskustassa. Aluevarauksin varmistetaan yhtenäisten viherreittien säilyminen kaupungin halki ja riittävien julkisten rantojen sekä virkistysalueiden määrä. Retkeilyreittien ja luontopolkujen reitistön kehittämistä edistetään. Olevat puistoalueet hyödynnetään aluevarauksissa. Viheralueiden hoitoastetta pienennetään reuna alueita kohden. Luodaan hyvää kaupunkiympäristöä säilyttäen ekologisesti ja maisemallisesti arvokasta luonnonympäristöä sekä rakennettua kaupunkiympäristöä. Edistetään pohjavedenmuodostumien kunnon paranemista, kasvuhuonekaasupäästöjen alenemista ja ekologisen jalanjäljen pienenemistä.

11 MIKKELIN KANTAKAUPUNGIN OSAYLEISKAAVA 2040 Kaavan laadinta / työryhmän tapaamiset / vuorovaikutus Viherrakenne Ekosysteemipalvelut Liito oravakannan tarkastelu Ratkaisuehdotukset Vaikutusten arviointi

12 MIKKELIN KANTAKAUPUNGIN OSAYLEISKAAVA 2040 Ekosysteemipalvelut ja viherrakenne selvitys Tavoitteena määritellä kantakaupungin viherrakenne. Tällä tarkoitetaan kasvullisten alueiden ja niiden välisten viheryhteyksien muodostamaa verkostoa, joka on osa yhdyskuntarakennetta. Käytännössä viherrakenne kattaa siis viheralueverkoston + pihojen kasvulliset osat. Tunnistaa kantakaupungin tärkeimmät ekosysteemipalvelut. Kaupunkiseutu lähialueineen tarjoaa ja hyödyntää monipuolisesti ekosysteemipalveluita. Kaupunkiviheralueiden ekosysteemipalveluiden erottaminen kaupunkeja ympäröivien alueiden tarjoamista ekosysteemipalveluista ei ole tarkoituksenmukaista tai edes mahdollista, sillä kaupunki muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden lähialueidensa kanssa. Olennaista on myös tunnistaa yleiskaavan mittakaavatason kannalta olennaiset ekosysteemipalvelut. Tärkeimmät ekosysteemipalvelut voivat olla hyvin erilaisia maakunta, yleis vai asemakaavatasolla. Työssä painotetaan tiedon yhteen vetämistä ja päällekkäin tarkastelua ja sen kautta saatavaa uutta tietoa. Työssä hyödynnetään aikaisempien ja käynnissä olevien selvitysten tuottamaa tietoa ja painotetaan johtopäätöksiä ja jatkotyöskentelyssä hyödynnettäviä tuloksia.

13 MIKKELIN KANTAKAUPUNGIN OSAYLEISKAAVA 2040 Ekosysteemipalvelut ja viherrakenne selvitys Turvata viherrakenteen kytkeytyneisyyttä ja monikäyttöisyyttä. Lajiesiintymien elinvoimaisuus pitkällä aikavälillä riippuu viheralueiden kytkeytyneisyydestä ja yksilöiden mahdollisuudesta liikkua sopivien elinympäristöjen välillä. Ekosysteemien monikäytön on todettu olevan paitsi sosio kulttuurisesti tavoiteltavampaa, myös usein ekologisesti kestävämpää ja taloudellisesti kannattavampaa kuin niiden muokkaaminen yhtä käyttötarkoitusta varten. Integroidaan viherrakenne osaksi kaupunkirakennetta. Tavoitteena on yhdistää viherrakenne fyysisesti ja toiminnallisesti muuhun kaupunkirakenteeseen. Pitkän aikavälin strategia: noudatetaan kestävän kehityksen periaatetta tähtäämällä pitkäaikaisiin hyötyihin lyhyen aikavälin taloudellisten voittojen sijaan.

14 ESP LUOKKA TUOTANTOPALVELUT SÄÄTELY JA YLLÄPITOPALVELUT KULTTUURISET PALVELUT Ravinto Materiaalit ja raaka aineet Haitallisten aineiden ja muiden haittojen puhdistuminen ja lieventyminen Virtausten säätely ESP PALVELU Fyysisten, kemiallisten ja biologisten olosuhteiden ylläpito ja säätely Fyysinen ja tiedostava vuorovaikutus ympäristön kanssa Arvopainotteinen, symbolinen tai muu vuorovaikutus ympäristön kanssa

15 TUOTANTOPALVELUT Ravinto Eliökunnan ruokatuotteet: viljellyt ja luonnonvaraiset ruokatuotteet, esim. maataloustuotanto, riista, kalastus, marjat ja sienet Talousvesi: Juomakelpoiset pinta ja pohjavedet Materiaalit ja raaka aineet Eloperäiset materiaalit ja raaka aineet: suoraan tai jalostettuna hyödynnetyt eloperäiset raaka aineet, esim. puu geenivarannot Vesi: muuhun kuin juomavedeksi käytetyt pinta ja pohjavedet

16

17 SÄÄTELY JA YLLÄPITOPALVELUT HAITALLISTEN AINEIDEN JA MUIDEN HAITTOJEN PUHDISTUMINEN JA LIEVENTYMINEN: Eliöiden toimintaan pohjautuvat prosessit: mikro organismien, levien, kasvien tai eläinten tuottama biopuhdistus, suodatus / talteenotto / varastointi Ekosysteemien toimintaan pohjautuvat prosessit: ekosysteemien tuottama suodatus / talteenotto / varastointi tai kertyminen, ilmakehän ja vesistöjen laimentava vaikutus, hajujen, melun tai visuaalisten haittavaikutusten lieventäminen VIRTAUSTEN SÄÄTELY: Massaliikuntojen säätely: massojen stabilointi ja eroosion kontrolli, veden virtauksen kuljettamien massojen (humus, hiekka) puskurointi ja säätely Veden virtausten säätely: hydrologinen kiertokulku ja veden virtausten säätely, tulvien ehkäisy Ilman ja kaasujen virtausten säätely: myrskytuhojen ehkäisy, ilmavirtausten säätely

18 SÄÄTELY JA YLLÄPITOPALVELUT FYYSISTEN, KEMIALLISTEN JA BIOLOGISTEN OLOSUHTEIDEN YLLÄPITO JA SÄÄTELY: Elämän kiertokulun, elinympäristöjen ja geenivarojen suojelu: pölytys ja siementen leviäminen, elinympäristöjen ja pesimäalueiden ylläpito Tuholaisten ja tautien kontrolli Maaperän muodostuminen ja laadun säätely: maaperän laatu, ravinteiden kierto maaperässä Veden laadun säätely: vesien kemiallisen laadun säätely Ilmankoostumus ja ilmaston säätely: ilman laatu ja puhtaus, globaalin ilmaston säätely, paikallis ja mikroilmaston säätely

19

20

21 KULTTUURISET PALVELUT FYYSINEN JA TIEDOSTAVA VUOROVAIKUTUS YMPÄRISTÖN KANSSA: Fyysinen ja kokemuksellinen vuorovaikutus: ympäristön tarjoamat kokemukset ja elämykset, ympäristön tarjoamat fyysisen virkistäytymisen mahdollisuudet Tiedostava ja tulkitseva vuorovaikutus: tiede ja koulutus, kulttuuriperintö, viihde ja esteettisyys ARVOPAINOTTEINEN, SYMBOLINEN TAI MUU VUOROVAIKUTUS YMPÄRISTÖN KANSSA: Arvopainotteinen tai vertauskuvallinen merkitys: symboliset arvot, pyhät ja hengelliset arvot Muu kulttuurinen merkitys: olemassaolon itseisarvo, perintöarvo tuleville sukupolville

22

23 Hei! Ja sitten olen vielä minä ja mun kaikki EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IVa mukaiset kaverit! Ollaan ihan tosissaan tykästytty näihin Mikkelin seutuihin ja toivottavasti tulevaisuudessakin on helppoa käydä kyläilemässä naapurimetsissä, vaikka sillä Ritulla on kyllä aina tarjolla vaan niitä viimevuotisia lehtiä

24

25 Entäs sitten?

26 Lähteet: Saastamoinen, Kniivilä, Alahuhta, Arovuori, kosenius, Horne, Otsamo & Vaara: Yhdistävä luonto: ekosysteemipalvelut Suomessa, Publications of the University of Eastern Finland, 2014 Suomen luonnonsuojeluliiton kotisivut: Ilmasto opas.fi: opas.fi/fi/ilmastonmuutos/vaikutukset/ /artikkeli/a2e371f e51 ac9c 93425ab90590/ekosysteemipalvelut.html Ekosysteemipalvelut ja viherrakenne Tampereella, EVITA hankkeen loppuraportti, Tampereen kaupunki / SYKE, 2014: ne.pdf