PORIN VETURITALLIT IVA asemakaavoituksen tukena STES verkostopäivät Kaavoitusarkkitehti Mikko Nurminen, Porin kaupunkisuunnittelu

Transkriptio

1 PORIN VETURITALLIT IVA asemakaavoituksen tukena STES verkostopäivät Kaavoitusarkkitehti Mikko Nurminen, Porin kaupunkisuunnittelu

2 MITÄ KAAVOITUS ON? Tärkein osa maapolitiikkaa. Maankäytön suunnittelua. Käyttötarkoitusten määrittelyä. Intressien ja ristiriitojen yhteensovittamista. Osallistumista ja vuorovaikutusta.

3 Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 (voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000) 1 luku, Yleiset säännökset 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Määrittelee kaavoituksen tavoitteet ja toimintatavat.

4 5, Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 2 a) riittävän asuntotuotannon edellytyksiä, 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Tavoitteena turvallinen, terveellinen, viihtyisä ja sosiaalisesti toimiva ympäristö.

5 6, Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. 62, Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltaessa säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella (MRA). MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Vuorovaikutuksen järjestäminen tarkoituksenmukaisella tavalla.

6 9, Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Kaavoituksen pohjana riittävät tutkimukset ja selvitykset sekä vaikutusten arvioinnit.

7 Maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) 1 luku, Yleiset säännökset 1, Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSASETUS (MRA) Osana vaikutusten arviointia Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA)

8 ASEMAKAAVOITUS ja siihen liittyvät vuorovaikutusmenettelyt Tapaus Porin Veturitallit

9 Ilmakuva vuodelta 1977 Ratapiha- ja varikko, kaupungin puutarha ja sairaala, hautausmaa ja vesitorni

10 Plan öfver tilläsnad utvidgning af 6 statsdelen i Björneborg 1895

11 Valokuva vesitornista kaupunginpuutarhan suuntaan (1930-luku)

12 Alueen omistavat Liikennevirasto, VR-Yhtymä Oy ja Porin kaupunki. Alueella toimivat tällä hetkellä VR:n veturitallit, kaupungin katuhuollon varikko, terveyskeskus ja kaupunginsairaala sekä useampia yksityisiä ja julkisia palveluasuntoloita. Veturitallin rakennuksissa toimii myös rakennusosien kierrätykseen ja kunnostamiseen keskittynyt Varaosapankki sekä työpajoja.

13 Tarkoituksena on laatia asemakaava, jossa vähentyvältä rataliikenteeltä ja veturivarikkotoiminnalta vapautuvat alueet ja rakennukset liitetään luontevasti keskustaan ja toisaalta Päärnäisten palvelurakenteeseen.

14 Tavoitteena on turvata sairaala- ja terveyskeskustoiminnan edellytykset varaamalla laajentumisalueet, tukea alueen erityis- ja palveluasumista lisäämällä asuntoja ja palveluja sekä mahdollistaa veturitallien uudiskäyttö pienmittakaavaisella verstas- ja asuinrakentamisella.

15 Tavoitteena on myös liittää veturitallien ympäristön soveltuvat osat Porin kansalliseen kaupunkipuistoon ja kaupungin kattavaan ulkoilureittien verkostoon.

16 Kaavatyön pohjaksi on tehty selvityksiä mm. kasvillisuudesta, mutta myös rakennusten suojelullisista ja uudiskäyttömahdollisuuksista, rataliikenteen melu- ja tärinävaikutuksista sekä yleisestä turvallisuudesta, alueen pilaantuneista maista

17 Kaupunginsairaalan alueen rakennusinventointi: kaupunginsairaala, Lääkäriasunnot, rukous- ja ruumishuone, päiväkotina toimiva talousrakennus, pyykkitupa, Hourula, Kuumela

18 Veturitallit, yli 3000 kem2 monipuolista rakennuskantaa: veturipilttuut, vesitornit, verstaat, lämpökeskus, toimistot, sosiaalitilat...

19 Veturitallit Foorumi 2008; keskustan päiväkotien tilanne

20 Terveys- ja sosiaalialan opiskelijat käynnistävät 2011 syksyllä IVA -selvityksen Veturitallien alueen käytön vaihtoehdoista ja esteettömyystutkimukseen Jokisuiston palvelutalon asukkaiden kokemusten perusteella. SAMK yhteistö

21 SURE-hanke; Veturitallit mukana yhtenä alueena

22 SURE-hanke; Paikallinen toimintasuunnitelma ja Työkalupakki

23 KAAVAPROSESSIN VAIHEET 1. Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä Luonnosvaihe - luonnos nähtävillä tarkennettu luonnos Kaavaehdotus - nähtävillä lausunnot ja viranomaisneuvottelu Päätöksenteko KV ja lainvoimainen kesäkuu kaavan toteuttamisen aloitus kesällä 2013 VETURITALLIEN ASEMAKAAVA

24 1. KAAVALUONNOS, sekoitettuja toimintoja

25 1. luonnoksen toiminnot osa-alueittain ja pääasialliset kulkureitit

26 2. KAAVALUONNOS, tarkennetut toiminnot

27 ASEMAKAAVAEHDOTUS, palvelurakennusten korttelialueet ja päiväkodin tontti

28 ASEMAKAAVAEHDOTUS, havainnekuva

29 ASEMAKAAVAEHDOTUS, Uudisrakennukset mallinnettuna ilmakuvaan

30 IDEOITA JA AJATUKSIA, veturitallien alueella voisi olla

31 Kytkettyjä omakotitaloja ja pihakatuja (markkinoinnin aloitus kevät 2013)

32 Esteetöntä ja elämyksellistä (liikuntaesteisten ja kuulovammaisten puisto 2013?)

33 Turvallista ja sosiaalista (päiväkodin rakentaminen kesällä 2013)

34 Energiatehokasta; mahdollisuus kevyt- ja joukkoliikenteeseen, aurinkoenergian aktiivinen ja passiivinen hyödyntäminen, matalaenergiset rakenneratkaisut

35 Luovaa toimintaa: Luova Paja / Jyväskylä, Kansalaisopisto / Karjaa, Taidemuseo / Salo, Rautatiemuseo / Hyvinkää ja Toijala, Suomen Elokuvasäätiö / Helsinki, Ravintola / Kristiinankaupunki ja Pasila (Nuorten työpaja)

36 Mitä meidän Veturitallit voisivat olla?

37 Suomen ainoa kääntyvällä katsomolla varustettu ulkoilmateatteri?

38 Junalla saavutettava tapahtuma-aukio?

39 Pysyvä vaihtuvien näyttelyiden näyttely?

40 Ympäri vuoden avoinna oleva allaskahvila?

41 Kansallisen kaupunkipuiston suosituin reitti?

42 Uuden pedagogiikan mukainen päiväkoti?

43 Aktiiviseen toimintaan kannustava palveluasuntola?

44 Loft-tyyppisiä asuntoja?

45 ja jotain muuta, mitä yhteistyössä voidaan saada aikaan? Kiitos.