Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 741/2012 vp Työ- ja elinkeinotoimistojen lakkauttaminen Eduskunnan puhemiehelle Valtio on lakkauttamassa työ- ja elinkeinotoimistoja ja niiden toimipisteitä. Vuoden 2013 alusta alkaen kunkin ELY-keskuksen alueella toimii enää yksi alueellinen TE-toimisto, jonka alaisuudessa on paikallisia toimipisteitä. Kunnilla ei ole kyseisestä asiasta valitusoikeutta. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimipisteet ovat juuri niitä paikkoja, joissa ihmiset voivat saada henkilökohtaista palvelua ja tarvittaessa käydä ilmoittautumassa. Asiointimatkat kasvavat nyt entisestään harvaan asutuilla seuduilla. Toimivat tietoliikenneyhteydetkään eivät ole riittävä peruste lakkauttaa työ- ja elinkeinotoimistoja, sillä edelleen Suomessa on alueita, joissa tietoliikenneyhteydet eivät toimi. Kuntien toimesta oltaisiin perustamassa palvelupisteitä, joiden toiminnan pyörittämistä valtio tukisi kahdellasadalla (200) eurolla kuukaudessa. Korvaus ei missään suhteessa riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Tällä toimintatavalla syrjäytyneiden määrä kasvaa, työvoiman välitystoiminta heikkenee ja kunnat maksavat valtiovallan säästötoimenpiteistä aiheutuvat välittömät ja välilliset kustannukset. Hallitus on tämän vaalikauden aikana leikkaamassa kunnilta valtionosuuksia yhteensä 3,4 miljardia euroa. Valtio vain lisää kuntien tehtäviä samaan aikaan kun leikkaa toisella kädellä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo järjestää tulevaisuudessa työ- ja elinkeinopalvelut, jotta jokaisella kansalaisella on tasavertaiset mahdollisuudet saada ja käyttää niitä lähellä kotiansa? Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2012 Tapani Tölli /kesk Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tapani Töllin /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 741/2012 vp: Miten hallitus aikoo järjestää tulevaisuudessa työ- ja elinkeinopalvelut, jotta jokaisella kansalaisella on tasavertaiset mahdollisuudet saada ja käyttää niitä lähellä kotiansa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työ- elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) palvelut, palvelumalli ja -verkko ovat uudistumassa. Uuden TE-toimistoverkon on määrä aloittaa toimintansa Työ- ja elinkeinoministeriö on vahvistanut periaatteet, joita noudattaen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELYkeskukset) kehittävät TE-toimistojen palveluverkkoa. Uudistustyön yhtenä keskeisenä tavoitteena on turvata TE-toimistojen asiakkaille riittävät ja laadukkaat palvelut toimistojen henkilöstöresurssien vähentyessä valtionhallinnon tuottavuusohjelman myötä. Uudistuksella vahvistetaan TE-toimistojen tarjoamien palvelujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä edistetään valtakunnallisten tavoitteiden ja linjausten toteuttamista. TE-toimistojen palvelumalli ja palveluvalikoima uudistetaan. Henkilöasiakkaiden yhdenvertaisuutta parannetaan ja TE-toimistojen yrityspalvelua vahvistetaan. Palveluiden tuottamistapaa kehitetään erityisesti hyödyntämällä sähköisen asioinnin mahdollisuuksia ja yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävää palveluyhteistyötä. Monet TE-toimiston palvelut ovat asiakkaan ulottuvilla ajasta ja paikasta riippumatta verkkopalveluina ja valtakunnallisina työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen (TE-asiakaspalvelukeskus) puhelinpalveluina. Valtakunnalliset puhelinpalvelut ovat asiakkaiden käytössä asuinpaikasta riippumatta, ja palvelun kautta hoidetaan vuosittain yli palvelutapahtumaa. Asiakaspalveluyhteistyötä tehdään mm. seudullisten yrityspalvelujen kanssa, työvoiman palvelukeskuksissa ja yhteispalveluissa. Resurssit henkilökohtaiseen palveluun turvataan niille asiakkaille, jotka sitä tarvitsevat. TE-toimistojen palvelujen lähtökohtana on se, että työtä ja koulutusta hakevat asiakkaat ovat työmarkkinoiden käytettävissä ja valmiita liikkumaan omalla työssäkäyntialueellaan työhön ja koulutukseen. Palveluverkon rakentamisen tavoitteena on, että omalta työssäkäyntialueelta löytyy joko TE-toimiston tai yhteispalvelun toimipaikka käyntiasiointia varten. Kasvaviin tuottavuusvaatimuksiin vastataan myös uudistamalla TE-toimistojen hallintomalli. TE-toimistojen hallinto ja johto järjestetään ELY-keskusalueittain 15 hallinnolliseen TE-toimistoon, joiden alaisuudessa toimistot toimivat palvelupisteinä. Vuoden 2013 alusta lukien kunkin ELY-keskuksen toimialueella on vain yksi hallinnollinen TE-toimisto, jolla on riittävä määrä toimipaikkoja ja TE-toimistopalveluja. ELYkeskuksen toimialueella toimiva TE-toimisto helpottaa osaamisen ja resurssien kohdentamista myös alueen paikallisia asiakastarpeita silmällä pitäen. Hallinnollisiin tehtäviin käytetyistä tehtävistä voidaan vapauttaa resursseja asiakastyöhön. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) mukaan TE-toimiston palveluiden järjestämisvastuu on ELY-keskuksella, joka määrää alueensa TE-toimistojen toi- 2

3 Ministerin vastaus KK 741/2012 vp Tapani Tölli /kesk mialueet, nimet ja toimipaikat. ELY-keskukset ovat sitoutuneet palvelulupauksessaan huolehtimaan siitä, että TE-toimisto tarjoaa alueellaan lakisääteiset palvelut ja että asiakkaiden yhdenvertaisuus ja hyvä palvelutaso toteutuvat. Palvelulupauksensa varmistamiseksi ELY-keskus arvioi yhteistyössä TE-toimiston ja alueen muiden toimijoiden, kuten kuntien, kanssa tarvittavien toimipaikkojen määrän ja yhteispalvelun tarpeen. ELY-keskuksia on evästetty arvioimaan, onko pienimpiä toimipaikkoja tarkoituksenmukaista yhdistää suurempiin yksiköihin, voidaanko palvelut tarjota viranomaisten yhteispalvelupisteissä ja voidaanko joitakin toimipaikkoja muuttaa tuottamaan keskitettyjä tuki- tai asiakaspalveluita. ELY-keskukset ovat muutoksen valmistelussa kuulleet alueensa kuntia suunnitelluista toimipaikkamuutoksista. Toimipaikkaverkon suunnittelussa korostuu palvelujen saatavuus, alueellinen tasapaino ja palvelujen toimintavarmuus koko Suomen alueella palvelujen järjestämiselle siten, että ne ovat kohtuudella saavutettavissa, riittäviä, laadukkaita ja kustannustehokkaasti järjestettyjä. ELY-keskusten laatimien suunnitelmien perusteella TE-toimistojen oma toimipaikkaverkko on uudistuksen jälkeenkin varsin kattava, ja sitä täydennetään viranomaisten yhteispalvelulla. Vuoden 2013 alussa TE-toimistojen palveluita on valtakunnallisesti saatavissa kahdessasadassakuudessatoista (216) osoitteessa mukaan lukien työvoiman palvelukeskukset. Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2012 Elinkeinoministeri Jyri Häkämies 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 741/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Tapani Tölli /cent: Hur tänker regeringen i framtiden ordna arbets- och näringstjänsterna så att varje medborgare ska ha lika möjligheter att få och använda dem nära sitt hem? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Arbets- och näringsbyråernas tjänster, servicemodell och servicenät håller på att reformeras. Avsikten är att det nya arbets- och näringsbyrånätet ska inleda sin verksamhet den 1 januari Arbets- och näringsministeriet har fastställt de principer som ska följas när närings- trafik- och miljöcentralerna utvecklar arbets- och näringsbyråernas servicenät. Ett av de centrala målen för reformarbetet är att garantera arbetsoch näringsbyråernas kunder tillräckliga och högkvalitativa tjänster, då byråernas personalresurser minskar till följd av statsförvaltningens produktivitetsprogram. Reformen stärker samhällseffekterna och kostnadseffektiviteten av de tjänster som byråerna tillhandahåller samt främjar förverkligandet av de riksomfattande målen och riktlinjerna. Servicemodellen för arbets- och näringsbyråerna och deras serviceurval reformeras. Personkundernas likställdhet förbättras och arbets- och näringsbyråernas företagsservice stärks. Sättet att tillhandahålla tjänsterna utvecklas speciellt genom utnyttjande av de möjligheter som den elektroniska kommunikationen ger och genom servicesamarbete med samarbetspartner. Många av arbets- och näringsbyråns tjänster är inom räckhåll för kunderna oberoende av tid och plats i form av nättjänster och riksomfattande telefontjänster, som tillhandahålls av arbets- och näringsförvaltningens kundservicecenter. De riksomfattande telefontjänsterna står till kundernas förfogande oberoende av var de är bosatta och via denna service sköts årligen över servicehändelser. Kundservicesamarbete bedrivs med bl.a. regionala företagstjänster, servicecentren för arbetskraft och samservicen. Resurserna för personlig betjäning tryggas för de kunder som behöver sådan service. Utgångspunkten för arbets- och näringsbyråernas tjänster är att de kunder som söker arbete och utbildning står till arbetsmarknadens förfogande och är redo att inom sin egen pendlingsregion ta sig till arbete och utbildning. Målet för utbyggnaden av servicenätet är att det i den egna pendlingsregionen finns antingen en arbets- och näringsbyrå eller ett samservicekontor för besöksärenden. De växande produktivitetskraven bemöts också genom att arbets- och näringsbyråernas förvaltningsmodell reformeras. Förvaltningen och ledningen av arbets- och näringsbyråerna förläggs i närings-, trafik- och miljöcentralernas områden till sammanlagt 15 administrativa arbets- och näringsbyråer med underställda kontor, som fungerar som serviceställen. Från ingången av 2013 ska det inom varje närings-, trafik- och miljöcentrals verksamhetsområde finnas endast en administrativ arbets- och näringsbyrå, som har ett tillräckligt antal verksamhetsställen och arbets- och näringsbyråtjänster. En arbets- och näringsbyrå inom närings-, trafik- och miljöcentralens verksamhetsområde underlättar inriktningen av kompetens och resurser också med tanke på de lokala kundbehoven i området. Från arbetet 4

5 Ministerns svar KK 741/2012 vp Tapani Tölli /kesk med administrativa uppgifter kan frigöras resurser för kundarbete. Enligt lagen om närings-, trafik- och miljöcentralerna (897/2009) ansvarar närings-, trafik- och miljöcentralerna för ordnandet av arbets- och näringsbyråernas tjänster och fattar i sina områden beslut om arbets- och näringsbyråernas verksamhetsområden, namn och verksamhetsställen. I sitt servicelöfte har centralerna förbundit sig att se till att arbets- och näringsbyråerna inom sina områden tillhandahåller lagstadgad service och att kunderna behandlas lika och en god servicenivå uppnås. För att säkerställa sitt servicelöfte uppskattar närings-, trafik- och miljöcentralen i samarbete med arbets- och näringsbyrån och andra aktörer i området, som t.ex. kommunerna, antalet behövliga verksamhetsställen och behovet av samservice. Närings-, trafik- och miljöcentralerna har instruerats att uppskatta om det är ändamålsenligt att sammanslå verksamhetsställen till större enheter, om tjänsterna kan tillhandahållas på myndigheternas samservicekontor och om vissa verksamhetsställen kan ändras så att de tillhandahåller centraliserade stöd- eller kundtjänster. Centralerna har i samband med beredningen av ändringen hört kommunerna i sina områden om de planerade ändringarna i fråga om verksamhetsställena. I planeringen av nätet av verksamhetsställen betonas tillgången på tjänster, den regionala balansen och tjänsternas leveranssäkerhet i hela Finland för att tjänsterna ska ordnas så att de är rimligen tillgängliga, tillräckliga, högkvalitativa och kostnadseffektiva. Enligt de planer som utarbetats av närings-, trafik- och miljöcentralerna kommer arbets- och näringsbyråernas eget nät av verksamhetsställen även efter ändringen att vara rätt omfattande och den kompletteras av myndigheternas samservice. Vid början av 2013 kommer arbets- och näringsbyråernas tjänster att vara tillgängliga i hela landet på tvåhundrasexton (216) adresser, inklusive servicecentren för arbetskraft. Helsingfors den 23 oktober 2012 Näringsminister Jyri Häkämies 5