Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 970/2013 vp TE-toimistojen palveluiden saatavuus Eduskunnan puhemiehelle Keski-Suomen TE-toimiston toimipiste Saarijärvellä lakkautetaan vuodenvaihteessa. Saarijärvi on n asukkaan kunta. Tiedossa ei ole, saadaanko työnvälityspalveluja lakkautuksen jälkeen kaupungin järjestämästä yhteispalvelupisteestä. Tätä ennen TE-toimiston aukioloaikaa supistettiin vuosittain voimakkaasti, ja nykyisin toimisto on ollut auki vain kahtena päivänä viikossa ja muutoin ajanvarauksella. Saarijärvellä, kuten varmaan monessa muussakin vastaavan lakkautusasian edessä olevassa kunnassa, haluttaisiin turvata työnvälityspalvelut asukkaille. Neuvotteluja yhteispalvelupisteestä käydään valtion monen palvelun, kuten vero-, maistraatti- ja työnvälityspalvelujen, osalta. Ongelmana on kuitenkin palvelupisteen rahoitus. Kustannuksia tulee niin tiloista, laitteista kuin työntekijästäkin. TE-toimisto tarjoutuu kustantamaan kuluista vain pienen osan. Kaupungille jää kustannuksista liian suuri vastuu. Vastuunjaon pitäisi olla vähintään puolet ja puolet kaupungin ja valtion kesken. Mainittavaa Saarijärven tilanteessa on myös se, että TE-toimiston tilat remontoitiin juuri äskettäin. Sisäilmaongelmien takia tehty remontti aiheutti kaupungille euron kustannukset. Remonttia aloitettaessa ei ollut tiedossa toimiston lakkautus. Nyt kaupunki haluaisi näihin tiloihin yhteispalvelupisteen. Valtiovarainministeriön Asiakaspalvelu hankkeen myötä ollaan palvelupisteitä perustamassa jo ensi vuonna pilottihankkeina. Saarijärvi on hakenut hankkeeseen pilottikunnaksi. Pilottikunnaksi pääsy turvaisi palvelupisteen aloittamisen avulla myös TE-toimiston palvelut, eikä näin ollen jäisi välivuotta asiakaspalvelulain mukaista palvelupistettä odotellessa. ELY-keskuksia on myös ohjeistettu tekemään sopimuksia TEpalvelujen järjestämisestä alueella, jossa toimisto lakkautetaan, mutta mitään neuvotteluja ei ole sieltä suunnalta tullut. TE-toimistopalveluissa paikallistuntemus on hyvin tärkeää. Yrittäjille on merkittävä etu, jos TE-toimistossa osataan heti kertoa sopivista työntekijöistä ja samalla tavalla työtä hakevalle tiedetään informoida paikallisista yrityksistä, vaikka juuri sillä hetkellä ei sopivaa työpaikkaa auki olisikaan. PK-yrittäjällä ei yleensä ole paljon aikaa käytettäväksi työntekijöiden rekrytoimiseen, ja silloin asiantunteva ja paikallinen rekrytointiosaamisen palvelu on enemmän kuin tarpeen. On käynnistetty myös mittava nuorisotakuuohjelma, joka vaatii kunnissa ja paikallisesti paljon osaamista nuorten ohjaamisen hyväksi. TE-toimistojen osuutta pitää ennemminkin vahvistaa kuin toimistojen työtä kaventaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus jakaa tasaisemmin mahdollisten yhteispalvelupisteiden perustamisen kustannuksia kaupunkien kanssa niillä alueilla, joilla TE-toimisto lakkautetaan, ja näin huolehtia paikallistuntemuksen ja riittävän osaamisen säilymisestä paikkakunnilla? Versio 2.0

2 Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2013 Tuula Peltonen /sd 2

3 Ministerin vastaus KK 970/2013 vp Tuula Peltonen /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tuula Peltosen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 970/2013 vp: Aikooko hallitus jakaa tasaisemmin mahdollisten yhteispalvelupisteiden perustamisen kustannuksia kaupunkien kanssa niillä alueilla, joilla TE-toimisto lakkautetaan, ja näin huolehtia paikallistuntemuksen ja riittävän osaamisen säilymisestä paikkakunnilla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Yhteispalvelupisteistä säädetään lailla julkisen hallinnon yhteispalvelusta (223/2007). Lain mukaan yhteispalvelua koskevassa toimeksiantajan ja toimeksisaajan välisessä sopimuksessa tulee sopia yhteispalvelusta aiheutuvien kustannusten jakamisesta tai jakamisperusteista. Säädöksen perusteluissa todetaan muun muassa, että palvelusta perittävien maksujen tulisi määräytyä omakustannusarvoperiaatteen mukaisesti eikä toiminnasta siten olisi mahdollista syntyä liiketaloudellista voittoa osapuolille. Omakustannusarvoperiaatetta ei kuitenkaan ole säädetty laissa kustannustenjakoperusteeksi. Nykyiset korvaukset yhteispalvelusta perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön lokakuussa 2010 tekemään linjaukseen. Linjauksen mukaan työja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) osallistuvat yhteispalvelulain mukaisten yhteispalvelupisteiden perustamiseen ja toimintaan erityisesti sellaisissa tilanteissa ja paikkakunnilla, joilla TEtoimiston oman toimipaikan ylläpitäminen ei enää ole tarkoituksenmukaista, mutta palveluita on kuitenkin syytä pitää tarjolla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten on aktiivisesti edistettävä yhteispalvelun hyödyntämistä toiminta-alueellaan ja toimittava aloitteellisesti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa uusien yhteispalvelujen käynnistämiseksi. Yhteistyön ja osallistumisen keskeisenä lähtökohtana on se, mitä mahdollisuuksia ja lisäarvoa yhteispalvelupisteet tuovat TE-toimistojen asiakkaille. Yhteispalvelupisteessä tarjottavat TE-toimiston palvelut ovat neuvontaa TE-toimiston palveluista, verkkopalvelujen käytön tukea ja asiantuntijapalveluita aikavarauksella etäpalveluna tai virkailijan vastaanotolla yhteispalvelupisteessä. Edellä mainittujen palvelujen osalta suoriteperusteinen kustannustenjako edellyttää hallintoa raskaasti kuormittavaa seurantaa ja soveltuu toistaiseksi huonosti yhteispalvelun korvausperusteeksi. Tästä johtuen työ- ja elinkeinoministeriö suosittaa, että osallistumiskustannukset yhteispalveluun korvataan kiinteänä siten, että korvaus voimassaolevaa yhteispalvelupistesopimusta kohti on 200 euroa/kk (2 400 euroa/vuosi) vuodesta 2012 alkaen. Laskutusväliksi suositellaan 6 tai 12 kk. Tehtyjen selvitysten mukaan tämä korvaus on toistaiseksi kattanut ne kustannukset, joita TE-toimistojen palvelujen tarjoaminen on aiheuttanut yhteispalvelupisteessä. Hallitusohjelman mukaisessa Asiakaspalvelu hankkeessa on ehdotettu julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun lakisääteistämistä niin, että pääosa yhteisistä asiakaspalvelupisteistä ei perustuisi paikalliseen sopimiseen. Valmisteluryhmä on esittänyt, että kunnat toimisivat näiden pisteiden ylläpitäjinä ja että valtion palvelujen antamisesta koituvat kustannukset korvattaisiin kunnille kokonaan. Toimitila- ja muut kiinteät kustannukset korvattaisiin ns. perusosas- 3

4 Ministerin vastaus sa ja suoriteperusteisilla korvauksilla korvattaisiin pääasiassa asiakaspalvelun antamiseen tarvittavaa työtä. Aikaisemman tiheän TE-toimistoverkon ylläpitäminen ei ole jatkossa mahdollista käytettävissä olevien toimintamenojen puitteissa eikä tarpeellistakaan TE-toimistojen toimintatapojen ja palvelujen uudistuessa. Vuoden 2013 alusta lakkautettiin aiemmat yli 70 TE-toimistoa ja perustettiin niiden tilalle 15 uutta yhdenmukaisella palvelumallilla toimivaa ja mahdollisimman tasalaatuista palvelua tuottavaa TE-toimistoa. Monikanavainen palvelumalli on yksi TE-palveluuudistuksen kulmakivistä. TE-toimistojen verkkopalvelut ovat käytössä vuorokauden ympäri, ja valtaosa asioista hoituu valtakunnallisessa puhelinpalvelussa. Käyntiasioinnin tarve on nykyisin hyvin pieni. TE-toimistojen paikallistuntemuksesta ja muun osaamisen kehittämisestä huolehditaan muulla tavoin kuin luomalla mahdollisimman tiheä käyntiasiointiverkko. Kirjallisessa kysymyksessä esille tuodun Saarijärven TE-toimiston osalta totean, että TE-palvelut tuotetaan Saarijärvellä Keski-Suomen TEtoimiston suunnitelman mukaisesti yhteispalvelupisteessä. Saarijärven kaupunki pyrkii lisäksi pilotiksi Asiakaspalvelu hankkeeseen. Saarijärvellä kuluvan vuoden loppuun asti toimivan TE-toimiston tilojen kunnostaminen ei liity TE-toimiston tarpeisiin vaan sisäilmaongelmiin, joiden poistamiseen liittyvät kustannukset Saarijärven kaupunki on maksanut. Saarijärven kaupunki, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Keski-Suomen TE-toimisto neuvottelevat parhaillaan TE-toimistolta vapautuvien Saarijärven tilojen hyödyntämisestä jatkossa yhteispalvelupisteenä. Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2013 Työministeri Lauri Ihalainen 4

5 Ministerns svar KK 970/2013 vp Tuula Peltonen /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 970/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Tuula Peltonen /sd: Tänker regeringen jämnare dela kostnaderna med städerna för inrättande av eventuella samservicekontor i de områden där arbets- och näringsbyrån läggs ned och därigenom sörja för att lokalkännedomen och en tillräcklig kompetens bevaras på orterna? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Om samservicekontoren finns bestämmelser i lagen om samservice inom den offentliga förvaltningen (223/2007). Enligt den lagen ska i ett avtal om samservice mellan uppdragsgivaren och uppdragstagaren överenskommas om fördelningen av de kostnader som samservicen medför eller om fördelningsgrunderna. I motiveringen till bestämmelsen konstateras bl.a. att avgifterna för servicen ska bestämmas enligt självkostnadsprincipen och att det således inte kan bli någon företagsekonomisk vinst av verksamheten för parterna. Självkostnadsprincipen har dock inte tagits in som kostnadsfördelningsgrund i lagen. De nuvarande ersättningarna för samservicen baserar sig på arbets- och näringsministeriets riktlinje från oktober Enligt riktlinjen deltar arbets- och näringsbyråerna i inrättandet av de samservicekontor som avses i lagen om samservice och i deras verksamhet speciellt i sådana situationer och på sådana orter där det inte längre är ändamålsenligt att upprätthålla ett eget verksamhetsställe men där det ändå finns skäl att erbjuda tjänster. Närings-, trafik- och miljöcentralerna ska aktivt främja utnyttjandet av samservice inom sina verksamhetsområden och agera initiativkraftigt i samarbete med andra aktörer för införande av ny samservice. Den centrala utgångspunkten för samarbetet och deltagandet är de möjligheter och det mervärde samservicekontoren ger arbets- och näringsbyråernas kunder. De tjänster som erbjuds på samservicekontoren är rådgivning om arbetsoch näringsbyråns tjänster, stöd i användningen av nättjänster samt experttjänster med tidsbokning antingen som distansservice eller hos en tjänsteman på distansservicestället. I fråga om ovannämnda tjänster förutsätter en prestationsbaserad kostnadsfördelning en uppföljning som tungt belastar förvaltningen och tillsvidare föga lämpar sig som ersättningsgrund för samservicen. Av denna anledning rekommenderar arbets- och näringsministeriet att det för kostnaderna för deltagande i samservicen betalas en fast ersättning, som för varje gällande samservicekontorsavtal är 200 euro/mån. (2 400 euro/år) från och med år Som faktureringsintervall föreslås 6 eller 12 månader. Enligt de undersökningar som gjorts har denna ersättning tills vidare täckt de kostnader som tillhandahållandet av arbets- och näringsbyråernas tjänster har medfört på samservicekontoren. I projektet Kundservice 2014, som baserar sig på regeringsprogrammet, har föreslagits att den offentliga förvaltningens gemensamma kundservice ska bli lagstadgad, så att största delen av de gemensamma kundserviceställena inte ska basera sig på lokala avtal. Beredningsgruppen har föreslagit att kommunerna ska svara för dessa serviceställen och att kommunerna ska få full ersättning för de kostnader som tillhandahållandet av 5

6 Ministerns svar statens service medför. Lokalkostnader och andra fasta kostnader ska ersättas med en s.k. grunddel och prestationsbaserade ersättningar ska betalas för det arbete som främst behövs för tillhandahållandet av kundservice. Att underhålla det tidigare täta nätverket av arbets- och näringsbyråer är i fortsättningen inte möjligt inom ramen för de omkostnadsanslag som står till förfogande och det behövs inte heller när arbets- och näringsbyråernas arbetssätt och tjänster reformeras. Vid ingången av 2013 nedlades de tidigare över 70 arbets- och näringsbyråerna och i deras ställe inrättades 15 nya administrativa arbets- och näringsbyråer som arbetar enligt en enhetlig servicemodell och tillhandahåller service av så jämn kvalitet som möjligt och som har ett behövligt antal verksamhetsställen. En servicemodell med flera kanaler är en av hörnstenarna i reformen av arbets- och näringsservicen. Arbets- och näringsbyråernas nättjänster är tillgängliga dygnet runt och största delen av ärendena sköts via den riksomfattande telefontjänsten. Behovet att uträtta ärenden genom besök är nuförtiden mycket litet. Arbets- och näringsbyråernas lokalkännedom och annan kompetensutveckling sörjer man för på annat sätt än genom att skapa ett så tätt besöksservicenätverk som möjligt. I fråga om Saarijärvi arbets- och näringsbyrå, som togs upp i det skriftliga spörsmålet, konstaterar jag att arbets- och näringstjänsterna i Saarijärvi enligt arbets- och näringsbyråns plan kommer att tillhandahållas på samservicekontoret. Saarijärvi stad strävar dessutom efter att bli pilotkommun i projektet Kundservice Renoveringen av de lokaler där arbets- och näringsbyrån i Saarijärvi arbetar fram till årets slut hänför sig inte till arbets- och näringsbyråns behov utan till problem med inneluften. Kostnaderna för avhjälpandet av problemen har betalats av Saarijärvi stad. Saarijärvi stad, Närings-, trafikoch miljöcentralen i Mellersta Finland samt Mellersta Finlands arbets- och näringsbyrå förhandlar som bäst om utnyttjandet av de lokaler som blir lediga i Saarijärvi som samservicekontor. Helsingfors den 15 november 2013 Arbetsminister Lauri Ihalainen 6