Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 499/2012 vp Erikoistuneiden työ- ja elinkeinotoimistojen lakkauttaminen Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinat ovat muuttuneet ja moninaistuneet niin, että yhä useampi suomalainen tekee työtä muussa kuin palkkatyösuhteessa tai yrittäjänä. Tilastokeskuksen mukaan voimakkaimmin kasvava uusista työn teettämisen tavoista on itsensä työllistäminen (TEM raportteja 16/2012). Itsensä työllistäviin kuuluu jo kaikkien alojen työntekijöitä. Aivan erityisesti itsensä työllistäminen on ollut kasvussa akateemisilla ja luovilla aloilla. Työelämän moninaistuminen edellyttää muutosta ja päivittämistä myös työ- ja elinkeinotoimistojen työvoimapalveluilta. Hankkiakseen toimeentulonsa yhä useampi joutuu siirtymään työpäivän aikana monesta työn tekemisen muodosta toiseen: palkansaajasta freelanceriksi, yrittäjäksi tai itsensä työllistäjäksi. Työnantajat eivät hae vain yhden toimenkuvan osaajia eivätkä työntekijät ole vain yhden alan ammattilaisia. Myös työvoimapalveluita tarvitsevien "oman alan" töitä ja osaamista on yhä vaikeampi tunnistaa. Harva akateeminen tai luovan alan tutkinto myöskään valmistaa tiettyyn ammattiin, vaan antaa pikemminkin valmiuksia työskennellä monenlaisissa töissä ja ammateissa. Akateemisten ja luovien alojen osaajien työllistämiseksi tarvitaan asiantuntijuutta ja erityisosaamista niin työnvälityksessä kuin ohjaus- ja neuvontapalveluissakin. Erityisesti akateemisten ja luovien alojen osaajat tarvitsevat henkilökohtaista ohjausta työn erilaisissa siirtymäkohdissa: siirryttäessä työstä opiskeluun tai opiskelusta työttömyyteen, yrittäjyyteen, osa-aikayrittäjyyteen, itsensä työllistäjäksi jne. Räätälöidyillä neuvonta- ja asiantuntijapalveluilla lyhennetään työttömyysjaksoja ja estetään sosiaaliturvan väliinputoamisia sekä ehkäistään syrjäytymistä työmarkkinoilta. Julkisuudessa esiintyneen tiedon mukaan työja elinkeinotoimistoja ollaan uudistamassa ja erikoistuneita toimistoja lakkauttamassa. Helsingin Sanomien mukaan ( , A2) Helsingissä lakkautus kohdistuisi mm. akateemisiin työttömiin erikoistuneeseen Kluuvin työvoimatoimistoon, jossa on asioinut neljännes koko maan akateemisista työttömistä. Työllistymisen kannalta olennaista on henkilön oman osaamisen ja motivaation tunnistaminen, mihin Helsingin Kluuvin työvoimatoimistossa on erikoistuttu. Esimerkiksi yliopistosta valmistuvien työnhaun tueksi perustettu korkeakouluneuvojien moniammatillinen tiimi on edistänyt merkittävästi vastavalmistuneiden työllistymistä. Kluuvissa tehty työ osoittaa, että akateemisesti koulutettujen asiakkaiden työllistämisessä onnistutaan parhaiten, kun heille onnistutaan räätälöimään yksilön tarvitsemat ohjaus- ja neuvontapalvelut. Kluuvin työvoimatoimiston erikoistuminen akateemisten ja luovien alojen työllistämiseen on helpottanut työpaikkojen löytämiseen tarvittavaa verkostoitumista keskeisten sidosryhmien kanssa. Korkeasti koulutettujen työttömyys on ollut vuoden 2010 syksystä alkaen rajussa kasvussa. Erityisesti työttömyys on kasvanut kulttuuri- ja taidealoilla. Alempien, ylempien ja tutkija-as- Versio 2.0

2 teen tutkinnon suorittaneiden työttömyysprosentti oli elokuussa 2010 koko maassa 12,1 %, kun se vastaavana ajankohtana vuonna 2008 oli vain 5 %. Eniten korkeasti koulutettuja työttömiä on pääkaupunkiseudulla: tutkija-asteen suorittaneista työttömistä 27,1 % ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 23,3 % hakee töitä Helsingistä, ja käytännössä he ovat asiakkaina Kluuvin TE-toimistossa (TEM julkaisuja 35/2011). Eniten Helsingissä kahdessa vuodessa on kasvanut AMK-tutkinnon suorittaneiden työttömyys (96,1 %) ja seuraavaksi eniten tutkija-asteen suorittaneiden (49,7 %). Akateemisen ja luovien alojen työttömyyden vähentäminen ja pitkittyneen työttömyyden estäminen edellyttävät räätälöityjä toimenpiteitä. Kun työmarkkinat edelleen moninaistuvat ja itsensä työllistäminen jatkaa kasvuaan, tulee akateemisten ja luovien alojen koulutuskentän ja työmarkkinat tuntevista ja niihin erikoistuneista työ- ja elinkeinotoimistojen palveluista olemaan yhä enemmän kysyntää. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten työ- ja elinkeinoministeriössä aiotaan varmistaa, että työ- ja elinkeinopalveluja uudistettaessa akateemiset ja luovien alojen työttömät työnhakijat saavat jatkossakin asiantuntevaa ja erikoisosaamista vaativaa palvelua työ- ja elinkeinotoimistoissa ja ollaanko Kluuvin työ- ja elinkeinotoimisto lakkauttamassa? Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2012 Outi Alanko-Kahiluoto /vihr 2

3 Ministerin vastaus KK 499/2012 vp Outi Alanko-Kahiluoto /vihr Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 499/2012 vp: Miten työ- ja elinkeinoministeriössä aiotaan varmistaa, että työ- ja elinkeinopalveluja uudistettaessa akateemiset ja luovien alojen työttömät työnhakijat saavat jatkossakin asiantuntevaa ja erikoisosaamista vaativaa palvelua työ- ja elinkeinotoimistoissa ja ollaanko Kluuvin työ- ja elinkeinotoimistoa lakkauttamassa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ELY-keskukset) tammikuussa 2011 ohjeen (TEM/138/ /2011) työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) palveluverkon kehittämisen periaatteista. Uudistustyön yhtenä keskeisenä tavoitteena on turvata TE-toimistojen asiakkaille riittävät ja laadukkaat palvelut toimistojen henkilöstöresurssien vähentyessä valtionhallinnon vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman myötä. Uudistuksella vahvistetaan TEtoimistojen tarjoamien palvelujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä edistetään valtakunnallisten tavoitteiden ja linjausten toteuttamista. TE-toimistojen palvelumalli ja palveluvalikoima uudistetaan. Palveluiden tuottamistapaa kehitetään hyödyntämällä sähköisen asioinnin mahdollisuuksia ja yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävää palveluyhteistyötä. Syksyllä 2011 päätettiin uudistuksesta, jossa TE-toimistojen hallinto ja johto keskitetään ELY-keskusalueittain 15:een niin sanottuun hallinnolliseen TE-toimistoon, joiden alaisuudessa nykyiset TE-toimistot toimivat palvelupisteinä. Vuoden 2013 alusta lukien kunkin ELY-keskuksen toimialueella on vain yksi hallinnollinen TEtoimisto, jolla on riittävä määrä toimipaikkoja ja TE-toimistopalveluja. Koko ELY-keskuksen toimialueella toimiva TE-toimisto helpottaa osaamisen ja resurssien kohdentamista myös alueen paikallisia asiakastarpeita silmällä pitäen. Hallinnollisiin tehtäviin käytetyistä tehtävistä voidaan vapauttaa resursseja asiakastyöhön. Osana uudistusta TE-toimistojen palvelu järjestetään palvelulinjoittain, jonka avulla halutaan varmistaa, että TE-toimistot kykenevät tarjoamaan niin akateemisten ja luovien alojen työttömille kuin muille asiakasryhmille näiden palvelutarpeiden mukaista palvelua. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) mukaan ELY-keskus määrää alueensa TE-toimistojen toimialueet, nimet ja toimipaikat. Työ- ja elinkeinoministeriö on ohjekirjeessään määritellyt kriteerit sille, mitkä seikat ELY-keskuksen tulee huomioida voidakseen vastata palvelulupaukseen ja päättäessään alueen TE-toimiston toimipaikkojen määrästä ja sijainnista. Toimistoverkko linjausten mukaan ELY-keskusten on huolehdittava palvelulupauksensa täyttämisestä. Palvelulupauksessaan ELY-keskukset sitoutuvat huolehtimaan siitä, että TE-toimisto tarjoaa alueellaan lakisääteiset palvelut ja että asiakkaiden yhdenvertaisuus ja hyvä palvelutaso toteutuvat. Palvelulupauksensa varmistamiseksi ELY-keskus arvioi 3

4 Ministerin vastaus yhteistyössä TE-toimiston ja alueen muiden toimijoiden, kuntien kanssa tarvittavien toimipaikkojen määrän ja yhteispalvelun tarpeen. ELYkeskuksia on evästetty arvioimaan, onko pienempiä toimipaikkoja tarkoituksenmukaista yhdistää suurempiin yksiköihin, voidaanko palvelut tarjota viranomaisten yhteispalvelupisteissä ja voidaanko joitakin toimipaikkoja muuttaa tuottamaan keskitettyjä tuki- tai asiakaspalveluja. Uudenmaan ELY-keskus on alustavassa TE-toimiston toimipaikkoja koskevassa suunnitelmassaan ottanut selkeäksi näkökulmaksi palveluverkon. Suunnitelmassa korostuu palvelujen saatavuus, alueellinen tasapaino ja palvelujen toimintavarmuus. Helsingin TE-toimiston osuus on noin puolet Uudenmaan alueen asiakaskuormittavuudesta. ELY-keskus on siitä johtuen arvioinut, että Helsinkiin on syytä muodostaa useiden toimipaikkojen malli. Helsingin alueen suuret asiakasmäärät edellyttävät useita toimipaikkoja asiakaspalvelun laadun turvaamiseksi. Uudenmaan ELY-keskuksen suunnitelmassa toimipaikkaverkoksi Kluuvin yksikkö esitetään lakkautettavaksi. ELY-keskus katsoo, että yhden toimiston yhteiseen palvelulinjamalliin siirtyminen edellyttää riittävän suuria toimipaikkoja, jotta niihin voidaan rakentaa toimivat palvelulinjat. Uudenmaan palveluyksiköt rakennetaan yhdenmukaisin perustein. Erikoistuminen ja osaaminen säilytetään ja tarvittaessa sitä vahvistetaan uudessa organisaatiossakin, mutta toimipaikkakohtaisia erikoistumisia ei rakenneta. Koska pääkaupunkiseudulla on hyvin toimiva joukkoliikenne ja tiivis yhdyskuntarakenne, seudun maantieteellinen kattavuus saavutetaan Helsingin kolmella toimipaikalla sekä Leppävaaran ja Tikkurilan toimipaikoilla. Viiden toimipaikan ratkaisulla voidaan rakentaa tilojen ja laitteiden käytön osalta tehokas toimintatapa, jolloin malli on resurssitehokas ja toimipaikkojen koko sekä toimintatavat ovat yhtenäisiä koko pääkaupunkiseudulla. Toimipaikkojen koko mahdollistaa riittävän erikoistumisen ja laadukkaan palvelun tulevien henkilöstövähennysten jälkeen myös akateemisten ja luovien alojen työnhakijoille. Helsingissä 18 päivänä heinäkuuta 2012 Työministeri Lauri Ihalainen 4

5 Ministerns svar KK 499/2012 vp Outi Alanko-Kahiluoto /vihr Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 499/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Outi Alanko-Kahiluoto /gröna: Hur tänker arbets- och näringsministeriet i samband med reformen av arbetsoch näringstjänsterna säkerställa att akademiska arbetssökande och arbetssökande inom kreativa branscher även i fortsättningen får sådan service på arbets- och näringsbyråerna som kräver sakkunskap och specialkompetens och kommer Gloets arbets- och näringsbyrå att dras in? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I januari 2011 utfärdade arbets- och näringsministeriet en anvisning för närings-, trafik- och miljöcentralerna (TEM/138/ /2011) om principerna för utveckling av arbets- och näringsbyråernas servicenät. Ett av de centrala målen för reformarbetet är att garantera arbets- och näringsbyråernas kunder tillräckliga och högkvalitativa tjänster, då byråernas personalresurser minskar till följd av statsförvaltningens produktivitets- och resultatprogram. Reformen stärker samhällseffekterna och kostnadseffektiviteten av de tjänster som byråerna tillhandahåller samt främjar genomförandet av de riksomfattande målen och riktlinjerna. Servicemodellen för arbetsoch näringsbyråerna och deras serviceurval reformeras. Sättet att tillhandahålla tjänsterna utvecklas genom utnyttjande av de möjligheter som den elektroniska kommunikationen ger och genom servicesamarbete med samarbetspartner. Hösten 2011 fattades beslut om en reform som innebär att förvaltningen och ledningen av arbets- och näringsbyråerna koncentreras till 15 s.k. administrativa arbets- och näringsbyråer, under vilka de nuvarande arbets- och näringsbyråerna fortsätter som serviceställen. Från ingången av 2013 ska det inom varje närings-, trafik- och miljöcentrals verksamhetsområde finnas endast en administrativ arbets- och näringsbyrå, som har ett tillräckligt antal verksamhetsställen och arbets- och näringsbyråtjänster. En arbets- och näringsbyrå som är verksam inom hela närings-, trafik- och miljöcentralens verksamhetsområde underlättar inriktningen av kompetens och resurser också med tanke på de lokala kundbehoven i området. Från arbetet med administrativa uppgifter kan frigöras resurser för kundarbete. Som en del av reformen ordnas arbets- och näringsbyråernas service i servicelinjer. Därigenom vill man säkerställa att arbets- och näringsbyråerna kan erbjuda akademiska arbetssökande och arbetssökande inom kreativa branscher och andra kundkategorier service enligt deras behov. Enligt lagen om närings-, trafik- och miljöcentralerna (897/2009) fattar närings-, trafik- och miljöcentralerna i sina områden beslut om arbets- och näringsbyråernas verksamhetsområden, namn och verksamhetsställen. Arbets- och näringsministeriet har i sina anvisningar fastställt kriterier för vilka omständigheter närings-, trafik- och miljöcentralerna ska ta hänsyn till för att de ska kunna uppfylla sitt servicelöfte och när de fattar beslut om antalet verksamhetsställen för byråerna och placeringen av verksamhetsställena. Enligt riktlinjerna för byrånätverket 2015 ska närings-, trafik- och miljöcentralerna se till att de uppfyller sitt servicelöfte. I sitt servicelöfte förbinder sig närings-, trafik- och miljöcentralerna 5

6 Ministerns svar att se till att arbets- och näringsbyråerna inom sina områden tillhandahåller lagstadgad service och att kunderna behandlas lika och en god servicenivå uppnås. För att säkerställa att servicelöftet uppfylls uppskattar närings-, trafik- och miljöcentralen i samarbete med arbets- och näringsbyrån och andra aktörer i området, som t.ex. kommunerna, behovet av verksamhetsställen och samservice. Närings-, trafik- och miljöcentralerna har instruerats att bedöma om det är ändamålsenligt att sammanslå mindre verksamhetsställen till större enheter, om tjänsterna kan tillhandahållas på myndigheternas samservicekontor och om vissa verksamhetsställen kan ändras så att de tillhandahåller centraliserade stöd- eller kundtjänster. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland har i sin preliminära plan över arbets- och näringsbyråns verksamhetsställen tagit servicenätet som en tydlig aspekt. I planen betonas tillgången på tjänster, den regionala balansen och tjänsternas leveranssäkerhet. Helsingfors arbets- och näringsbyrås andel av kundbelastningen inom Nyland är cirka hälften. Närings-, trafik- och miljöcentralen har därför bedömt att det finns skäl att för Helsingfors utforma en modell med flera verksamhetsställen. Det stora antalet kunder i Helsingforsområdet förutsätter flera verksamhetsställen för att kundservicens kvalitet ska tryggas. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland har i sin plan över nätverket av verksamhetsställen föreslagit att enheten i Gloet ska dras in. Centralen anser att en byrås övergång till den gemensamma modellen med servicelinjer förutsätter ett tillräckligt antal verksamhetsställen, där fungerande servicelinjer kan inrättas. Serviceenheterna i Nyland byggs upp på enhetliga grunder. Specialiseringen och kompetensen bevaras och vid behov stärks den även i den nya organisationen, men specialisering vid enskilda verksamhetsställen ordnas inte. Eftersom huvudstadsregionen har en välfungerande kollektivtrafik och en tät samhällsstruktur, uppnås den geografiska täckningen av regionen med tre verksamhetsställen i Helsingfors och verksamhetsställen i Alberga och Dickursby. Genom en lösning med fem verksamhetsställen är det möjligt att bygga upp en effektiv verksamhet när det gäller användningen av lokaler och utrustning, vilket innebär att modellen är resurseffektiv och verksamhetsställenas storlek och arbetssätt är enhetliga i hela huvudstadsregionen. Verksamhetsställenas storlek möjliggör en tillräcklig specialisering och högkvalitativ service efter de kommande personalminskningarna för akademiska arbetssökande och arbetssökande inom kreativa branscher. Helsingfors den 18 juli 2012 Arbetsminister Lauri Ihalainen 6