Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 474/2012 vp Varsinais-Suomen TE-toimiston Raision toimipaikan lakkauttaminen Eduskunnan puhemiehelle Varsinais-Suomen ELY-keskus esittää, että Turun seutukunnan TE-palvelut keskitetään kahteen toimipaikkaan Turussa eli Länsikeskukseen ja Skanssin alueelle. Suunnitelman mukaan Raision toimipaikka lakkautetaan. Toimipaikkojen palvelua täydentää Paimioon sijoitettava palvelupiste. Raision kaupunginhallitus päätti kokouksessaan antaa alla olevan lausunnon, jossa vastustetaan voimakkaasti Varsinais-Suomen TE-toimiston Raision toimipaikan lakkauttamista. Raision kaupunginhallitus totesi jo asiaa koskevassa ensimmäisessä lausunnossaan, että TE-toimistojen hallinnollinen keskittäminen on puollettavissa, mutta kaupunki edellyttää kuitenkin, että asiakaspalvelutoimisto pysyy Raisiossa. Sen tulee palvella sekä työnhakijoita että työnantajia niin hyvin, että asiakkaiden ei tarvitse normaalitilanteissa matkustaa Turkuun. Raision kaupunki esittää huolensa siitä, että TE-toimiston toimipaikkauudistus heikentää nimenomaan työttömien työnhakijoiden palvelutasoa. Vaikutus on kaupunkiseudun länsivyöhykkeellä laaja, koska nykyinen Raision työ- ja elinkeinotoimisto palvelee Raision lisäksi Naantalin, Maskun, Nousiaisten, Mynämäen ja Ruskon kunnan työnhakijoita ja työpaikkoja, joille Raisio on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Raision jäämistä vaille palvelupistettä on perusteltu esityksessä mm. sillä, että raisiolaisista noin 70 % käy työssä kunnan ulkopuolella. Perustelua on vaikea ymmärtää, koska TE-toimiston palvelupisteissä asioivat ensi sijassa työttömät työnhakijat, joista 100 % asuu Raision nykyisen TEtoimiston alueella. Raision kaupunki huomauttaa, että Raision toimipisteen alueella on Turun jälkeen eniten ammatissa toimivaa väestöä ja Turun ja Salon jälkeen eniten työttömiä työnhakijoita. Raisiossa työttömiä on 2 326, kun taas Paimiossa, jonne esitetään palvelupistettä, työttömiä on vain 306. Laitilaan esitetään palvelupistettä, vaikka työttömiä on vain 258. Tuntuu myös ristiriitaiselta, että ELY-keskus/työvoima on siirtämässä julkista palvelua keskustan ulkopuolisiin kauppakeskuksiin, kun ELY-keskus/ympäristö haluaa sijoittaa kauppakeskukset keskustoihin. Parhaillaan Suomessa rakennetaan koko yhteiskunnalle tärkeää nuorten yhteiskuntatakuujärjestelmää. Nuorison yhteiskuntatakuun onnistuminen edellyttää erittäin laajapohjaista yhteistyötä työ- ja elinkeinohallinnolta, kuntien viranomaisilta, elinkeinoelämältä, järjestöiltä ja nuorilta. Järjestelmä perustuu malliin, jossa nuoret ovat itse aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuutensa tekijöitä. On vaikea nähdä, miten TE-toimistojen toimipaikkojen voimakas keskittäminen ja etääntyminen asiakkaista ja yhteistyökumppaneista voisi mitenkään tukea nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista. Raision kaupunki korostaa, että esitetty toimipaikkarakenne edellyttää työ- ja elinkeinohallinnon henkilökunnalta huomattavia muutosvalmiuksia esimerkiksi liikkuvan työskentelyotteen Versio 2.0

2 omaksumiseksi, jotta nykyinen palvelutaso voitaisiin turvata. Raision nykyisessä toimipisteessä toimii osa-aikaisesti kaupungin sosiaalityöntekijä, joka valmistelee pitkäaikaistyöttömien aktivointisuunnitelmat yhteistyössä työ- ja elinkeinokeskuksen virkailijan kanssa. Yhteistyön jatkuminen kuntien sosiaalityöntekijöiden kanssa tulee ehdottomasti varmistaa mahdollisessa uudessa tilanteessa. Raisio piti TE-toimistojen hallinnollista yhdistämistä perusteltuna hallinnon keventämisen ja tehokkuuden näkökulmasta. Myös työmarkkinainfopiste voi olla keskistetysti Turussa. Sen sijaan Raision kaupunki vastustaa voimakkaasti Varsinais-Suomen TE-toimiston Raision toimipaikan lakkauttamista. Kaupunki ei pidä toimiston siirtämistä Turun Länsikeskukseen perusteltuna. Siirto aiheuttaa erityisesti asiakaspalvelun ja kuntayhteistyön merkittävää heikkenemistä. Mikäli työvoimatoimiston nykyiset vuokrakustannukset ovat perusteena, voisi Raision keskustasta löytyä myös edullisempia toimitiloja esim. ns. DNA-talosta kaupungintalon vierestä. Julkisen liikenteen yhteydet Raision keskustaan ovat yhtä hyvät kuin Länsikeskukseen. TE-toimistojen toimipaikkojen keskittäminen vaikeuttaa merkittävästi viranomaisyhteistyötä työ- ja elinkeinokeskuksen ja kunnan sosiaaliviranomaisten kesken. Erityisesti keskittämisestä ja asiointimatkojen ja matkakustannusten kasvusta kärsivät nuoret työnhakijat ja pitkäaikaistyöttömät. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin asianomainen ministeri ryhtyy tai on ryhtynyt Varsinais- Suomen TE-toimiston Raision toimipaikan säilyttämiseksi ja yli työttömän, työnhakijoiden ja yritysten asiakaspalvelujen turvaamiseksi? Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2012 Jyrki Yrttiaho /vr Markus Mustajärvi /vr 2

3 Ministerin vastaus KK 474/2012 vp Jyrki Yrttiaho /vr ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jyrki Yrittiahon /vr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 474/2012 vp: Mihin toimenpiteisiin asianomainen ministeri ryhtyy tai on ryhtynyt Varsinais- Suomen TE-toimiston Raision toimipaikan säilyttämiseksi ja yli työttömän, työnhakijan ja yritysten asiakaspalvelujen turvaamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) verkko on uudistumassa, ja uuden toimistoverkon on määrä aloittaa toimintansa lukien. Työ- ja elinkeinoministeriö on vahvistanut periaatteet, joita noudattaen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) kehittävät TE-toimistojen palveluverkkoa. Uudistustyön yhtenä keskeisenä tavoitteena on turvata TE-toimistojen asiakkaille riittävät ja laadukkaat palvelut toimistojen henkilöstöresurssien vähentyessä valtionhallinnon tuottavuusohjelman myötä. Uudistuksella vahvistetaan TE-toimistojen tarjoamien palvelujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä edistetään valtakunnallisten tavoitteiden ja linjausten toteuttamista. TE-toimistojen palvelumalli ja palveluvalikoima uudistetaan. Palveluiden tuottamistapaa kehitetään hyödyntämällä sähköisen asioinnin mahdollisuuksia ja yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävää palveluyhteistyötä. Resurssit henkilökohtaiseen palveluun turvataan niille asiakkaille, jotka sitä tarvitsevat. Kasvaviin tuottavuusvaatimuksiin vastataan myös uudistamalla TE-toimistojen hallintomalli. Vuoden 2013 alusta lukien kunkin ELY-keskuksen toimialueella on vain yksi hallinnollinen TE-toimisto, jolla on riittävä määrä toimipaikkoja ja TE-toimistopalveluja. Koko ELY-keskuksen toimialueella toimiva TE-toimisto helpottaa osaamisen ja resurssien kohdentamista myös alueen paikallisia asiakastarpeita silmällä pitäen. Hallinnollisiin tehtäviin käytetyistä tehtävistä voidaan vapauttaa resursseja asiakastyöhön. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) mukaan ELY-keskus määrää alueensa TE-toimistojen toimialueet, nimet ja toimipaikat. ELY-keskukset sitoutuvat palvelulupauksessaan huolehtimaan siitä, että TE-toimisto tarjoaa alueellaan lakisääteiset palvelut ja että asiakkaiden yhdenvertaisuus ja hyvä palvelutaso toteutuvat. Palvelulupauksensa varmistamiseksi ELY-keskus arvioi yhteistyössä TE-toimiston ja alueen muiden toimijoiden, kuten kuntien, kanssa tarvittavien toimipaikkojen määrän ja yhteispalvelun tarpeen. ELY-keskuksia on evästetty arvioimaan, onko pienimpiä toimipaikkoja tarkoituksenmukaista yhdistää suurempiin yksiköihin, voidaanko palvelut tarjota viranomaisten yhteispalvelupisteissä ja voidaanko joitakin toimipaikkoja muuttaa tuottamaan keskitettyjä tuki- tai asiakaspalveluita. Varsinais-Suomen toimistoverkkosuunnitelmaa harkittaessa on tarkasteltu muun muassa nykyisten TE-toimistojen asiakasmääriä, etäisyyksiä, liikenneyhteyksiä sekä TE-toimiston yhteistyömahdollisuuksia kuntien ja muiden kumppaneiden kanssa. Varsinais-Suomen ELY-keskus on alustavassa toimistoverkkosuunnitelmassaan arvioinut Turun seutukunnan palveluiden järjestämistä yhden, kahden ja kolmen täyden palveluvalikoiman toimipaikan mallilla. Toimipaikko- 3

4 Ministerin vastaus jen sijoittelussa on huomioitu seutukuntatasoinen saavutettavuus, turkulaisten asuinpaikkojen sijainti ja asiointisuunnat eli läheisyys muiden palvelujen kanssa. Toteuttamiskelpoisimpana on pidetty kahden toimipaikan mallia, joka mahdollistaisi myös riittävät resurssit toimipaikkoja tukeviin rajoitettujen palvelujen toimipisteisiin Paraisille, Kemiönsaarelle, Paimioon, Somerolle ja Laitilaan. Kahden toimipaikan mallissa Turun seutukunnan toimipaikat sijoittuvat Kupittaalle ja Länsikeskukseen tai Skanssiin ja Länsikeskukseen. Länsikeskukseen kaavailtu toimipaikka palvelee nykyisen Raision toimiston ja Turun kaupungin läntisen osan asukkaita. Varsinais-Suomen ELY-keskus ei ole pitänyt Raision toimipistettä välttämättömänä siitä syystä, että Raision nykyinen TE-toimisto sijaitsee vain 6 km:n päässä Turun Länsikeskuksen toimipaikasta, jonne on hyvät liikenneyhteydet Rasiosta. Raision työllisistä 70 % käy työssä kunnan ulkopuolella. On muistettava, että merkittävä osa, noin 27 %, TE-toimistojen asiakkaista on työssä käyviä työpaikan vaihtajia. Työssä käyville on etua siitä, että TE-toimisto sijaitsee työmatkareitillä. Toimipisteeksi kutsuttuja rajoitettujen palvelujen toimistoja ylläpidetään niissä kuntakeskuksissa, joista on vähintään 20 km:n matka TE-toimiston kaikkia palveluja tarjoaviin toimipaikkoihin. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen suunnitelma antaa työ- ja elinkeinoministeriön näkemyksen mukaan hyvän pohjan Raision ja koko Varsinais-Suomen palvelujen järjestämiselle siten, että ne ovat kohtuudella saavutettavissa, riittäviä, laadukkaita ja kustannustehokkaasti järjestettyjä. Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2012 Elinkeinoministeri Jyri Häkämies 4

5 Ministerns svar KK 474/2012 vp Jyrki Yrttiaho /vr ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 474/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Jyrki Yrttiaho /vg m.fl.: Vilka åtgärder tänker den behöriga ministern vidta eller har vidtagit för att bevara Egentliga Finlands arbets- och näringsbyrås verksamhetsställe i Reso och trygga kundtjänsterna för över arbetslösa, arbetssökande och företag? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Arbets- och näringsbyrånätet håller på att förnyas och det är meningen att det nya byrånätet ska inleda sin verksamhet den 1 januari Arbets- och näringsministeriet har fastställt de principer som ska följas när närings-, trafik- och miljöcentralerna utvecklar arbets- och näringsbyråernas servicenät. Ett centralt mål för reformen är att garantera arbets- och näringsbyråernas kunder tillräckliga och högkvalitativa tjänster, då byråernas personella resurser minskar i och med produktivitetsprogrammet inom statsförvaltningen. Reformen stärker samhällseffekterna och kostnadseffektiviteten av de tjänster som byråerna tillhandahåller samt främjar genomförandet av de riksomfattande målen och riktlinjerna. Servicemodellen för arbets- och näringsbyråerna och deras serviceurval reformeras. Sättet att tillhandahålla tjänster utvecklas genom utnyttjande av de möjligheter som e-tjänsterna ger och genom servicesamarbete med samarbetspartner. Resurserna för personlig betjäning tryggas för de kunder som behöver sådan service. De växande produktivitetskraven bemöts också genom att arbets- och näringsbyråernas förvaltningsmodell reformeras. Från början av 2013 kommer inom varje närings-, trafik- och miljöcentrals område att finnas en administrativ arbets- och näringsbyrå, som har ett tillräckligt antal verksamhetsställen och arbets- och näringsbyråtjänster. En arbetsoch näringsbyrå som är verksam inom hela närings-, trafik- och miljöcentralens område underlättar inriktningen av kompetens och resurser också med tanke på regionens lokala kundbehov. Från arbetet med administrativa uppgifter kan frigöras resurser för kundarbete. Enligt lagen om närings-, trafik- och miljöcentralerna (897/2009) fattar närings-, trafik- och miljöcentralerna i sina områden beslut om arbets- och näringsbyråernas verksamhetsområden, namn och verksamhetsställen. Närings-, trafik- och miljöcentralerna förbinder sig i sitt servicelöfte att sörja för att arbets- och näringsbyrån inom sitt område tillhandahåller lagstadgade tjänster och att kundernas likställdhet och en god servicenivå uppnås. För att säkerställa sitt servicelöfte uppskattar närings-, trafik- och miljöcentralen i samarbete med arbets- och näringsbyrån och andra aktörer i regionen, som t.ex. kommunerna, antalet behövliga verksamhetsställen och behovet av samservice. Närings-, trafik- och miljöcentralerna har instruerats att uppskatta om det är ändamålsenligt att sammanslå verksamhetsställen till större enheter, om tjänsterna kan tillhandahållas på myndigheternas samservicekontor och om vissa verksamhetsställen kan ändras så att de tillhandahåller centraliserade stödeller kundtjänster. Vid utvärderingen av planen för byrånätverket i Egentliga Finland har granskats bl.a. antalet kunder hos de nuvarande arbets- och näringsby- 5

6 Ministerns svar råerna, avstånden, trafikförbindelserna samt arbets- och näringsbyråns möjligheter att samarbeta med kommuner och andra partner. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland har i sin preliminära plan för byrånätet bedömt ordandet av tjänsterna i Åbo ekonomiska region enligt en modell med ett, två och tre verksamhetsställen med full service. I placeringen av verksamhetsställena har man beaktat tillgängligheten på regionnivå, var Åboborna är bosatta och var de uträttar sina ärenden, dvs. närheten till annan service. Den modell som har ansetts vara mest genomförbar är modellen med två verksamhetsställen, som också möjliggör tillräckliga resurser för serviceställena i Pargas, på Kimitoön, i Pemar, Somero och Letala. Enligt modellen med två verksamhetsställen ska verksamhetsställena i Åbo ekonomiska region vara belägna i Kuppis och Västra centrum eller i Skansen eller Västra centrum. Det verksamhetsställe som har planerats för Västra centrum ska betjäna invånarna i området för den nuvarande byrån i Reso och invånarna i västra delen av Åbo stad. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland har inte ansett att det är nödvändigt med ett kontor i Reso av den orsaken att nuvarande Reso arbets- och näringsbyrå är belägen endast 6 km från verksamhetsstället Åbo Västra centrum, som har goda trafikförbindelser med Reso. 70 % av de Resobor som arbetar pendlar till arbetsplatser utanför kommunen. Det bör minnas att en betydande del, cirka 27 %, av arbets- och näringsbyråernas kunder är arbetande personer som byter arbetsplats. För dem som arbetar är det en fördel att arbets- och näringsbyrån finns på vägen till arbetet. Serviceställen med ett begränsat utbud av tjänster, kommer att finnas i kommuncentra på minst 20 km avstånd från de verksamhetsställen som tillhandahåller arbetsoch näringsbyråns samtliga tjänster. Den plan som Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland har utarbetat ger enligt arbets- och näringsministeriets uppfattning en god grund för ordnandet av tjänsterna i Reso och hela Egentliga Finland så att de är rimligen tillgängliga, tillräckliga, högkvalitativa och ordnade på ett kostnadseffektivt sätt. Helsingfors den 19 juni 2012 Näringsminister Jyri Häkämies 6