Länsi 2012 & ja Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeiden juurtumisen ja vaikuttavuuden nykytilan selvitys

Transkriptio

1 2015 Länsi 2012 & ja Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeiden juurtumisen ja vaikuttavuuden nykytilan selvitys TURUN KAUPUNKI PIKASSOS OY TUOMAS TOIVONEN SOSIOLOGIAN MAISTERIOHJELMA (TAMPEREEN YLIOPISTON PORIN YKSIKKÖ)

2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 2 SELVITYKSEN TAVOITTEET... 3 SELVITYKSEN TOTEUTTAMINEN... 4 TULOKSET... 5 LÄNSI... 5 TOIMINTAKYKYISENÄ IKÄÄNTYMINEN Neuvontapalveluja kehittäneet pilotit Rajapintatoimintija kehittäneet pilotit TULOSTEN ANALYYSI JA POHDINTAA

3 Johdanto Kaste-ohjelman osahankkeet, päihde- ja mielenterveystyöhön keskittynyt Länsi 2012 ja tämän juurruttamishanke Länsi 2013, sekä ikääntyvien palveluihin kohdennettu Toimintakykyisenä ikääntyminen toteutettiin piloteissa Satakunnassa ja Varsinais- Suomessa vuosina Länsi-hankkeissa pyrittiin kehittämään kuntien päihde- ja mielenterveystyötä Kaste-ohjelman tavoitteiden pohjalta (erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen, osallisuuden lisääntyminen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen). Länsi-hankkeiden tavoitteet on kiteytetty seuraavasti: 1. Hyviin käytäntöihin tai näyttöön perustuvien toimintamallien käyttöönotto ja edelleen kehittäminen mielenterveyden edistämisessä sekä päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisyssä. 2. Päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon perustasolla. 3.Alueellisten päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien juurruttaminen ja edelleen kehittäminen arjen toimintaa ohjaaviksi suunnittelutyövälineiksi. Länsi 2012-hanke toteutettiin ajalla ja juurruttamishanke Länsi 2013 ajalla Osakokonaisuuksina pilotteina mukana olivat Satakunnasta Eurajoki, Huittinen, Keski-Satakunta ja Pyhäjärviseutu, Pori, Pohjois-Satakunnan perusturvaliikelaitoskuntayhtymä (PoSa), Rauma ja Satakunnan sairaanhoitopiiri, sekä Varsinais-Suomesta Naantali, Raisio-Rusko, Salo, Turku ja Vakka-Suomi. Toimintakykyisenä ikääntyminen-hankkeen keskeisenä tavoitteena oli parantaa ikäihmisten mahdollisuuksia asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Hankkeen kehittämisteemat voidaan tiivistää seuraavasti: 1. Neuvontapalvelut 2. Kotiutumiskäytännöt 3. Yhteistyöosaamisen lisääminen vanhuspsykiatria 4. Hyvinvointiteknologiaa muistisairaille 2

4 Hankkeen ensimmäinen osio (koko nimeltään Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa ) toteutettiin ajalla ja juurruttamishanke Osakokonaisuuksina mukana olivat Satakunnasta Eurajoki, Huittinen, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä, Pori, Pohjois-Satakunta eli PoSa, Pyhäjärviseutu, Rauma ja Satakunnan sairaanhoitopiiri, Varsinais-Suomesta puolestaan Parainen, Raisio-Rusko ja Salo. Selvityksen tavoitteet Tämän raportin tarkoituksena on tehdä näkyväksi tulokset selvityksestä, jolla on pyritty saamaan tietoa näiden hankkeiden onnistumisesta, juurtumisesta ja vaikuttavuudesta. Hankkeista tehtiin niiden lopussa loppuraportit, mutta nyt n. vuosi juurruttamishankkeiden päättymisen jälkeen on hyvä tarkistaa tilannetta ja uudelleenarvioida hankkeiden vaikutuksia. Mitä muutoksia on saatu aikaan? Mitkä uudet toimintamallit ovat jääneet elämään ja mitkä eivät? Mitkä tekijät ovat edesauttaneet ja mitkä toisaalta vaikeuttaneet uusien toimintamallien juurtumista? Millainen on ollut hankkeen vaikuttavuus? Selvityksen keskeisimmät kysymykset ovat tässä. Tämä selvitys ei täytä tieteellisen tutkimuksen kriteerejä, eikä sen ole tarkoituskaan. Tarkan, hyödyllisen ja kattavan tutkimuksen tekeminen tässä laajuudessa vaatisi enemmän aikaa kuin oli käytettävissä, parhaan lopputuloksen takaamiseksi kenties kokeneemman hankearvioijankin. Kyseessä on enemmänkin poikkileikkaava katsaus nykytilanteeseen kuin esimerkiksi pyrkimys analysoida tyhjentävästi hankkeiden tuloksia ja prosesseja niiden taustalla. Hankkeiden suunnittelu ja läpivieminen on aikaa ja resursseja vievää toimintaa, joten myös niiden vaikuttavuuden tulisi olla toimeenpanevia tahoja tyydyttävällä tasolla. Ainakin alueellisesti näiden hankkeiden arviointi on toki arvokasta jo sinällään, mutta kenties tässä raportissa esitettävistä tuloksista riittää eväitä pureuduttavaksi, sovellettavaksi ja hyödynnettäväksi hankesuunnitteluun, -toteutukseen ja -arviointiin laajemmaltikin. 3

5 Selvityksen toteuttaminen Selvityksen toteuttivat Kasteen Länsi-Suomen aluejohtoryhmä ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy. Selvityksen rahoitti Länsi-Suomen aluejohtoryhmä. Arvioinnin toteutusta olivat suunnittelemassa Pikassoksen Matti Mäkelä ja Heli Toroska, Länsi-Suomen Kaste-ohjelman ohjelmapäällikkö Mikko Pakarinen sekä allekirjoittanut, jonka toimenkuvaan kuului aineiston keruun suunnittelu, aineiston keruu, sen analysointi ja raportin kirjoittaminen. Toteutin arvioinnin omalta osaltani työharjoittelun ( ) merkeissä, osana sosiologian maisterivaiheen opintojani. Matti Mäkelä ja Heli Toroska toimivat samalla harjoittelunohjaajinani. Aineisto on kerätty puhelinhaastatteluin ja sähköisellä kyselylomakkeella. Kontaktoituja henkilöitä oli kaikkiaan reilu 50, joista vastauksia saatiin n. puolelta. Kyselylomake osoittautui formaattina puhelinhaastatteluihin nähden selvästi paremmaksi siinä mielessä, että suora puhelinhaastattelu ei tarkentavien kysymysten esittämisen kaltaisista mahdollisuuksistaan huolimatta toimi aineiston keruun metodina parhaalla tavalla, ellei haastattelija ole alusta asti riittävän perehtynyt aiheeseen ikään kuin puhu samaa kieltä haastateltavan kanssa. Tässä tapauksessa haastattelijan rajallinen aika ja haastateltaviin nähden rajallinen tietopohja hankkeista ennen tämän projektin aloittamista vaikeutti tiedon saamista jonkin verran. Kyky poimia olennaiset tiedot haastateltavan puheesta kehittyi kyllä projektin edetessä. Kokemattomalle henkilöille vinkiksi tällaista projektia varten: suosittelen tutustumaan lähdemateriaaliin huolella. Lisäksi ennen aineistonkeruun aloittamista on välttämätöntä olla perillä siitä, mitä oikeastaan halutaan tietää. Hyödyllisten vastausten saamista helpottaa, jos haastattelu suoritetaan jossain määrin strukturoidusti. Puhelinhaastattelut osoittautuivat haasteellisiksi myös siitä yksinkertaisesta syystä, että tarvittavia henkilöitä oli yllättävän vaikea saada kiinni toki poikkeuksiakin oli. Kyselylomakkeessa onkin sitten omat ongelmansa, joista suurin lienee heikoksi jäävä vastausprosentti. Tässä selvityksessä saavutettu n. 30% vastausprosentti kun on esimerkiksi varsin tavanomainen. Pelkän lomakkeen varaan ei siis sopinut laskea liikaa. Lomakekyselyn tehoa laimensi myös se, että lomake oli vastattavana kyllä varsin pitkään (n. kk.), mutta tämä ajanjakso ulottui joulun ja vuodenvaihteen molemmin puolin, jolloin vastauksia ei ymmärrettävästi juuri ropise. Sinällään lomake oli kyllä onnistunut ja sillä saatiin vastauksia haluttuihin kysymyksiin. 4

6 Tulokset Länsi Eurajoki Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman päivittäminen vuosille Ehkäisevän työn konkretisoiminen Päihde- ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy Voi hyvin Eurajoella - ohjelman osana Eurajoella hankkeella saatiin aikaan päihde- ja mielenterveyssuunnitelma, joka on hyväksytty ja ajan tasalla, vaikka on jäänyt puhtaaksikirjoittamatta. Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon henkilöstöllä audit-pisteiden seuranta on edelleen käytössä. Voi hyvin Eurajoella -ohjelma voi hyvin ja se jatkuu valtuustokausittain (kaksi vuotta kerrallaan). Resurssien uudenlaisessa kohdentamisessa onnistuttiin hyvin, pääpainon ollessa ennaltaehkäisevään työhön kohdentamisessa. Myös henkilöstön asennetta päihde- ja mielenterveystyöhön pidettiin parantumaan päin olevana hankkeen myötä. Uusi PPPR-hanke ( Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille ) jatkaa osin samoista teemoista. Hankkeen katsottiin hyötyneen siitä, että hanketyöntekijät palkattiin omasta vakinaisesta henkilökunnasta, kuten myös riittävän suuresta pilotointialueesta, jolla oli omakohtainen kehittämiskohde jo ennen hanketyötä. Toisaalta hanketyöntekijöiden vaihtuminen, epämääräinen kehittämiskohde, riittävästä koostaa huolimatta pieni pilotointialue ja sitä kautta vähäiset resurssit nähtiin hankkeen onnistumista vaikeuttaneina tekijöinä. Hanketta pidettiin erittäin hyödyllisenä. Sillä saatiin paljon aikaan, minkä lisäksi päihde- ja mielenterveystyöhön katsotaan olevan vaikea saada rahoitusta ja kunnan päättäjien ja johdon huomiota ilma hankkeita. 5

7 Huittinen Päihde- ja mielenterveysohjelman päivittäminen Alkoholin riskikäytön varhainen tunnistaminen ja mini-intervention juurruttaminen Lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen ja varhainen auttaminen Puheeksi ottamisen mallien käyttöönotto Yhteistyön tiivistäminen koulujen, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa Paikallisen, vastuullisen alkoholipolitiikan kehittäminen sekä yleinen asennemuokkaus Yhteistyön kehittäminen nuorten kanssa toimivien kesken (nuorisotoimi, seurakunnat) Päihdetyötä tekevien kartoitus ja yhteistyö paikallisten yritysten kanssa. Perusturvakeskuksen toimintamalli varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyöhön on koettu onnistuneeksi ja se on lähtenyt hyvin pyörimään. Päihde- ja mielenterveysstrategia on uusittu ja päivittämisestä on sovittu. Mini-interventioita on käytetty. Hankkeen aikana laadittiin palveluopas päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaille. Hyvän mielen lauantai taas ei ollut kovin rohkaiseva kokemus, sillä ihmisiä ei saatu liikkeelle. Näin ollen se jäi kertaluontoiseksi. Huittisissa kiiteltiin eri ryhmien välistä yhteistyötä, mutta toisaalta katsottiin resurssipulan vaikeuttaneen hankkeen juurtumista. Kaikkiaan hanke koettiin hyödylliseksi ja hyvin suunniteltu hanketoiminta mielekkääksi ja huomiota lisääväksi konseptiksi. Keski-Satakunta ja Pyhäjärviseutu - Nuorten asiakkaiden ja potilaiden päihde- ja mielenterveystyön hoitopolkujen selkiyttäminen peruspalveluissa - Peruspalveluiden työntekijöiden varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdeosaamisen lisääminen - Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden yhteistyön kehittäminen varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdetyössä - Ryhmäohjaajien koulutuksen järjestäminen lasten ja nuorten kanssa toimiville ja 6

8 ryhmien käynnistämisen tukeminen. - Päihde- ja mielenterveysstrategioiden päivittäminen kunnittain. - Painopistettä korjaavasta työstä peruspalveluihin siirretään ottamalla käyttöön Nuorahankkeessa tuotettuja varhaisen puuttumisen malleja ja Ilmi-hankkeen nuorten päihdehoitopolku. - Tuetaan varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön menetelmien käyttöönottoa ja vakiintumista työryhmäkohtaisesti. Kehitetään tässä yhteydessä myös kirjaamiskäytäntöjä ja dokumentointia niin, että tilastojen tuottaminen varhaisvaiheen työstä mahdollistuu. - Järjestetään tarpeen mukaan varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön välineiden käyttöön ohjaavia työpajoja. - Tuetaan Vantaan-mallin juurtumista neuvoloiden, lastensuojelun, perheneuvoloiden ja päihdeklinikan yhteistyön malliksi. - Asiakkaiden osallisuus huomioidaan kuhunkin tavoitteeseen sopivin menetelmin; kysely, Bikva-haastattelu, ohjausryhmän jäsenyys Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun pilotin osalta kerrottiin yhteistyön lisääntyneen pilotin kuntien ja eri hallintotasojen välillä, mutta muistutettiin juurtumisen olevan kuitenkin kuntakohtaista ja yhteistyössä koettiin olevan tiivistämisen varaa. Ehkä keskeisimpänä tuloksena Toimiva lapsi ja perhe -toimintamalli on jatkunut hanketyönä ja levinnyt Satakunnan keskussairaalan somatiikan osastolle. Erilaisia vertaistukiryhmiä on ollut hankkeen jälkeenkin, vaikka ryhmätoiminta ei olekaan juurtunut täydellisesti. Hankeaikaista Omin jaloin koulutusta pidettiin hyödyllisempänä kuin suunniteltuja puheeksiotto- ja mini-interventiokoulutuksia. Vantaan malli ja kirjaamis- ja tilastointimenetelmät eivät olleet juurtuneet. Henkilöstön vaihtuvuus hanketyöntekijästä ja vastuuhenkilöistä alkaen aiheutti pilotissa ongelmia, minkä lisäksi näin laajan ja monta - ainakin toistaiseksi itsenäistä kuntaa käsittävän alueen yhteinen kehittäminen ja myös kehittämistoimien arviointi yhtenä kokonaisuutena koettiin vaikeaksi. Hanketta pidettiin sikäli hyödyllisenä, että sillä saatiin osa toimintamalleista juurtumaan ja niitä pidettiin tarkoituksenmukaisina. Paljon jäi silti juurtumattakin. 7

9 Porin yta-alue - Toiminnan kehittäminen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman avulla - Entistä varhaisempi puuttuminen päihde- ja mielenterveysongelmiin - Alkoholihaittojen vähentäminen Porin yhteistoiminta-alueella (erityisesti Pakka-toiminta) - Systemaattinen päihteiden käytön seulonnan ja puheeksi ottamisen kehittäminen - Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman päivittäminen ja seuranta - Ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen (esim. depressiokoulu) Pakka-toiminta on jatkunut ja sitä jatkamaan on perustettu ehkäisevän päihde- ja mielenterveyskoordinaattorin virka. Pakka-toiminta on eläväistä ja sitä on laajennettu koskemaan myös esimerkiksi pelihaittoja. Pakka-toiminnan kerrottiin myös saaneen paljon kiitosta, erityisesti nuorten vanhemmilta. Kotihoidon ja neuvoloiden puheeksi otto, nuorisopäivystys ja nuorten varhaisen puuttumisen toimintamallit ja kuntalaisten osallistaminen asennekyselyillä vuosittain ovat niin ikään juurtuneet. Myös ylläpitoa vaativa depressiokoulu on käytössä ja sitä on kehitetty edelleen, erilaisten uusien ryhmien perustamisen kautta vertaisuuteen perustuvaksi. Suurimmaksi huoleksi koettiin puheeksi oton juurruttaminen ja lisäkoulutusten tarve. Keskittymistä tulisi suunnata entistä vahvemmin oireiden ja seurausten sijaan syihin. Porissa on katsottu johdon luoneen mahdollisuudet toiminnalle ja hankkeen hyötyneen osaavista hanketyöntekijöistä ja valtakunnallisista verkostoista. Kaikkiaan hanketta pidettiin erittäin hyödyllisenä ja sen poikiman toiminnan jatkuvuuden suhteen oltiin positiivisella mielellä, kuitenkin pyrkien kehittämään toimintaa edelleen Pohjois-Satakunnan perusturvaliikelaitoskuntayhtymä (PoSa) - Perustason päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen 8

10 - Yhteisen kehittämishalukkuuden virittäminen eri tulosalueilla - Nykyisten PoSan ja erikoissairaanhoidon päihde- ja mielenterveysresurssien uudelleenorganisointi peruspalveluissa - Hoitopolkujen luominen, päivittäminen ja kuvaaminen - Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa - Asiakaslähtöisyyden lisääminen - PoSan mielenterveys- ja päihdepalvelukeskuksen alkuun saattaminen - Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman päivittäminen - Henkilöstön koulutus Pohjois-Satakunnassa hankkeen vaikutukset näkyvät siten, että PoSa:ssa sen katsottiin lisänneen esimiesten ja henkilökunnan sitoutumista ja kiinnostusta, minkä lisäksi koulutuksia ennaltaehkäisystä ja varhaisvaiheen puuttumisesta on edelleen järjestetty ja työntekijälähtöisyyttä pyritty lisäämään. Mielenterveys- ja päihdekeskuksen toiminta oli laajentumassa psykososiaalisiin palveluihin. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma on vielä päivittämisvaiheessa. Satakunnan sairaanhoitopiiri (Selma) - Selman toiminnan kehittämien ja uusien toimintamallien luominen - Ehkäisevän työn konkretisoiminen - varhainen puuttuminen päihteiden käyttöön (esim. audit-c) - Yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kesken- hoitopolkujen luominen Mini-interventio ja alkoholinkäytön puheeksi otto olivat Selmassa juurtuneet hyvin, vaikka kehitettävää koettiin vielä olevan. Sen sijaan audit C-kyselyiden käyttö ei ole systemaattista, eivätkä kaikki hoitajat kartoita sitä. Päihdesarjaanhoitajapilotti puolestaan loppui, koska siihen ei löytynyt jatkorahoitusta. Vaikka asenteiden muokkaamiseen vaadittavaa aikaa pidettiin liian lyhyenä ja kaivattu lisärahoitus Päihdesairaanhoitajapilotille jäi saamatta päihdesairaanhoitajan hyvästä panoksesta huolimatta, päihteidenkäytön puheeksi oton lisäämistä pidettiin hyödyllisenä ja sen positiivisiksi osoittautuneista vaikutuksista on jo saatu tutkittua tietoa. 9

11 Hankkeen katsottiin olleen jossain määrin hyödyllinen. Osa kehitetyistä asioista jäi elämään ja osa jäi kesken ajan vähyyden vuoksi. Rauma - Ehkäisevän työn konkretisoiminen - Ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen sekä - Alueellisen moniammatillisen yhteistyön kehittäminen. - Päihde ja mielenterveyssuunnitelman päivittäminen - Asiakkaiden osallisuuden kehittäminen Raumalla hanke poiki valmiiksi saatetun ja hyväksytyn päihde- ja mielenterveyssuunnitelman, jonka pohjalta mm. suunnitellaan uutta, jalkautuvaa työryhmää. Alkoholin riskikulutukseen puutuminen -malli on vakiintunut toimintamalli ja audit-kyselyjen tekeminen ja tilastointi on täysin juurtunut aikuissosiaalityön puolella. Myös esim. päihdekuntoutujien säännöllisesti kokoontuva asiakasraati Vaikuta-ryhmä on jäänyt pysyväksi. Lastensuojelussa audit-kyselyjä toteutetaan, muttei seurata yhtä systemaattisesti kuin aikuispuolella. Mini-interventiot ovat arkipäivää ja uusille työntekijöille järjestetään hankkeen tavoitteita kattavia koulutuksia osana perustoimintaa. Sotetoimijoiden välistä yhteistyötä pidettiin jo ennen hanketta hyvänä, mutta senkin koettiin parantuneen entisestään. Hankkeen katsottiin olleen hyödyllinen ja lisänneen systemaattisuutta ja prosessien näkyväksi tekemistä. Raumalla toimii myös uusi PPPR-hanke, jonka voidaan katsoa jatkavan Länsi-hankkeen vahvistamaa hyvää perustaa hanketoiminnassa päihde- ja mielenterveyspuolella. STSHP (POLA) -Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen ja kolmannen sektorin yhteistyön toimintamalli -Varsinkin pitkäaikaista preventiivistä tukea tarjoavia tahoja etsittiin: kummitoiminta 10

12 POLA:ssa lasten huomioimisen katsottiin parantuneen ja juurtuneen työnohjaukseen, mutta kummitoiminta jäi hankkeessa kesken, vaikkakin malli saatiin neuvoteltua. Tätä vaikeutti erityisesti henkilöstön vaihtuvuus. Sen sijaan POLA:ssa on käännetty katseet uuteen Pois syrjästä - hankkeeseen, jonka tarkoituksena on mm. toiminnan laajentaminen somaattiselle puolelle ja huomioimisen lisäämisen juurruttaminen yksiköihin ja kummitoiminnan tehostaminen. Naantali -Hyviin käytäntöihin perustuvien toimintamallien käyttöönotto ja edelleen kehittäminen (mm. Adsume) -Mielenterveyden edistäminen sekä päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy -Päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen perustasolla -Ehkäisevän työn konkretisoiminen mm. HIP- tapahtumien avulla -Ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen -Asiakkaiden osallisuuden varmistaminen kaikessa: hankkeen valmistelussa, kehittämistyössä ja arvioinnissa. -Pakka-toiminnan (paikallinen alkoholipolitiikka) aloitus yhteistyössä Raision kaupungin kanssa. -Alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden välittämisen estäminen alaikäisille -Vastuullisen elinkeinotoiminnan edistäminen -Haittojen minimoiminen -Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman kehittäminen päivittäminen ja seuranta Naantalissa onnistuttiin juurruttamaan hyvinvointipäivät HIP ja HAP ja Sano ei päihteille, jotka ovat edelleen säännöllisessä käytössä. Audit-kyselyjen juurruttaminen koulu- ja opiskelijaterveystarkastuksiin onnistui myös. Sen sijaan Pakka-toiminta pysähtyi hankkeen aikana ja vaikka sitä yritettiin elvyttää yhteistyöllä Raision kanssa, se jäi juurtumatta. Kokonaisuutena hankkeeseen oltiin kuitenkin tyytyväisiä ja juurtuneet toimintamallit koettiin tärkeinä. 11

13 Raisio-Rusko yta-alue -Mielenterveyden edistämisen sekä päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisyn toimintamallien ja palvelurakenteiden kehittäminen peruspalveluissa -Päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistaminen perustasolla -Vaikuttavien toimintatapojen osaamisen levittäminen ja juurruttaminen perustason palveluihin -Alueellisen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman kehittäminen arjen toimintaa ohjaavaksi työvälineeksi -Asiakkaiden osallisuuden varmistaminen hankkeen valmistelussa, kehittämistyössä ja arvioinnissa -Ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen työmenetelmien (Audit, DEBS, mini-interventio, motivointi, aktiivinen puuttuminen, puheeksi ottaminen ja tarvittaessa palveluihin ohjaus) juurruttaminen -Erityisryhmien (raskaana olevat naiset, pienten lasten vanhemmat, ikääntyneet) tukimuotojen vahvistaminen ja kehittäminen päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä ja varhaisessa auttamisessa -Pakka-toiminnan (paikallinen alkoholipolitiikka) aloitus yhteistyössä Naantalin kaupungin kanssa -Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman tarkennus ja seuranta Raisio-Ruskon pilotissa nk. Raision malli jäi elämään, sillä audit-kyselyt ovat edelleen käytössä ja mielenterveysasioiden puheeksi ottoa pidetään entistä tehokkaampana. Alakoulujen päihdekasvatusmalli on otettu ainakin jossain määrin käyttöön (laajentuneet terveystarkastukset ja niiden yhteydessä tehostunut päihteidenkäytön puheeksi otto), minkä lisäksi Vertti-ryhmä on yhä toiminnassa. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma on siirtynyt käytäntöön päihde- ja mielenterveysasemien yhdistämisellä ja psykiatrisen sairaanhoitajan viran perustamisella. Suunnitelmaa ei ole päivitetty. Pakka-toiminta ei lähtenyt Raisiossa kunnolla käyntiin, tähän katsottiin syyksi ennen kaikkea se, ettei siitä olisi ollut kovin paljoa hyötyä ostoskeskusten aikaansaamalla ulkopaikkakuntalaisten suurella määrällä Raision alueella jalkautuvan työn kohdistumista raisiolaisnuoriin vähentäen, kuin myös raisiolaisten nuorten päihteidenkäytön sijoittumisella pääasiassa Raision ulkopuolelle. 12

14 Kaikkiaan hanketta pidettiin hyödyllisenä sen myötä juurtuneiden toimintamallien lisäksi myös siksi, että sen katsottiin tehostaneen työryhmien toimintaa ja tiivistäneen yhteistyötä. Salo -Hyviin käytäntöihin ja näyttöön perustuvien toimintamallien käyttöönotto ja edelleen kehittäminen mielenterveyden edistämisessä sekä päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisyssä. -Päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon perustasolla. -Alueellisten päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien juurruttaminen ja edelleen kehittäminen arjen toimintaa ohjaaviksi suunnitteluvälineiksi. Salon pilotin toimintamalleista Verkko-vinkkis on edelleen käytössä ja voi hyvin. Audit-kyselyitä tehdään ja niiden suhteen suoritetaan nk. aktiiviviikkoja. Odottavien äitien päihteidenkäytön puheeksi ottoa on edelleen tehostettu mm. apukorteilla, minkä lisäksi puheeksi ottoa varten on perustettu oma työryhmä. Henkilökunnan koulutus ei sisällä audit-koulutusta, mutta koulutuksia ylipäätään järjestetään ja päihdepuolen palvelurakennetta on päivitetty. Ryhmätoimintaa harjoitetaan mielenterveyspuolella (esim. ei-diagnoosipohjainen Voi hyvin -ryhmä) ja sen osalta on pyritty etenkin tavoittavuuteen. Hankkeen aikana kokeiltu jalkautuva päihdetyöryhmä on jatkanut toimintaansa ja palveluiden ohjausryhmä kokoontuu neljästi viikossa. Salo on mukana uudessa Pois syrjästä -hankkeessa. Turku -Uusi mielenterveys- ja päihdeohjelma -Jalkauttaa ohjelma niihin hallintokuntiin ja toimipaikkoihin, joita ohjelmasisältö koskee Turussa mielenterveysopas oli saanut erittäin positiivista palautetta ja sen uudelleenpäivittäminen on ajankohtaista. Eri toimijoiden välisen yhteistyön katsottiin parantuneen hankkeen tiimoilta, mm. pysyvämpien kokoonpanojen, eri toimialojen edustuksen myötä. Vuoden 2015 alussa päihde- ja mielenterveystyö järjestetään yhdeksi suuremmaksi yksiköksi. Hankkeen myötä järjestetty 13

15 koulutustoiminta ei juuri jäänyt elämään, eikä koulutustoiminnan arviointia toteutettu loppuun asti. A-klinikan puheeksi oton verkkokurssia hyödynnetään edelleen. Vakka-Suomi -Nuorisoperhetyön toimintamallin kehittäminen -Nuorten päihteidenkäytön tunnistaminen ja varhainen puuttuminen sekä nuorten ja perheiden päihdemyönteisyyden vähentäminen -Päihteitä käyttävien äitien ja pienten lasten perheiden kanssa työskentelevien osaamisen vahvistaminen -Peruspalveluiden osaamisen vahvistaminen ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa -Päihde- ja mielenterveystyön suunnitelman laatiminen -Varhaisen puuttumisen toimintamalli -Päihde- ja mielenterveystyön suunnitelman perusteluosan laadinta Uusikaupunkiin ja Taivassalo-Kustaviin jo hankkeen aikana hyvin juurtuneet varhaisen puuttumisen menetelmät ovat hankkeen jälkeen jääneet elämään muuallekin osakokonaisuuden alueelle. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman perusteluosa suunniteltiin hankkeen aikana, jonka jälkeen sitä on säännöllisesti edelleen kehitetty kohti valmista suunnitelmaa. Alkoholin riskikäytön tunnistamisen koulutukset saivat aikaan konkretiaa esim. kouluterveydenhuollossa, mutta sosiaalipuolella sen ei katsota niinkään jatkuneen. Puheeksi oton kerrotaan parantuneen, mutta sen arvioimisen katsotaan kärsivän tilastoimisen puutteesta esim. audit-kyselyjen osalta. Seurannan lisäämistä peräänkuulutettiin jatkoa ajatellen. Pakka-toiminta lähti Vakka-Suomen pilotissa hyvin käyntiin, mutta on sittemmin hieman hiipunut. Pakkaa hoiti kaksi henkilöä ehkäisevän päihdetyön koordinaattorin ominaisuudessa, mutta toiminta on kärsinyt ajan ja resurssien puutteesta. Kokonaan Pakka-toiminta ei ole kuitenkaan kadonnut. Vakka-Suomea pidettiin pilottialueena haastavana erikokoisten kuntien vuoksi, minkä lisäksi ajan ja resurssien puutteiden katsottiin vaikeuttaneen hanketoimintaa. Näinkin heterogeeniselle alueelle 14

16 yhden hankevastaavan katsottiin olevan liian vähän. Erilaisten hankkeiden uskottiin myös aiheuttavan ja aiheuttaneen työntekijöille hankeähkyä, jolloin voi olla vaikea innostua ja kohdentaa mielenkiintoa milloin mihinkin tavoitteeseen. Toisaalta johdon tuki ja sitoutuminen sai kiitosta ja hanketta pidettiin hyvänä alkupotkuna tarpeellisille muutoksille, jotka saatiin kaikilla sektoreilla hyvin esille. Myös tiedottamisen katsottiin kehittyneen. Toimintakykyisenä ikääntyminen Neuvontapalveluja kehittäneet pilotit Huittinen Mallintaa hyvinvointia edistävien kotikäyntien toteutustapoja. Kehittää hyvinvointia edistävien kotikäyntien sisältöä ja toteutusta. Saadaan tietoa ikäihmisten kotona selviytymisestä, tunnistetaan fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset riskit -> ikääntyneet ajoissa palvelujen piiriin mm. kuntouttava toiminta, muistineuvola. Kehittää väyliä olemassa oleviin jatkointerventioihin hyvinvointikyselyjen ja/tai hyvinvointia edistävien kotikäyntien pohjalta. Kehittää ikääntyneille suunnattua tiedottamista, palveluopas ikäihmisille paperi- ja nettiversiona Tiivis yhteistyö vapaaehtoisjärjestöjen, muiden hallinnonalojen, yksityisten palvelutuottajien, omaisten sekä seurakunnan kanssa Rekrytoida ja kouluttaa vapaaehtoisia sekä koordinoida vapaaehtoisten toimintaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kehittää ikääntyneille suunnattua tiedottamista ja palveluohjausta Aloittaa ja mallintaa ns. liikkuva neuvonta-palvelu Huittisten eri kylille Huittisissa on hankkeen jälkeen herätelty uudelleen liikkuvaa ikäinfoa ja se on saanut myös kiinteän, kerran viikossa toteutettavan muodon. Palveluopas on saatavilla ja uudelleenpäivitetty. 15

17 Hyvinvointikysely toteutetaan kerran vuodessa. Kotikäyntejä toteutetaan tarpeen mukaan. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin virka on edelleen olemassa ja sitä pidetään tarpeellisena. Arkiliikkumissopimus-koulutuksista on luovuttu ja siirrytty arkiliikkumissopimusten tekemiseen. Verkostoitumisen ja yhteistyön muiden hallinnon alojen kanssa katsotaan lisääntyneen, erityisesti liikuntapuolen ja jonkin verran myös yksityisen sektorin kanssa. Terveydenhuollon näkökulmaa avattiin puolestaan niin, että nämä saavutukset näkyvät enemmän paperilla kuin käytännössä. Yhteistyötä eri hallinnonaloilla ei pidetty sujuvana ja vahvojen omien yksikkökohtaisten näkemysten ja jopa muutosvastarinnan katsottiin vaikeuttaneen hankkeen juurtumista ja muutosten aikaansaamista. Hanketta pidettiin hyödyllisenä jo senkin takia, että sen myötä voitiin tarttua ylipäätään johonkin asiaan Länsi-Suomessa laajasti ja intensiivisesti. Huittisissa johdon ja terveydenhuollon näkemykset poikkesivat toisistaan huomattavasti Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeen osalta. Parainen Kehittää kotiuttamisprosessia ja perustaa kotiuttamisohjaajan toimi. Kotiuttamisprosessin mallintaminen ja vuodeosastolta kotiuttamisen muokkaaminen selvemmäksi ja toimivammaksi. Palveluasunnon ja ryhmäkotiasumisen hakuprosessin mallintaminen. Kehittää kotikuntoutus-/liikuntavastaavan toimintamalli, jonka avulla lisätään asiakkaiden toimintakykyä ja pyritään vähentämään ikäihmisten edestakaista kulkemistaan kodin ja vuodeosaston välillä. Neuvontakeskuksen perustaminen Arjen aktivointi-suunnitelman juurruttaminen SAS-toimintamallin juurruttaminen Vapaaehtoistoiminnan hyödyntäminen 16

18 Paraisten pilotissa Neuvontakeskus ja sen toiminta (mm. info-tilaisuudet, kotiuttamismalli vuodeosastolle sekä SAS- toimintamalli ja koulutus) olivat juurtuneet ja Neuvontakeskus saanut paljon positiivista palautetta. Kotiutusta vuodeosastolta pidetään sujuvampana kuin aiemmin. Sen sijaan Arjen aktivointisuunnitelmaa ei tehdä enää juuri lainkaan, Ystävärinki ja vapaaehtoistoiminta eivät hankkeen aikana lähteneet toimimaan siinä laajuudessa kuin oli ajateltu, eikä asia ole sittemmin muuttunut. Parainen on mukana uudessa Yhteisvoimin kotona -hankkeessa. Hanketta edesauttoi hanketyöntekijän innostus ja toisaalta vaikeutti eri tahojen ajan puute ja se, ettei yhdistysten rahoitus järjestäytynyt Ystävärinkiin. Esimiehen tukea pidettiin tärkeänä tekijänä. Hankkeen pidettiin varsin hyödyllisenä, sillä kunnan ja asiakkaiden katsottiin hyötyneen siitä, henkilökunnan hankemyönteisyyden uskotaan kasvaneen ja erilaisten toimintamallien juurruttaminen osaksi kunnan toimintaa nopeutui hankkeen myötä. Myös hankeosaamisen katsottiin lisääntyneen. Rauma Neuvontakeskuksen perustaminen Neuvontapuhelin Terveystapaamiset 75 vuotta täyttäville Hyvinvointia edistävät kotikäynnit 80 vuotta täyttäville Tavoitteena oli myös kehittää ikäihmisille suunnattua tiedotusta ja tiedon jakamista kaupungin nettisivuja uudistamalla. Omaishoitajien työssä jaksamisen tukeminen Rauman pilotissa saatiin juurrutettua neuvontapuhelin sekä terveystapaamiset (yli 75-vuotiaat) ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit (yli 80-vuotiaat). Hyvinvointikyselyä hyödynnetään näissä tapauksissa edelleen. Omaishoitajille järjestetään kohdennettuja terveystapaamisisa. Palvelupäiviä on järjestetty useita kertoja vuodessa ja ne ovat laajentuneet lähialueille. Myös virkistystoiminta (esim. laulupiirit) toimii edelleen. Yhteistyö soteekin opiskelijoiden kanssa sen sijaan näyttäisi 17

19 kuihtuneen, mihin katsotaan olevan syynä ennen kaikkea koulutuksen alasajo paikkakunnalla. Asiakaspalautteiden kerääminen ei ole jatkunut enää hankkeen jälkeen systemaattisesti. Hankkeen arvioidaan olleen erittäin hyödyllinen. Onnistumista katsotaan edesauttaneen erityisesti se, että kaikki kolme hanketyöntekijää olivat vakituisia työntekijöitä, minkä lisäksi ikäihmisten neuvonnan ja ohjauksen keskuspaikaksi jo ennen hanketta kaavailtu palvelukeskus Mansikkapaikka valmistui sopivasti ja hanke auttoi sen toiminnan kehittämisessä. Salo Ikäkeskusten perustaminen Ikäinfoiltapäivät Kaikille avointa sekä erityisryhmille kohdennettua toimintaa Hyvinvointikyselyt Asiakaspalutteet Kohdennetut interventiot Arkiliikkumissopimukset Ikäkeskukset Majakka ja Reimari voivat erittäin hyvin ja niiden kävijämäärät kasvavat. Ikäinfoiltapäiviä järjestetään edelleen säännöllisesti. Erityisryhmätoiminnasta jatkavat 10 ryhmä ja senioripysäkkitoiminta. Kulttuurikävelyt jatkuvat kaksi kertaa vuodessa ohjatusti. Asiakaspalautteet kerätään erityisryhmiltä aina ryhmän loppuessa. Muisteluryhmät jatkuvat kahdesti kuukaudessa nimellä Nuppi ja noppa. Hyvinvointikyselyt teetetään kerran vuodessa 80 vuotta täyttäneille. Arkiliikkumissopimukset tehdään aina hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehdessä asiakkaiden kanssa ja käytäntö on koko kotihoidossa käytössä, sekä myös ympärivuorokautisessa hoidossa. Muutosagentit kouluttavat itse kotihoidon henkilökuntaa. Hankkeessa syntyneistä tavoitteista melkein kaikki näyttäisi juurtuneen pysyväksi toiminnaksi ja niitä on myös kehitetty edelleen. Ikäkeskustoimintaa, hyvinvointikyselyitä ja ikäinfoiltapäiviä aiotaan myös jatkossa kehittää ja ajanmukaistaa asiakaskuntaan sopivammaksi. 18

20 Hanketta pidetään Salossa erittäin hyödyllisenä ja esimiehen myönteisyyttä pidettiin tärkeänä tekijänä hankkeen onnistumisessa. Tämän lisäksi kaupungin hankeosaamisen katsotaan kehittyneen. Rajapintatoimintija kehittäneet pilotit Eurajoki Kehittää vanhustenhuollon henkilöstön ATK-valmiuksia Ottaa käyttöön sähköinen hoitotyöndokumentointijärjestelmä Tehdä suunnittelutyötä neuvontakeskuskokonaisuuden hahmottamiseksi Laajentaa olemassa olevaa toimintaa Selvittää olemassa olevia, muistisairaille soveltuvia teknisiä apuvälineitä Apuvälineiden valitseminen ja käyttöön otto Pilotissa testattu GPS-paikannin todettiin huonoksi apuvälineeksi, mutta HoivaTurva on periaatteessa edelleen käytössä, mutta vain muutamalla asiakkaalla pitkäaikaisessa testauksessa. Sitä ei ole ainakaan toistaiseksi - koettu niin hyödylliseksi, että se kannattaisi ottaa laajasti käyttöön. Hankkeen jälkeen on sen sijaan otettu käyttöön Senioriturva, joka on käytössä uusissa kotipalvelun asumisyksiköissä. Hanketta pidettiin hyödyllisenä siitä huolimatta, ettei sen myötä saatu aikaan uusia, kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Hyödyllisyyttä perusteltiin sillä, että se rohkaisi tutustumaan uusiin käytäntöihin. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Kotiuttamistilanteiden selkeyttäminen ja tehostaminen ja tiedonkulkuun panostaminen. 19

21 Parannuksia kotiutushoitajien toimintaedellytyksiin, kotihoidon lähetteeseen, työnjakoon ja tiedonkulkuun. Hoitoneuvottelujen mallintaminen Hankeaikana toivottiin tehtävän Tiivis yhteistyö Harjavallan ja Kokemäen vuodeosastojen henkilökunnan ja Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan kotihoidon kanssa. Arjen lisäksi koulutukset Sähköisen potilastietojärjestelmän käytön tehostaminen Siirtyminen tehtäväkeskeisyydestä asiakaslähtöiseen ja kokonaisvaltaiseen toimintaan Kotihoidon henkilöstön vuorovaikutus- ja tiimityöskentelytaitojen parantaminen Vastuutyöntekijämalli ja kotihoitoneuvottelut ovat juurtuneet osaksi toiminnan arkipäivää ja kokemukset niistä ovat olleet hyviä. Etenkin vastuuhoitajamallin katsotaan luoneen luottamussuhteita asiakkaisiin ja näin parantaneen asioiden hoituvuutta. Kotihoidon työntekijöiden koulutuksia on tehostettu. Sähköiseen kirjaamiseen ollaan siirtymässä ja Pegasos alkaa olla käytössä kautta linjan. Yhteisvoimin kotona -hankkeessa mukana olevan kuntayhtymän hankeosaamisen katsottiin parantuneen ja työyhteisön innostuksen olleen tärkeässä roolissa hyvin hyödylliseksi koetussa hankkeessa. Pori Kotihoidon saatavuuden, kattavuuden, joustavuuden ja osaamisen lisääminen Yhteisten sovittujen käytäntöjen implementointi asiakkaan prosessiin SAS toiminnan kehittäminen ja kuvaaminen potilasohjauksen työvälineenä lähipalvelualueilla Henkilökunnan gerontologisen osaamisen lisääminen. Kotihoidon sekä kodinomaisissa oloissa olevan asiakkaan kokonaistilanteen ja toimintakyvyn arviointiin perustuvan ja joustavan palvelun sekä kokonaistaloudellisesti edullisen toimintatavan luominen neljälle lähipalvelualueelle 20

22 Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen ja käyttöönotto Mallintaa kuntien oma neuvontakeskustoiminta Ottaa käyttöön hyviä neuvontakeskuksen ja hyvinvointia tukevien kotikäyntien toteutustapoja tai innovoida uusia ratkaisuja Hyödyntää hyvinvointiteknologiaa neuvontakeskusten toiminnassa Saada omaiset, vapaaehtoiset ja kolmas sektori mukaan neuvontakeskusten toiminnan toteuttamiseen Saada kunnan muut toimialat mukaan tuottamaan ikääntyville palveluja Kehittää ikääntyville suunnattua tiedottamista esim. nykyisten internet - sivujen toimivuutta Porissa SAS-toiminta on jatkanut elämäänsä, kokous pidetään joka toinen viikko ja toiminnan uudistamisesta on keskusteltu. Kotiutushoitajamalli on käytäntönä muuttanut muotoaan arviointiyksiköiksi, jonka osana käytössä on nk. mobiililääkäreitä ja hoitajia, jotka akuuttitapauksissa voivat hoitaa arvioinnin asiakkaan kotona. Tästä on saatu hyviä tuloksia. Ikäihmisten kuulemisen ja osallisuuden katsotaan tehostuneen ja kansalaisraati on otettu käyttöön hankkeen jälkeen. Ikä- ja neuvontapiste Viikkarin Valkama on jatkanut hankkeen jälkeen. Sosiaalija terveystoimen yhteistyön katsotaan parantuneen, joskin muistutettiin hankkeen vaikutuksen tähän olevan vaikeasti arvioitavissa ja parannettavaa yhteistyön saralla olevan edelleen. Hankkeen katsottiin osuneen hyvään saumaan yhteistoiminta-alueen perustamisen alkutaipaleelle, sillä sen uskottiin lisänneen sujuvuutta ja tehokkuutta. Yhteistoiminta-alue koettiin kuitenkin haastavana hanketyön alustana erikokoisten kuntien vuoksi. Myös henkilöstön vaihtuminen hankkeen ympärillä vaikeutti hanketoimintaa. Kaikkiaan hankkeella saatiin juurrutettua useita toimintamalleja, joten sitä voi pitää hyödyllisenä. Hankkeiden tarpeellisuus yleisesti nostettiin kuitenkin kysymykseksi ja tarjottiin vaihtoehdoksi rahan kohdentamista suoraan kehitystyöhön. 21

23 Pohjois-Satakunnan perusturvaliikelaitoskuntayhtymä (PoSa) Kotiutusfysioterapeutin toimintamallin kehittäminen Riskiasiakkaiden tunnistaminen Toimintakyvyn kuvaaminen ja kirjaaminen Riskiasiakkaan kuntoutuksen tehostaminen, Kotiutumisvaiheen tuen vahvistaminen Hoitotietojen kirjaamisen ja kirjatun tiedon käytön tehostaminen Kuntoutus- ja liikuntasopimukset Yhteistyön kotihoidon, fysioterapian ja sairaalan henkilöstön kesken katsotaan parantuneen hanketta edeltävästä ajasta. Yksityisen sektorin kanssa on tehty paremmin yhteistyötä, esimerkiksi palveluseteleitä on otettu kotihoidon tukipalveluihin. Kolmannen sektorin osalta on saatu aikaan vertaistukitoimintaa, ystäväpalveluja ja Kasevassa ( Kankaanpään seudun vammaisjärjestöt Ry) on nykyisin vapaa-aikaohjaaja. Kotiutusfysioterapeutin toimintamalli ei juurtunut pilotin aikana mutta sitä tullaan edelleen kehittämään uudessa hankkeessa Yhteisvoimin kotona hankkeessa. Pyhäjärviseutu Sujuvat kotiuttamiskäytännöt turvallinen kotiutuminen Yhtenäiset kriteerit sijoituksissa oikeudenmukaisuus Yhtenäiset mittarit - Oikea hoitopaikka jokaisella potilaalla Ns. heiluriovi-asiakkaiden väheneminen Yhtenäiset hoitajakaavakkeet tiedonkulku paranee Palveluohjaajan tehtävänkuvan laatiminen 22

24 Euran kotipalveluun ja Säkylän terveyskeskussairaalaan kotiutushoitajat, jotka hoitaisivat keskitetysti kaikki kotiutukset, tarvittaessa järjestäisivät kotiutusneuvotteluja yhteistyötahojen kanssa sekä osallistuisivat säännöllisesti järjestettäviin sijoituspalavereihin Pyhäjärviseudun pilotissa saatiin juurrutettua kotiutushoitajamalli. Säkylässä kotiutushoitaja hoitaa näitä tehtäviä 50%:n työajalla, minkä lisäksi toimintaa on tehostettu palkkaamalla toimintaan mukaan täysiaikainen fysioterapeutti. Eurassa puolestaan on oma, täysiaikainen kotiutushoitaja. SAS-palaverin tilalle hankkeen aikana tullutta lääkäripalaveria toteutetaan edelleen viikoittain. Kotiutusneuvotteluja taas käydään enää vain kriittisissä tapauksissa. Asiakasarviointeja on tehty hankkeen jälkeen selvästi vähemmän, joskin niiltä osin arveltiin aktivoitumista tapahtuvan tulevaisuudessa. Säkylän kunta oli mukana järjestämässä Satakunnan ensimmäistä ikäihmisten kansalaisraatia. Se puolestaan on poikinut mm. geronomin palkkaamisen kuntaan. Hankkeen onnistumista ja toimintamallien juurtumista edesauttavista asioista nostettiin esille hankkeen kynnyksellä voimaan tullut vanhuspalvelulaki, joka tavallaan pakotti kaikki toiminnassa kiinni olleet henkilöt asennemuutokseen kotihoitoon siirtymisen suhteen. Kotiutushoitajamallia oli alueella suunniteltu jo ennen hanketta, joten hankkeen katsottiin osuneen loistavaan ajankohtaan. Vaikeuttaneena tekijänä nähtiin irtisanomiset, jotka vaikuttivat kotiutusneuvottelujen ja asiakasarviointien juurtumiseen negatiivisesti. Satakunnan sairaanhoitopiiri, Komppaus Yhteistyöosaamisen vahvistaminen/ toimintatapojen yhtenäistäminen Vanhuspsykiatrisen osaamisen kehittäminen peruspalveluissa (esim. mentorointi) Vanhuspsykiatrisen osaamisen syventäminen, Parempi yhteistyö peruspalvelujen kanssa Oman erityisosaamisen ja kokemusten jakaminen haasteellisten asiakkaiden auttamisessa Asiakkaiden hyvinvointia parhaiten palvelevien toimintamallien kehittäminen Yhteistyö päihdepalvelujen ja kolmannen sektorin kanssa 23

25 Mentorointia pidetään juurtuneena ja onnistuneena. Lisäksi päivystykseen oli saatu geriatrinen sairaanhoitaja ja fysioterapeutin osuutta on lisätty. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on tiivistynyt ja asiakkaiden kuuleminen parantunut. Ikääntyneiden potilaiden hoitotyön kehittämistä, yhteistyön lisäämistä kotiutusvaiheessa ja kuntouttavaa ja arvioivaa työotteen juurruttamista on jatkettu edelleen. Erityisesti on peräänkuulutettu kotiutumisen ja jatkohoidon tarkempaa suunnittelua heti potilaan saavuttua, jotta vältytään turhilta vuodeosastojaksoilta. Tätä pidetään haastavana, koska kunnat eivät vielä pysty vastaanottamaan potilaita kotihoidon piiriin suoraan päivystyksestä. Hanketoimintaa katsotaan helpottaneen geronomin työpanos ikääntyneiden päivystyspotilaiden hoidon kehittämisessä, innostuneet hanketyöntekijät, johdon sitoutuminen ja Satshp:n hyvä hankeosaaminen. Näistä osa on kantanut vielä hankeen jälkeenkin. Vaikeuttaneina tekijöinä pidettiin asenteiden muuttamiseen vaadittavaa aikaa (kuten että toimintakyvyn arvioinnilla nähtäisiin olevan merkitystä potilaan jatkohoidolle, eikä vain sairauden /oireiden diagnoosille). Osa hankkeen kehittämisasioista on jäänyt elämään, mutta osa jäi kesken ja olisi tarvinnut pidemmän aikaa. Kaikkiaan hanketta pidettiin hyödyllisenä, sillä asiakkaiden toimintakyky on parantunut, he selviävät kotona paremmin tuettuna, he ohjautuvat paremmin palveluihin ja henkilöstön moniammatillinen yhteistyö lisääntynyt ja myös kolmannen sektorin kanssa yhteistyö on tiivistynyt. Raisio-Rusko Matalan kynnyksen neuvontapisteiden avaaminen ja niiden toiminnan kehittäminen sekä Raisioon että Ruskoon Aikuisneuvolaan liittyvän toiminnan suunnittelu Arkiliikuntasopimus ja kotikuntoutusavustajan työnkuva. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit. Pilotin aikana tämä toteutettiin kokeilemalla geriatrin ja sairaanhoitajan työparia kotihoidossa. 24

26 Raisio-Ruskon yhteistoiminta-alueella kehitettiin neuvonta- ja palveluohjauspisteiden toimintaa ja niiden toiminta on saatu täysin juurrutettua osaksi palvelurakennetta. Raision toimipisteessä työskentelee 100% työntekijä ja Ruskon toimipisteessä 30% työntekijä. Työntekijöiden työnkuvaan kuuluu mm. erilaisten ryhmien ja tilaisuuksien organisointi yhteistyössä kolmannen sektorin, vapaaehtoistyöntekijöiden sekä muiden kaupungin organisaatioiden kanssa (esim. perhepalvelut ja liikuntatoimi). Neuvonta- ja palvelupisteet tekevät aktiivisesti yhteistyötä myös oppilaitosten kanssa mm. toimimalla toimeksiantajana opinnäytetöissä ja harjoittelupaikkana. Raision toimipisteen työntekijä toimii Raision vanhusneuvoston sihteerinä sekä vastaa veteraanien palveluiden organisoinnista. Lisäksi työntekijät osallistuvat erilaisiin moniammatillisiin työryhmiin. Neuvontaja palveluohjauspisteiden toimintaa kehitetään edelleen; Ruskon toimipisteen juurruttaminen on jatkunut hankkeen jälkeen ja Raision toimipisteessä on kehitetty mm. veteraanien palveluita. Juurruttamisessa on ollut hyötyä laaja-alaisesta yhteistyöverkosto kaupungin muiden organisaatioiden, yhdistysten (erityisesti eläkeläisyhdistysten) ja yritysten, seurakunnan, vapaaehtoistyöntekijöiden, Turun ammattikorkeakoulun sekä vanhusneuvostojen kanssa. Myös projektipäälliköltä saatu tuki sekä muiden projektien työntekijöiltä saatu vertaistuki ovat auttaneet toimintamallien juurruttamisessa. Vaikeuttaneena tekijänä nähdään haastava taloudellinen tilanne. Hankeosaaminen on parantunut sitä kautta, että hankkeessa työskennellyt työntekijä on saanut kehittämis- ja hankeosaamista sekä suorittanut hankkeen aikana Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon. Työntekijä on pyrkinyt levittämään osaamistaan muille työntekijöille esimerkiksi tekemällä yhteistyötä perhepalveluiden Kaste-hankkeen työntekijöiden kanssa. Hankkeen päätyttyäkin kehittämistä jatkettiin projektinomaisella työtavalla. Hanketta pidetään erittäin hyödyllisenä, sillä sen avulla saatiin kehitettyä rohkeasti ikäihmisten ennaltaehkäiseviä palveluita sekä juurrutettua yksiköiden toiminta. Asiakkaille pystytään tarjoamaan enemmän erilaisia ennaltaehkäiseviä palveluja ja niiden avulla tuetaan asiakkaiden kotona selviytymistä. Erilaiset ryhmät ja tapahtumat ovat asiakkaille pääsääntöisesti ilmaisia ja niihin osallistumisessa on matala kynnys. Yksilöllisen neuvonnan ja palveluohjauksen avulla asiakas ja/tai hänen omaisensa saa juuri hänen tarvitsemaansa tukea ja neuvoja jolloin heidän elämänlaatunsa/hyvinvointinsa paranee. Esimerkiksi tieto oikeanlaisista apuvälineistä ja niiden hankkiminen asiakkaalle tuo turvallisuutta ja tukea liikkumiseen sekä apua kotona pärjäämiseen. Erilaisista etuuksista kertominen ja auttaminen mm. Kela-lomakkeiden täyttämisessä antaa asiakkaalle taloudellista turvaa. 25

27 Tulosten analyysi ja pohdintaa Tieteellisen keruu- ja analyysimetodin puuttumisen ja osin myös aineiston leijonanosan kvalitatiivisen luonteen vuoksi en katso voivani esittää tarkkoja kausaalisuhteita, saati luoneeni uutta teoriaa hankearvioinnin kentälle. Edellä esiteltyjen tulosten pohjalta ei kannata vetää liian pitkälle meneviä ja kiveen hakattuja johtopäätöksiä, mutta jotain niistä voi päätellä ja jonkinlaisia yleisiä havaintoja ja tulkintoja esittää. On esimerkiksi varsin turvallista kertoa rahan ja ajan puutteen sekä henkilöstön (ja erityisesti hanketyöntekijän) vaihtumisen olleen yleisimmät esiin nostetut hankkeen juurtumista vaikeuttaneet tekijät. Hankkeen onnistumiseen ja toimintamallien juurtumiseen taas katsottiin usein vaikuttaneen positiivisesti esim. esimiehen tuki, hyvä hanketyöntekijä tai henkilökunnan innostus. Tästä itse asiassa herää mielenkiintoinen kysymys: Miksi raportoitiin negatiivisesti lähes yksinomaan pilotin ulkoisista tekijöistä? Vastaavasti kiitosta jaettiin nimenomaan pilottien sisälle. Eikö eri hallinnonalojen välisen yhteistyön kankeutta tai muutosvastarintaa sitten esiinny pilottikunnissa? Varmastihan sitä esiintyy. Erityisesti Huittisten Toimintakykyisenä ikääntyminen-osakokonaisuuden osalta saatu terveydenhuollon näkökulma asettaa aineistosta helposti muotoutuvan em. kaltaisen, jopa hegemonisen kuvan kyseenalaiseksi. Asenteiden muokkaamisen vaikeutta ja hallinnon tuen ja ajan puutetta kyllä raportoitiin muutamassa muussakin tapauksessa, mutta kokonaisuutta tarkastellen kuitenkin melko vähän. Ehkä asiat todella sujuivat piloteissa jouhevasti? Yksi selitys tulokselle saattaa kuitenkin olla se, että tätä selvitystä varten on kerätty aineistoa pääasiassa hankkeessa keskeisessä roolissa olleilta henkilöiltä, usein sosiaali- tai vanhuspalvelujen johtajilta useissa tapauksissa ainoana kontaktina ko. osakokonaisuudesta. On mahdollista, että useampia näkökulmia systemaattisesti kartoittamalla ja hallinnon ja käytännön työn eri tasoilta syvemmältä kaivamalla saataisiin erilaisia näkemyksiä toimintamallien juurtumisen käytännön tasosta ja vaikuttavuudesta, kuten myös juurtumista vaikeuttaneista ja edesauttaneista tekijöistä. Pidän selvitykseni ehkä merkillepantavimpana tuloksena sitä, että hanke näyttäisi poikineen parempia tuloksia suurten (tässä rajana asukasta) kuntien piloteissa pieniin ja kuntayhtymiin nähden. Porin yta-alueella erityisesti Länsi-hanke näyttäisi olleen menestys, Raumalla ja Salossa molemmat hankkeet saavuttivat tavoitteensa ja ovat saaneet aikaan lisää kehittämistoimintaa ja Turussakin juurtuminen näyttäisi olevan vähintään selvityksen 26

28 keskitasoa. Ajan ja rahan puute tuntuivat puolestaan kiusanneen useimpia pieniä pilotteja ja heikoimmin saavutettujen keskeisten tavoitteiden ja juurtumatta jääneiden toimintamallien pilotit vaikuttaisivat löytyvän juuri pienten kuntien ja erityisesti pienistä kunnista koostuvien kuntayhtymien piloteista. Haasteellisena pidetyt useiden kuntien pilotointialueet ovat hankalia hahmottaa yksinä kokonaisuuksina, mutta niiden välillä voidaan katsoa olevan jopa enemmän keskinäistä vaihtelua hankkeen onnistumisen, toimintamallien juurtumisen ja vaikuttavuuden suhteen kuin pienillä piloteilla. Yksinkertaistaen ja yleistäen voidaan esittää suurten onnistuneen parhaiten, pienten keskitasoisesti ja kuntayhtymien ym. vaihtelevasti. Aivan näinkään yksioikoinen tilanne ei toki ole, sillä jako suuriin ja pieniin on tässä karkea, eikä kuntayhtymien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin sijoittaminen tälle akselille ole aivan yksioikoista. Tämän lisäksi joissain pienehköissä piloteissa onnistuttiin jopa erinomaisesti. Lisäksi suurissa piloteissa saatettiin pystyä suurempien resurssien myötä keskittymään useampien konkreettisten tavoitteiden asettamiseen ja toimintamallien juurruttamiseen, mikä nyt näkyy myös useampien toimintamallien juurtumisena ja vaikuttavuuden helpommin paikannettavana jakautumisena. Näistä seikoista huolimatta pidän tulkintaa suurten ja pienten pilottien eroista vähintään suuntaa-antavan oikeana ja havaintoa tämän selvityksen kontekstissa huomionarvoisena. Sinällään tulokset ovat hanketoiminnan kannalta rohkaisevia ja positiivisia. Toimintamalleja saatiin ainakin jossain määrin juurtumaan käytännössä kaikkialla ja kaikkialla hanketta myös pidettiin hyödyllisenä. Hankkeen onnistumisesta, sen nykyään näkyvistä vaikutuksista ja hanketoiminnasta yleensäkin saatiin pääosin myönteisiä, osin jopa posterimaisia vastauksia. Toisaalta hankkeelle asetettuja tavoitteita ei saavutettu lähes täydellisesti kuin muutamissa piloteissa ja näillekin löytyy vastapainonsa piloteista, joissa keskeisten toimintamallien juurruttaminen takkusi ja jopa pysähtyi jo hankeaikana. Hanketoimintaan suhtauduttiin yleisesti myönteisesti, sillä niissäkin piloteissa joissa näiden osahankkeiden myötä saavutettu hyöty jäi vähäiseksi, tuotiin mielellään esiin uusien, osin samoihin teemoihin keskittyvien hankkeiden ( PPPR, Pois syrjästä, Yhteisvoimin kotona jne.) piiriin kuulumista. 27