JÄMSÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalityö ja perhepalvelut Sosiaalityön tulosyksikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄMSÄN KAUPUNKI 1.1.2015 Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalityö ja perhepalvelut Sosiaalityön tulosyksikkö"

Transkriptio

1 1 JÄMSÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalityö ja perhepalvelut Sosiaalityön tulosyksikkö TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN / SOVELTAMISOHJEET ALKAEN Sovellettavat säännökset: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 (muutokset /1218) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000 Hallintolaki 434/2003 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Laki maahanmuuttajien kotoutumisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999 Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2007:11 Toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan toimeentulotukilakia (1412/97), asetusta (66/98) sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukioppaan (2007/11) ohjeita ja niihin myöhemmin tehtyjä muutoksia. Tässä esitetyt menettelytapa- ja soveltamisohjeet on tarkoitettu täydentämään ja tarkentamaan lain ja asetuksen sekä toimeentulotukioppaan ohjeita sekä takaamaan asiakkaille yhtenäisen käytännön toimeentulotukilakia sovellettaessa. Näitä ohjeita ei kuitenkaan voi käyttää yksinomaisina päätöksen perusteluina, vaan päätökset tulee aina perustella lain ja asetuksen asianmukaisilla kohdilla. Ohjeet eivät myöskään rajoita viranhaltijoiden yksilökohtaista harkintaa, koska toimeentulotukea myönnettäessä on aina erityistapauksia, joihin ei voida antaa yksittäisiä ohjeita. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA TARKOITUS Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo (TTTL 1 1 mom.). Lainmuutoksella (1218/2005) toimeentulotuen rakenne määriteltiin uudelleen alkaen jakamalla tuki perustoimeentulotukeen, täydentävään toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Valtio rahoittaa perustoimeentulotuesta aiheutuneista kustannuksista puolet. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen osalta valtio osallistuu kustannuksiin entiseen tapaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmän kautta,

2 2 Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta ja se määrätään lain mukaan yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa. Perustoimeentulotukeen sisältyy perusosa, jolla tulee lain mukaan kattaa ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot, paikallisliikenteen maksut, lehtitilaukset, ja puhelimen käyttö. Perusosan lisäksi perustoimeentulotuella katettavia menoja ovat asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot (esim. vuokra tai vastike, vesimaksu, lämmityssähkö), vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot, taloussähkölasku ja kotivakuutusmaksu. Täydentävä toimeentulotuki kattaa erityismenoiksi kutsuttavat menot, joita ovat lasten päivähoitomenot, muut kuin perusmenoiksi katsottavat asumismenot (esim. muutosta aiheutuvat kustannukset ja takuuvuokra) sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Ehkäisevää toimeentulotukea kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaisesti - tuen saajan aktivoinnin tukemiseksi - asumisen turvaamiseksi - ylivelkaantumisen aiheuttamien vaikeuksien lieventämiseksi - tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin Toimeentulotuen rakenne ja suuruus on pyritty muodostamaan siten, että toimeentulotuki kattaa tukea tarvitsevien riittävän peruskulutuksen. Asiakkaan tulot ja varat otetaan huomioon ensin perustoimeentulotukea myönnettäessä. Jos asiakkaan tulot ovat sen suuruiset, että hän ei ole oikeutettu perustoimeentulotukeen, siirtyy laskelman osoittama ylijäämä mahdollisesta täydentävästä toimeentulotuesta tehtävään laskelmaan. Ehkäisevä toimeentulotuki on riippumaton siitä, onko henkilö tai perhe oikeutettu yleiseen toimeentulotukeen. TOIMEENTULOTUEN SUURUUS JA RAKENNE Perusosien määrät lukien Toimeentulotuen perusosia korotetaan Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotuen perusosan määrä on sidottu kansaneläkeindeksin kehitykseen (9 a ). Hallituksen keväällä tekemän kehyspäätöksen mukaisesti työeläke- ja kansaneläkeindekseihin tehdään 0,4 prosentin tarkistus vuoden 2015 alusta. Kansaneläkeindeksin pisteluvuksi vuodelle 2015 on vahvistettu Toimeentulotuen perusosa on sidottu kansaneläkeindeksiin, mutta toimeentulotuki nousee kuitenkin

3 ensi vuonna täysimääräisesti (1,1 prosenttia). Toimeentulotukilain 9 :n muuttamisesta annettu laki (868/2014, voimaan ) säätää yksin asuvan henkilön perusosan suuruudeksi kuukautta kohti 447,24 euroa (vuoden 2011 kansaneläkeindeksin tasossa). Kaikissa kunnissa sovelletaan samoja toimeentulotuen perusosien euromääriä. Yksin asuvan henkilön perusosan määrä on 485,50 euroa kuukaudessa lähtien. Yksinhuoltajalle korotettuna maksettavan perusosan määrä on 534,05 euroa. Perusosien määrät eri perheenjäsenten osalta on esitetty ohessa. Sosiaali- ja terveysministeriön käyttämät perusosien laskentaperiaatteet on esitelty STM Kuntainfossa 8/2013 ( ) 3 TOIMEENTULOTUEN PERUSOSIEN MÄÄRÄT LÄHTIEN Kansaneläkeindeksi 1637, perusosan suuruus yksin asuvalla henkilöllä on 447,24 euroa vuoden 2011 kansaneläkeindeksin tasossa (pisteluku 1508) Tuen saaja Euroa/kk Euroa/pv (1) Yksin asuva (2) 485,50 16,18 Yksinhuoltaja 534,05 17,80 Muu 18 vuotta täyttänyt ja Avio- ja avopuolisot 412,68 13,76 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt 354,42 11, vuotias lapsi vuotias 1. lapsi 339,85 11, vuotias 2. lapsi 315,58 10, vuotias 3. lapsi jne 291,30 9,71 Alle 10-vuotias lapsi Alle 10-vuotias 1. lapsi 305,87 10,20 Alle 10-vuotias 2. lapsi 281,59 9,39 Alle 10-vuotias 3. lapsi jne 257,32 8,58 1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki 15 ), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä 2) Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elä toimeentulotukilain 3 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki 9 )

4 4 Alennettu perusosa Jos henkilön toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän ilman perusteltua syytä on kieltäytynyt työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai henkilö ei ilmoittaudu työntekijäksi tai omalla toiminnallaan aiheuttaa ensisijaisen etuuden menetyksen tai toisen tutkinnon suorittaminen ei edistä työllistymistä (TOTUL 2 a ), perusosaa voidaan alentaa enintään 20 %. Jos henkilö on toistuvasti kieltäytynyt työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai ilmoittautumasta työnhakijaksi, voidaan perusosaa alentaa 40 %. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Alentamisen kestoa ei siten voi määritellä toimeentulotuen hakuajankohdasta tai tuen myöntämispäivämäärästä lukien. Alentamisen yhteydessä on aina laadittava suunnitelma itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi (TOTUL 10 ). Perusosan alentamisen tarvetta ja määrää tulee aina harkita tapauskohtaisesti ja ottaa huomioon tuen hakijan ja tarvittaessa myös hänen perheensä olosuhteet kokonaisuutena. Perusosan alentaminen ei saa koskaan olla kohtuutonta asiakkaalle. Esim. sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa, että asuminen ja terveydenhuollonkustannukset tulisi turvata perusosan alentamisesta huolimatta. Perhe / yhteistalous Toimeentulotukea määriteltäessä perheeseen kuuluvina henkilöinä pidetään yhteistaloudessa asuvia vanhempia, heidän alaikäisiä lapsiaan, aviopuolisoa sekä pariskuntia, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa. Yhteistaloudesta on kysymys lähinnä silloin, kun henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja taloudessa olevat käyttötavarat ja kodinkoneet (esim. sanomalehti, TV, puhelin, jääkaappi) ovat yhteiskäytössä. Mikäli täysi-ikäiset henkilöt asuvat yhteistaloudessa, mutta eivät mene perheen käsitteen alle, niin heille kummallekin laaditaan erillinen toimeentulotukilaskelma kuitenkin siten, että perusosa määräytyy pääsääntöisesti yhteistaloudessa elävän 412,68 /kk mukaan. Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuvan 18 vuotta täyttäneen henkilön perusosa on 354,42 /kk ja hänelle tehdään aina oma toimeentulotukilaskelma, jossa otetaan huomioon ainoastaan hänen omat tulonsa ja toimeentulotukeen oikeuttavat menonsa. Yläikärajaa ei ole säädetty. Vastasyntyneen vauvan perusosa lasketaan perheen laskelmaan syntymäpäivästä lukien. Alaikäisen lapsen elatuksesta vastaa aina ensisijassa huoltaja. Esim. alaikäisen opiskelijan hakiessa toimeentulotukea edellytetään pääsääntöisesti huoltajan hakemusta. Lapsen elatuksesta annetun lain 3 :n mukaan vanhempien vastuu koulutuskustannuksista voi jatkua myös 18 ikävuoden jälkeen, tällä ei kuitenkaan tarkoiteta TOTUL:n 2 2 mom:n mukaista elatusvelvollisuutta.

5 5 Alaikäisen toimeentulotuki Mikäli alaikäinen ei saa toimeentuloaan omista tuloistaan tai varoistaan tai vanhempiensa huolenpidolla, hän on oikeutettu saamaan tarpeen mukaan toimeentulotukea. Molemmat vanhemmat ovat velvollisia tukemaan lasta vuokra- ja muissa kuluissa. Toimeentulotuki on viimesijaista elatusvelvollisen tukeen nähden Jos alaikäinen nuori joutuu esim. opiskelujen vuoksi, vanhemman ja nuoren välien rikkoutumisen vuoksi muuttamaan toiselle paikkakunnalle eivätkä vanhemmat pysty tosiasiallisesti kustantamaan perheelle tästä elämäntilanteesta aiheutuvia menoja, voidaan alaikäiselle myöntää toimeentulotukea hänen oleskelupaikkakunnaltaan. Ensisijaista on selvittää vanhemman elatuskyky. Alaikäiselle myönnetty toimeentulotuki voidaan periä takaisin vanhemmilta jos nämä ovat tahallisesti laiminlyöneet elatusvelvollisuuttaan. Jos alle 18- vuotias asuu avoliitossa täysi-ikäisen kanssa, alaikäisen perusosaa ei pääsääntöisesti huomioida laskelmaan, koska vanhemmilla on elatusvastuu alaikäisistä lapsistaan ja alaikäiset lapset merkitään vanhempiensa toimeentulotukilaskelmaan. Täysi-ikäiselle avopuolisolle huomioidaan yhdessä asuvan perusosa ja puolet asumiskustannuksista. Samoin tulona huomioidaan vain puolet asumistuesta. TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto ja kaikki muut mahdollisuudet saada välttämätön toimeentulo ovat ensisijaisia. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. Toimeentulotukea laskettaessa otetaan huomioon käytettävissä olevat tulot riippumatta tulolähteestä. Toimeentulotuen ulkopuolelle jätettävät tulot on lueteltu lain 11 :ssä. Tulot lasketaan sen kuukauden tuloksi, jolloin ne ovat käytettävissä. Esimerkiksi kuukauden 26. päivän jälkeiset tulot lasketaan seuraavan kuukauden tuloksi. Ansiotulot. Osa ansiotuloista jätetään huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä. Toimeentulotukea hakevan henkilön tai perheen ansiotuloista vähintään 20 prosenttia mutta enintään 150 euroa kuukaudessa voidaan jättää huomioimatta tukea myönnettäessä. Etuoikeutetun tulon määrä on tulonsaaja kohtainen. Lisäksi ansiotuloista vähennetään ne menot, jotka aiheutuvat työssäkäynnistä, kuten työmatkat. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että työssäkäynnistä aiheutuvat menot otetaan laskelmassa menona huomioon.

6 6 Erilaiset työvoimapoliittisiin etuuksiin, kuntoutusrahaan ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät aktivointi- ja kulukorvaukset jätetään tulona huomioon ottamatta (TOTUL 11, lisäys 101/2001 ja 49/2005). Lisäksi työttömältä, jolle maksetaan työttömyysturvaa korotettuna siltä ajalta, kun hän osallistuu nk. aktivointitoimiin, ei oteta työttömyysturvan aktiiviajan korotusosaa tulona huomioon toimeentulotukilaskelmaa tehtäessä, eikä korotusosa siten vähennä toimeentulotuen määrää (toimeentulotukilain 11 :n muutos HE 115/2012 vp). Ensisijaiset etuudet ja laskennallinen tulo. Joskus hakija voi olla oikeutettu etuuteen, jota hän ei ole kuitenkaan hakenut. Tällainen on esim. opiskelijan opintolaina. Jos opiskelija ei nosta opintolainaa, vaikka hänellä olisi siihen oikeus, otetaan opintolaina kuitenkin tulona huomioon. Opiskelijan tulee hakea lainan takauksen poikkeuksellista myöntämistä. Jos elatusvelvollinen laiminlyö elatusmaksunsa, on saajalla yleensä oikeus elatustukeen. Mikäli elatustukea ei kuitenkaan haeta kolmen kuukauden aikana, voidaan elatustukea vastaava määrä ottaa laskennallisena tulona huomioon Jos henkilö kieltäytyy hakemasta jotain etuutta ja etuuden saaminen on kiistaton, se voidaan ottaa laskennallisena tulona huomioon toimeentulotukea laskettaessa. Ulosotto Ulosotto palkasta tai etuudesta otetaan huomioon toimeentulotuessa. Tulona huomioon otetaan vain asiakkaan tosiasiassa käytettävissä oleva etuus tai palkka. Tämä koskee vain ulosmittausta suoraan palkasta, eläkkeestä tai muusta tulosta. Mikäli asiakas on vapaaehtoisella suorituksella lyhentänyt ulosotossa olevaa velkaansa, suoritukseen suhtaudutaan samalla tavalla kuin muihinkin velanhoitomenoihin toimeentulotukea myönnettäessä. Ne eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Myös ulosottoviranomaisen vahvistaman kohtuullisen maksusuunnitelman mukainen suoritus otetaan huomioon, jos se on korvaava menettely palkan tai etuuden ulosmittaukselle. Maksukuitti tulee esittää toimeentulotukea haettaessa. Vapaaehtoisella sopimuksella lyhennetyn velan suoritukseen suhtaudutaan kuten muihinkin velanhoitomenoihin, niihin ei myönnetä viimesijaista toimeentulotukea. Veronpalautukset. Palautukset huomioidaan jatkuvaa toimeentulotukea saavilla tuloina toimeentulotukea määrättäessä maksukuukautena, kuitenkin niin, että yhdeltä hengeltä huomioidaan 100 ylittävät palautukset ja kultakin seuraavalta perheenjäseneltä Tilapäisesti toimeentulotukea saavilla veronpalautus huomioidaan täysimääräisenä. Veronpalautuksia ei oteta huomioon tulona, mikäli palautukset ulosmitataan.

7 Yksityispanot, yksityishenkilöiden avustukset ja lainat ovat pääsääntöisesti käytettävissä olevaa tuloa. Asiakkaalle annetaan mahdollisuus antaa selvitys yksityispanoista, ja mikäli selvitys on luotettava, voidaan panot jättää huomioimatta. Pienet vipit jätetään tulona huomioon ottamatta, jos takaisinmaksu on suoritettu lyhyen aikavälin sisällä ja on todennettavissa. Yleiskäytäntönä voidaan pitää, että vähäiset ja ei-toistuvat alle 50 euron/yksinäinen ja 100 euron/perheellinen yksityispanot voidaan vähäisinä tuloina jättää huomioon ottamatta. Pitkäaikaistyöttömät. Työttömyyspäiväraha lasketaan 20 päivän maksatuksen mukaisesti siihen saakka, kunnes päiväraha tulee maksuun kaksi kertaa (20 päivän suuruisena) sellaisena kuukautena, jolloin asiakas on saanut toimeentulotukea. Sinä kuukautena ja siitä eteenpäin päiväraha otetaan huomioon keskimääräisenä kuukausitulona 21,5 pv x päivärahan suuruus euroa/päivä/netto. Laskentatavan palauttaminen 20 pv:n maksuerien mukaiseksi edellyttää, että tuensaaja on ollut poissa toimeentulotukiasiakkuudesta vähintään kaksi kuukautta tai hakijan työmarkkinatuen maksatus on keskeytynyt vähintään kuukauden ajaksi muun ensisijaisen etuuden vuoksi. Kertoimen käytön tarkoituksena on taata pitkäaikaistyöttömälle mahdollisimman tasainen toimeentulo sekä turvata hänen oikeutensa. Yrittäjät. Yrittäjiltä pyydetään erillinen tuloselvitys, jossa tulee olla eriteltynä yksityiset tulot ja menot yrityksen vastaavista. Apuna käytetään yrityksen tuloslaskelmaa ja tasetta. Huomio kiinnitetään tilikauden tappioon/voittoon sekä henkilökohtaiseen käyttöön nostettuihin varoihin. Yrittäjän toimeentulotuen tarve tulisi olla väliaikaista. Mikäli toimeentulotuen tarve jatkuu yli 3 kk, tulee harkittavaksi voidaanko kannattamatonta yritystoimintaa tukea toimeentulotuen keinoin. Jos asiakas jatkaa kannattamatonta yritystoimintaa, voidaan hänen perusosaansa alentaa kuten toimeentulotukilain 10 ilmaistaan. Opiskelijat. Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotuki, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takauksesta opintolainaan. Opintolaina on osa opintotukea, joten se huomioidaan tulona, ellei estettä sen saamiselle ole. 18 vuotta täyttäneiden kohdalla toimeentulotuki määräytyy itsenäisesti. Jos perhe on oikeutettu jatkuvaan toimeentulotukeen, niin alle 18-vuotiaan kotona asuvan ei edellytetä hakevan opintolainaa. Lukiolaisen ei tarvitse ottaa opintolainaa, jos hän asuu kotona. 7 Vankien käyttövarat ja avustaminen Vankeinhoitoasetuksen (8781/1995) mukaan vanki saa tarvittavan vaatetuksen ja terveydenhuollon ym. tarpeellisen ylläpidon valtion varoista, joten vankilassa olevalle ei toimeentulotukea näihin menoihin myönnetä. Vangin on annettava selvitys tilanteestaan ja erityismenoistaan ja hänen tilannettaan harkitaan tapauskohtaisesti. Nykyisin vankilat eivät myönnä silmälaseja tai hammasproteeseja, ellei kyse ole sairaudesta. Tällöin kotikunnan on tarvittaessa myönnettävä näihin menoihin toimeentulotukea.

8 Vastaavasti vangin tulona huomioidaan mahdolliset muut tulot, kuten vankilasta saatava työ- ja toimintakorvaus tai ns. makuuraha sekä vangin varat ja yksityiset tilillepanot. Lyhyen vankeusajan (kork.6 kk) asumismenoissa voidaan avustaa, jotta turvattaisiin asuminen vapausrangaistuksen päätyttyä. Vankilasta vapautuvan laskelmaan otetaan huomioon vapauspassissa ilmoitetut käytössä olevat varat. Jos vanki on vapautunut kesken kuukautta, tuki lasketaan vapautumispäivästä alkaen. 8 SÄÄSTÖT, OMAISUUS JA VARALLISUUS Säästöt ja pankkitalletukset, myös määräaikaiset, ovat ensisijaisia, ja ne otetaan tulona huomioon. Tiliotteen saldo, joka ylittää säännönmukaisesti perusmenot (perusosa ja asumismenot), lasketaan säästötuloksi. Yli 65 vuotta täyttäneen eläkeläisen kohdalla säästöistä huomioidaan vain 1500 euroa ylittävä osa. Realisoitavissa oleva varallisuus voidaan huomioida tulona kohtuulliseksi katsotun ajan kuluttua. Omaisuus ja varallisuus, lukuun ottamatta asuntoa ja työvälineitä, ovat lain mukaan ensisijaisia toimeentulotukeen nähden. Helposti realisoitavissa oleva omaisuus, kuten pankkitalletukset, osakkeet, obligaatiot ja puhelinosake on otettava heti käyttöön, ja ne huomioidaan laskelmassa tulona. Mikäli asiakkaalla ei ole omaisuudesta tuloja käytettävissään, tulee hänelle myöntää tukea siihen saakka, kunnes omaisuuden realisoitava arvo on tiedossa. Vaikeammin realisoitavissa olevan varallisuuden, kuten vapaa-ajan asunnon, maa- ja metsäomaisuuden ym. osalta toimenpiteisiin ryhtymiselle annetaan määräaika (3-6 kk), jona aikana tukea voidaan myöntää. Mikäli tuen tarve muodostuu määräaikaa pidemmäksi, tehdään varallisuudesta perintä. Omaisuuden myyntituloista huomioidaan vain velkojen tai muiden kulujen jälkeenjäävä tulo. Tarpeen mukaan voidaan tehdä takaisinperintäpäätös realisoitavasta omaisuudesta. Päätöksessä tulee mainita perintäkohde, esim. kesäasunto tai osuus kuolinpesästä. ToTul 20 :n mukainen takaisinperintä edellyttää hallintooikeuden päätöstä, jotta perintä olisi ulosottokelpoinen. Hallinto-oikeudelta haetaan takaisinperintäpäätös, jonka perusteella voidaan hakea tarvittaessa käräjäoikeudelta ulosotto-oikeutta. Ulosotto on haettava viiden vuoden kuluessa päätöksenteosta. Toimeentulotukilain 11 ja 12 :n mukaan tuloina ja varoina ei oteta huomioon alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja tai varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan toimeentulotukilain 7 :n ja 7 c :n nojalla huomioon otettavat menot. Lapsen säännöllinen tulo otetaan huomioon perheen laskelmassa siltä osin, kuin se kattaa lapsen perusosan ja muut lapsen menot, joita voivat esim. olla asumismenot perheen pääluvun mukaisesti jaettuna ja päivähoitomenot. Lapsen menojen huomioon ottamisen jälkeen vielä mahdollisesti ylijäävää osaa tuloista ei oteta huomioon muun perheen tulona. 8 Lapsen vähäiseksi katsottavaa tilapäistä ansiotuloa (esim. satunnaiset kesäja viikonloppupalkat), ei oteta tulona huomioon. Jos alle 18-vuotiaan tulot ovat

9 lyhytaikaisia (alle 1 kk) ja tulot ovat vähäiset, ei tuloa oteta huomioon perheen laskelmassa, lapsesta aiheutuvat menot kuitenkin hyväksytään menoksi. 9 Tuloja, joita ei laskelmassa oteta huomioon vähäisiä ansiotuloja ja satunnaisia avustuksia (yhteenlaskettuna alle 50 euroa/kk). Vähäisiä ansiotuloja ja avustuksia voivat olla esimerkiksi kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien työtoiminnasta saatava ahkeruus- tai työosuusraha tai pieni palkka matkakorvauksia ei oteta huomioon siltä osin, kuin ne vastaavat työmatkamenoja vähintään 20% ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 /kk sitä osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona sairaan lapsen hoitotukea (ei myöskään huomioida menoiksi niitä erityismenoja, mitä tämä tuki kattaa) kansaneläkelain mukaista hoitotukea (ei myöskään huomioida menoiksi niitä erityismenoja, mitä tämä tuki kattaa) vammaistukilain mukaista vammaistukea (ei myöskään huomioida menoiksi niitä erityismenoja, mitä tämä tuki kattaa) äitiysavustusta alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin, kuin ne ylittävät hänen osuutensa perheen toimeentulotuessa (perusnormi ja asumismenot) alle 18-vuotiaan lapsen satunnaisia tuloja, kuten kesä- ja viikonlopputöistä saatava palkka, ei huomioida kulukorvausta, joka liittyy työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen, kuten työelämävalmennus, aikuiskoulutus tai kuntouttava työtoiminta työttömyysturvan aktiiviajan korotusosaa Säästöt etuuksista: Jos asiakas säästää toimeentulotuesta, jotain erityistä asiaa varten, joka edistää omaa itsenäistä selviytymistä, ei säästöä oteta tulona huomioon. Muutoin toimeentulotuesta tai muista etuuksista säästetyt varat otetaan tulona huomioon. TULOJEN JAKSOTTAMINEN JA TAKAUTUVA TOIMEENTULOTUKI Uudet asiakkaat. Uudelle asiakkaalle tehdään hakemuskuukauden lisäksi takautuva laskelma. Laskelmaan tuleva mahdollinen ylitys katsotaan käytettävissä olevaksi tuloksi hakemuskuukaudelle. Takautuvassa laskelmassa voidaan ottaa huomioon myös sellaisia tavanomaiseen elämään kuuluvia tarpeellisia suoritettuja menoja, joita ei yleensä toimeentulotuessa huomioida, kuten esim. osamaksut ja lainan lyhennykset. Takautuva laskelma on ohjeellinen sen selvittämiseksi, tulisiko hakijalla olla säästöjä, ei varsinainen avustuslaskelma. Jos ylitys on huomattava ja tulojen alentuminen on sellainen, että voidaan kohtuudella

10 edellyttää, että asiakas on voinut siihen varautua, otetaan ylitys huomioon varsinaisen hakemuskuukauden tulona. Jos toimeentulotuen tarve on johtunut yllättävästä tilanteesta, johon hän ei ole voinut varautua eikä norminylityksen mukaisia tuloja tosiasiassa ole käytettävissä, ylitystä ei lasketa tuloksi. Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä takautuvasti myöntää toteennäytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Arvioitaessa erityisiä syitä on yleensä lähdettävä siitä, että hakija olisi ollut toimeentulotuen tarpeessa menojen syntyessä. Takautuvan toimeentulotuen myöntäminen ei välttämättä edellytä, että menot olisivat maksamatta tukea myönnettäessä. Perusosaa ei pääsääntöisesti makseta takautuvasti. Kuitenkin myös perusosan osalta asiaa voidaan tarkastella takautuvasti, mikäli erityiset perusteet voidaan todeta ja hakijalla on esittää esim. perusosaan sisältyviä erääntyneitä menoja. Kertakorvaukset. Jos henkilö on saanut ison kertaluonteisen korvauksen viimeisen 6 kk:n aikana, esim. eroraha, perintö, vakuutuskorvaus tai vastaava, jaetaan korvaus niin monella kuukaudella kuin on tulon saamisen ja hakemuskuukauden välillä eli jaksotetaan tulo näille kuukausille ja näin saatu kk-tulo otetaan tuloksi käsittelykuukaudelle mahdollisten muiden tulojen lisäksi (= jaksotettu kertakorvaus). Jos jonain kuukautena toimeentulotukea saavalle syntyy norminylitys, ylijäämää siirretään seuraavan kuukauden tuloksi. Ylijäämää siirretään pääsääntöisesti 50 ylittävä osuus. Tavanomaisissa tilanteissa siirtoja tehdään korkeintaan kahden kk:n ajan. (esim. lopputili, perintö). Jälkikäteen ilmenevät tulot. Jälkikäteen ilmenevät ansiotulot voidaan TO- TUL 15 3 mom. mukaan ottaa huomioon seuraavan kahden kuukauden aikana kokonaisuudessaan, ellei se ole kohtuutonta (49/2005). Muiden jälkikäteen ilmenevien tulojen kohdalta ei ole vastaavaa säännöstöä, mutta samaa 2 kuukauden aikaa sovelletaan myös muissa jälkikäteen ilmenevissä tuloissa. Tulojen jälkikäteen huomioon ottaminen perustuu siihen, että hakijalle on edellisen toimeentulotukipäätöksen yhteydessä ilmoitettu, että laskelmasta poikkeavista tuloista on ilmoitettava. Jälkikäteen ei oteta huomioon vähäisiä yksityisiä avustuksia tai muita vähäisiä tuloja (alle 50/100 euroa/kk). 10 Pelivoitot Erilaiset lotto-, arpajais-, tai veikkausvoitot otetaan tulona huomioon vähentämättä pelaamiseen käytettyjä rahasummia. Apurahat Säätiöiden apurahat otetaan huomioon

11 11 MENOJEN HUOMIOON OTTAMINEN / PERUSTOIMEENTULOTUKI Asumismenot Asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön / perheen asuminen. Asumiskustannusten kohtuullisuutta harkittaessa tulee ottaa huomioon paikkakunnalla kohtuullisina pidettävät asumiskustannukset sen mukaan, missä asunto sijaitsee ja onko kyseessä vanha asunto, peruskorjattu asunto vai uustuotanto. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukea koskevien kannanottojen mukaan vuokra tulee ottaa huomioon todellisen suuruisena, jos se on katsottava olevan kohtuullinen paikkakunnan ja asuinalueen asumiskustannukset huomioiden. Kuntakohtaiset soveltamisohjeet on tarkoitettu ohjeellisiksi toimeentulotukea myöntäville viranhaltijoille ja tavoitteena on asiakkaiden yhdenmukainen palvelu ja samansuuntainen harkinta. Ohjeet eivät kuitenkaan rajoita yksilökohtaista harkintaa, koska tukea myönnettäessä on aina erityistapauksia, joihin ei voida antaa yksityiskohtaisia ohjeita pyrittäessä luomaan yksilölle tai perheelle edellytykset selviytymiseen taloudellisesti ja toimintakykyä edistävästi. Ensisijaisesti sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön soveltamisohjeita (Opas 2013:4) ja Sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamat perusteet tarkentavat joiltakin osin lain tulkintaa ja sitä, mitä paikkakuntakohtaisesti pidetään kohtuullisina kustannuksina. Kohtuullisia asumismenoja ei käytetä asumispalveluyksiköissä tms. tilanteissa, joissa asukas ei itse voi vaikuttaa vuokran määrään. Näiden asiakkaiden vuokrat huomioidaan täysimääräisinä. Asumismenot huomioidaan vain siihen asuntoon, jossa hakija tosiasiallisesti asuu. Asuntona huomioidaan omistus-, asumisoikeus- tai vuokra-asunto. Asumismenot omakotitalossa: - vuokra - asuntolainan korot - lämmityskulut (öljy, sähkö, puut) - jätehuolto - nuohous - aurausmaksu - tiemaksut - kiinteistövero erikseen huomioidaan vesimaksu ja kotivakuutus, palovakuutus Omakotitalon juoksevat asumiskulut (vesimaksut, sähkölaskut, lämmityskustannukset, vakuutusmaksut, tiemaksut, nuohouskulut, aurauskulut, kiinteistövero, tontinvuokra) huomioidaan todellisina joko laskujen erääntymiskuukautena silloin kun asiakas on oikeutettu toimeentulotukeen kuukausittain tai jak-

12 sotettuna kuukausittaisena menona silloin, kun asiakas asioi vain satunnaisesti. Kulujen kohtuullisuutta verrataan muiden asumismuotojen hyväksyttäviin ja kohtuullisiin asumiskuluihin. Mikäli asunnossa on sähkölämmitys, eikä sähkölaskussa ole eritelty lämmityskustannusten osuutta, huomioidaan sähkölaskusta taloussähköön kuuluvana talouden koon mukainen kohtuullinen kuukausiosuus (alk. 50 /kk) ja lämmityskustannuksiin kuuluvana sähkölaskun loppuosuus kohtuullisten asumiskulujen kuukausittaiseen enimmäismäärään asti. Lämmityskustannuksina voidaan polttopuihin myöntää avustus määräajoin, kohtuullinen kulutus on 1 mottia halkoja / kk, max. 50 /m3 (sis. kuljetuksen). Lämmitysöljyä on yleensä mahdollista hankkia osamaksulla, joten ohjataan asiakasta pyytämään lasku kuukausikohtaisena menona. 12 Asumismenot muu kuin omakotitalo: - vuokra / yhtiövastike - lämmityskulut (öljy, sähkö, puut) - koti- ja palovakuutus - kohtuulliset asuntolainan korot - vesimaksu enintään 25 /henkilö/kk - taloussähkönä (ei lämmitys) hyväksytään enintään /kk yksin asuvalla 50 yhteistaloudessa 70 perheellä 90 suurperheellä (lapsia 4-) 100 erikseen huomioidaan vesimaksu ja kotivakuutus, palovakuutus Asumismenoiksi luetaan myös asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan kohtuullisten asumismenojen rajaan saakka, mikäli tuen hakijan verotuksen ennakonpidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon. Muun omistusasunnon menoina huomioidaan hoitovastike, vesimaksut ja mahdolliset lämmityskulut sekä taloyhtiön perusparannuksesta johtuvat ylimääräiset yhtiövastikkeet tai perusparannusta varten otettujen lainojen korkokulut. Pääomavastiketta ei oteta huomioon Saunamaksuja ei huomioida erikseen, vaan niiden katsotaan kuuluvan perusosan sisältämiin henkilökohtaisiin hygieniamenoihin. Autopaikkamaksut eivät ole toimeentulotuessa huomioitavia menoja.

13 13 Vuokra / vastike Lähtökohta on, että vuokramenot otetaan huomioon todellisen suuruisina. Kunnalla on kuitenkin oikeus harkita asumismenojen kohtuullista suuruutta. Toimeentulotuella voidaan turvata asuminen tavanomaisen asumistason mukaisesti. Kohtuullisuusharkinnan perusteella ohjeelliset kohtuullisten asumiskustannusten enimmäismäärät ovat seuraavat: /kk yksinäinen henkilö 490 kaksi henkilöä 550 kolme henkilöä 640 neljä henkilöä 710 viisi henkilöä 800 kuusi henkilöä jne. enintään 80 euroa/hlö lisää edelliseen jne Asumiskulujen kohtuullisuusharkinta Asumismenojen kohtuullistaminen todellisten kulujen sijasta edellyttää yksilöllistä harkintaa, jossa otetaan huomioon hakijan olosuhteet, elämäntilanne, vallitseva vuokrataso ja mahdollisuus tosiasiassa saada halvempi / pienempi vuokra-asunto. Kun toimeentulotuen saaja asuu kohtuunormit ylittävässä asunnossa, hänelle varataan kohtuullinen aika (3-6kk) asumismenojensa pienentämiseen. Asumiskulujen huomioon ottamisesta tehdään ensin määräaikainen päätös, minkä ajan asumismenot otetaan huomioon todellisina ja hakijan edellytetään tänä aikana etsivän kohtuuhintaisen asunnon (kirjattava päätökseen). Jos tuensaaja aktiivisesti hakee edullisempaa asuntoa, mutta ei sitä saa, voidaan asumismenot hyväksyä todellisina myös annetun määräajan jälkeen. Aktiivisuus tulee osoittaa siten, että tuensaajalla on voimassa oleva hakemus yleishyödyllisille vuokranantajille ja hän ei ole hakemuksessaan asettanut perustelemattomia rajoituksia asunnon hakemiselle. Asuntohakemuksen voimassaolo, mahdollinen tarjottujen asuntojen hylkääminen tai rajoitukset asunnonhaulle tulee tarkistaa 3 4 kk:n välein. Tarkistaminen merkitään asiakaskertomukseen. Jos tuensaajatalous asuu annetun määräajan jälkeen edelleen kohtuullisuusnormit ylittävässä asunnossa, eikä aktiivisesti hae edullisempaa asuntoa, todellisten asumiskulujen sijasta hyväksytään vain sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymät kohtuulliset asumiskulut. Sama normitus toimii ohjeellisena silloin, kun toimeentulotuen hakija hakee asuntoa / vuokravakuutta ja on ennen asunnon hankintaa arvioitava hyväksyttäviä asumismenoja.

14 14 Asunnon hakeminen toimeentulotukiasiakkuuden aikana Kun toimeentulotukiasiakas perustellusta syystä hakee asiakkuuden aikana uutta asuntoa ja mahdollista vuokravakuutta, on hänellä oikeus tietää, minkä suuruisena asumismenot hyväksytään toimeentulotukiasiakkuuden jatkuessa. Vuokravakuus voidaan myöntää vain kohtuullisuusnormit täyttävään asuntoon kts. vuokravakuuden myöntäminen. Kotona asuvien nuorten (yli 18 v.) asumismenot Kotona asuville nuorille voidaan ottaa huomioon asumismenoja silloin, kun nuori on itse tositteellisesti maksanut asumiskuluistaan kotiin ja kun hänellä on ollut siihen myös taloudelliset mahdollisuudet. Pelkkä ruokarahan maksaminen kotiin ei vielä edellytä asumiskulujen huomioon ottamista. Jos asumiskuluja otetaan huomioon, lasketaan nuorelle perheen pääluvun mukainen osuus todellisista kustannuksista, esim. vuokrasta. Maksetuista kuluista tulee esittää maksukuitti (pankin maksukuitti tai tiliote). Terveydenhuoltomenot Toimeentulotuen hakijan edellytetään käyttävän pääsääntöisesti julkisia terveydenhuollon palveluja. Ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhuollon kustannukset, kuten lääkemenot ja hoitotarvikkeet, sisältyvät perusosaan. Tämän ylimenevältä osalta sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet, omavastuuosuudet matkakuluista, sekä hammashuollosta ja silmälaseista aiheutuneet kustannukset huomioidaan menona perustoimeentulotukilaskelmassa. Perumatta jäänyttä aikaa ei makseta. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan huomioida ainoastaan erityistilanteessa. Asiakkaan on esitettävä hoitavan lääkärin lausunto tai muu selvitys hoidon tarpeesta sekä selvitys siitä, ettei julkisia terveydenhuoltopalveluita ole ollut saatavilla. Toimeentulotukena hyväksytään tällöin sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen ylittävä osuus kustannuksista. Lääkemenot Pääsääntöisesti huomioidaan julkisen terveydenhuollon lääkärin sairauden hoitoon määräämät lääkkeet. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto, paitsi jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Reseptillä määrätyt ehkäisyvälineet ja e-pillerit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. Ns. hyvinvointilääkkeisiin (nikotiinilaastarit, viagra, kaljun hoito ym.) tulee olla lääkärin arvio hoidon välttämättömyydestä. Mikäli lääkäri arvioi ko. tapauksessa hoidon välttämättömäksi, kustannukset huomioidaan toimeentulotukea määriteltäessä. Hedelmöityshoidosta julkisessa terveydenhuollossa syntyneet kustannukset huomioidaan toimeentulotukeen oikeuttavana menona.

15 15 Silmälasit Silmälasien hankinnassa huomioidaan kehysten osalta enint. 120 ja linssit kustannusarvion mukaisesti, kuitenkin linssien erityisominaisuudet (esim. värjäys) vain silmälääkärin määräyksestä. Silmälasien hankinta otetaan huomioon toimeentulotuessa aikaisintaan 3 vuoden välein, ellei näössä ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Vaihtoehtoisesti silmälasien asemasta voidaan hyväksyä piilolasit lääkärin määräyksestä, jos ne ovat työn tai sairauden vuoksi välttämättömät. Piilolasien nesteet sisältyvät perusosaan. Silmälääkärin kustannukset huomioidaan tarvittaessa toimeentulotukeen oikeuttavana menona. Optikon suorittaman näöntarkastuksen hintaa ei huomioida, se sisältyy vähäisiin terveydenhuoltomenoihin Sairaalalaskut ja palveluasuminen Jos lyhytaikainen sairaalassaolo tai muu laitoshoito ylittyy yli 14 vrk, lasketaan normiin perusosa vähennettynä ravintomenojen osuudella (49% päivänormista) 14 päivän ylimenevältä osalta. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 15 mukainen käyttövara (105 /kk) menona perusosan sijaan. Sairaalalaskut huomioidaan täysimääräisinä. Palveluasumisen asiakasmaksut ovat asiakasmaksulain mukaisia henkilön maksukyvyn mukaisia maksuja, jotka on jätettävä perimättä tai niitä on tarkistettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Asiakasmaksun tarkistus on ensisijainen toimenpide toimeentulotukeen nähden. Kotisairaanhoidon maksu luetaan terveydenhoitomenoihin kuuluvaksi. Hammashoitokustannukset Pääsääntöisesti hyväksytään vain julkisen hammashoidon kustannukset. Laajemmasta hammashoidosta sekä hammasproteesin hankinnasta asiakkaan tulee toimittaa kustannusarvio, jota vastaan voidaan asiakkaalle myöntää maksusitoumus hammashoitoon, mikäli oikeus toimeentulotukeen on olemassa. Mikäli on oletettavaa, että hakijan taloudellinen tilanne kohtuullisessa ajassa paranee, voidaan sitoumukseen merkitä erillinen voimassaoloaika, esim. enintään 3 kuukautta. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- ja toistuvaisasiakas pelkästään hammashoitoon tai hammasproteesin hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta kolmelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä lisäksi hankinnan kiireellisyyttä.

16 16 Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia Fysikaalinen hoito ja kuntoutus huomioidaan vain julkisen terveydenhuollon lääkärin määräämin perustein ja julkisen terveydenhuollon toteuttamana. Psyko- ja lyhytkestoisen terapian kulut korvataan toimeentulotuessa omavastuun osalta silloin, kun julkisessa terveydenhuollossa on arvioitu hakijan osalta välttämätön hoidon tarve ja annettu lähete psyko- tai lyhytterapiaan. Kustannusten korvaamisen edellytyksenä on kela-korvattavuus ja psykoterapiasta koituvat menot huomioidaan omavastuun osalta pääsääntöisesti jälkikäteen maksutositteita vastaan. Jämsä- Jämsänkoski välille myönnetään seutulippu rahana maks. 5 kk ajan. Asiakasta ohjeistetaan säästämään kuitit ja hakemaan 5kk jälkeen Kelalta korvaukset matkakustannuksista. Maksukatto tulee täyteen 5 kk jälkeen. Muutoin psykoterapiaan kulkeminen korvataan kuitteja vastaan siten, että matkoista vähennetään perusosan matkakulut. Asiakaan tulee säästää kuitit, jotta kelalta voidaan hakea maksukaton täytyttyä korvaus. Psykoterapiasta aiheutuvat muut kulut, kuten toimistomaksu ja laskutuslisä eivät sisälly toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. A-kilta/A-klinikalla käynnit Asiakkaalle voidaan myöntää seutulippu joko rahana tai maksusitoumuksena, jos hän käy a-killassa tai a-klinikalla säännöllisesti jos yhdensuuntainen matka ylittää 5 km. Työmatkamenot Työmatkamenot huomioidaan pääsääntöisesti edullisimman matkustustavan mukaan. Jos oman kulkuneuvon käyttö on välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi, käytetään taksana 0,20 /km kohtuullisten matkojen puitteissa (työssäkäyntialue). Kilometrikorvaus on sama kuin Kelan myöntämä kilometrikorvaus. Max 160 /kk. Lisäksi on varmistettava, että työmatkakulut on huomioitu veroprosentissa. Erityisiä menoja, joita ei toimeentulotuessa huomioida: velkoihin ja lainoihin (takauslainat, kulutusluotot, osamaksut jne.) veroihin sakkoihin ulkomaan matkoihin ja ulkomailla oleskeluun kakkosasunnosta aiheutuviin kustannuksiin

17 MENOJEN HUOMIOON OTTAMINEN / TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot 2) muut kuin perustoimeentulotuessa tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Päivähoitomenot ja elatusmaksut Päivähoitomenot hyväksytään täydentävän toimeentulotuen laskelmaan menoksi tilapäisesti. Mikäli asiakkaalla on jatkuvan toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakasta hakemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukainen vapautus päivähoitomaksuista. Yksityisen päivähoidon maksu voidaan huomioida menona ainoastaan tilapäisesti. Toimeentulotuen tarpeen ollessa pitkäaikaista perheen mahdollisuus kunnan järjestämään päivähoitoon tulee selvittää. Iltapäiväkerhotoiminnasta aiheutuvat menot huomioidaan laskelmassa menona. Lapselle maksettavaan elatusmaksuun ei lähtökohtaisesti myönnetä toimeentulotukea. Maksettu elatusapu voidaan kuitenkin ottaa tilapäisesti menona huomioon. Mikäli asiakkaan toimeentulotuen tarve muodostuu pitempiaikaiseksi, ohjataan asiakasta hakemaan elatusmaksun alentamista ja / tai lapsesta huolta pitävää vanhempaa hakemaan elatustukea. 17 Lasten tapaamisoikeudesta ja luonapidosta aiheutuneet menot Lapsen luonapidosta aiheutuneita menoja voidaan hyväksyä toimeentulotukeen oikeutetulle vanhemmalle lapsen todellisen luona olon mukaan, kuitenkin enintään 14 vuorokautta kuukaudessa. Kuluina huomioidaan lapsen perusosaa vastaavat menot siltä ajalta, kun lapsi on hakijan luona. Tukea tapaamisiin myönnetään tavallisesti sen mukaan kuin kuluista on vanhempien kesken sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella sovittu tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty. Asiakkaan on tarvittaessa esitettävä kulujen syntymisestä selvitys. Kuluina otetaan myös huomioon lapsen mahdolliset kohtuulliset kotimaassa tapahtuvat matkakulut tapaamispaikkakunnalle. Alle 10 kilometrin matkoihin (yksi suunta) ei myönnetä toimeentulotukea. Lasten harrastusmenot Lasten harrastusten tukemiseen voidaan huomioida toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaana olleelle perheelle tai muutoin pitkään pienillä tuloilla (perheen tulot ylittäneet vain niukasti toimeentulotukinormit) olleille perheille 200 /lapsi/vuosi tositteita vastaan. Vaatemenot Vaatemenot kuuluvat perusosaan, eikä vaatekustannuksia myönnetä pääsääntöisesti. Pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden perusteella romaninaisen hameen hankintaan voidaan huomioida 400 euroa 2 vuoden välein. Käytäntönä on, että hameen teettämistä varten myönnetään pääsääntöisesti

18 maksusitoumus ompelijalle, poikkeustilanteissa avustuksen voi maksaa rahana. Muu romaninaisen vaatetus, kuten röijyt ja puserot, kuuluu perusosalla katettaviin menoihin kuten myös miesten romanivaatetus. Äitiysvaatteiden hankintakustannuksia voidaan harkita erityisinä vaatemenoina. Myöntämisen edellytyksenä on, että hakija on asunut paikkakunnalla vähintään kuusi (6) kuukautta ennen tuen hakemista. Kodinhankinnat Kodin perustamiskustannuksiin voidaan myöntää avustusta poikkeustapauksissa, kun se hakijan olosuhteet huomioon ottaen on välttämätöntä esim. pitkän laitoshoidon tai asunnottomuuden jälkeen. Avustus kodin perustamiskuluihin voi olla enintään 280. Huostassa olleiden lasten siirtyessä itsenäiseen asumiseen käytetään ensisijaisesti lastensuojelulain mukaisia itsenäistymisvaroja. 18 Välttämättömiin kodinhankintoihin voidaan myöntää avustusta harkinnan mukaan. Asiakaskohtaisesti selvitetään välttämättömät hankinnat. Pyykinpesukoneeseen voidaan harkinnalla myöntää kork. 300, jos taloyhtiössä ei ole pesukonetta. Asiakkaan tulee olla pitkäaikainen tai toistuvaisasiakas toimeentulotuessa ja asiakkaalla on jokin terveydellinen seikka, mikä vaatii pesukoneen. Pölynimuriin voidaan harkinnalla myöntää kork. 85 lapsiperheille ja /tai jos se on hakijan terveydellisten syiden vuoksi ehdottoman välttämätön Lieteen ja jääkaappiin voidaan myöntää harkinnalla koko summa, edellyttäen, että kyseessä on halvin malli Lastenvaunuihin voidaan myöntää kork. 180 Lasten sänkyyn voidaan myöntää 90 Sänkyyn patjoineen kork. 130, parisänkyyn kork Vuokravakuus Vuokravakuus myönnetään tapauskohtaisesti harkinnalla. Vakuus voidaan antaa, kun asunnon vaihtaminen / hankkiminen on tarkoituksenmukaista ja perusteltua. Pääsääntöisesti annetaan maksusitoumus, joka on 1-3 kuukauden vuokran suuruinen. Maksettu takuuvuokra peritään takaisin asumisen päätyttyä. Vuokrasuhteen päätyttyä voi vuokranantaja periä sosiaalitoimistolta maksamattomat vuokrat, asunnon normaalia kulumista suuremmista vahingoista aiheutuvat tai muusta poikkeuksellisesta tilanteesta aiheutuvat kulut annetun vuokravakuuden määrään asti. Vuokranantajan tulee esittää perusteet vuokravakuuden maksamiselle ja maksuperusteista neuvotellaan tarvittaessa erikseen.

19 Vuokravakuudesta asiakkaan tulee itse maksaa pääsääntöisesti puolet. Ensisijaisesti vuokravakuus myönnetään suunniteltuun muuttoon, joka vie asiakkaan tilannetta eteenpäin. Vuokravakuuden myöntämisen esteenä voi olla aikaisemman vuokravakuuden haltuunottaminen. 19 Muuttokustannukset Muutosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset voidaan ottaa huomioon toimeentulotukea myönnettäessä, jos asiakas on pitempään ollut Jämsässä toimeentulotukiasiakkaana ja mikäli muutto on välttämätön perhetilanteen, opiskelun tai työpaikan takia ja hakija ei saa muuttoon avustusta esim. työvoimatoimiston kautta. Jämsän tai Kuhmoisten sisällä tapahtuviin muuttoihin myönnetään yksinasuvalle henkilölle enintään 150 ja perheelliselle enintään 200. Muutto Jämsän tai Kuhmoisten ulkopuolelle huomioidaan halvimman vaihtoehdon mukaan, kuitenkin siten, että maksimissaan voidaan myöntää muuttokuluihin 500. Muuttoavustus myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumuksena. Henkilön tai perheen muuttaessa toiseen kuntaan, päättää muuttokustannuksista ja mahdollisesta takuuvuokrasta pääsääntöisesti lähtökunta. Vuokrarästit Ensisijaisesti asiakkaan on tehtävä maksusuunnitelma vuokrarästeistä. Haettaessa toimeentulotukea vuokrarästeihin tehdään laskelma rästiintymiskuukausille. Mikäli laskelmassa rästit jäävät vajeeksi, eikä niihin aiemmin ole myönnetty toimeentulotukea, ne voidaan myöntää maksettavaksi perustoimeentulotukena. Mikäli laskelmassa ei jää vajetta, voidaan perustellusta syystä (esim. tulot menneet pakollisten luottojen/maksujen maksamiseen tai ulosmittaukseen) rästit myöntää asumisen turvaamiseksi osittain tai kokonaan joko täydentävänä tai ehkäisevänä toimeentulotukena. Pääsääntö on, että vuokrarästeihin voidaan harkinnalla tukea kertaluonteisesti. Matkakulut Jos hakija käy työllisyyskurssilla tai työharjoittelussa tai opiskelee vähintään 5 km:n etäisyydellä asunnostaan voidaan matkakuluina huomioida seutulipun hinta. Hautauskulut Mikäli vainaja on varaton, voidaan toimeentulotukea myöntää kohtuullisiin hautauksesta aiheutuviin kustannuksiin. Seurakunnan hautausmaksun ja hautauspaikkamaksun lisäksi voidaan myöntää enintään 600 hautaustoimiston maksuun (esim. arkku, kuljetus, kukkavihko). Pääsääntöisesti laskelma tehdään perunkirjoitusten jälkeen. Maksamattomia sairaalalaskuja ei huomioida laskelmassa, vaan ne jäävät kuolinpesälle maksettavaksi, tai mikäli kuolinpesä on varaton, kuolinpesän veloiksi. Mikäli vainajalla on realisoitavissa olevaa varallisuutta, voidaan hakemus hautausmenoihin hylätä tai vaihtoehtoisesti tehdä perintä kuolinpesän varoista. Muistotilaisuuden järjestäminen kuuluu pääsääntöisesti vainajan omaisille. Kukkavihkoon myönnetään kork. 50 /talous, kun vainaja on lähiomainen.

20 Pitkään toimeentulotuen varassa eläneille asiakkaille voidaan lisäksi myöntää avustus hautajaisvaatteisiin 50 /henkilö. Muita hautauskustannuksia ei huomioida, kuten muistotilaisuuspaikan vuokraa, sanomalehti-ilmoituksia, hautakiveä tms. Jos henkilö on kuollut täysin varattomana ja on ollut pitkäaikainen toimeentulotuen asiakas eikä hänellä ole lähiomaisia, voidaan päätös tehdä ennen perukirjan tekoa, jolloin myönnetään maksusitoumukset hautaustoimistoon ja seurakunnalle. Perhejuhlat Perhejuhlista (Esim. häät, ylioppilasjuhlat, hautajaiset) aiheutuneita kustannuksia voidaan huomioida kork. 95. Jäännösverot Jäännösverot eivät ole toimeentulotukeen oikeuttava meno. Vapautuksen ja lykkäyksen anominen veroista ovat ensisijaisia keinoja. 20 Edunvalvojan palkkio Edunvalvojan palkkio samoin kuin muut edunvalvontaan liittyvät maksut, esimerkiksi lupa-asioiden käsittelymaksut, oikeudenkäyntikulut ja maistraatin perimät maksut voidaan hyväksyä laskelmaan. Oleskeluluvat, passimaksut, kansalaisuushakemus, henkilökortti Oleskeluluvan ja passin/viisumin uusiminen hyväksytään pakolaisilla ja paluumuuttajilla toimeentulotukeen oikeuttavina erityiskustannuksina kokonaan. Muiden ulkomaalaisten oleskelulupa- ja passimaksuja ei huomioida. Myönteisen kansalaisuuspäätöksen lunastamisesta aiheutuvat menot huomioidaan toimeentulotukeen oikeuttavina menoina. Henkilöllisyystodistuksen/henkilökortin lunastamisesta aiheutuvat kulut sisältyvät toimeentulotuen perusosaan. Opiskelusta aiheutuvat kustannukset Opiskelusta aiheutuvat kustannukset katetaan pääsääntöisesti opintotuella. Opiskelusta aiheutuviin kustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea esimerkiksi lukion oppikirjojen ostoon, mikäli hakija/perhe on pitkäaikainen toimeentulotukiasiakas. Alle 18-vuotiaan opiskelijan alkuvaiheen kertahankinnoissa tukea voidaan myöntää harkinnanvaraisesti, mikäli opiskelu vaarantuu puuttuvien välineiden vuoksi (esim. työasut ja jalkineet) Opiskelutarvikkeisiin myönnetään enintään 150 euroa/vuosi. Opiskelijan työvaatteisiin myönnetään enintään 90 euroa/vuosi. Opintolainojen korot Opintolainan korkoja ei pääsääntöisesti huomioida toimeentulotukeen oikeuttavina menoina. Opiskelija voi sisällyttää korot velkapääomaan, mikä on ensisijainen menettely toimeentulotukeen nähden. Työttömillä, asevelvollisilla ja äitiys- ja vanhempainrahan saajilla saattaa olla oikeus Kelan maksamaan korkoavustukseen, jota on haettava erikseen Kelasta. Joissakin tapauksissa opiskelijan pitää maksaa 1%:n korko, joka voidaan huomioida menona silloin, kun sillä turvataan uuden lainan saaminen pankista opiskelun jatkuessa.

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN / SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN / SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN 1 JÄMSÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalityö ja perhepalvelut Sosiaalityön yksikkö 1.1.2016 Korjattu Soteltk 4.2.2016 JÄMSÄN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN / SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016

Lisätiedot

TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2017 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA HAKEMISMENETTELY 3 3 TOIMEENTULOTUEN

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoitus

Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN / SOVELTAMISOHJEET ALKAEN

JÄMSÄN KAUPUNKI TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN / SOVELTAMISOHJEET ALKAEN JÄMSÄN KAUPUNKI TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN / SOVELTAMISOHJEET 1.1.2018 ALKAEN JÄMSÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalityön tulosyksikkö TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Kohtuulliset asumismenot määräytyvät henkilöluvun mukaan sisältäen lämmityskustannukset ja vesimaksut. Vesimaksu enintään 28,07 euroa/asukas/kk.

Kohtuulliset asumismenot määräytyvät henkilöluvun mukaan sisältäen lämmityskustannukset ja vesimaksut. Vesimaksu enintään 28,07 euroa/asukas/kk. 1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN OHJEELLISET PERUSTEET 1.4.2014 alkaen 1. PERUSTOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET: 1.1. Asumismenot: Toimeentulotuessa asumismenojen huomioimisen tarkoituksena on viime

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI 1.2.2014 Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalityö ja perhepalvelut Sosiaalityön tulosyksikkö

JÄMSÄN KAUPUNKI 1.2.2014 Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalityö ja perhepalvelut Sosiaalityön tulosyksikkö 1 JÄMSÄN KAUPUNKI 1.2.2014 Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalityö ja perhepalvelut Sosiaalityön tulosyksikkö TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN / SOVELTAMISOHJEET 1.2.2014 ALKAEN Sovellettavat säännökset: Laki

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET 1.2.2012

JÄMSÄN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET 1.2.2012 JÄMSÄN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET 1.2.2012 SoTe tilaajalautakunta 19.1.2012 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.2.2012 2 JÄMSÄN KAUPUNKI 21.12.2011 Sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016 1 Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Perusturvalautakunta 27.4.2016 2 Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Toimeentulotukiasiakkaiden asumisen turvaaminen. Raija Kostamo

Toimeentulotukiasiakkaiden asumisen turvaaminen. Raija Kostamo Toimeentulotukiasiakkaiden asumisen turvaaminen Raija Kostamo 28.3.2017 Miten asumista voidaan tukea Kelasta? Kelasta voi saada rahallista tukea asumiseen eri etuuksien muodossa Yleinen asumistuki Opintotuen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011

TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011 TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011 TERVEYDENHOITOMENOT Toimeentulotuessa huomioidaan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon palvelut. Terveyskeskuksen fysioterapia huomioidaan terveydenhoitomenoksi.

Lisätiedot

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen TAMPERE 1 (5) TRE: 5808/05.02.00/2013 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 25.9.2013/97 1. Perustoimeentulotukea koskevat

Lisätiedot

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet:

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: TAMPEREEN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET 1.3.2011 ALKAEN Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 16.2.2011 / 28 (Dnro TRE: 1393 /05.02.00/2011) 1. Perustoimeentulotukea

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ. Copyright Jyväskylän kaupunki

TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ. Copyright Jyväskylän kaupunki TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ Copyright Jyväskylän kaupunki MITÄ TOIMEENTULOTUKI ON Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Toimeentulotuki on

Lisätiedot

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista

Lisätiedot

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet alkaen

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet alkaen TAMPERE 1 (5) Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.11.2016 alkaen Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 28.9.2016 1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: 1.1.

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63

JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63 1(7) JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63 Perusturvalautakunta TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2006 voimaan tulleen muutoksen jälkeen toimeentulotuki rakentuu perustoimeentulotuesta,

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014 Perusturvalautakunta 17.12.2013 Pöytäkirjan liite 115 Sivu 2 / 8 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET Toimeentulotuki rakentuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä

Lisätiedot

PALVLTK Liite 4 EHKÄISEVÄN JA TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 2018

PALVLTK Liite 4 EHKÄISEVÄN JA TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 2018 PALVLTK 20.2.2018 32 Liite 4 EHKÄISEVÄN JA TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 2018 Lapinlahden palvelulautakunta 20.2.2018 1 SÄÄNNÖKSET Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jonka

Lisätiedot

PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI

PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI Hakemus ajalle TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Hakemus saapunut/jätetty / 1 Osoite Sukunimi ja etunimet Avio / avopuolison suku ja etunimet Kotona

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti:

Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti: Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.5.2014 alkaen TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti: Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden ja Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänkuja 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

EHKÄISEVÄ JA TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI

EHKÄISEVÄ JA TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI Perusturvalautakunta 22.11.2017 liite nro 7 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PERUSTURVA EHKÄISEVÄ JA TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI OHJE 2018-2019 Sisällysluettelo JOHDANTO TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN

Lisätiedot

Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20

Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 LAPUAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 Vakuutan, että antamani tiedot ovat totuudenmukaiset ja sitoudun ilmoittamaan toimeentulotukipäätöksen

Lisätiedot

Toimeentulotukiasiakkaiden asuminen. Peltola, Riikka Tiimipäällikkö, Lahti

Toimeentulotukiasiakkaiden asuminen. Peltola, Riikka Tiimipäällikkö, Lahti Toimeentulotukiasiakkaiden asuminen Peltola, Riikka Tiimipäällikkö, Lahti 16.2.2017 Miten asumista voidaan tukea Kelasta? Kelasta voi saada rahallista tukea asumiseen eri etuuksien muodossa Yleinen asumistuki

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA 1. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen NAANTALIN KAUPUNKI Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen Sote-ltk 24.4.2014 NAANTALIN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Säännökset 2 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen mä ä rä n läskennän ohje

Perustoimeentulotuen mä ä rä n läskennän ohje Perustoimeentulotuen mä ä rä n läskennän ohje Sisällysluettelo Perustoimeentulotuen laskenta Tulot Asumismenot Menot Arvio perustoimeentulotuen määrästä Tämän laskurin avulla voit selvittää mahdollisuuden

Lisätiedot

Nakkilan kunnan. toimeentulotukiohjeet alkaen

Nakkilan kunnan. toimeentulotukiohjeet alkaen PerVal 12.12.2017 71 liite nro 32 Nakkilan kunnan toimeentulotukiohjeet 1.1.2018 alkaen Perusturvavaliokunta 12.12.2017 71 1 Sisällys TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET... 2 Oikeus toimeentulotukeen...

Lisätiedot

SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN

SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN 1 SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN Hirvensalmi, Kangasniemi. Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Ristiina, Suomenniemi 10.11.2011 2 Toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan: Laki

Lisätiedot

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214 TOIMEENTULOTUKI Kesälahti Kitee Tohmajärvi Helli (ehdotus) Helli (ehdotus) Tohmajärven sos.työn henkilökunnan ehdotus Tuen myöntämisen perusteet vahvistettu Kesälahden sosiaalilautakunta 19.2.2008 33 Kiteen

Lisätiedot

Perustoimeentulotuki ja asuminen Asumissosiaalisen työn teemapäivä, Tampere

Perustoimeentulotuki ja asuminen Asumissosiaalisen työn teemapäivä, Tampere Perustoimeentulotuki ja asuminen Asumissosiaalisen työn teemapäivä, Tampere 24.1.2017 Sarita Alarotu Etuuskäsittelypäällikkö, toimeentulotuki Kela Keskinen vakuutuspiiri Perustoimeentulotuen siirto Kelaan

Lisätiedot

UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS PL 41, 99981 UTSJOKI Hakemuksen nro: Hakemus saapunut/jätetty / 2014 TOIMEENTULOTUKEA HAETAAN AJALLE Henkilötiedot Hakijasta ja hänen perheenjäsenestä

Lisätiedot

Omaishoitajien valmennus. Toimeentulotuki Marja Salminen Johtava sosiaalityöntekijä Pohjoisen aikuissosiaalityö Etuuskäsittely

Omaishoitajien valmennus. Toimeentulotuki Marja Salminen Johtava sosiaalityöntekijä Pohjoisen aikuissosiaalityö Etuuskäsittely Omaishoitajien valmennus Toimeentulotuki Marja Salminen Johtava sosiaalityöntekijä Pohjoisen aikuissosiaalityö Etuuskäsittely Toimeentulotuki Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä

Lisätiedot

Menolaji Joutsa Jyväskylä Jämsä Laukaa Äänekoski

Menolaji Joutsa Jyväskylä Jämsä Laukaa Äänekoski 1 Taulukko 1: Täydentävän toimeentulotuen menot Menolaji Joutsa Jyväskylä Jämsä Laukaa Äänekoski Kodin irtaimisto pitkään jatkuneessa heikossa taloudellisessa tilanteessa olevien perheiden odottamattomiin

Lisätiedot

LAUKAAN KUNNAN TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

LAUKAAN KUNNAN TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET LAUKAAN KUNNAN TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Perusturvalautakunta 20.4.2017 1. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI (Toimeentulotukilaki 13) Ehkäisevää toimeentulotukea koskevien lainmuutosten

Lisätiedot

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen 1.12.2009 alkaen.

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen 1.12.2009 alkaen. Toimeentulotukiohjeistuksen tarkistus Stlk 14.10.2009, 144 Toimeentulotuki on viimesijainen kuntalaisen taloudellinen tuki. Tukeen on oikeutettu silloin, kun henkilö on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloaan

Lisätiedot

Multian Sosiaalilautakunta Liite: 7/5/2012 26.9.2012 71

Multian Sosiaalilautakunta Liite: 7/5/2012 26.9.2012 71 1 Multian Sosiaalilautakunta Liite: 7/5/2012 26.9.2012 71 Toimeentulotukiopas 2 Mitä toimeentulotuki on? Toimeentulotuki on kunnan sosiaalitoimen myöntämä rahallinen etuus. Se on tarkoitettu viimesijaiseksi

Lisätiedot

PIETARSAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO TOIMEENTULOTUEN YHTEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET VUONNA 2013

PIETARSAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO TOIMEENTULOTUEN YHTEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET VUONNA 2013 PIETARSAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO TOIMEENTULOTUEN YHTEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET VUONNA 2013 PERUSTOIMEENTULOTUKI 2, 6, 7A, 7B Toimeentulotukea hakevalla saa olla tilillään yhden kuukauden elinkustannuksia

Lisätiedot

VANTAA. Toimeentulotuki

VANTAA. Toimeentulotuki VANTAA Toimeentulotuki Oletko oikeutettu toimeentulotukeen? Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen etuus, jonka tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo silloin, kun henkilö ei voi saada

Lisätiedot

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 2 YLEISTÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain

Lisätiedot

Perustoimeentulotuki ja asuminen Asumissosiaalisen työn teemapäivä, Tampere

Perustoimeentulotuki ja asuminen Asumissosiaalisen työn teemapäivä, Tampere Perustoimeentulotuki ja asuminen Asumissosiaalisen työn teemapäivä, Tampere 16.3.2017 Sarita Alarotu Etuuskäsittelypäällikkö, toimeentulotuki Kela Keskinen vakuutuspiiri Perustoimeentulotuen siirto Kelaan

Lisätiedot

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut Toimeentulotuki Perusturvapalvelut Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET ESPOON KAUPUNKI 1 (5) TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET Espoon ohjeistus nojautuu sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille. Ministeriön ohjeisiin on lisätty tarvittavin

Lisätiedot

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2012

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2012 Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS Pyhännän perusturva 1/2012 Päivitetty 7.12.2011 TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään oikeus toimeentulotukeen? Miten sitä haetaan? Yksityiskohtaisempaa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUJEN PERIMÄTTÄ JÄTTÄMISEN JA ALENTAMISEN TOIMINTA- OHJE

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUJEN PERIMÄTTÄ JÄTTÄMISEN JA ALENTAMISEN TOIMINTA- OHJE 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUJEN PERIMÄTTÄ JÄTTÄMISEN JA ALENTAMISEN TOIMINTA- OHJE Yhtymähallitus 31.3.2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Asiakasmaksuja koskevat yleiset periaatteet 3 2. Asiakasmaksun

Lisätiedot

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2015

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2015 Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS Pyhännän perusturva 1/2015 Päivitetty 30.12.2014 TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään oikeus toimeentulotukeen? Miten sitä haetaan? Yksityiskohtaisempaa

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Etelä-Pohjanmaan kunnissa

TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Etelä-Pohjanmaan kunnissa TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Etelä-Pohjanmaan kunnissa Etelä-Pohjanmaa 2017 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ... 2 1.1 TUEN HAKEMINEN... 2 1.2 TUEN MYÖNTÄMINEN... 2 1.3 PÄÄTÖS... 2 2 TÄYDENTÄVÄ

Lisätiedot

Sukunimi Etunimet Henkilötunnus. Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta

Sukunimi Etunimet Henkilötunnus. Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta Hakemus saapunut / 201 Hakemus ajalle Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta Puhelin Sähköpostiosoite Ammatti ja koulutus Työnantaja

Lisätiedot

Asumisen kustannukset perustoimeentulotuessa

Asumisen kustannukset perustoimeentulotuessa Asumisen kustannukset perustoimeentulotuessa Vuosi 2017 tilastojen ja kokemusten näkökulmasta Venla Saarinen suunnittelija Kela, Etuuspalvelut, Toimeentulotukiryhmä Perustoimeentulotuen saajakotitaloudet

Lisätiedot

Asiakasmaksun poistohakemus 1(6)

Asiakasmaksun poistohakemus 1(6) Asiakasmaksun poistohakemus 1(6) HAKEMUS ASIAKASMAKSUN VAPAUTUKSESTA Terveydenhuollon asiakasmaksu voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä poistaa. Vapautusmahdollisuus koskee sairaalan poliklinikkamaksua,

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN 1 (8) Sosiaali- ja terveystoimi Maaliskuu 2015 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN Toimeentulotuki turvaa perustoimeentulon silloin, kun henkilö tai perhe ei tule toimeen ansioillaan työstä tai

Lisätiedot

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 27.3.2013 SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 2 YLEISTÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJE. Jyväskylän kaupungissa. 1.1.2014 alkaen

TOIMEENTULOTUKIOHJE. Jyväskylän kaupungissa. 1.1.2014 alkaen TOIMEENTULOTUKIOHJE Jyväskylän kaupungissa 1.1.2014 alkaen TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.1.2014 ALKAEN 1 Toimeentulotuen myöntämisperusteet on käsitelty perusturvalautakunnassa 21.11.2013

Lisätiedot

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS kunnan myöntämä rahallinen tuki viimesijainen etuus perustuu toimeentulotukilain säännöksiin tarkoitettu tilanteisiin, joissa hakijan tai hänen perheensä

Lisätiedot

Siviilisääty 1. naimaton 2. naimisissa 3. asumuserossa 4. leski 5. eronnut 6. avoliitossa

Siviilisääty 1. naimaton 2. naimisissa 3. asumuserossa 4. leski 5. eronnut 6. avoliitossa MÄNTSÄLÄN KUNTA Perusturvapalvelukeskus Heikinkuja 4, 04600 MÄNTSÄLÄ Puh. 019-689 01/vaihde TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut /20 Henkilö tiedot Hakija Henkilötunnus Osoite Puhelin Siviilisääty 1. naimaton

Lisätiedot

SOSIAALINEN LUOTOTUS

SOSIAALINEN LUOTOTUS Saapunut Sivu 1/4 Päätös nro SOSIAALINEN LUOTOTUS LUOTTOHAKEMUS MUUTOSHAKEMUS HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Hakijan nimi Hakijan nimi Kotiosoite Henkilötunnus Henkilötunnus Puhelin (molempien hakijoiden) Postinumero

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN PÄÄTÖS (TOTUL 1412/97)

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN PÄÄTÖS (TOTUL 1412/97) Toimielin / toimintayksikkö TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN PÄÄTÖS (TOTUL 1412/97) Päivämäärä Pykälä Viranomainen täyttää tummennetut kohdat Hakijan nimi ja osoite TÄYTTÖOHJEITA KÄÄNTÖPUOLELLA

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJE 2016

TOIMEENTULOTUKIOHJE 2016 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI/PERUSTURVA Perusturvalautakunta 27.1.2016 liite nro 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE 2016 1.3.2016 alkaen 2 Sisällysluettelo JOHDANTO SÄÄNNÖKSET Oikeus toimeentulotukeen 3 Toimeentulotuen rakenne

Lisätiedot

3 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN

3 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN 1(9) Muutosesitykset 16.8.2013 sosiaali- ja terveyslautakunnan 28.2.2012 35 hyväksymään toimeentulotukiohjeeseen. Euromäärämuutokset esitetään lihavoituina ja suuremmalla fonttikoolla kuin teksti. Erityisesti

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / 20 Rek.nro. Täyd. / 20 Päätös nro. Hakijan velvollisuus on täyttää toimeetulotukihakemus asianmukaisesti kaikilta osin (Hall.laki 16, 17). Hakemukseen tulee liittää kaikki

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Haen toimeentulotukea ajalle 1 HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Hakemuksen saapumispäivämäärä: Henkilötunnus Katuosoite Postinumero- ja toimipaikka Kotikunta Puhelin (koti, työ, matkapuhelin)

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE 1.7.2015 alkaen Hyväksytty Ptlk 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET KUUSAMOSSA Voimassa 1.7.2015 alkaen Toimeentulotuen myöntämisperusteet on viimeksi käsitelty 22.11.2011

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / LIITTEET JOTKA TULEE LIITTÄÄ ENSIMMÄISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN, katso sivu 4. JOKAISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN ON LIITETTÄVÄ KAIKISTA TULOISTA/MENOISTA TOSITTEET

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveysvirasto Toimeentulotuki 1 (5)

RAUMAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveysvirasto Toimeentulotuki 1 (5) Toimeentulotuki 1 (5) Saapumispäivä / 20 Pyydämme Teitä täyttämään hakemuksen kaikki kohdat ja allekirjoittamaan sen. Tuloista ja menoista on esitettävä tositteet. Hakemus tulee toimittaa sosiaalitoimistoon

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE (5.4.2011)

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE (5.4.2011) TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE (5.4.2011) Hakemus käsitellään VAIN, jos se on kaikilta osin täytetty asianmukaisesti ja mukana on KAIKKI tarvittavat liitteet. Ensimmäisessä toimeentulotukihakemuksessa

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.7.2019 Yhtymähallitus 14.6.2019 44 Sisällysluettelo 1. TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET... 3 2. SOVELTAMISOHJEEN TARKOITUS...

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta 2.6.2015 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.7.2015 alkaen 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA HAKEMISMENETTELY 3 3 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET Perusturvalautakunta Pöytäkirjan liite

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET Perusturvalautakunta Pöytäkirjan liite TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2016 Perusturvalautakunta 16.12.2015 Pöytäkirjan liite Sivu 2 / 13 SISÄLLYSLUETTELO TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET... 3 1. TOIMEENTULOTUKI... 3 1.1 Kuka saa toimeentulotukea?...

Lisätiedot

LASKENNALLISEN TULON HUOMIOIMINEN TOIMEENTULOTUKILASKELMASSA

LASKENNALLISEN TULON HUOMIOIMINEN TOIMEENTULOTUKILASKELMASSA 12.10.2017 EOAK/5044/2017 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen Esittelijä: Esittelijäneuvos Tapio Räty LASKENNALLISEN TULON HUOMIOIMINEN TOIMEENTULOTUKILASKELMASSA 1 KANTELU Kantelija arvosteli

Lisätiedot

Yhtymähallitus liite 122 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

Yhtymähallitus liite 122 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Yhtymähallitus 14.12.2016 liite 122 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.1.2017 Sisällysluettelo 1. TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET... 3 2. TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN

Lisätiedot

OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 2016 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN 1 SÄÄNNÖKSET... 4 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.1.2018 Yhtymähallitus 15.12.2017 121 Sisällysluettelo 1. TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET... 3 2. SOVELTAMISOHJEEN TARKOITUS...

Lisätiedot

Ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen soveltamisohje alkaen

Ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen soveltamisohje alkaen Ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2018 alkaen Peruspalvelukuntayhtymä Selänne SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ TOIMEENTULOTUESTA...1 1.1 Soveltamisohjeen tarkoitus...1 2. PERUSTOIMEENTULOTUKI

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE ALKAEN

TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE ALKAEN TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 1.1.2019 ALKAEN Kunta huolehtii täydentävän toimeentulotuen myöntämisestä. Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää henkilön tai perheen erityisistä tarpeista

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Etelä-Pohjanmaan kunnissa

TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Etelä-Pohjanmaan kunnissa TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Etelä-Pohjanmaan kunnissa Etelä-Pohjanmaa 2018 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. YLEISTÄ... 3 1.1. TUEN HAKEMINEN... 3 1.2. TUEN MYÖNTÄMINEN... 4 1.3.

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90

Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90 Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90 HAUKIPUTAAN KUNTA 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET Toimeentulotuen myöntämisperusteet on käsitelty perusturvalautakunnassa 21.12.2004 201. Ohjeistus on päivitetty

Lisätiedot

Perustoimeentulotuki. Viimesijainen taloudellinen tuki

Perustoimeentulotuki. Viimesijainen taloudellinen tuki Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki LYHYESTI JA SELKEÄSTI Sisällys Mihin menoihin tukea voi saada? 2 Mitkä tulot vaikuttavat tukeen? 3 Miten tuen määrä lasketaan? 4 Hakeminen ja maksaminen

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA 2015 1 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ TOIMEENTULOTUESTA... 3 1.1 Lainsäädäntö päätöksenteon taustana... 3 1.2 Jokaisen oikeus toimeentulotukeen... 4 2 MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIASSA...

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET alkaen Rantasalmella

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET alkaen Rantasalmella 1 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2017 alkaen Rantasalmella Hyväksytty Kunnanhallitus 19.12.2016 / 256 Voimaantulo 1.1.2017 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ 3 1.1. Perustoimeentulotuki.3 1.2. Täydentävä

Lisätiedot

Laki. EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp

Laki. EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi toimeentulotuesta sekä laiksi sosiaalihuoltolain ja -asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

KUNTAINFO Helsinki / 2012

KUNTAINFO Helsinki / 2012 TERVEYSMINISTERIÖ KUNTAINFO Helsinki 26.11.2012 7 / 2012 Kuntien toimeentulotukiasioita hoitaville toimielimille Toimeentulotuki 1.1.2013 lukien 1. Toimeentulotuen perusosien määrät Toimeentulotuesta annetun

Lisätiedot

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia korottamalla

Lisätiedot

Toimeentulotuki lukien

Toimeentulotuki lukien TERVEYSMINISTERIÖ KUNTAINFO Helsinki 19.11.2013 8 / 2013 Kuntien toimeentulotukiasioita hoitaville toimielimille Toimeentulotuki 1.1.2014 lukien 1. Toimeentulotuen perusosien määrät Toimeentulotuen perusosia

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Pirkkalan yhteistoiminta-alue Perusturvalautakunta on hyväksynyt ohjeet 6.4.2016 Id 429923 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Toimeentulotuen hakeminen ja hakemusten käsittely...

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 3.2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1 (5) SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Haen toimeentulotukea ajalle 1 HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2 AVIO-/AVOPUOLISON HENKILÖTIEDOT

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1 (5) SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Haen toimeentulotukea ajalle 1 HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2 AVIO-/AVOPUOLISON HENKILÖTIEDOT TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1 (5) Haen toimeentulotukea ajalle 1 HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Hakemuksen saapumispäivämäärä: Henkilötunnus Katuosoite Postinumero- ja toimipaikka Puhelin (koti,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN PERUSTURVAN EDELLÄKÄVIJÄ Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Toimeentulotuen myöntämisen soveltamisohjeet SISÄLLYSLUETTELO 2 1 SÄÄNNÖKSET... 3 1.1 Oikeus toimeentulotukeen... 3 1.2 Toimeentulotuen

Lisätiedot

Toimeentulotuen hakeminen ja sen myöntäminen (päivitetty 2015)

Toimeentulotuen hakeminen ja sen myöntäminen (päivitetty 2015) Toimeentulotuen hakeminen ja sen myöntäminen (päivitetty 2015) Toimeentulotuki on lakisääteinen, viimesijainen etuus, jonka tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo. Jokaisella on ensisijainen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS PYHÄRANNAN KUNTA SOSIAALIOSASTO Pajamäentie 4 23950 PYHÄRANTA Hakemus saapunut Toimeentulotuen hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa on annettava toimielimelle kaikki

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2015 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

HAKEMUS VAPAAEHTOISEKSI VELKAJÄRJESTELYKSI 1/5 Hakijan antamat tiedot vapaaehtoista velkajärjestelyä varten

HAKEMUS VAPAAEHTOISEKSI VELKAJÄRJESTELYKSI 1/5 Hakijan antamat tiedot vapaaehtoista velkajärjestelyä varten HAKEMUS VAPAAEHTOISEKSI VELKAJÄRJESTELYKSI 1/5 Selvitämme mahdollisuudet Lowellin olevien velkojen vapaaehtoiseen järjestelyyn hakemuksessa annettujen tietojen perusteella. Lähetämme hakemuksen saavuttua

Lisätiedot