JÄMSÄN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET

Transkriptio

1 JÄMSÄN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET SoTe tilaajalautakunta

2 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet JÄMSÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Psykososiaaliset ja perheiden palvelut Sosiaalityön tulosyksikkö TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN / SOVELTAMISOHJEET 2012 Sovellettavat säännökset: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000 Hallintolaki 434/2003 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Laki maahanmuuttajien kotoutumisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999 Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2007:11 Toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan toimeentulotukilakia (1412/97), asetusta (66/98) sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukioppaan (2007/11) ohjeita ja niihin myöhemmin tehtyjä muutoksia. Tässä esitetyt menettelytapa- ja soveltamisohjeet on tarkoitettu täydentämään ja tarkentamaan lain ja asetuksen sekä toimeentulotukioppaan ohjeita sekä takaamaan asiakkaille yhtenäisen käytännön toimeentulotukilakia sovellettaessa. Näitä ohjeita ei kuitenkaan voi käyttää yksinomaisina päätöksen perusteluina, vaan päätökset tulee aina perustella lain ja asetuksen asianmukaisilla kohdilla. Ohjeet eivät myöskään rajoita viranhaltijoiden yksilökohtaista harkintaa, koska toimeentulotukea myönnettäessä on aina erityistapauksia, joihin ei voida antaa yksittäisiä ohjeita. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA TARKOITUS Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo (TTTL 1 1 mom.). Lainmuutoksella (1218/2005) toimeentulotuen rakenne määriteltiin uudelleen jakamalla tuki perustoimeentulotukeen, täydentävään toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta ja se määrätään lain mukaan yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa.

3 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet Perustoimeentulotukeen sisältyy perusosa, jolla tulee lain mukaan kattaa ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot, paikallisliikenteen maksut, lehtitilaukset, televisioluvat ja puhelimen käyttö. Perusosan lisäksi perustoimeentulotuella katettavia menoja ovat asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot (esim. vuokra tai vastike, vesimaksu, lämmityssähkö), vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot, taloussähkölasku ja kotivakuutusmaksu. Täydentävä toimeentulotuki kattaa erityismenoiksi kutsuttavat menot, joita ovat lasten päivähoitomenot, muut kuin perusmenoiksi katsottavat asumismenot (esim. muutosta aiheutuvat kustannukset) sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Ehkäisevää toimeentulotukea kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaisesti tuen saajan aktivoinnin tukemiseksi asumisen turvaamiseksi ylivelkaantumisen aiheuttamien vaikeuksien lieventämiseksi tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin Toimeentulotuen rakenne ja suuruus on pyritty muodostamaan siten, että toimeentulotuki kattaa tukea tarvitsevien riittävän peruskulutuksen. Asiakkaan tulot ja varat otetaan huomioon ensin perustoimeentulotukea myönnettäessä. Jos asiakkaan tulot ovat sen suuruiset, että hän ei ole oikeutettu perustoimeentulotukeen, siirtyy laskelman osoittama ylijäämä mahdollisesta täydentävästä toimeentulotuesta tehtävään laskelmaan. Ehkäisevä toimeentulotuki on riippumaton siitä, onko henkilö tai perhe oikeutettu yleiseen toimeentulotukeen. TOIMEENTULOTUEN SUURUUS JA RAKENNE Perusosien määrät lukien Toimeentulotuen perusosaa korotetaan hallitusohjelman mukaisesti Perusosaa korotetaan kuudella (6) prosentilla verrattuna vuonna 2011 maksettuun tukeen. Lisäksi yksinhuoltajalle maksetaan yksin asuvan aikuisen henkilön perusosa korotettuna kymmenellä (10) prosentilla. Tätä tarkoittava laki toimeentulotukilain muuttamisesta hyväksyttiin Eduskunnan toisessa käsittelyssä Toimeentulotuesta annetun lain 9 a :n mukaan toimeentulotuen perusosien määrä on sidottu kansaneläkeindeksin kehitykseen. Kansaneläkeindeksin

4 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet pisteluvuksi vuodelle 2011 on vahvistettu Tammikuun 2012 alusta toimeentulotuen perusosien määrät nousevat indeksikorotuksen verran.

5 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet Perusosat v ovat seuraavat: Tuen saaja /kk /pv *) 49 % ( /pv) (ravintomenot) Yksin asuva **) 461,05 15,37 7,53 alennettu 20% 368,84 12,29 alennettu 40% 276,63 9,22 Yksinhuoltaja 507,16 16,91 alennettu 20% 405,73 13,52 alennettu 40% 304,30 10,14 Muu 18 vuotta täyttänyt (avio- ja avopuolisot, kumpikin) 391,89 13,06 6,40 alennettu 20% 313,51 10,46 alennettu 40% 192,35 6,41 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt 336,57 11,22 5,50 alennettu 20% 269,26 8,98 alennettu 40% 201,94 6, vuotias 1. lapsi 322,74 10,76 5,27 2. lapsi 299,68 9,99 4,90 3. lapsi jne. 276,63 9,22 4,52 Alle 10-vuotias 1. lapsi 290,46 9,68 4,74 2. lapsi 267,41 8,91 4,38 3. lapsi jne. 244,36 8,15 3,99 *) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi, toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä (TTTL 15 ). **) Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elä toimeentulotukilain 3 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Alennettu perusosa Jos henkilön toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän ilman perusteltua syytä on kieltäytynyt työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, perusosaa voidaan alentaa enintään 20 %. Jos henkilö on toistuvasti kieltäytynyt, voidaan perusosaa alentaa erityistä harkintaa käyttäen 40 %. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Alentamisen kestoa ei siten voi määritellä toimeentulotuen hakuajankohdasta tai tuen myöntämispäivämäärästä käsin. Alentamisen yhteydessä on aina laadittava suunnitelma itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi (TOTUL 10 ).

6 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet Perusosan alentamisen tarvetta ja määrää tulee aina harkita tapauskohtaisesti ja ottaa huomioon tuen hakijan ja tarvittaessa myös hänen perheensä olosuhteet kokonaisuutena. Perusosan alentaminen ei saa koskaan olla kohtuutonta asiakkaalle. Esim. sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa, että asuminen ja terveydenhuoltokustannukset tulisi turvata perusosan alentamisesta huolimatta. Perhe / yhteistalous Toimeentulotukea määriteltäessä perheeseen kuuluvina henkilöinä pidetään yhteistaloudessa asuvia vanhempia, heidän alaikäisiä lapsiaan, aviopuolisoa sekä pariskuntia, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa. Yhteistaloudesta on kysymys lähinnä silloin, kun henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja taloudessa olevat käyttötavarat ja kodinkoneet (esim. sanomalehti, TV, puhelin, jääkaappi) ovat yhteiskäytössä. Mikäli täysi-ikäiset henkilöt asuvat yhteistaloudessa, mutta eivät mene perheen käsitteen alle, niin heille kummallekin laaditaan erillinen toimeentulotukilaskelma kuitenkin siten, että perusosa määräytyy pääsääntöisesti yhteistaloudessa elävän 391,89 /kk mukaan. Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuvan 18 vuotta täyttäneen henkilön perusosa on 336,57 /kk ja hänelle tehdään aina oma toimeentulotukilaskelma, jossa otetaan huomioon ainoastaan hänen omat tulonsa ja toimeentulotukeen oikeuttavat menonsa. Yläikärajaa ei ole säädetty. Vastasyntyneen vauvan perusosa lasketaan perheen laskelmaan syntymäpäivästä lukien. Alaikäisen lapsen elatuksesta vastaa aina ensisijassa huoltaja. Esim. alaikäisen opiskelijan hakiessa toimeentulotukea edellytetään pääsääntöisesti huoltajan hakemusta. Lapsen elatuksesta annetun lain 3 :n mukaan vanhempien vastuu koulutuskustannuksista voi jatkua myös 18 ikävuoden jälkeen, tällä ei kuitenkaan tarkoiteta TOTUL:n 2 2 mom:n mukaista elatusvelvollisuutta. TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto ja kaikki muut mahdollisuudet saada välttämätön toimeentulo ovat ensisijaisia. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään.

7 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet Toimeentulotukea laskettaessa otetaan huomioon käytettävissä olevat tulot riippumatta tulolähteestä. Toimeentulotuen ulkopuolelle jätettävät tulot on lueteltu lain 11 :ssä. Ansiotulot. Osa ansiotuloista jätetään huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä. Vuonna 2002 alkanutta kokeilua jatketaan vuoden 2014 loppuun. Toimeentulotukea hakevan henkilön tai perheen ansiotuloista vähintään 20 prosenttia mutta enintään 150 euroa kuukaudessa voidaan jättää huomioimatta tukea myönnettäessä. Kokeilun tavoitteena on edistää toimeentulotukea saavien työllistymistä. Etuoikeutetun tulon määrä on kotitalouskohtainen. Menettely koskee myös yrittäjätuloa. Lisäksi ansiotuloista vähennetään ne menot, jotka aiheutuvat työssäkäynnistä, kuten työmatkat. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että työssäkäynnistä aiheutuvat menot otetaan laskelmassa menona huomioon. Erilaiset työvoimapoliittisiin etuuksiin, kuntoutusrahaan ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät aktivointi- ja ylläpitokorvaukset jätetään tulona huomioon ottamatta (TOTUL 11, lisäys 101/2001 ja 49/2005). Ensisijaiset etuudet ja laskennallinen tulo. Joskus hakija voi olla oikeutettu etuuteen, jota hän ei ole kuitenkaan hakenut. Tällainen on esim. opiskelijan opintolaina. Jos opiskelija ei nosta opintolainaa, vaikka hänellä olisi siihen oikeus, otetaan opintolaina kuitenkin tulona huomioon. Jos elatusvelvollinen laiminlyö elatusmaksunsa, on saajalla yleensä oikeus elatustukeen. Mikäli elatustukea ei kuitenkaan haeta, voidaan elatustukea vastaava määrä ottaa laskennallisena tulona huomioon. Jos henkilö kieltäytyy hakemasta jotain etuutta ja etuuden saaminen on kiistaton, se voidaan ottaa laskennallisena tulona huomioon toimeentulotukea laskettaessa. Ulosmittaus. Tuloina huomioidaan mahdollisen ulosmittauksen jälkeen jäävä tulonosa, mikäli ulosotto on tehty suoraan tuloista tai ulosottoviranomainen on vahvistanut asiakkaalle kirjallisen maksusuunnitelman, jonka mukaisesti velallinen lyhentää velkaansa ulosottoon. Veronpalautukset. Palautukset huomioidaan jatkuvaa toimeentulotukea saavilla tuloina toimeentulotukea määrättäessä maksukuukautena, kuitenkin niin, että yhdeltä hengeltä huomioidaan 100 ylittävät palautukset ja kultakin seuraavalta perheenjäseneltä Tilapäisesti toimeentulotukea saavilla veronpalautus huomioidaan täysimääräisenä. Veronpalautuksia ei oteta huomioon tulona, mikäli palautukset ulosmitataan. Veronpalautukset voidaan jättää huomioon ottamatta myös tilanteessa, jossa ne on todennettavasti käytetty / käytetään tarkoituksenmukaisesti välttämättömiin menoihin, esim. kodin hankinnat, asuntolainan lyhennys jne. Yksityispanot, yksityishenkilöiden avustukset ja lainat ovat pääsääntöisesti käytettävissä olevaa tuloa. Asiakkaalle annetaan

8 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet mahdollisuus antaa selvitys yksityispanoista, ja mikäli selvitys on luotettava, voidaan panot jättää huomioimatta. Pienet vipit jätetään tulona huomioon ottamatta, jos takaisinmaksu on suoritettu lyhyen aikavälin sisällä ja on todennettavissa. Yleiskäytäntönä voidaan pitää, että vähäiset ja ei-toistuvat alle 50 euron/yksinäinen ja 100 euron/perheellinen yksityispanot voidaan vähäisinä tuloina jättää huomioon ottamatta. Pitkäaikaistyöttömät. Työttömyyspäiväraha lasketaan 20 päivän maksatuksen mukaisesti siihen saakka, kunnes päiväraha tulee maksuun kaksi kertaa (20 päivän suuruisena) sellaisena kuukautena, jolloin asiakas on saanut toimeentulotukea. Sinä kuukautena ja siitä eteenpäin päiväraha otetaan huomioon keskimääräisenä kuukausitulona 21,5 pv x päivärahan suuruus euroa/päivä/netto. Laskentatavan palauttaminen 20 pv:n maksuerien mukaiseksi edellyttää, että tuensaaja on ollut poissa toimeentulotukiasiakkuudesta vähintään kuukauden. Kertoimen käytön tarkoituksena on taata pitkäaikaistyöttömälle mahdollisimman tasainen toimeentulo sekä turvata hänen oikeutensa. Yrittäjät. Yrittäjiltä pyydetään erillinen tuloselvitys, jossa tulee olla eriteltynä yksityiset tulot ja menot yrityksen vastaavista. Selvityksenä voidaan käyttää kuntalomaketta nro e6529 ( Apuna käytetään yrityksen tuloslaskelmaa ja tasetta. Huomio kiinnitetään tilikauden tappioon/voittoon sekä henkilökohtaiseen käyttöön nostettuihin varoihin. Yrittäjän toimeentulotuen tarve tulisi olla väliaikaista. Mikäli toimeentulotuen tarve jatkuu yli 3 kk, tulee harkittavaksi voidaanko kannattamatonta yritystoimintaa tukea toimeentulotuen keinoin. Opiskelijat. Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotuki, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takauksesta opintolainaan. Opintolaina on osa opintotukea, joten se huomioidaan tulona, ellei estettä sen saamiselle ole. 18 vuotta täyttäneiden kohdalla toimeentulotuki määräytyy itsenäisesti. Jos perhe on oikeutettu jatkuvaan toimeentulotukeen, niin alle 18-vuotiaan kotona asuvan ei edellytetä hakevan opintolainaa. SÄÄSTÖT, OMAISUUS JA VARALLISUUS Säästöt ja pankkitalletukset, myös määräaikaiset, ovat ensisijaisia, ja ne otetaan tulona huomioon. Tiliotteen saldo, joka ylittää säännönmukaisesti tulot, lasketaan säästötuloksi. Yli 65 vuotta täyttäneen eläkeläisen kohdalla säästöistä huomioidaan vain 1500 euroa ylittävä osa. Realisoitavissa oleva varallisuus voidaan huomioida tulona kohtuulliseksi katsotun ajan kuluttua. Omaisuus ja varallisuus, lukuun ottamatta asuntoa ja työvälineitä, ovat lain mukaan ensisijaisia toimeentulotukeen nähden.

9 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet Helposti realisoitavissa oleva omaisuus, kuten pankkitalletukset, osakkeet, obligaatiot ja puhelinosake on otettava heti käyttöön, ja ne huomioidaan laskelmassa tulona. Mikäli asiakkaalla ei ole omaisuudesta tuloja käytettävissään, tulee hänelle myöntää tukea siihen saakka, kunnes omaisuuden realisoitava arvo on tiedossa. Vaikeammin realisoitavissa olevan varallisuuden, kuten vapaa-ajan asunnon, maa- ja metsäomaisuuden ym. osalta toimenpiteisiin ryhtymiselle annetaan määräaika (3-6 kk), jona aikana tukea voidaan myöntää. Mikäli tuen tarve muodostuu määräaikaa pidemmäksi, tehdään varallisuudesta perintä. Omaisuuden myyntituloista huomioidaan vain velkojen tai muiden kulujen jälkeenjäävä tulo. Tuloja joita ei laskelmassa oteta huomioon vähäisiä ansiotuloja ja satunnaisia avustuksia (yhteenlaskettuna alle 50 euron/kk). Vähäisiä ansiotuloja ja avustuksia voivat olla esimerkiksi kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien työtoiminnasta saatava ahkeruus- tai työosuusraha tai pieni palkka. matkakorvauksia ei oteta tulona huomioon siltä osin, kuin ne vastaavat työmatka-menoja. vähintään 20 % ja ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 /kk sitä osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona sairaan lapsen hoitotukea (ei myöskään huomioida menoiksi niitä erityismenoja, mitä tämä tuki kattaa) kansaneläkelain mukaista hoitotukea (ei myöskään huomioida menoiksi niitä erityismenoja, mitä tämä tuki kattaa) vammaistukilain mukaista vammaistukea (ei myöskään huomioida menoiksi niitä erityismenoja, mitä tämä tuki kattaa) äitiysavustusta alle 18-vuotiaaan lapsen säännöllisiä tuloja, siltä osin kuin ne ylittävät hänen osuutensa perheen toimentulotuessa (perusnormi ja asumismenot) alle 18-vuotiaiden lasten satunnaisia tuloja, kuten kesä- ja viikonlopputöistä ei huomioida ylläpitokorvausta, joka liittyy työvoimapoliittiseen, työelämävalmennus, aikuiskoulutukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan TULOJEN JAKSOTTAMINEN JA TAKAUTUVA TOIMEENTULOTUKI Uudet asiakkaat. Jos uudella asiakkaalla on ollut hakemuskuukaudesta huomattavasti poikkeavia tuloja hakemuskuukautta edeltäneen kuukauden aikana (esim. palkkatulot), lasketaan tälle kuukaudelle takautuva laskelma ja laskelman mahdollinen ylitys katsotaan käytettävissä olevaksi tuloksi hakemuskuukaudelle. Takautuvassa laskelmassa voidaan ottaa huomioon myös sellaisia tavanomaiseen elämään kuuluvia tarpeellisia suoritettuja

10 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet menoja, joita ei yleensä toimeentulotuessa huomioida, kuten esim. osamaksut ja lainan lyhennykset. Takautuva laskelma on ohjeellinen sen selvittämiseksi, tulisiko hakijalla säästöjä, ei varsinainen avustuslaskelma. Jos ylitys on huomattava ja tulojen alentuminen on sellainen, että voidaan kohtuudella edellyttää, että asiakas on voinut siihen varautua, otetaan ylitys huomioon varsinaisen hakemuskuukauden tulona. Jos toimeentulotuen tarve on johtunut yllättävästä tilanteesta, johon hän ei ole voinut varautua eikä norminylityksen mukaisia tuloja tosiasiassa ole käytettävissä, ylitystä ei lasketa tuloksi. Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä takautuvasti myöntää toteennäytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Arvioitaessa erityisiä syitä on yleensä lähdettävä siitä, että hakija olisi ollut toimeentulotuen tarpeessa menojen syntyessä. Takautuvan toimeentulotuen myöntäminen ei välttämättä edellytä, että menot olisivat maksamatta tukea myönnettäessä. Perusosaa ei pääsääntöisesti makseta takautuvasti. Kuitenkin myös perusosan osalta asiaa voidaan tarkastella takautuvasti, mikäli erityiset perusteet voidaan todeta ja hakijalla on esittää esim. perusosaan sisältyviä erääntyneitä menoja. Kertakorvaukset. Jos henkilö on saanut ison kertaluonteisen korvauksen viimeisen 6 kk:n aikana, esim. eroraha, perintö, vakuutuskorvaus tai vastaava, jaetaan korvaus niin monella kuukaudella kuin on tulon saamisen ja hakemuskuukauden välillä eli jaksotetaan tulo näille kuukausille ja näin saatu kk-tulo otetaan tuloksi käsittelykuukaudelle mahdollisten muiden tulojen lisäksi (= jaksotettu kertakorvaus). Jos jonain kuukautena toimeentulotukea saavalle syntyy norminylitys, ylijäämää siirretään seuraavan kuukauden tuloksi. Ylijäämää siirretään pääsääntöisesti 50 ylittävä osuus. Tavanomaisissa tilanteissa siirtoja tehdään korkeintaan kahden kk:n ajan. (esim. lopputili, perintö). Jälkikäteen ilmenevät tulot. Jälkikäteen ilmenevät ansiotulot voidaan TOTUL:n 15 :n 3 mom:n mukaan ottaa huomioon seuraavan kahden kuukauden aikana kokonaisuudessaan, ellei se ole kohtuutonta (49/2005). Muiden jälkikäteen ilmenevien tulojen kohdalta ei ole vastaavaa säännöstä, mutta samaa 2 kk:n aikaa sovelletaan myös muissa jälkikäteen ilmenevissä merkittävissä tuloissa. Tulojen jälkikäteen huomioon ottaminen perustuu siihen, että hakijalle on edellisen toimeentulotukipäätöksen yhteydessä ilmoitettu, että laskelmasta poikkeavista tuloista on ilmoitettava. Jälkikäteen ei oteta huomioon vähäisiä yksityisiä avustuksia tai muita vähäisiä tuloja (alle 50/100 euroa/kk). MENOJEN HUOMIOON OTTAMINEN / PERUSTOIMEENTULOTUKI Asumismenot Asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön / perheen asuminen. Asumiskustannusten kohtuullisuutta harkittaessa tulee ottaa huomioon paikkakunnalla kohtuullisina pidettävät asumiskustannukset

11 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet sen mukaan, missä asunto sijaitsee ja onko kyseessä vanha asunto, peruskorjattu asunto vai uustuotanto. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukea koskevien kannanottojen mukaan vuokra tulee ottaa huomioon todellisen suuruisena, jos sen on katsottava olevan kohtuullinen paikkakunnan ja asuinalueen asumiskustannukset huomioiden. Kuntakohtaiset soveltamisohjeet on tarkoitettu ohjeellisiksi toimeentulotukea myöntäville viranhaltijoille ja tavoitteena on asiakkaiden yhdenmukainen palvelu ja samansuuntainen harkinta. Ohjeet eivät kuitenkaan rajoita yksilökohtaista harkintaa, koska tukea myönnettäessä on aina erityistapauksia, joihin ei voida antaa yksityiskohtaisia ohjeita pyrittäessä luomaan yksilölle tai perheelle edellytykset selviytymiseen taloudellisesti ja toimintakykyä edistävästi. Ensisijaisesti sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön soveltamisohjeita (Opas 2007:11) ja SoTe-tilaajalautakunnan vahvistamat perusteet tarkentavat joiltakin osin lain tulkintaa ja sitä, mitä paikkakuntakohtaisesti pidetään kohtuullisina kustannuksina. Kohtuullisia asumismenoja ei käytetä asumispalveluyksiköissä tms. tilanteissa, joissa asukas itse ei voi vaikuttaa vuokran määrään. Näiden asiakkaiden vuokrat huomioidaan siis täysimääräisinä. Asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: 1) Vuokra-asunnossa vuokra vesimaksut erikseen maksettavat lämmityskustannukset 2) Omistusasunnossa hoito- ja rahoitusvastike erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut taikka kiinteistön hoitomenot 3) Omakotitalossa lämmityskustannukset - vesimaksut palovakuutus - tontin vuokra kiinteistövero lumenauraus, tiemaksut ym. Asumismenoiksi luetaan myös asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan kohtuullisten asumismenojen rajaan saakka, mikäli tuen hakijan verotuksen ennakonpidätyksessä on asuntolainojen korot jo otettu huomioon. Vuokra / vastike Lähtökohta on, että vuokramenot otetaan huomioon todellisen suuruisina. Kunnalla on kuitenkin oikeus harkita asumismenojen kohtuullista suuruutta.

12 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet Toimeentulotuella voidaan turvata asuminen tavanomaisen asumistason mukaisesti. Kohtuullisuusharkinnan perusteella ohjeelliset asumiskustannusten enimmäismäärät ovat seuraavat: /kk yksinäinen henkilö 460 kaksi henkilöä 520 kolme henkilöä 610 neljä henkilöä 690 viisi henkilöä 780 kuusi henkilöä jne. enintään 80 euroa/hlö lisää edelliseen jne Mikäli vesimaksut eivät sisälly yllämainittuihin vuokramenoihin, huomioidaan ne laskelmassa erikseen. Saunamaksuja ei huomioida erikseen, vaan niiden katsotaan kuuluvan perusosan sisältämiin henkilökohtaisiin hygieniamenoihin. Autopaikkamaksut eivät ole toimeentulotuessa huomioitavia menoja. Lisäksi erillisinä huomioidaan laskelmassa taloussähkö ja kotivakuutus. Muut asumismenot Omakotitalon juoksevat asumiskulut (vesimaksut, sähkölaskut, lämmityskustannukset, vakuutusmaksut, tiemaksut, nuohouskulut, aurauskulut, kiinteistövero, tontinvuokra) huomioidaan todellisina joko laskujen erääntymiskuukautena silloin kun asiakas on oikeutettu toimeentulotukeen kuukausittain tai jaksotettuna kuukausittaisena menona silloin, kun asiakas asioi vain satunnaisesti. Mikäli asunnossa on sähkölämmitys, eikä sähkölaskussa ole eritelty lämmityskustannusten osuutta, huomioidaan sähkölaskusta taloussähköön kuuluvana 30% ja lämmityskustannuksiin kuuluvana 70%. Lämmityskustannuksina voidaan polttopuihin myöntää avustus määräajoin, kohtuullinen kulutus on 1 mottia halkoja / kk. Muun omistusasunnon menoina huomioidaan hoitovastike, vesimaksut ja mahdolliset lämmityskulut sekä taloyhtiön perusparannuksesta johtuvat ylimääräiset yhtiövastikkeet tai perusparannusta varten otettujen lainojen korkokulut. Muina asumismenoina voidaan ottaa huomioon takuuvuokra ja vuokraennakko kohtuullisuusperiaatteiden mukaisesti. Pääsääntöisesti annetaan takuusitoumus, joka on 1-3 kuukauden vuokran suuruinen. Maksettu takuuvuokra peritään takaisin asumisen päätyttyä. Vuokrasuhteen päätyttyä voi vuokranantaja periä sosiaalitoimistolta maksamattomat vuokrat, asunnon normaalia kulumista suuremmista vahingoista aiheutuvat tai muusta poikkeuksellisesta tilanteesta aiheutuvat kulut annetun vuokravakuuden määrään asti. Vuokranantajan tulee esittää perusteet vuokravakuuden maksamiselle ja maksuperusteista neuvotellaan tarvittaessa erikseen.

13 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet Asumismenojen kohtuullisuusharkinta Asumismenojen kohtuullistaminen todellisten kulujen sijasta edellyttää yksilöllistä harkintaa, jossa otetaan huomioon hakijan olosuhteet, elämäntilanne, vallitseva vuokrataso ja mahdollisuus tosiasiassa saada halvempi/pienempi vuokra-asunto. Kun toimeentulotuen saaja asuu kohtuunormit ylittävässä asunnossa, hänelle varataan kohtuullinen aika (3-6 kk) asumismenojensa pienentämiseen. Asumiskulujen huomioon ottamisesta tehdään ensin määräaikainen päätös, minkä ajan asumismenot otetaan huomioon todellisina ja hakijan edellytetään tänä aikana etsivän kohtuuhintaisen asunnon (kirjattava päätökseen). Määräaikainen päätös tehdään yleensä 3-6 kk:ksi. Jos tuensaaja aktiivisesti hakee edullisempaa asuntoa, mutta ei sitä saa, voidaan asumismenot hyväksyä todellisena myös annetun määräajan jälkeen. Aktiivisuus tulee osoittaa siten, että tuensaajalla on voimassa oleva hakemus yleishyödyllisille vuokranantajille ja hän ei ole hakemuksessaan asettanut perustelemattomia rajoituksia asunnon hakemiselle. Asuntohakemuksen voimassaolo, mahdollinen tarjottujen asuntojen hylkääminen tai rajoitukset asunnonhaulle tulee tarkistaa 3 4 kk:n välein. Tarkistaminen merkitään asiakaskertomukseen. Päätökseen kirjataan, että asiakas on toiminut päätöksen nro/pvm mukaisesti ja asumiskulut hyväksytään todellisen mukaisena niin kauan kuin asiakas aktiivisesti hakee halvempaa vuokra-asuntoa. Jos tuensaajatalous asuu annetun määräajan jälkeen edelleen kohtuullisuusnormit ylittävässä asunnossa, eikä aktiivisesti hae edullisempaa asuntoa, todellisten asumiskulujen sijasta hyväksytään vain sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymät kohtuulliset asumiskulut. Sama normitus toimii ohjeellisena silloin, kun toimeentulotuen hakija hakee asuntoa/vuokravakuutta ja on ennen asumisen hankintaa arvioitava hyväksyttäviä asumismenoja. Asiakas hakeutuu toimeentulotukiasiakkuuden aikana kalliimpaan asuntoon: Jos asiakas toimeentulotukiasiakkuuden aikana hakeutuu kalliimpaan asuntoon, eikä asumistason/kulujen nostamiselle ole perusteltua syytä, hyväksytään kohtuullisina asumiskuluina edellisen asunnon asumiskulut. Asunnon hakeminen toimeentulotukiasiakkuuden aikana perustellusta syystä: Kun toimeentulotukiasiakas perustellusta syystä hakee asiakkuuden aikana uutta asuntoa ja mahdollista vuokravakuutta, on hänellä oikeus tietää, minkä suuruisena asumismenot hyväksytään toimeentulotukiasiakkuuden jatkuessa. Vuokravakuus voidaan myöntää vain kohtuullisuusnormit täyttävään asuntoon. Terveydenhuoltomenot

14 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet Toimeentulotuen hakijan edellytetään käyttävän pääsääntöisesti julkisia terveydenhuollon palveluja. Ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhuollon kustannukset, kuten lääkemenot ja hoitotarvikkeet, sisältyvät perusosaan. Tämän ylimenevältä osalta sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet, omavastuuosuudet matkakuluista, sekä hammashuollosta ja silmälaseista aiheutuneet kustannukset huomioidaan menona perustoimeentulotukilaskelmassa. Perumatta jäänyttä aikaa ei makseta. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan huomioida ainoastaan erityistilanteessa. Asiakkaan on esitettävä hoitavan lääkärin lausunto tai muu selvitys hoidon tarpeesta sekä selvitys siitä, ettei julkisia terveydenhuoltopalveluita ole ollut saatavilla. Toimeentulotukena hyväksytään tällöin sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen ylittävä osuus kustannuksista. Lääkemenot Pääsääntöisesti huomioidaan julkisen terveydenhuollon lääkärin sairauden hoitoon määräämät lääkkeet. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto, paitsi jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Reseptillä määrätyt ehkäisyvälineet ja e-pillerit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona (KHO:n päätös /444). Ns. hyvinvointilääkkeisiin (nikotiinilaastarit, viagra, kaljun hoito ym.) tulee olla lääkärin arvio hoidon välttämättömyydestä. Mikäli lääkäri arvio ko. tapauksessa hoidon välttämättömäksi kustannukset huomioidaan toimeentulotukea määriteltäessä. Hedelmöityshoidosta julkisessa terveydenhuollossa syntyneet kustannukset huomioidaan toimeentulotukeen oikeuttavana menona. Silmälasit Silmälasien hankinnassa huomioidaan kehysten osalta enint. 120 ja linssit kustannusarvion mukaisesti, kuitenkin linssien erityisominaisuudet (esim. värjäys) vain silmälääkärin määräyksestä. Silmälasien hankinta otetaan huomioon toimeentulotuessa aikaisintaan 3 vuoden välein, ellei näössä ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Vaihtoehtoisesti silmälasien asemasta voidaan hyväksyä piilolasit lääkärin määräyksestä, jos ne ovat työn tai sairauden vuoksi välttämättömät. Piilolasien nesteet sisältyvät perusosaan. Silmälääkärin kustannukset huomioidaan tarvittaessa toimeentulotukeen oikeuttavana menona. Optikon suorittaman näöntarkastuksen hintaa ei huomioida, se sisältyy vähäisiin terveydenhuoltomenoihin Sairaalalaskut ja palveluasuminen

15 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet Jos lyhytaikainen sairaalassaolo tai muu laitoshoito ylittyy yli 14 vrk, lasketaan normiin perusosa vähennettynä ravintomenojen osuudella (49% päivänormista) 14 päivän ylimenevältä osalta. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 15 mukainen käyttövara (99 /kk) menona perusosan sijaan. Sairaalalaskut huomioidaan täysimääräisinä. Palveluasumisen asiakasmaksut ovat asiakasmaksulain mukaisia henkilön maksukyvyn mukaisia maksuja, jotka on jätettävä perimättä tai niitä on tarkistettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Asiakasmaksun tarkistus palveluasumisessa on ensisijainen toimenpide toimeentulotukeen nähden. Kotisairaanhoidon maksu luetaan terveydenhoitomenoihin kuuluvaksi. Hammashoitokustannukset Pääsääntöisesti hyväksytään vain julkisen hammashoidon kustannukset. Laajemmasta hammashoidosta sekä hammasproteesin hankinnasta asiakkaan tulee toimittaa kustannusarvio, jota vastaan voidaan asiakkaalle myöntää maksusitoumus hammashoitoon, mikäli oikeus toimeentulotukeen on olemassa. Mikäli on oletettavaa, että hakijan taloudellinen tilanne kohtuullisessa ajassa paranee, voidaan sitoumukseen merkitä erillinen voimassaoloaika, esim. enintään 3 kuukautta. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- ja toistuvaisasiakas pelkästään hammashoitoon tai hammasproteesin hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta kolmelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä lisäksi hankinnan kiireellisyyttä. Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia Fysikaalinen hoito ja kuntoutus huomioidaan vain julkisen terveydenhuollon lääkärin määräämin perustein. Yksityisistä terveydenhuoltopalveluista johtuvat kustannukset voidaan toimeentulotukea myönnettäessä ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti, esim. silloin, kun erikoishoidon tarve tai hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttävät. Perusteena voi olla myös jatkuva hoitosuhde. Psyko- ja lyhytkestoisen terapian kulut korvataan toimeentulotuessa omavastuun osalta silloin, kun julkisessa terveydenhuollossa on arvioitu hakijan osalta välttämätön hoidon tarve ja annettu lähete psyko- tai lyhytterapiaan. Kustannusten korvaamisen edellytyksenä on kela-korvattavuus ja psykoterapiasta koituvat menot huomioidaan omavastuun osalta pääsääntöisesti jälkikäteen maksutositteita vastaan. Työmatkamenot

16 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet Työmatkamenot huomioidaan pääsääntöisesti edullisimman matkustustavan mukaan. Jos oman kulkuneuvon käyttö on välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi, käytetään taksana 0,26 /km kohtuullisten matkojen puitteissa (työssäkäyntialue). Max 160 /kk. Lisäksi on varmistettava, että työmatkakulut on huomioitu veroprosentissa. Vankien käyttövarat ja avustaminen Vankeinhoitoasetuksen (878/1995) mukaan vanki saa tarvittavan vaatetuksen ja terveydenhuollon ym. tarpeellisen ylläpidon valtion varoista, joten vankilassa olevalle ei toimeentulotukea näihin menoihin myönnetä. Nykyisin vankilat eivät myönnä silmälaseja tai hammasproteeseja, ellei kyse ole sairaudesta. Tällöin kotikunnan on myönnettävä näihin menoihin toimeentulotukea. Vangeille huomioidaan kuukausittain menona laitoshoidon käyttövara 99. Vastaavasti vangin tulona huomioidaan mahdolliset muut tulot, kuten vankilasta saatava työ- ja toimintakorvaus tai ns. makuuraha sekä vangin varat ja yksityiset tilillepanot. Lyhyen vankeusajan (kork. 6 kk) asumismenoissa voidaan avustaa, jotta turvattaisiin asuminen vapausrangaistuksen päätyttyä. Vankilasta vapautuvan laskelmaan otetaan huomioon vapauspassissa ilmoitetut käytössä olevat varat. Jos vanki on vapautunut kesken kuukautta, toimeentulotuki lasketaan vapautumispäivästä alkaen. Erityisiä menoja joita ei toimeentulotuessa huomioida: velkoihin ja lainoihin (takauslainat, kulutusluotot, osamaksut jne.) veroihin ulosottomenoihin (erikseen maksettavat) sakkoihin kulutusluotoista aiheutuviin kustannuksiin ulkomaan matkoihin ja ulkomailla oleskeluun kakkosasunnosta aiheutuviin kuluihin MENOJEN HUOMIOON OTTAMINEN / TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot 2) muut kuin perustoimeentulotuessa tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot

17 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet ) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Päivähoitomenot ja elatusmaksut Päivähoitomenot hyväksytään täydentävän toimeentulotuen laskelmaan menoksi tilapäisesti. Mikäli asiakkaalla on jatkuvan toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakasta hakemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukainen vapautus päivähoitomaksuista. Yksityisen päivähoidon maksu voidaan huomioida menona ainoastaan tilapäisesti. Toimeentulotuen tarpeen ollessa pitkäaikaista perheen mahdollisuus kunnan järjestämään päivähoitoon tulee selvittää. Iltapäiväkerhotoiminnasta aiheutuvat menot huomioidaan laskelmassa menona. Lapselle maksettavaan elatusmaksuun ei lähtökohtaisesti myönnetä toimeentulotukea. Maksettu elatusapu voidaan kuitenkin ottaa tilapäisesti menona huomioon. Mikäli asiakkaan toimeentulotuen tarve muodostuu pitempiaikaiseksi, ohjataan asiakasta hakemaan elatusmaksun alentamista ja / tai lapsesta huolta pitävää vanhempaa hakemaan elatustukea. Lasten tapaamisoikeudesta ja luonapidosta aiheutuneet menot Lapsen luonapidosta aiheutuneita menoja voidaan hyväksyä toimeentulotukeen oikeutetulle vanhemmalle lapsen todellisen luona olon mukaan. Kuluina huomioidaan lapsen perusosaa vastaavat menot siltä ajalta, kun lapsi on hakijan luona. Tukea tapaamisiin myönnetään tavallisesti sen mukaan kuin kuluista on vanhempien kesken sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella sovittu tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty. Asiakkaan on tarvittaessa esitettävä kulujen syntymisestä selvitys. Kuluina otetaan myös huomioon lapsen mahdolliset kohtuulliset kotimaassa tapahtuvat matkakulut tapaamispaikkakunnalle. Lasten harrastusmenot Lasten harrastusten tukemiseen voidaan huomioida toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaana olleelle perheelle tai muutoin pitkään pienillä tuloilla (perheen tulot ylittäneet vain niukasti toimeentulotukinormit) olleille perheille 200 /lapsi/vuosi tositteita vastaan. Vaatemenot Vaatemenot kuuluvat perusosaan, eikä vaatekustannuksia myönnetä pääsääntöisesti. Pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden perusteella romaninaisen hameen hankintaan voidaan huomioida 400 euroa vuoden välein. Käytäntönä on, että hameen teettämistä varten myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumus ompelijalle, poikkeustilanteissa avustuksen voi maksaa rahana. Muu romaninaisen vaatetus, kuten röijyt ja puserot, kuuluu perusosalla katettaviin menoihin kuten myös miesten romanivaatetus. Äitiysvaatteiden hankintakustannuksia voidaan harkita erityisinä vaatemenoina.

18 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet Myöntämisen edellytyksenä on, että hakija on asunut paikkakunnalla vähintään kuusi (6) kuukautta ennen tuen hakemista. Kodinhankinnat Kodin perustamiskustannuksiin voidaan myöntää avustusta vain poikkeustapauksissa, kun se hakijan olosuhteet huomioon ottaen on välttämätöntä kodin perustarvikkeiden saamiseksi esim. pitkän laitoshoidon tai asunnottomuuden jälkeen. Avustus kodinperustamiskuluihin voi olla enintään 250. Huostassa olleiden lasten siirtyessä itsenäiseen asumiseen käytetään ensisijaisesti lastensuojelulain mukaisia itsenäistymisvaroja. Kodinperustamiskuluihin voidaan myöntää toimeentulotukea kertaluontoisesti. Välttämättömiin kodinhankintoihin voidaan myöntää avustusta harkinnan mukaan. Asiakaskohtaisesti selvitetään välttämättömät hankinnat. Pyykinpesukoneeseen voidaan harkinnalla myöntää kork. 300, jos taloyhtiössä ei ole pesukonetta Pölynimuriin voidaan harkinnalla myöntää kork. 85 lapsiperheille ja /tai jos se on hakijan terveydellisten syiden vuoksi ehdottoman välttämätön Lieteen ja jääkaappiin voidaan myöntää harkinnalla koko summa, edellyttäen, että kyseessä on halvin malli Lastenvaunuihin voidaan myöntää kork. 180 Lasten sänkyyn voidaan myöntää 80 Sänkyyn patjoineen kork. 100, kahdelle kork. 150

19 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet Vuokravakuus Vuokravakuus myönnetään tapauskohtaisesti harkinnalla. Vakuus voidaan antaa, kun asunnon vaihtaminen / hankkiminen on tarkoituksenmukaista ja perusteltua. Vuokravakuus annetaan pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevana takuusitoumuksena. Muuttokustannukset Muutosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset voidaan ottaa huomioon toimeentulotukea myönnettäessä, jos asiakas on pitempään ollut Jämsässä toimeentulotukiasiakkaana ja mikäli muutto on välttämätön perhetilanteen, opiskelun tai työpaikan takia ja hakija ei saa muuttoon avustusta esim. työvoimatoimiston kautta. Jämsän sisällä tapahtuviin muuttoihin myönnetään yksinasuvalle henkilölle enintään 120 ja perheelliselle enintään 180. Muutto Jämsän ulkopuolelle huomioidaan halvimman vaihtoehdon mukaan. Muuttoavustus myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumuksena. Henkilön tai perheen muuttaessa toiseen kuntaan, päättää muuttokustannuksista ja mahdollisesta takuuvuokrasta pääsääntöisesti lähtökunta. Vuokrarästit Haettaessa toimeentulotukea vuokrarästeihin tehdään laskelma rästiintymiskuukausille. Mikäli laskelmassa rästit jäävät vajeeksi, eikä niihin aiemmin ole myönnetty toimeentulotukea, ne voidaan myöntää maksettavaksi perustoimeentulotukena. Mikäli laskelmassa ei jää vajetta, voidaan perustellusta syystä (esim. tulot menneet pakollisten luottojen/maksujen maksamiseen tai ulosmittaukseen) rästit myöntää asumisen turvaamiseksi osittain tai kokonaan. Matkakulut Jos hakija käy työllisyyskurssilla tai työharjoittelussa tai opiskelee väh. 5 km:n etäisyydellä asunnostaan voidaan matkakuluina huomioida seutulipun hinta. Sairaalalla tapahtuvista läheisen tapaamisista (pidempi hoitojakso) voidaan matkakuluista huomioida puolet. Hautauskulut Toimeentulotuen käsittely lähtee vainajan taloudellisesta asemasta ja päätös ja laskelma tehdään vainajalle. Jos vainajalle jää omaisuutta, joka kattaa hautauskulut, ei hautaukseen myönnetä toimeentulotukea. Poikkeuksena on hautaus, jossa kuolinpesälle ei löydy hoitajaa ja hautaus on toimitettava ennen pesänhoitajan määräämistä. Tällöin annetaan maksusitoumus hautaustoimistolle ja tehdään perintä kuolinpesästä. Perintäpäätös lähetetään valtionkonttoriin joko samalla kun tehdään ilmoitus kuolintapauksesta tai jälkikäteen. Pääsääntöisesti avustus hautaukseen suoritetaan perunkirjoituksen jälkeen. Perunkirjoitus tulee tehdä kolmen kuukauden aikana. Mikäli vainaja on varaton, voidaan toimeentulotukea myöntää kohtuullisiin hautauksesta aiheutuviin kustannuksiin. Seurakunnan hautausmaksun ja hautauspaikkamaksun lisäksi voidaan myöntää enintään 600 hautaustoimiston maksuun (esim. arkku, kuljetus, kukkavihko).

20 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet

21 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet Kuolinpesän maksamattomia sairaalalaskuja ei huomioida laskelmassa, vaan ne jäävät kuolinpesälle maksettavaksi, tai mikäli kuolinpesä on varaton, kuolinpesän veloiksi. Mikäli vainajalla on realisoitavissa olevaa varallisuutta, voidaan hakemus hautausmenoihin hylätä tai vaihtoehtoisesti tehdä perintä kuolinpesän varoista. Muistotilaisuuden järjestäminen kuuluu pääsääntöisesti vainajan omaisille. Kukkavihkoon myönnetään kork. 50 /talous, kun vainaja on lähiomainen. Pitkään toimeentulotuen varassa eläneille asiakkaille voidaan lisäksi myöntää avustus hautajaisvaatteisiin 50 /henkilö. Perhejuhlat Perhejuhlista (Esim. häät, ylioppilasjuhlat, hautajaiset) aiheutuneita kustannuksia voidaan huomioida kork. 95. Jäännösverot Jäännösverot eivät ole toimeentulotukeen oikeuttava meno. Vapautuksen ja lykkäyksen anominen veroista ovat ensisijaisia keinoja. Edunvalvojan palkkio Edunvalvojan palkkio samoin kuin muut edunvalvontaan liittyvät maksut, esimerkiksi lupa-asioiden käsittelymaksut, oikeudenkäyntikulut ja maistraatin perimät maksut voidaan hyväksyä laskelmaan. Oleskeluluvat, passimaksut, kansalaisuushakemus Oleskeluluvan ja passin/viisumin uusiminen hyväksytään pakolaisilla ja paluumuuttajilla toimeentulotukeen oikeuttavina erityiskustannuksina kokonaan. Muiden ulkomaalaisten oleskelulupa- ja passimaksuja ei huomioida. Myönteisen kansalaisuuspäätöksen lunastamisesta aiheutuvat menot huomioidaan toimeentulotukeen oikeuttavina menoina. Henkilöllisyystodistuksen lunastamisesta aiheutuvat kulut sisältyvät toimeentulotuen perusosaan. Opiskelusta aiheutuvat kustannukset Opiskelusta aiheutuvat kustannukset katetaan pääsääntöisesti opintotuella. Opiskelusta aiheutuviin kustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea esimerkiksi lukion oppikirjojen ostoon, mikäli hakija/perhe on pitkäaikainen toimeentulotukiasiakas. Opiskelutarvikkeisiin myönnetään enintään 150 euroa/vuosi. Opiskelijan työvaatteisiin myönnetään enintään 80 euroa/vuosi. Matkalippulaiset Pääsääntöisesti ei matkalippuja myönnetä toimeentulotukena. Jämsässä tilapäisesti oleskelevalle henkilölle voidaan joissakin tapauksissa antaa maksusitoumus kotimatkaa varten kotipaikkakunnalleen halvinta julkista kulkuneuvoa käyttäen. Tällöin on usein kyseessä psyykkisesti tai fyysisesti sairas tai iäkäs henkilö, joskus myös lapsiperhe. Joissakin tapauksissa voidaan antaa myös maksusitoumus ruokaan, esim. jos matka on hyvin pitkä. Pohjoismaiden kansalaisiin sovelletaan samoja ohjeita (Pohjoismaiden sosiaaliturvasopimus).