Suonenjoen kaupunki SOSIAALILAUTAKUNNAN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUESTA ALKAEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suonenjoen kaupunki SOSIAALILAUTAKUNNAN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUESTA 1.2.2015 ALKAEN"

Transkriptio

1 Suonenjoen kaupunki SOSIAALILAUTAKUNNAN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUESTA ALKAEN 1

2 Sisältö 1 OIKEUS TOIMENTULOTUKEEN, TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA RAKENNE TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA KÄSITTELY OLESKELUKUNTA HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT Tulot Omaisuus ja varallisuus Tulojen jaksottaminen Jälkikäteen ilmenevät tulot PERUSTOIMEENTULOTUKEEN OIKEUTTAVAT MENOT Perusosa Vankien käyttövara Asumismenot Muut asumismenot Asumispalveluyksikössä asuvat Terveydenhuoltomenot Lääkemenot Hammashoito Silmälasit Fysioterapia Diabetes Hoitotuki Kotihoidon menot Psykiatrinen hoito Työmatkamenot TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Kodinhankinnat Vuokravakuus ja välityspalkkio Vaatemenot Jäännösverot Opintolainan korkomenot Päivähoitomenot ja elatusmaksut Lapsen tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuvat menot Hautausavustus Lähiomaisen muistotilaisuus Perhejuhlat Muuttomenot Lasten harrastusmenot Oleskelulupa, passi, viisumimaksu, kansalaisuushakemus, henkilöllisyystodistus Edunvalvontapalkkio ja maistraatin tilintarkastusmaksu Matkamenot työvoimapoliittiseen toimintaan osallistumisen ajalta OPISKELIJOIDEN AVUSTAMINEN Opintotuki tulona ASEVELVOLLISET JA SIVIILIPALVELUSTA SUORITTAVAT YRITTÄJÄT EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI

3 Toimeentulotukiasian käsittelyä ohjaavat seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 Laki toimeentulotuesta 1812/2005 Laki toimeentulotuesta 1202/2007 Hallintolaki 434/2003 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 221/2003 Henkilötietolaki 523/1999 Sosiaali- ja terveysministeriön Opas toimeentulotukilain soveltajille 4/2013 Suonenjoen kaupungin sosiaalilautakunnan hyväksymät ohjeet on tarkoitettu täydentämään ja tarkentamaan toimeentulotukilain säädöksiä ja sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukioppaan ohjeita sekä takaamaan kuntalaisille yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen toimeentulotukilakia sovellettaessa. Sosiaalilautakunnan antamia ohjeita ei kuitenkaan voi käyttää yksinomaisina päätöksen perusteluina eikä niillä voida sivuuttaa lain säännöksiä, vaan päätökset perustellaan toimeentulotukilain ja asetuksen asianmukaisilla kohdilla. Perustoimeentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen myöntämisestä päättävät vastuualueen sosiaalityöntekijät ja sosiaalityön palveluohjaajat. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä päättää johtava sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijöillä ja sosiaalityön palveluohjaajilla on oikeus myöntää käytettävissä olevien varojen puuttuessa kahden viikon toimeentulotuen perusosaa vastaava määrä ja maksusitoumus kiireellisiin lääkehankintoihin. Ohjeet astuvat voimaan

4 1 OIKEUS TOIMENTULOTUKEEN, TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA RAKENNE Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on toimeentulotukilain mukainen viimesijainen taloudellinen etuus, jonka tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen välttämätön toimeentulo ihmisarvoiseen elämiseen, antaa mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotukioikeus syntyy, jos henkilö tai perhe on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloaan ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, hänelle elatusvelvollisen huolenpidolla tai muulla tavalla. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloa turvaava etuus ja siitä syystä kaikki muut asiakkaan ensisijaiset mahdollisuudet (työ- ja yrittäjätulot) saada välttämätön toimeentulo on ensin aina selvitettävä sekä ohjattava ja neuvottava toimeentulotuen hakijat käyttämään ja hakemaan heille kuuluvia sosiaaliturvaetuuksia (esimerkiksi eläke, työttömyysetuudet, vakuutukset, sairauspäiväraha, lapsilisä, elatustuki/-apu, asumis- ja opintotuki). Hallintolaissa on mainittu hyvän hallinnon perusteina viranomaisen palveluperiaate ja neuvontavelvollisuus toimeentulotuen hakemiseen liittyvissä asioissa. Toimeentulotuki jaetaan valtion ja kunnan rahoittamaan perustoimeentulotukeen ja kunnan maksamaan täydentävään ja ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotukeen oikeuttavina menoina otetaan huomioon toimeentulotuen perusosan lisäksi kohtuulliset asumismenot, sähkö- ja kotivakuutusmenot, välttämättömät julkisen terveydenhuollon menot ja työmatkamenot. Täydentävä toimeentulotuki kattaa erityismenoiksi kutsuttavat menot: lasten päivähoitomenot, erityiset asumismenot sekä henkilön että perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Ehkäisevä toimeentulotuki on tarkoitettu henkilön ja perheen sosiaalisen turvallisuuden ja itsenäisen toimintakyvyn edistämiseen, ehkäisemään syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. 2 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA KÄSITTELY Toimeentulotukea haetaan pääsääntöisesti kirjallisesti tai suullisesti henkilökohtaisen käynnin yhteydessä viranomaisen luona. Hakemuksen voi uudistaa myös poikkeuksellisesti suullisesti puhelimitse. Tällöinkin asiakkaan on tarvittaessa toimitettava tuen tarpeen selvittämiseksi välttämättömät tositteet. Hakemuksesta on käytävä ilmi hakijan vaatimus perusteluineen. Toimeentulotuen hakijan on ilmoitettava ja esitettävä kaikki välttämättömät tiedot ja tositteet, jotka vaikuttavat toimeentulotukeen. Näitä tietoja ovat esimerkiksi tositteet tuloista ja muista kuin perusosaan kuuluvista menoista, päätökset ja maksutositteet muista sosiaaliturvaetuuksista, verotustiedot omaisuuden ja varallisuuden selvittämiseksi sekä hakijan kaikkien pankkitilien tiliotteet kahdelta edelliseltä kuukaudelta. Toimeentulotuen käsittelijällä on oikeus tarkistaa salassa pidettäviä tietoja viranomaisteitse ilman asiakkaan suostumusta (esim. Kelalta asumistukea, eläkkeitä, työttömyysetuutta tai opintososiaalisia etuuksia koskevia tietoja ja verotoimistosta vahvistetut verotiedot). Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan hylätä. Ensimmäistä kertaa sosiaalityöntekijän vastaanotolla asioivan on täytettävä toimeentulotukihakemus. 4

5 Toimeentulotuen hakemiseen liittyvissä asioissa voi asioida valtakirjalla. Uuden asiakkaan on aina todistettava henkilöllisyytensä esittämällä henkilöllisyystodistus. Ulkomaalaisen henkilön passi ja muut matkustusasiakirjat tarkistetaan hänen henkilöllisyytensä toteamiseksi sekä sen arvioimiseksi, onko hakijalla oikeutta toimeentulotukeen Suomessa. Asiakkaalle annetaan aina kirjallinen päätös. Toimeentulotukipäätöksen hakemus-osioon kirjataan kaikki ne asiat, joihin asiakas hakee toimeentulotukea. Päätöksessä otetaan kantaa kaikkiin hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin ja perustellaan asianomaisilla lainkohdilla. Myös osittain hylättyyn hakemukseen tehdään päätös perusteluineen. Kohtuullisuusharkinnan käyttö mainitaan ja perustellaan. Jos asiakkaalla on voimassa oleva myönteinen toimeentulotukipäätös, mutta jokin asiakkaan esittämä vaatimus hylätään, tehdään siitä erillinen päätös ja perustellaan se asianomaisilla lainkohdilla. Hakemus käsitellään ja ratkaistaan viivytyksettä seitsemän arkipäivän kuluessa, kiireellisissä tapauksissa joko samana tai seuraavana työpäivänä hakemuksen saapumisesta. Mikäli hakemusta on pyydetty täydentämään, ratkaisu toimeentulotuesta pyritään tekemään seitsemän työpäivän kuluessa lukien siitä päivästä, kun täydennetty hakemus tarvittavine liitteineen on saapunut sosiaalivirastoon. Asiakkaalle tehdään toimeentulotukilaskelma pääsääntöisesti kuukauden pituiselle ajanjaksolle. Toimeentulotukilaskelmaan merkitään asiakkaan tulot ja toimeentulotukeen oikeuttavat menot, joihin luetaan perusosa, varsinaiset asumismenot ynnä muut asumismenot, eli sähkö- ja kotivakuutusmenot, sekä terveydenhoitomenot. Menot kohdistetaan tietylle kuukaudelle laskujen eräpäivän tai ostopäivän mukaan. Toimeentulotukea ei pääsääntöisesti myönnetä takautuvasti. Takautuvaa toimeentulotukea voidaan myöntää perustellusta syystä vuokravelkaan tai muihin toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin, joihin asiakkaalla olisi ollut oikeus menojen syntyessä. Toimeentulotuen saajalle asetetun ilmoitusvelvollisuuden perusteella sosiaalitoimisto voi tarkistaa toimeentulotuen määrän maksamattomien toimeentulotukierien osalta. Tuki tarkistetaan, jos henkilön tai perheen olosuhteissa tai tuen tarpeessa tapahtuu muutoksia. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus tehdä oikaisuvaatimus Suonenjoen kaupungin sosiaalilautakunnalle. Päätöksen liitteenä on muutoksenhakuohje. Sosiaalilautakunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen. Asiakkaan tiedot kirjataan Suonenjoen kaupungin atk-järjestelmään. Asiakkaan on ilmoitettava muutokset henkilö-, perhe-, osoite- ja pankkiyhteystiedoissaan. Asiakkaalla on oikeus tarkistaa itseään koskevat tiedot edellä mainitusta järjestelmästä tulostettavasta otteesta maksutta kerran kalenterivuodessa. 3 OLESKELUKUNTA Toimeentulotukilain 14 mukaan toimeentulotuen myöntää pääsääntöisesti se kunta, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Henkilön tai perheen muuttaessa toiseen kuntaan päättää toimeentulotukeen oikeuttavista menoista se kunta, jossa henkilö tai perhe asuu sen kuukauden aikana, jolloin menot erääntyvät. Yleensä takuuvuokra ja muuttomenot käsitellään lähtökunnassa ja ensimmäinen vuokra tulokunnassa. Asiakkaan oikeutta toimeentulotukihakemuksen vireillepanoon Suonenjoen kaupungin sosiaalitoimistossa ei voida rajoittaa. Mikäli toimeentulotukihakemusta vastaanotettaessa tai toimeentulotukiasiaa käsiteltäessä kuitenkin käy ilmi, että toimeentulotuen käsittely kuuluu toiselle kunnalle toimeentulotukilain perusteella, siirretään asia tai hakemus liitteineen hallintolain mukaisesti toisen kunnan käsiteltäväksi viranomaisteitse ja tiedotetaan asiakkaalle siirrosta toisen kunnan käsittelyyn. 5

6 Suonenjoen kaupungin sosiaalitoimi huolehtii siitä, ettei Suonenjoella oleskeleva hakija jää vaille tarvitsemaansa toimeentulotukea sen vuoksi, että kunnat olisivat eri mieltä korvausvastuusta. Viime kädessä lopullisen kustannusvastuun ratkaisee hallinto-oikeus hallintoriita-asiana. Jos tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa hakemus tehdään. Tällöin kysymykseen tulevat lähinnä matkalipun myöntäminen varsinaiseen kotikuntaan tai mahdollisen maksusitoumuksen myöntäminen välttämättömiin terveydenhuolto- ja ravintohankintoihin. Niistä kiireellisistä terveydenhuoltomenoista, esimerkiksi poliklinikkamaksut, jotka erääntyvät maksettavaksi myöhemmin, toimeentulotukipäätöksen tekee se kunta, jossa hakija oleskelee vakinaisesti laskujen erääntyessä. Mikäli henkilö sijoitetaan palvelu- tai hoitokotiin kotikuntansa ulkopuolelle ja hän joutuu toimeentulotuen tarpeeseen, vastaa toimeentulotuen myöntämisestä hoito- tai palvelukodin sijaintikunta. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi satunnaiset terveydenhuoltomenot tai erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat täydentävän toimeentulotuen menot. Asumis- ja palvelumaksuista sekä säännöllisestä lääkityksestä aiheutuvista menoista vastaa sijoittajakunta toimeentulotukeen nähden ensisijaisen lainsäädännön perusteella. 4 HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT 4.1 Tulot Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotuen käsittelijälle kaikki ne tulotiedot, joita tarvitaan toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Toimeentulotuesta päätettäessä tarkistetaan hakijan kahden viimeisen kuukauden tiliotteet. Toimeentulotuen käsittelijä ohjaa asiakkaan hakemaan tälle kuuluvat ensisijaiset etuudet. Tuloilla tarkoitetaan kaikkia henkilön tai perheen käytettävissä olevia tuloja, verollisia tai verottomia, tulolähteestä riippumatta lukuun ottamatta alaikäisten lasten kesäansioita. Huomioon otettavia tuloja ovat palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset. Palkkatuloista tulee selvityksenä olla palkkaerittely, josta näkyvät rahapalkan lisäksi maksetut erilliskorvaukset ja luontaisetuudet sekä tehdyt palkanpidätykset. Kilometrikorvauksia ja työnantajan maksamia päivärahoja ei oteta huomioon tulona. Vastaavasti, mikäli kilometrikorvausta maksetaan, ei työmatkamenoja pidetä tukeen oikeuttavana menona. Myöskään muita työnantajan maksamia menokorvauksia ei oteta huomioon niiltä osin, kun ne korvaavat työntekijälle työstä aiheutuneita menoja. Palkasta maksetut palkkaennakot, asuntokorvaukset ja ostot, otetaan huomioon tulona. Ateriakorvaus sekä ateria- ja puhelinetu otetaan huomioon tulona, koska ravinto- ja puhelinmenot sisältyvät perusosaan. Autoetu otetaan huomioon kokonaisuudessaan tulona. Jos hakijan ansiotulo ei riitä hänen toimeentuloonsa, on ensisijaista luopua autoedusta ja ottaa etuus rahapalkkana oman toimeentulonsa turvaamiseksi. Toimeentulotukea hakevan henkilön tai perheen nettoansiotuloista vähennetään niin sanottuna etuoikeutettuna tulona 150 euroa kuukaudessa tulonsaajaa kohden. Jos asiakkaan tuloja ulosmitataan, otetaan huomioon ulosoton jälkeen tosiasiassa asiakkaalla käytettävissä oleva tulon osuus. Tämä edellyttää, että ulosotto on tehty suoraan tuloista, tai ulosottoviranomainen on vahvistanut asiakkaalle kirjallisen maksusuunnitelman, jonka mukaisesti velallinen lyhentää velkaansa ulosottoon. Jos Kela perii aiemmin liikaa maksamaansa etuutta suoraan jostain etuudesta, otetaan huomioon asiakkaalle tosiasiallisesti maksettava netto-osuus. Mikäli asiakas vapaaehtoisesti lyhentää ulosotossa olevaa velkaansa tai Kelan perimää asiakkaalle liikaa maksettua etuutta, suhtaudutaan lyhennykseen samalla tavoin kuin muihinkin velanhoitolyhennyksiin eikä sitä pidetä toimeentulotukeen oikeuttavana menona. 6

7 Jos toimeentulotuenhakija on velkajärjestelyssä, on hakijan esitettävä käräjäoikeuden maksuohjelma. Toimeentulotukipäätöstä tehtäessä velkajärjestelyssä vahvistettua maksuvaraa ei pidetä hakijan tai perheen toimeentuloon käytettävissä olevana tulona. Velkajärjestelyssä olevalle henkilölle tai perheelle toimeentulotuki pääsääntöisesti myönnetään vain äkillisiin suurehkoihin toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin. Mikäli velallisen maksukyky on maksuohjelman vahvistamisen jälkeen heikentynyt, ja hän on vaarassa jäädä ilman välttämätöntä toimeentuloa, ei velkajärjestelyä voida pitää esteenä tilapäisen toimeentulotuen myöntämiselle. Näissä tapauksissa velallinen ohjataan hakemaan maksuohjelman muuttamista. Mikäli toimeentulotuen tarve muodostuu pitkäaikaiseksi, ohjataan asiakas kääntymään ulosottoviranomaiseen puoleen sen selvittämiseksi, voidaanko ulosottomaksua pienentää tai voidaanko asiakkaalle myöntää vapaakuukausia. Asiakas ohjataan tarvittaessa talous- ja velkaneuvonnan piiriin. Tuloina otetaan myös huomioon kaikki hakijan muilta henkilöiltä tai tahoilta saadut avustukset ja suoritukset. Vähäisiksi katsottavat satunnaiset avustukset ja tulot sekä veronpalautukset otetaan huomioon yksinasuville 70 /kk ja perheille 140 /kk ylittävältä osalta. Mikäli ennakkoveron palautus ulosmitataan, sitä ei käsitellä tulona. Tällöin asiakkaan on kuitenkin esitettävä ulosmittauksesta todistus. Pikavippeihin suhtaudutaan samoin, kuin pankista nostettuihin pankki- tai luottokorttiluottoihin, niitä ei katsota tuloksi. Sen sijaan pelitulot ja voitot huomioidaan tulona toimeentulotukilaskelmassa edellä mainitun ohjeen mukaisesti. Yli 65-vuotiaille voidaan säästöistä ja omaisuudesta jättää huomioon ottamatta Toimeentulotukilain 11 :ssä on lueteltu ne tulot, joita ei oteta huomioon toimeentulotukea käsiteltäessä. Mikäli toimeentulotuen hakijalla on alaikäinen opintotukea saava lapsi, joka on laskelman perusosassa mukana, tällöin hänen opintotukensa katsotaan hakijalle tuloksi. 4.2 Omaisuus ja varallisuus Toimeentulotukilain 12 :ssä säädetään varojen ottamisesta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Helposti realisoitavissa oleva omaisuus, kuten pankkitalletukset, arvopaperit, osakkeet ja osuudet, puhelinosake, otetaan huomioon käytettävissä olevana varallisuutena. Mikäli asiakkaalla ei ole omaisuudesta tuloja käytettävissään, myönnetään hänelle toimeentulotukea siihen saakka, kunnes omaisuuden realisointiarvo on tiedossa. Vaikeammin realisoitavissa olevan varallisuuden, kuten vapaa-ajan asunnon tai maa- ja metsäomaisuuden, realisoimiseen annetaan aikaa korkeintaan 3 kk, jolle ajalle toimeentulotukea voidaan myöntää. Mikäli toimeentulotuen tarve muodostuu yli kolmen kuukauden mittaiseksi, tehdään varallisuudesta perintä. Omaisuuden myyntituloista otetaan huomioon vain velkojen tai muiden menojen jälkeen jäävä tulo. Hakemus voidaan hylätä toistuvasti käytettävissä olevan varallisuuden perusteella. Myös lapsen tilille säästetyt varat voidaan ottaa tulona huomioon toimeentulotukilaskelmassa. 4.3 Tulojen jaksottaminen Mikäli asiakas on saanut jonkin suuren kertakorvauksen (palkan, erorahan, yritystulon, veronpalautuksen, sosiaalietuuden yms.), lasketaan normilaskelma kyseisen tulon saamisesta alkaen enintään kahdelle kuukaudelle. Palkansaajalle toimeentulotuen käsittely aloitetaan viimeisestä palkkapäivästä, tai mikäli kysymyksessä on kahden viikon välein maksettava palkka, viimeistä edellisestä palkanmaksupäivästä. Mikäli asiakas saa huomattavan summan (yli 2000 ), kuten perinnön, omaisuuden myyntituloja tms., voidaan tuloylijäämää siirtää pidempään kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Eläkeläisille tai muille säännöllisistä tuloa saaville, jotka hakevat tilapäistä toimeentulotukea esimerkiksi sairausmenoihin, tehdään kahden kuukauden laskelma, jossa kyseinen meno otetaan huomioon. Työttömyyspäiväraha maksetaan yleensä siten, että ensimmäinen erä suoritetaan kahden viikon työttömyysjaksolta (10 pvältä) ja tämän jälkeen päivärahat maksetaan neljän viikon jaksoissa. 7

8 Kalenterikuukauden aikana maksettu päiväraha perustuu useimmiten 20 päivän perusteella laskettuun päivärahan määrään (4x5pv=20pvä). Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömän osalta vuoden aikana on kuitenkin yksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana hänelle maksetaan kaksi 20 päivän päivärahasuoritusta. Tosiasiallisesti päivärahoja maksetaan siis 21,5, päivältä kalenterikuukautta kohden. Toimeentulotukilaskelmaa tehtäessä otetaan siis työttömyyspäiväraha huomioon 21,5 päivän mukaisesti tietyn ehdon täyttymisen jälkeen. Kertoimen 21,5 käyttö aloitetaan sen jälkeen, kun asiakkaalle on maksettu kaksi täysimääräistä työttömyysturvan suoritusta saman kuukauden aikana toimeentulotukiasiakkaana ollessaan. Kertoimen käyttöä jatketaan johdonmukaisesti toimeentulotukiasiakkuuden aikana. Kuitenkin työttömyyden alkaessa, ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan muuttuessa Kelan maksamaksi peruspäivärahaksi tai työmarkkinatueksi tai sairauspäivärahaksi, työttömyyden päättyessä tai asiakkaan saadessa soviteltua työttömyyspäivärahaa, otetaan laskelmassa tulona huomioon tosiasiallisesti maksetut työttömyyspäivärahat. 4.4 Jälkikäteen ilmenevät tulot Jälkikäteen ilmenevät ansiotulot tai muut tulot otetaan huomioon seuraavan kahden kuukauden aikana kokonaisuudessaan, ellei sitä voida pitää kohtuuttomana. Jälkikäteen ei kuitenkaan oteta huomioon vähäisiä yksityisiä avustuksia tai muita tuloja, elleivät ne tosiasiallisesti ole hakijan käytettävissä sen kuukauden aikana, jolle toimeentulotuesta tehdään päätös. 5 PERUSTOIMEENTULOTUKEEN OIKEUTTAVAT MENOT 5.1 Perusosa Toimeentulotukilaskelmassa oleva perusosa sisältää ravinto- ja vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisiomaksusta, puhelimen käytöstä sekä harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot ynnä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosan suuruus tarkistetaan vuosittain siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa säädetään. Perusosaa voidaan sosiaalityöntekijän harkinnalla alentaa määräajaksi enintään kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan, jos toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi, kieltäytyy tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, aktivointisuunnitelman laatimisesta tai muutoin toiminnallaan aiheuttaa, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä voida hakijalle tarjota. Perusosaa voidaan alentaa ensin 20 prosenttia, ja jos asiakas on toistuvasti menetellyt edellä kuvatun tavoin, tapauskohtaisesti alentaa 40 prosenttia. Toimeentulotukilain 10 :ään sisältyy erityissäännös: Alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä ao. henkilön ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa toimintasuunnitelma asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Laitoksessa (esimerkiksi vankilassa tai sairaalassa) olevien toimeentulotukilaskelmassa käytetään perusosan sijasta sosiaali- ja terveysministeriön vuosittain vahvistamaa laitoshoidon tai asiakasmaksupäätöksen käyttövaraa (v /kk). 5.2 Vankien käyttövara Vankien toimeentulotuen kuukausittaisen perusosan sijalla käytetään laitoshoidon käyttövaraa. Vangin tuloiksi otetaan vangin mahdolliset tulot, kuten vankilasta saatava työ- ja toimintakorvaus tai käyttöraha sekä vangin varat ja yksityiset tilillepanot. 5.3 Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenojen huomioonottamisen tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön tai perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko 8

9 suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Kunnilla on siten oikeus harkita tarpeellisten asumismenojen suuruutta. Kohtuulliset asumismenot otetaan huomioon todellisen suuruisina pääsääntöisesti kuukausittain riippumatta siitä, onko vuokra-asunto vuokrattu yksityiseltä tai valtion rahoitusta asuntotuotantoon saaneelta taholta. Suonenjoella vuoden 2014 lopussa tavallisten ARA-kohteiden keskivuokra on 8,77 e/m 2. Alle asukkaan kunnissa ARA-kohteiden vuokrat vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä olivat keskimäärin 9,15 e/m 2. Vastaavat vuokrat vapaarahoitteisissa asunnoissa olivat 8,88 /m 2. Vuodelle 2015 Suonenjoen ARAkohteiden vuokriin on tulossa 2,55 % korotus. Suonenjoen kaupungin omistamien vuokra-asuntojen vuokra vuoden 2014 huhtikuun alusta on ollut keskimäärin 6,08 e/m² ja maaliskuusta 2015 alkaen uusi neliöhinta on 6,19 e neliöltä. Kohtuullisina vuokramenoina kuukaudessa pidetään vuokria asukasluvun mukaan seuraavan taulukon mukaisesti: 1 henkilö henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä tai enemmän, lisätään 50 /henkilö Mikäli asumismenot ylittävät edellä mainitut summat tai asunto on kohtuuttoman suuri ja kallis (esimerkiksi kolmen huoneen asunto yksinasuvalle) ja tuen tarve on pitkäaikainen, asumismenot otetaan huomioon kolmen kuukauden ajan todellisen suuruisina. Asumismenot voidaan ottaa huomioon kokonaisuudessaan kolmen kuukauden jälkeenkin niin kauan kuin edullisempi asunto on löytynyt, mikäli asiakas todistettavasti on hakenut kohtuuvuokraista asuntoa tai pienempää asuntoa (esimerkiksi Kiinteistö Oy Suonenjoen Vuokratalot) ilman kaupunginosaan tai asunnon varusteluun kohdistuvia rajoituksia. Asiakkaan on tällöin oltava valmis ottamaan tarjottu asunto vastaan. Mikäli asiakas on asettanut vuokra-asunnon hakemiselle edellä mainittuja rajoituksia tai ei ole aktiivisesti hakenut huokeampaa asuntoa, kohtuullistetaan vuokra kolmen kuukauden määräajan jälkeen. Mikäli asiakas on jo toimeentulotukiasiakkaana ja asuu näiden toimeentulotuen soveltamisohjeiden voimaantullessa kalliimmassa asunnossa kuin edellisessä taulukossa kohtuullisiksi määritellyt vuokramenot ovat, annetaan asiakkaalle kuuden kuukauden (6 kk) määräaika, jona vuokra otetaan huomioon kokonaisuudessaan. Asiakkaan edellytetään hakevan asuntoa ilman edellä mainittuja rajoituksia Kiinteistö Oy Suonenjoen Vuokrataloilta tai yksityiseltä vuokranantajalta. Jos asiakas toimeentulotukiasiakkuuden aikana muuttaa ilman perusteltua syytä kohtuuvuokraisesta asunnosta asumismenoiltaan kalliimpaan asuntoon, eikä muutolle ole esitetty hyväksyttävää syytä (esimerkiksi häätö, terveydelliset syyt, lisätilan tarve), kohtuullistetaan vuokramenot välittömästi toimeentulotukilaskelmassa edellä esitetyn taulukon mukaisesti. Eläkeläisten asumistuen rajat ovat väljemmät. Vanhusten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten osalta voidaan poiketa edellä mainitusta vuokramenojen kohtuullisuusharkinnasta ja hyväksyä vuokramenot todellisina. Omaisten keskenään tekemä vuokrasopimus on pätevä, jos asutaan eri asunnoissa. Jos ei ole omaa sisäänkäyntiä, keittiötä ja kylpyhuonetta, kyseessä ei ole erillään asuminen, vaan kotona asuminen. Vanhempiensa luona asuville nuorille voidaan ottaa asumismenot huomioon silloin, kun nuori itse on todistettavasti aikaisemmin maksanut asumismenoistaan vanhemmilleen ja hänellä on ollut siihen myös taloudelliset mahdollisuudet. Pelkkä ravintomenojen maksaminen kotiin ei vielä edellytä, että asumismenot otettaisiin huomioon, koska ravintomenot sisältyvät toimeentulotukilaskelman perusosaan. Jos asumismenot otetaan huomioon, lasketaan nuorelle korkeintaan pääluvun mukainen osuus asumismenoista. Asumismenojen maksamisen tulee todentua tiliotteelta. Asunto- ja remonttilainan korkoja ei huomioida lapselle menona. Asuinirtaimiston varastoimisesta aiheutuvia menoja voidaan ottaa huomioon korkeintaan kolmen kuukauden ajalta. 9

10 Vankien vuokramenot vapausrangaistuksen aikana otetaan huomioon korkeintaan kolmen kuukauden ajalta. Tällöin on otettava huomioon vankien oma mahdollisuus osallistua vuokranmaksuun vankilassa ansaitsemillaan työtuloilla. 5.4 Muut asumismenot Mikäli vesimaksut eivät sisälly vuokramenoihin, otetaan ne huomioon toimeentulotukilaskelmassa erikseen. Saunamaksut kuuluvat perusosan sisältämiin henkilökohtaisiin hygieniamenoihin. Autopaikkamaksut eivät ole toimeentulotuella korvattavia menoja. Vuokra-asunnossa yksinasuvalla menona hyväksytään vain yhden henkilön vesi- ja sähköennakot. Kohtuulliset, menona hyväksyttävät kuukausittaiset ennakkomaksujen summat ovat: sähköennakko 30e/kk/hklö ja vesiennakko 25e/kk/hklö. Kohtuullinen vedenkulutus on n. 50 m3/hklö/vuosi. Sähkö- ja lämmitysmenot, omakotitalon palovakuutus-, jäte-, tie- ja nuohousmaksut, kiinteistövero, kotivakuutus, tontinvuokra, aurausmenot yms. otetaan huomioon täysimääräisinä laskujen erääntymiskuukautena, silloin kun asiakas on oikeutettu toimeentulotukeen säännöllisesti kuukausittain tai jaksotettuna kuukausittaisena menona silloin kun asiakas asioi vain satunnaisesti. Lämmitysmenoihin voidaan polttopuihin myöntää avustus määräajoin. Polttopuun käytöstä aiheutuvat menot korvataan Suonenjoen alueen sekapilkkeen hintatason mukaisesti. Kohtuulliseksi katsottavan sekapilkkeen hinta on noin 40 kuutiolta. Avustuksena voidaan myöntää enintään 10 kuutiota sekapilkettä/vuosi. Muina omistusasunnon menoina otetaan huomioon hoitovastike, kunnossapitomenot ja taloyhtiön perusparannuksesta johtuvat ylimääräiset yhtiövastikkeet tai sitä varten otettujen lainojen korkokulut. Asuntolainan korkomenot korvataan todellisen suuruisena. Toimeentulotuen tarpeen muodostuessa pitkäaikaiseksi (yli 6 kk) joudutaan harkitsemaan, onko asunnon säilyttäminen realistista ja tarkoituksenmukaista asiakkaan tulotaso ja asuntolainan suuruus sekä muut asumismenot huomioon ottaen. Asiakas ohjataan tarpeen vaatiessa järjestelemään asuntovelkansa oman maksukykynsä mukaiseksi. Kotivakuutuksesta korvataan kohtuullinen koti-, oikeusturva- ja vastuuvakuutus. Vakuutuskirja on pyydettäessä esitettävä. Asumisoikeusasunnon ja osaomistusasunnon asumismenoihin sovelletaan samoja kohtuullisuusperiaatteita kuin vuokra-asuntojen vuokriin. Mikäli toimeentulotuen hakija ilmoittaa osoitteekseen Poste Restante, tulee hänen antaa kirjallisesti selvitys, missä ja kenen luona tosiasiassa oleskelee. Toimeentulotukilaskelmassa menona hyväksytään yhteisasujan perusosa. 5.5 Asumispalveluyksikössä asuvat Kunnan järjestämässä palveluasumisessa asiakasmaksun perimättä jättäminen tai alentaminen on toimeentulotukeen nähden ensisijainen keino. Toimeentulotukiasiakkaan palveluasumisen menot voidaan ottaa huomioon toimeentulotuessa. Jos palveluasumismaksu sisältää ateriakuluja, niin hakijan tuloksi lasketaan perusosan ateriaosuus 49%. Tällöin palvelusasumismaksu huomioidaan kokonaisuudessaan menona. Palveluyksikössä asuville hoitotuki lasketaan yleensä kattamaan hoitomaksua. Tämän vuoksi palveluyksikössä asuville hoitotuesta lasketaan 15% ja sen ylittävältä osalta terveydenhuoltomenot otetaan menona huomioon toimeentulotukilaskelmassa. Asiakkaan asumisestaan maksamat kustannukset, esimerkiksi vuokra, vastike, taloussähkö ja kotivakuutus, otetaan huomioon muina perusmenoina. 10

11 5.6 Terveydenhuoltomenot Toimeentulotuen hakijan edellytetään käyttävän julkisia terveydenhuollon palveluja. Yksityisistä terveydenhuollon palveluista aiheutuneet kustannukset voidaan ottaa huomioon silloin, kun erikoishoidon tarpeellisuus, hoidon kiireellisyys tai jatkuva hoitosuhde sitä perustellusti edellyttävät. Hoidon tarpeellisuuden ja sen eri vaihtoehdot arvioi julkisen terveydenhuollon ammattihenkilökunta. Terveydenhuoltomenona korvataan terveyskeskus-, sairaala- ja poliklinikkamaksut. Jos sairaalassaolo kestää yli 14 vuorokautta, otetaan toimeentulotukilaskelmassa huomioon koko sairaalassaolon ajalta tulona sosiaali- ja terveysministeriön vuosittain vahvistaman perusosan mukainen ateriaetu (49 prosenttia täydestä perusosasta eli v ,93 /vrk). Yli kolme kuukautta kestäneen sairaalassaolon jälkeen perusosa korvataan käyttövaralla (v /kk). Vastaavasti ateriaetua ei tällöin enää lasketa tuloksi. Peruuttamatta jääneitä käyntimaksuja ei korvata. Apuvälineitä ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukena, vaan asiakas voi hakea tarvitsemansa apuvälineet terveyskeskuksen kuntoutuksen apuvälinepalveluista Lääkemenot Lääkemenoina korvataan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon lääkärin sairauden hoitoon määräämät lääkkeet. Toimeentulotukena korvataan vain lain lääkevaihdosta nojalla apteekin vaihtamasta Lääkelaitoksen luettelon mukaisesta vaihtokelpoisesta lääkkeestä edullisin valmiste paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Ilman lääkemääräystä hankitut lääkkeet ja hoitotarvikkeet sisältyvät perusosaan. Harvemmin asioiville myönnetään maksusitoumus lääkärin määräämiin lääkkeisiin 1kk:n annoksiin. Ehkäisypillerit ja muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet korvataan toimeentulotukeen oikeuttavina menoina. Erektionhoitolääkkeet hyväksytään menoksi Kelan hyväksymään perussairauden hoitoon siinä tapauksessa, että lääkkeen määrännyt hoitava lääkäri on perustellut lääkemääräyksessä lääkkeen tarpeellisuuden potilaan hoidossa. Asiakkaan on esitettävä hoitavan lääkärin lausunto. Samoin menetellään laihdutus- ja tupakanvieroituslääkkeiden kohdalla. Hedelmöityshoidon julkisen terveydenhuollon kustannukset otetaan huomioon toimeentulotukeen oikeuttavana menona. Jos asiakkaalle on määrätty kallista syöpälääkettä tai muuta Kelan korvauksen ulkopuolelle jäävää lääkitystä, tällöin selvitetään asiakkaan omalääkärin kanssa lääkkeiden välttämättömyys tai vaihtoehtoisen lääkkeen mahdollisuus Hammashoito Hammashoidosta korvataan ainoastaan Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän suun terveydenhuollon omana toimintanaan tai ostopalveluna järjestämästä ja välttämättömäksi arvioimasta hammashoidosta aiheutuvat menot. Laajemmasta hammashoidosta on toimitettava kustannusarvio. Proteesien katsotaan kuuluvan hammashoitoon. Mikäli asiakkaalla ei ole kuukausittaista oikeutta toimeentulotukeen, vaan hän hakee tilapäisesti toimeentulotukea hammashoitoon, lasketaan hänelle kahden kuukauden normilaskelma, johon sisällytetään hammashoidon kokonaismeno Silmälasit Silmälasien hankinnan tulee olla välttämättömään tarpeeseen perustuva. 11

12 Silmälaseihin myönnetään toimeentulotukea maksusitoumuksena Suonenjoen optikkoliikkeiden sosiaalitoimelle antaman tarjouksen mukaisesti, mikäli asiakkaalla on säännöllinen toimeentulotukioikeus. Toimeentulotukea ei myönnetä värjäykseen, fototrooppisiin linsseihin tai linssipinnoitteisiin, ellei silmälääkäri ole tätä erityisesti määrännyt. Silmälääkärin palkkio otetaan huomioon tarvittaessa toimeentulotukeen oikeuttavana menona. Mikäli asiakkaalla ei ole kuukausittaista oikeutta toimeentulotukeen, vaan hän hakee tilapäisesti toimeentulotukea vain silmälaseihin, lasketaan hänelle kahden kuukauden normilaskelma, johon sisällytetään menoksi optikkoliikkeiden sosiaalitoimelle antaman tarjouksen mukainen hinta. Asiakasta ei voida velvoittaa asioimaan tietyssä optikkoliikkeessä. Mikäli asiakas haluaa asioida jossakin toisessa liikkeessä, noudatetaan toimeentulotuesta päätettäessä kuitenkin Suonenjoen optikkoliikkeiden tarjoamia sopimushintoja. Asiakkaan on toimitettava hankintapaikaksi valitsemastaan optikkoliikkeestä kustannusarvio, jota käytetään toimeentulotukilaskelmassa. Piilolasit voidaan hyväksyä vaihtoehtoisina, jos siihen on olemassa terveydelliset perusteet. Piilolasien nesteet sisältyvät perusosaan. Silmälaseihin voidaan myöntää toimeentulotukea 3 vuoden välein. Lasten silmälasien kohdalla tarve arvioidaan erikseen Fysioterapia Fysioterapiasta korvataan ainoastaan Sisä-Savon terveydenhuollon Kuntayhtymän terveyskeskuksen kuntoutuksen omana tai ostopalveluna järjestämästä hoidosta aiheutuvat menot. Yksityisen fysioterapian menoista korvataan enintään 5-10 käyntikertaa silloin, kun hakija on kuntoutumassa ansiotyöhön. Muutoin yksityisen fysioterapian käyntejä ei korvata Diabetes Diabeetikon jalkahoitoihin voidaan myöntää toimeentulotukea max 5krt/vuodessa, mikäli kyseessä on pitkäaikainen ja säännöllinen toimeentulotukiasiakkuus Hoitotuki Pääsääntöisesti hoitotukea ja hoitotukea koskevasta sairaudesta johtuvia menoja ei huomioida toimeentulotukea myönnettäessä (paitsi hammashoitokulut ja silmälaseista aiheutuvat kustannukset). Ylijäävää hoitotukea ei oteta huomioon tulona, sen sijaan hoitotuen ylittävät terveydenhuoltomenot otetaan huomioon menoina. Tarvittaessa pyydetään toimittamaan Kelan hoitotukihakemus, lääkärintodistus ja päätös hoitotuesta Kotihoidon menot Kotihoitomaksun alentaminen on ensisijainen toimeentulotukeen nähden. Mikäli asiakkaalla on säännöllinen toimeentulotukioikeus, kotihoidosta aiheutuvia menoja ei merkitä toimeentulotukilaskelmaan menona, vaan asiakasta ohjataan hakemaan näiden maksujen alentamista tai poistamista kokonaan. Mikäli henkilö asioi vain satunnaisesti, kotihoitomenot voidaan hyväksyä perustoimeentulotukeen oikeuttavana menona Psykiatrinen hoito Mikäli toimeentulotukeen oikeutetulla on oikeus saada psykoterapiaa Kelan kustantamana kuntoutuksena, voidaan psykoterapian omavastuuosuuteen myöntää toimeentulotukea. Mikäli psykoterapian tarve jatkuu 12

13 vielä sen jälkeen kun Kelan myöntämä kuntoutus loppuu, tulee asiakkaan keskustella lähetteestä Kuopion psykiatrian keskukseen. Mikäli asiakkaalla ei ole mahdollisuutta saada Kelan kuntoutusta varten tarvittavaa lausuntoa julkisen terveydenhuollon lääkäriltä, voidaan lausuntoa varten tarvittava yksityisellä psykiatrilla käynti korvata toimeentulotukeen oikeuttavana menona. 5.7 Työmatkamenot Työmatkamenot korvataan edullisimman matkustustavan mukaan. Oman kulkuneuvon käytöstä aiheutuvia menoja voidaan ottaa huomioon 0,10 /km silloin, kun oman kulkuneuvon käyttö työmatkoilla on välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi. Toimeentulotuen hakijan on haettava ennakonpidätyksen alentamista työmatkakulujen vuoksi. 6 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Toimeentulotuesta annetun lain 7 c :n (1281/2005) mukaan täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot 2) muut kuin 7 a ja 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot, sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä tarpeita. Harkittaessa menon huomioon ottamista täydentävänä toimeentulotukena kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, auttaako tuki asiakasta työllistymään, saamaan ammatin tai edistääkö tuki muutoin hakijan tai perheen toimeentulon turvaamista tai itsenäistä suoriutumista. 6.1 Kodinhankinnat Toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömiin kodinhankintoihin kuten sänkyyn, patjaan, vuodevaatteisiin, pöytään, tuoleihin, valaisimiin sekä astioihin. Avustusta myöntää seuraavan taulukon mukaisesti: Hankintojen enimmäishinnat: pöytä ja tuolit 135 sänky ja patja/runkopatja 150 parisänky ja patja 240 patja 40 pinnasänky 79 lastensänky 89 lastenvaunut 135 rattaat 50 kaksosten rattaat 300 yhdistelmävaunut 300 jääkaappi 100, ellei sisälly keittiön kalustukseen pesukone 200, mikäli taloyhtiössä ei ole pesutupaa, lapsiperheelle pölynimuri 50 13

14 6.2 Vuokravakuus ja välityspalkkio Vakuusmaksu voidaan ottaa huomioon toimeentulotuessa, mikäli asiakkaalla on toimeentulotukeen kuukausittainen oikeus ja muutto on välttämätön. Perusteltuja syitä ovat: perhekoon muutos, muutto kokonaiskustannuksiltaan edullisempaan asuntoon, homevaurioiset /asumiskelvottomat asunnot, vuokranantaja myy asunnon/irtisanoo asunnon, asunnon peruskorjaus, terveydelliset syyt (lääkärintodistus esitettävä). Vuokravakuutena voidaan hyväksyä pääasiassa yhden kuukauden kohtuullista vuokraa vastaava vakuus. Vuokravakuuden tarpeesta on esitettävä asukkaaksi hyväksymisilmoitus, vuokrasopimus tai muu luotettava asiakirja. Vuokravakuus myönnetään pääsääntöisesti yhden kerran. Mikäli vuokravakuus myönnetään Suonenjoen ulkopuolella sijaitsevaan asuntoon, kirjallinen vuokravakuussitoumus on voimassa pääsääntöisesti enintään kolme kuukautta vuokrasuhteen alkamispäivästä. Mikäli hakija muuttaa Suonenjoelle toiselta paikkakunnalta ja hän on saanut lähtökunnasta vuokravakuuden esim. kolmeksi kuukaudeksi, vuokravakuuden jatkopäätöstä tehtäessä asiakkaan tilanne tulee selvittää tarkoin. Mikäli hakijalla on jäänyt maksamattomia vuokria jo hänelle myönnetyn vuokravakuuden ajalta, uusi vuokravakuuspäätös tehdään pääsääntöisesti kielteisenä. Hakija on tällöin itse vaarantanut asumisensa jättämällä vuokria maksamatta. Asunnonvälityspalkkioon ei myönnetä toimeentulotukea. Itsenäistyville, vanhempien luota pois muuttaville nuorille ei pääsääntöisesti myönnetä vuokravakuutta, koska nuoren asuminen on kuitenkin turvattu kotona. Vakuuden myöntäminen harkitaan tapauskohtaisesti. 6.3 Vaatemenot Vaatteiden hankinnan ja niiden huollon katsotaan sisältyvän perusosaan. Romaninaisen hameeseen voidaan myöntää avustusta joka toinen vuosi. Hameen hinta (max 460 ) lasketaan kahden kuukauden toimeentulotukilaskelmaan ja toimeentulotukea hameeseen myönnetään laskelman mukaisen vajeen verran. Summa myönnetään maksusitoumuksena ompelijalle. Muut romaniväestön vaatehankinnat sisältyvät perusosaan. 6.4 Jäännösverot Jäännösverot eivät ole toimeentulotukeen oikeuttava meno. Vapautuksen hakeminen ja lykkäyksen anominen ovat ensisijaisia keinoja. 6.5 Opintolainan korkomenot Opintolainan korkomenoihin on korkoavustusta ensisijaisesti haettava Kelalta. Kelan korkoavustuksesta on esitettävä päätös. Mikäli asiakas ei voi saada Kelan korkoavustusta, otetaan opintolainan korot huomioon laskelmassa. 6.6 Päivähoitomenot ja elatusmaksut Päivähoidon asiakasmaksut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaisia henkilön maksukyvyn mukaan määräytyviä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksuja, jotka on jätettävä perimättä tai niitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Maksun alentaminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Päivähoitomenot voidaan hyväksyä toimeentulotuen laskelmaan tilapäisesti. Mikäli asiakkaan toimeentulotuen tarve on jatkuva, ohjataan asiakasta hakemaan asiakasmaksulain mukaista vapautusta päivähoitomaksuista. Yksityisen päivähoidon maksu voidaan ottaa 14

15 huomioon toimeentulotukilaskelmassa vain tilapäisesti ja asiakasta on ohjattava hakemaan kunnallista päivähoitopaikkaa. Koululaisten iltapäiväkerhojen maksut otetaan huomioon toimeentulotukeen oikeuttavana menona. Ensisijaisesti niistä on kuitenkin haettava maksuvapautusta. Lapselle maksettavaan elatusapuun ei myönnetä toimeentulotukea. Maksettu elatusapu voidaan kuitenkin ottaa tilapäisesti menona huomioon. Mikäli asiakkaan toimeentulotuen tarve muodostuu pitkäaikaiseksi, on elatusvelvollisen haettava elatusmaksun alentamista ja lapsen lähivanhemman elatustukea. 6.7 Lapsen tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuvat menot Lapsen tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuviin menoihin voidaan toimeentulotukea myöntää sen mukaisesti, kun sosiaalilautakunnan vahvistamassa sopimuksessa on tapaamisista sovittu tai tuomioistuimen päätöksessä määrätty. Pääsääntöisesti lapsen tapaamiset korvataan korkeintaan joka toiselta viikonlopulta. Loma-aikoina lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen, kesälomalla pääsääntöisesti korkeintaan kaksi viikkoa. Muista lomista maksetaan korvaukset luonapidosta vanhempien keskinäisen sopimuksen mukaisesti. Menoina otetaan huomioon lapsen ruokarahaa (49 % perusosasta) vastaava summa siltä ajalta, kun lapsi on hakijan luona. Lapsen luonapidosta on asiakkaan esitettävä myös toisen vanhemman allekirjoittama selvitys. Menoina otetaan myös huomioon puolet lapsen kohtuullisista kotimaan matkustusmenoista tapaamispaikkakunnalle. Oman auton käytöstä korvataan samoin, kun työmatkamenojen kohdalla 0,10 /km. 6.8 Hautausavustus Hautausavustushakemus on tehtävä kirjallisesti omaisuuden ja varallisuuden selvittämiseksi. Toimeentulotuen käsittely lähtee vainajan taloudellisesta asemasta, ja päätös ja laskelma tehdään vainajalle. Hautausmenoihin myönnetään toimeentulotukea silloin, kun kuolinpesä on varaton. Avustus myönnetään Suonenjoen kaupungin hautaustoimistojen sosiaalitoimelle antamien tarjousten mukaisesti. Seurakunnan kulut (hautapaikkamaksu ja hautausmaksu) otetaan menona huomioon Suonenjoen seurakunnan hintojen mukaisesti kokonaisuudessaan, lukuun ottamatta muistotilaisuuden järjestämiskuluja. Lisäksi menona huomioidaan vain välttämättömät kuljetukset. Jos hautaus tapahtuu toiselle paikkakunnalle, vastaavat omaiset itse kuljetuskustannuksista. Kuolinpesän varat otetaan huomioon hautausavustusta myönnettäessä, samoin lesken tulot ja varat (ei avopuolison tuloja ja varoja). Tällöin laskelma tehdään perheelle siten, että lesken tulot ja menot huomioidaan normaalisti laskelmaan ja vainajan perusosa kuolinpäivään saakka. Vainajan tuloja ei laskelmaan huomioida, mikäli ne sisältyvät kuolinpäivän saldoon. Kuolinpäivän saldo huomioidaan laskelmaan. Selvityksenä on esitettävä perukirja ja mahdolliset vainajan vakuutukset. Hautausavustus voidaan tarvittaessa myöntää ennen kuin perukirja on käytettävissä. Tällöin laskelmassa tuloksi otetaan vainajan kuolinpäivänä pankkitileillä olleet varat ja tehdään perintä mahdollisista kuolinpesän varoista. Tilillä olevia varoja tarkastettaessa tulee huomioida mahdollisesti myöhemmin maksettavat tai palautettavat eläkkeet. Maksamattomia laskuja, esimerkiksi sairaalalaskuja, ei oteta huomioon laskelmassa, vaan ne jäävät kuolinpesän maksettavaksi, tai mikäli kuolinpesä on varaton, kuolinpesän veloiksi. Mikäli vainajalla on ollut realisoitavissa olevaa varallisuutta, voidaan hakemus hautausmenoihin hylätä vainajan varallisuuden perusteella tai vaihtoehtoisesti tehdään perintä kuolinpesän varoista. 6.9 Lähiomaisen muistotilaisuus Lähiomaisten (vanhemmat, sisarukset, puoliso, lapset ja isovanhemmat) hautajaisiin osallistumista varten voidaan myöntää toimeentulotukena kukkavihkon hankintaan korkeintaan 50. Pitkään toimeentulotukiasiakkaana olleelle voidaan lisäksi myöntää avustusta hautajaisvaatteisiin

16 6.10 Perhejuhlat Perhejuhlien (ristiäiset, rippijuhla, valmistumisjuhla, häät) järjestämiseen voidaan pitkään toimeentulotuen varassa eläneelle henkilölle tai perheelle myöntää enintään Muuttomenot Mikäli henkilöllä tai perheellä on säännöllinen toimeentulotukioikeus, Suonenjoen kaupungin sisällä tapahtuviin muuttoihin voidaan myöntää yksinasuvalle henkilölle enintään 100 ja perheelle 200. Muuttomenot huomioidaan toteutuneiden/todellisten kustannusten mukaan. Polttoainekuluja huomioidaan 0,10 /km. Apumiesten kustannukset muutoissa hyväksytään vain perustelluista syistä (esimerkiksi vanhukset ja liikuntarajoitteiset). Lähialueelle (Suonenjoen ympäristökunnat) tapahtuviin muuttoihin hyväksytään toimeentulotukeen oikeuttavana menona yksinasuvalle korkeintaan 125 ja perheelle korkeintaan 250. Muutto muualle Suomeen voidaan korvata halvimman vaihtoehdon mukaan. Muuttoavustus myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumuksena Lasten harrastusmenot Pitkäaikaisen toimeentulotukioikeuden perusteella tai lastensuojelullisista syistä voidaan perheelle myöntää toimeentulotukea lasten harrastusmenoihin seuraavasti: suksipaketti enintään 100 luistimet enintään 50 polkupyörä enintään 100 Yhteensä lasten harrastusmenoihin voidaan myöntää tukea harkinnan mukaan korkeintaan 150 /vuosi Oleskelulupa, passi, viisumimaksu, kansalaisuushakemus, henkilöllisyystodistus Oleskeluluvan, passin ja viisumin uusiminen hyväksytään maahanmuuttajille, pakolaisille ja paluumuuttajille toimeentulotukeen oikeuttavina erityismenoina kokonaan. Muiden ulkomaalaisten oleskelulupa- ja passimaksuja ei oteta huomioon. Myönteisen kansalaisuuspäätöksen lunastamisesta aiheutuva ilmoitusmaksu on toimeentulotukeen oikeuttavaa menoa. Henkilöllisyystodistuksen hankintamenot sisältyvät toimeentulotuen perusosaan Edunvalvontapalkkio ja maistraatin tilintarkastusmaksu Edunvalvontapalkkio on otettu huomioon asumispalveluyksikössä asuvien osalta asiakasmaksussa alkaen, joten heille sitä ei erikseen huomioida menona toimeentulotukilaskelmassa. Sen sijaan edunvalvonnassa olevien henkilöiden pankkipalvelumaksut sekä maistraatin tilintarkastusmaksut voidaan hyväksyä menona Matkamenot työvoimapoliittiseen toimintaan osallistumisen ajalta Työkokeilussa ja työelämänvalmennusjaksolla oleville otetaan matkamenot huomioon ensimmäisen kuukauden ajalta, vaikka asiakas jatkossa saa kulukorvausta. Mikäli asiakas ei ole oikeutettu kulukorvaukseen, otetaan matkakulut huomioon menona. 16

17 7 OPISKELIJOIDEN AVUSTAMINEN 7.1 Opintotuki tulona Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulomenot. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Valtion takaama opintolaina on siten myös ensisijainen toimeentulotukeen nähden, ja opiskelija on velvoitettu nostamaan opintolainan toimeentulonsa turvaamiseksi. Mikäli opintotuen hakeminen on viivästynyt opiskelijasta riippumattomasta syystä (esimerkiksi ilmoitus opiskelupaikasta on tullut myöhään), voidaan toimeentulotuki myöntää määräajaksi. Mahdollisesta takautuvasti maksettavasta opintotuesta tehdään perintä, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Jos opiskelija voi saada opintolainan valtiontakauksen, mutta ei jostain syystä sitä nosta tai on käyttänyt opintolainan opintotukijaksotuksesta poiketen, otetaan opintolainan kuukautta kohden jaksottuva osuus normilaskelmassa huomioon tulona. Mikäli opiskelija ei saa opintolainan valtiontakausta, tulee hänen antaa Kelalle tämän pyytämä selvitys maksuhäiriöön johtaneista syistä ennen kuin toimeentulotukiasia voidaan käsitellä. Opiskelijan on myös esitettävä toimeentulotuen käsittelijälle selvitys ulosotossa olevista veloistaan. Mikäli opiskelija ei Kelalle antamastaan selvityksestä huolimatta voi saada opintolainan valtiontakausta, tulee hänen selvittää mahdollisuutensa rahoittaa opiskelunsa muulla tavalla. Jos opiskelija on ollut ennen opiskelunsa aloittamista työtön, eikä hänellä ole ammatillista koulutusta, voidaan opiskelu turvata toimeentulotuen varoin. Opiskelijan mahdollisuudet työllistyä osa-aikaisesti tai suorittaa opiskelunsa esimerkiksi Kelan kuntoutusrahan turvin tulee selvittää. Jos asiakkaan luottotiedot ovat menneet, eikä hän voi tämän vuoksi saada opintolainaa, toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa 20 %. Alaikäisen opiskelijan tai jälkihuollossa olevan nuoren ei edellytetä ottavan opintolainaa. Mikäli opiskelijan opinnot ovat viivästyneet niin, että hänen opintosuorituksensa eivät ole riittävät opintotuen saamiseen, ohjataan opiskelija ensisijaisesti hakemaan harkinnanvaraista opintotuen osaa. Mikäli opiskelija ei saa harkinnanvaraistakaan opintotukea, voidaan toimeentulotukea myöntää täysimääräisesti pitkittyneiden opintojen aikaiseen toimeentuloon kerrallaan enintään viideksi kuukaudeksi. Opiskelijan on esitettävä toimeentulotukihakemuksensa liitteenä oppilaitoksen opinto-ohjaajan tai opintosihteerin antama selvitys opintojensa edistymisestä sekä suunnitelma siitä, missä ajassa opiskelijan on mahdollista saada opintonsa loppuun suoritettua tai opintososiaaliset etuudet takaisin. Mikäli opinnot eivät edisty viiden kuukauden aikana, opiskelija ohjataan hakeutumaan muiden sosiaaliturvaetuuksien piiriin tai työnhakijaksi. Mikäli opiskelija edelleen jatkaa opintojaan, alennetaan hänen perusosaansa 20 prosenttia sosiaalityöntekijän päätöksellä kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Mikäli opiskelija toistuvasti kieltäytyy järjestämästä toimeentuloturvaansa muulla tavoin, perusosaa voidaan alentaa 40 prosenttia sosiaalityöntekijän päätöksellä kaksi kuukautta kerrallaan. Uusi alentamispäätös voidaan tehdä välittömästi edellisen jälkeen. Mikäli toimeentulotuen hakijalla on jo ammatillinen koulutus, ei jatko-opintoja ole pääsääntöisesti perusteltua tukea toimeentulotuella. Näissä tapauksissa kiinnitetään huomiota erityisesti hakijan olosuhteisiin, työhistoriaan ennen opiskelun aloittamista sekä opiskelun aloittamisen syihin. Perusteltuna syynä voidaan pitää pitkäaikaistyöttömyyttä ja vähäistä mahdollisuutta työllistyä aikaisemmassa ammatissaan. Iltalukiossa ynnä muissa iltaopinnoissa opiskelu ei ole päätoimista, eikä opiskelija voi näin ollen saada opintoihinsa opintotukea. Opiskelijan on tässä tapauksessa ilmoittauduttava työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi ja otettava vastaan tarjotut työvoimapoliittiset toimenpiteet. Mikäli hän ei ota vastaan esimerkiksi työmarkkinatuella työharjoittelua, hänen perusosaansa alennetaan toimeentulotukilain 10 :n mukaisesti. Mikäli opiskelija on siirtynyt ilman perusteltua ja hyväksyttävää syytä päiväopiskelijasta iltaopiskelijaksi, eikä hän voi saada työmarkkinatukea tai hänelle ei voida tarjota työvoimatoimiston säädösten mukaan harjoittelupaikkaa työmarkkinatuella, alennetaan perusosaa 20 prosenttia. Alle 18 vuotiaan opiskelijan opinto-aikaisesta toimeentulosta vastaavat vanhemmat, mikäli heillä tulojensa perusteella on siihen mahdollisuus. Vanhempien taloudellisista olosuhteista on annettava selvitys. Perheelle tehdään viitteellinen toimeentulotukilaskelma, jonka mahdollinen ylijäämä voidaan siirtää toimeentulotukea hakevan nuoren toimeentulotukilaskelmaan tuloksi. Jos nuoren laskelma on tällöin ylijäämäinen, hakemus toimeentulotuesta hylätään. 17

18 Yli 18 vuotiaan opiskelijan vanhemmilla ei ole elatusvelvollisuutta lapseensa nähden. Myönnettäessä toimeentulotukea vuotiaalle opiskelijalle selvitetään, saako hän tosiasiallisesti taloudellista apua vanhemmiltaan tai muilta läheisiltään. Vanhemmilta tai muilta saadut avustukset otetaan huomioon tulona toimeentulotuesta päätettäessä. Opiskelija on velvollinen huolehtimaan ensisijaisen sosiaaliturvaetuuden hakemisesta ja jos opiskelija ei ole lukuvuoden aikana nostanut tai hakenut lainkaan opintolainaansa vaikka hänellä olisi siihen ollut oikeus, vaan on tullut toimeen muulla tavoin ja hakee toimeentulotukea kesälle, ajatellaan hänellä olevan käytettävissä nostamaton opintolaina kesäajan toimeentuloon ja lasketaan koko käyttämätön opintolaina hänelle kesäajan tuloksi. Opintolaina on nostettavissa saakka ja seuraavalle opintovuodelle 1.8. alkaen. Mikäli opiskelija hakee toimeentulotukea elokuulle, otetaan elokuun opintolainaerä tuloksi, edellyttäen että opintolaina on tosiasiallisesti opiskelijan nostettavissa. Mikäli opiskelija hakee toimeentulotukea kesän aikana ja jos hän on nostanut koko opintolainan vasta huhtikuussa (tiliotteet pyydetään 1.4. alkaen), tehdään toimeentulotukilaskelma 1.4. alkaen ja normiylijäämä siirretään kesäkuulle. Mikäli Kela maksaa opiskelijalle koulumatkatukea oman auton käytöstä, ei tätä korvausta katsota tuloksi. Tällöin ei myöskään koulumatkojen omavastuuosuutta hyväksytä menoksi. Silloin kun opiskelija saa kelan koulumatkatukea yleisillä kulkuneuvoilla liikkumiseen, voidaan koulumatkojen omavastuuosuus hyväksyä menona toimeentulotukilaskelmassa. Mikäli opiskelija asuu vanhempiensa omistamassa asunnossa ja hänellä on virallinen vuokrasopimus vanhempien kanssa, otetaan hänen vuokransa huomioon, mikäli opiskelija on tosiasiallisesti aikaisemmin maksanut vanhemmilleen vuokraa. Opintolainan korkomenot on käsitelty kohdassa 6.5. Opiskelijan kirjakuluihin voidaan myöntää toimeentulotukea enintään 150 euroa/vuosi. 8 ASEVELVOLLISET JA SIVIILIPALVELUSTA SUORITTAVAT Asevelvollisen ja siviilipalvelusta suorittavan ensisijaiset toimeentulojärjestelmät kattavat laajasti henkilön ja hänen perheensä toimeentulon palvelusaikana, eikä henkilölle katsota syntyvän oikeutta toimeentulotukeen palveluksensa aikana. Asevelvollinen voi saada sotilasavustuksen asumisavustuksena omat asumiskustannuksensa asuessaan itsenäisesti ja avopuolison kanssa asuessaan puolet kustannuksista. Asevelvollisen perhe (avio-/avovaimo ja lapsi) saavat sotilasavustusta, joka suurempi kuin toimeentulotuki. Avopuoliso ei voi yksinään saada sotilasavustusta vaan hänelle tehdään oma toimeentulotukilaskelma. Siviilipalveluksessa olevat käsitellään samalla tavalla kuin asevelvolliset. 9 YRITTÄJÄT Yrittäjän saama tulo yrittäjätoiminnastaan, myös yksityisotot, on toimeentulotuessa huomioon otettavaa tuloa, vaikka yritystoiminta olisi tappiollista. Käytettävissä olevia tuloja arvioitaessa voidaan selvityksenä käyttää esimerkiksi yrityksen tilinpäätöstä ja tilitarkastuskertomusta viimeksi päättyneeltä tilikaudelta, välitilinpäätöstä, tiliotteita, yrityksen ja yrittäjän viimeisimpiä veroilmoituksia sekä työvoimaviranomaisten tai Kelan lausuntoja. Kannattamatonta yritystoimintaa ei ole pitkäaikaisesti tarkoituksenmukaista toimeentulotuen keinoin tukea. Mikäli yrittäjällä ei ole yritystoiminnasta lainkaan tuloa, voidaan tätä avustaa tilapäisesti korkeintaan kolme kuukautta, ja yrittäjä ohjataan ilmoittautumaan työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi sekä lakkauttamaan kannattamaton yritystoiminta. Mikäli yrittäjä kieltäytyy ilmoittautumasta työvoimatoimistoon, voidaan hänen perusosaansa alentaa toimeentulotukilain 10 :n mukaisesti 20 prosenttia 2 kk kerrallaan, ja mikäli yrittäjä edelleen kieltäytyy hakeutumasta muiden sosiaaliturvaetuuksien piiriin ja kieltäytyy lakkauttamasta kannattamatonta yritystoimintaansa, perusosaa alennetaan 40 prosenttia 2 kk kerrallaan. Yritystoiminnan tulot otetaan huomioon pidemmältä aikaväliltä kuukautta kohti jaksotettuna. Yritystoiminnasta aiheutuvat menot eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Toimeentulotuen 18

19 viimesijaisuudesta johtuen yritystoiminnasta saatavat tulot on käytettävä ensisijaisesti yrittäjän ja hänen perheensä toimeentulon turvaamiseen. 10 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Toimeentulotuesta annetun lain mukaan kunta voi myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista, sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta (Totul 1 2 mom. Totul 13.). Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen edellyttää aina yksilökohtaista harkintaa. Jokaisessa yksittäistapauksessa harkitaan, millä tavoin henkilön sosiaalista suoriutumiskykyä juuri senhetkisessä tilanteessa edistetään niin, että myönteiset vaikutukset olisivat kestäviä. Tavoitteena on pyrkiä parantamaan asiakkaan kuntoutumista ja toimeentulomahdollisuuksia sekä hänen edellytyksiään itse kohentaa sosiaalisia ja taloudellisia olosuhteitaan. Ehkäisevällä toimeentulotuella tuetaan esimerkiksi perheitä, joita on kohdannut perheenjäsenen kuolema, vakava sairastuminen tai esimerkiksi rikoksen uhriksi joutuminen. Myös katastrofin tai onnettomuuden uhrin tilapäisiä toimeentulovaikeuksia voidaan helpottaa ehkäisevällä toimeentulotuella. 19

Suonenjoen kaupunki SOSIAALILAUTAKUNNAN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUESTA 1.2.2016 ALKAEN

Suonenjoen kaupunki SOSIAALILAUTAKUNNAN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUESTA 1.2.2016 ALKAEN Suonenjoen kaupunki SOSIAALILAUTAKUNNAN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUESTA 1.2.2016 ALKAEN 1 Sisältö 1 OIKEUS TOIMENTULOTUKEEN, TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA RAKENNE... 4 2 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA

Lisätiedot

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016 1 Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Perusturvalautakunta 27.4.2016 2 Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi

Lisätiedot

Kuopion kaupungin PERUSTURVA- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUESTA. Perusturva- ja terveyslautakunta 25.9.

Kuopion kaupungin PERUSTURVA- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUESTA. Perusturva- ja terveyslautakunta 25.9. Kuopion kaupungin PERUSTURVA- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUESTA Perusturva- ja terveyslautakunta 25.9.2012 80 1 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN, TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA RAKENNE 3 2

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoitus

Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011

TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011 TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011 TERVEYDENHOITOMENOT Toimeentulotuessa huomioidaan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon palvelut. Terveyskeskuksen fysioterapia huomioidaan terveydenhoitomenoksi.

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Tuusniemen kunnan SOSIAALILAUTAKUNNAN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUESTA. Sosiaalilautakunta 4.3.2013 7

Tuusniemen kunnan SOSIAALILAUTAKUNNAN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUESTA. Sosiaalilautakunta 4.3.2013 7 Tuusniemen kunnan SOSIAALILAUTAKUNNAN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUESTA Sosiaalilautakunta 4.3.2013 7 1 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN RAKENNE 3 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ. Copyright Jyväskylän kaupunki

TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ. Copyright Jyväskylän kaupunki TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ Copyright Jyväskylän kaupunki MITÄ TOIMEENTULOTUKI ON Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Toimeentulotuki on

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20

Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 LAPUAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 Vakuutan, että antamani tiedot ovat totuudenmukaiset ja sitoudun ilmoittamaan toimeentulotukipäätöksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden ja Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänkuja 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

VANTAA. Toimeentulotuki

VANTAA. Toimeentulotuki VANTAA Toimeentulotuki Oletko oikeutettu toimeentulotukeen? Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen etuus, jonka tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo silloin, kun henkilö ei voi saada

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti:

Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti: Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.5.2014 alkaen TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti: Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon

Lisätiedot

PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI

PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI Hakemus ajalle TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Hakemus saapunut/jätetty / 1 Osoite Sukunimi ja etunimet Avio / avopuolison suku ja etunimet Kotona

Lisätiedot

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista

Lisätiedot

JJR-KUNTIEN TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN SOVELTAMISOHJEET 1.4.2012 ALKAEN

JJR-KUNTIEN TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN SOVELTAMISOHJEET 1.4.2012 ALKAEN JJR-KUNTIEN TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN SOVELTAMISOHJEET 1.4.2012 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 15.3.2012 37 1 1. JOHDANTO..3 2. OIKEUS TOIMENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN RAKENNE... 4 3. KÄSITTELY...

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014 Perusturvalautakunta 17.12.2013 Pöytäkirjan liite 115 Sivu 2 / 8 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET Toimeentulotuki rakentuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä

Lisätiedot

Sukunimi Etunimet Henkilötunnus. Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta

Sukunimi Etunimet Henkilötunnus. Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta Hakemus saapunut / 201 Hakemus ajalle Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta Puhelin Sähköpostiosoite Ammatti ja koulutus Työnantaja

Lisätiedot

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214 TOIMEENTULOTUKI Kesälahti Kitee Tohmajärvi Helli (ehdotus) Helli (ehdotus) Tohmajärven sos.työn henkilökunnan ehdotus Tuen myöntämisen perusteet vahvistettu Kesälahden sosiaalilautakunta 19.2.2008 33 Kiteen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / LIITTEET JOTKA TULEE LIITTÄÄ ENSIMMÄISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN, katso sivu 4. JOKAISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN ON LIITETTÄVÄ KAIKISTA TULOISTA/MENOISTA TOSITTEET

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63

JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63 1(7) JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63 Perusturvalautakunta TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2006 voimaan tulleen muutoksen jälkeen toimeentulotuki rakentuu perustoimeentulotuesta,

Lisätiedot

Multian Sosiaalilautakunta Liite: 7/5/2012 26.9.2012 71

Multian Sosiaalilautakunta Liite: 7/5/2012 26.9.2012 71 1 Multian Sosiaalilautakunta Liite: 7/5/2012 26.9.2012 71 Toimeentulotukiopas 2 Mitä toimeentulotuki on? Toimeentulotuki on kunnan sosiaalitoimen myöntämä rahallinen etuus. Se on tarkoitettu viimesijaiseksi

Lisätiedot

Perusturvan yhteislautakunta 15.8.2013 70

Perusturvan yhteislautakunta 15.8.2013 70 Yhteislautakunnan liite nro 1 / 15.8.2013 JUVAN JA RANTASALMEN KUNTIEN TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN SOVELTAMISOHJEET 1.9.2013 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 15.8.2013 70 1. JOHDANTO... 3 2. OIKEUS

Lisätiedot

UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS PL 41, 99981 UTSJOKI Hakemuksen nro: Hakemus saapunut/jätetty / 2014 TOIMEENTULOTUKEA HAETAAN AJALLE Henkilötiedot Hakijasta ja hänen perheenjäsenestä

Lisätiedot

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus.

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus. HAMINAN KAUPUNKI SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Vastaanotettu Sibeliuskatu 36 B 49400 HAMINA Neuvonta p. 749 3031 Henkilö- Hakijan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus tiedot ja asuminen Puolison sukunimi

Lisätiedot

Siviilisääty 1. naimaton 2. naimisissa 3. asumuserossa 4. leski 5. eronnut 6. avoliitossa

Siviilisääty 1. naimaton 2. naimisissa 3. asumuserossa 4. leski 5. eronnut 6. avoliitossa MÄNTSÄLÄN KUNTA Perusturvapalvelukeskus Heikinkuja 4, 04600 MÄNTSÄLÄ Puh. 019-689 01/vaihde TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut /20 Henkilö tiedot Hakija Henkilötunnus Osoite Puhelin Siviilisääty 1. naimaton

Lisätiedot

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS kunnan myöntämä rahallinen tuki viimesijainen etuus perustuu toimeentulotukilain säännöksiin tarkoitettu tilanteisiin, joissa hakijan tai hänen perheensä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 815/2015 Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA 1. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen

Lisätiedot

Kohtuulliset asumismenot määräytyvät henkilöluvun mukaan sisältäen lämmityskustannukset ja vesimaksut. Vesimaksu enintään 28,07 euroa/asukas/kk.

Kohtuulliset asumismenot määräytyvät henkilöluvun mukaan sisältäen lämmityskustannukset ja vesimaksut. Vesimaksu enintään 28,07 euroa/asukas/kk. 1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN OHJEELLISET PERUSTEET 1.4.2014 alkaen 1. PERUSTOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET: 1.1. Asumismenot: Toimeentulotuessa asumismenojen huomioimisen tarkoituksena on viime

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2012

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2012 Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS Pyhännän perusturva 1/2012 Päivitetty 7.12.2011 TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään oikeus toimeentulotukeen? Miten sitä haetaan? Yksityiskohtaisempaa

Lisätiedot

PIETARSAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO TOIMEENTULOTUEN YHTEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET VUONNA 2013

PIETARSAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO TOIMEENTULOTUEN YHTEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET VUONNA 2013 PIETARSAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO TOIMEENTULOTUEN YHTEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET VUONNA 2013 PERUSTOIMEENTULOTUKI 2, 6, 7A, 7B Toimeentulotukea hakevalla saa olla tilillään yhden kuukauden elinkustannuksia

Lisätiedot

Mikä muuttuu vuonna 2017?

Mikä muuttuu vuonna 2017? Mikä muuttuu vuonna 2017? Toimeentulotuen Kela siirto Maria Porko Miten tähän tultiin? Kela-siirron vaiheet Toimeentulotuen siirron historia» Selvitysmiehet, työryhmät, kokeilut Päätös rakennepoliittisen

Lisätiedot

SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN

SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN 1 SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN Hirvensalmi, Kangasniemi. Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Ristiina, Suomenniemi 10.11.2011 2 Toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan: Laki

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2015

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2015 Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS Pyhännän perusturva 1/2015 Päivitetty 30.12.2014 TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään oikeus toimeentulotukeen? Miten sitä haetaan? Yksityiskohtaisempaa

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE (5.4.2011)

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE (5.4.2011) TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE (5.4.2011) Hakemus käsitellään VAIN, jos se on kaikilta osin täytetty asianmukaisesti ja mukana on KAIKKI tarvittavat liitteet. Ensimmäisessä toimeentulotukihakemuksessa

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveysvirasto Toimeentulotuki 1 (5)

RAUMAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveysvirasto Toimeentulotuki 1 (5) Toimeentulotuki 1 (5) Saapumispäivä / 20 Pyydämme Teitä täyttämään hakemuksen kaikki kohdat ja allekirjoittamaan sen. Tuloista ja menoista on esitettävä tositteet. Hakemus tulee toimittaa sosiaalitoimistoon

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen NAANTALIN KAUPUNKI Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen Sote-ltk 24.4.2014 NAANTALIN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Säännökset 2 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2016 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2016 alkaen Oheisliite PETULTK 25.2.2016 Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2016 alkaen Hankasalmen kunta 1 SISÄLTÖ 1. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN 2 1.1 Säännökset 2 1.2 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen rakenne

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2014 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2014 alkaen Oheisliite PETULTK 30.1.2014 Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2014 alkaen Hankasalmen kunta 1 SISÄLTÖ 1. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN 2 1.1 Säännökset 2 1.2 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen rakenne

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJE. Polvijärven kunnassa 1.1.2013 alkaen

TOIMEENTULOTUKIOHJE. Polvijärven kunnassa 1.1.2013 alkaen TOIMEENTULOTUKIOHJE Polvijärven kunnassa 1.1.2013 alkaen Sisällysluettelo 1 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN, TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA RAKENNE... 3 2 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA KÄSITTELY... 3 3 OLESKELUKUNTA...

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS PYHÄRANNAN KUNTA SOSIAALIOSASTO Pajamäentie 4 23950 PYHÄRANTA Hakemus saapunut Toimeentulotuen hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa on annettava toimielimelle kaikki

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Ensimmäinen hakemus

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Ensimmäinen hakemus 1/5 TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Ensimmäinen hakemus Saapumispäivämäärä / 20 Pyydämme täyttämään hakemuksen kaikilta osin ja allekirjoittamaan sen. Hakemukseen tulee liittää kaikki tarvittavat tositteet ja tiedot,

Lisätiedot

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 2 YLEISTÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Haen toimeentulotukea ajalle 1 HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Hakemuksen saapumispäivämäärä: Henkilötunnus Katuosoite Postinumero- ja toimipaikka Kotikunta Puhelin (koti, työ, matkapuhelin)

Lisätiedot

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen 1.12.2009 alkaen.

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen 1.12.2009 alkaen. Toimeentulotukiohjeistuksen tarkistus Stlk 14.10.2009, 144 Toimeentulotuki on viimesijainen kuntalaisen taloudellinen tuki. Tukeen on oikeutettu silloin, kun henkilö on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloaan

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / 20 Rek.nro. Täyd. / 20 Päätös nro. Hakijan velvollisuus on täyttää toimeetulotukihakemus asianmukaisesti kaikilta osin (Hall.laki 16, 17). Hakemukseen tulee liittää kaikki

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 313 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSEEN Terke 2010-2050 Esityslistan asia TJA/17 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet:

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: TAMPEREEN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET 1.3.2011 ALKAEN Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 16.2.2011 / 28 (Dnro TRE: 1393 /05.02.00/2011) 1. Perustoimeentulotukea

Lisätiedot

Kuopion kaupungin toimeentulotuen myöntämisperusteet 1.12.2015 alkaen

Kuopion kaupungin toimeentulotuen myöntämisperusteet 1.12.2015 alkaen Kuopion kaupungin toimeentulotuen myöntämisperusteet 1.12.2015 alkaen Perusturva- ja terveyslautakunta 17.11.2015 101 1 (60) Kuopion kaupungin toimeentulotuen myöntämisperusteet 1.12.2015 alkaen Perusturva-

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan?

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Kelan ja Kuntaliiton Kela-siirron alueinfot hankepäällikkö Heli Kauhanen, Kela lakimies Maria Porko, Kuntaliitto Mikä muuttuu ja millainen on uusi

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Sosiaalipalvelut/Toimeentuloturva Toimeentulotuen hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa on annettava toimielimelle kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat

Lisätiedot

Tietoa toimeentulotuesta

Tietoa toimeentulotuesta sosiaalipalvelu Tietoa toimeentulotuesta Information om försörjningsstöd Toimeentulotukihakemuksen käsittelyprosessi Jätä täytetty hakemus käsiteltäväksi Selvitys ja työsuunnitelma Laskukaava: Kulutusnormi

Lisätiedot

3 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN

3 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN 1(9) Muutosesitykset 16.8.2013 sosiaali- ja terveyslautakunnan 28.2.2012 35 hyväksymään toimeentulotukiohjeeseen. Euromäärämuutokset esitetään lihavoituina ja suuremmalla fonttikoolla kuin teksti. Erityisesti

Lisätiedot

etoimeentulotukihakemuksen ohjeet

etoimeentulotukihakemuksen ohjeet etoimeentulotukihakemuksen ohjeet Toimeentulotuki on lakisääteinen, viimesijainen tuki, kun tulot ja varat eivät kata toimeentulotukilain tarkoittamia välttämättömiä menoja. Toimeentulotuen tarkoitus on

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET ESPOON KAUPUNKI 1 (5) TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET Espoon ohjeistus nojautuu sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille. Ministeriön ohjeisiin on lisätty tarvittavin

Lisätiedot

Palauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka

Palauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka 1 / 5 Selvitämme mahdollisuudet Lindorffin olevien velkojen vapaaehtoiseen järjestelyyn hakemuksessa annettujen tietojen perusteella. Lähetämme hakemuksen saavuttua vastaanottoilmoituksen, jossa kerromme

Lisätiedot

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen TAMPERE 1 (5) TRE: 5808/05.02.00/2013 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 25.9.2013/97 1. Perustoimeentulotukea koskevat

Lisätiedot

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 27.3.2013 SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 2 YLEISTÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1 (5) SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Haen toimeentulotukea ajalle 1 HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2 AVIO-/AVOPUOLISON HENKILÖTIEDOT

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1 (5) SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Haen toimeentulotukea ajalle 1 HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2 AVIO-/AVOPUOLISON HENKILÖTIEDOT TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1 (5) Haen toimeentulotukea ajalle 1 HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Hakemuksen saapumispäivämäärä: Henkilötunnus Katuosoite Postinumero- ja toimipaikka Puhelin (koti,

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE VALTIMON KUNTA TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE Voimassa 1.10.2013 alkaen Perusturvalautakunta 3.10.2013 38 1 SISÄLTÖ 1.TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN 2 1.1 Säännökset 2 1.2 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN PÄÄTÖS (TOTUL 1412/97)

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN PÄÄTÖS (TOTUL 1412/97) Toimielin / toimintayksikkö TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN PÄÄTÖS (TOTUL 1412/97) Päivämäärä Pykälä Viranomainen täyttää tummennetut kohdat Hakijan nimi ja osoite TÄYTTÖOHJEITA KÄÄNTÖPUOLELLA

Lisätiedot

OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 2016 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN 1 SÄÄNNÖKSET... 4 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen

Lisätiedot

62100 Lapua Hakemus saapunut..20

62100 Lapua Hakemus saapunut..20 LAPUAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 (virkailija täyttää) 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 Vakuutan, että antamani tiedot ovat totuudenmukaiset ja sitoudun ilmoittamaan

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE 1.7.2015 alkaen Hyväksytty Ptlk 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET KUUSAMOSSA Voimassa 1.7.2015 alkaen Toimeentulotuen myöntämisperusteet on viimeksi käsitelty 22.11.2011

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE STLTK 23.02.2012 Liite1 JUUAN KUNTA TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE Voimassa 1.3.2012 alkaen 1 SISÄLTÖ 1 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN... 2 1.1 Säännökset...2 1.2 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA 2015 1 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ TOIMEENTULOTUESTA... 3 1.1 Lainsäädäntö päätöksenteon taustana... 3 1.2 Jokaisen oikeus toimeentulotukeen... 4 2 MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIASSA...

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 2010 1 2 SISÄLTÖ 1 TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS 2 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN 2 2.1 Pitkäaikaisasiakas 2 2.2 Opiskelijat 3 2.3 Yrittäjät 5 2.4 Asevelvolliset 5 2.5 Vangit 6

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN KUNNALLISET PERUSTEET JA OHJEET 1.2.2014 ALKAEN

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN KUNNALLISET PERUSTEET JA OHJEET 1.2.2014 ALKAEN TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN KUNNALLISET PERUSTEET JA OHJEET 1.2.2014 ALKAEN Siilinjärven sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymä / 2014 Sisältö 1. TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS 3 2. MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIOISSA

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90

Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90 Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90 HAUKIPUTAAN KUNTA 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET Toimeentulotuen myöntämisperusteet on käsitelty perusturvalautakunnassa 21.12.2004 201. Ohjeistus on päivitetty

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Toimeentulotuen myöntämisen kunnalliset perusteet ja ohjeet 1.3.2015 alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Toimeentulotuen myöntämisen kunnalliset perusteet ja ohjeet 1.3.2015 alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Toimeentulotuen myöntämisen kunnalliset perusteet ja ohjeet 1.3.2015 alkaen Siilinjärven sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymä 26.2.2015 Sisältö 1. TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS... 3

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJE 2016

TOIMEENTULOTUKIOHJE 2016 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI/PERUSTURVA Perusturvalautakunta 27.1.2016 liite nro 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE 2016 1.3.2016 alkaen 2 Sisällysluettelo JOHDANTO SÄÄNNÖKSET Oikeus toimeentulotukeen 3 Toimeentulotuen rakenne

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5)

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) 1(5) Saapumispäivä / 20 Pyydämme Teitä täyttämään hakemuksen kaikki kohdat ja allekirjoittamaan sen. Tuloista ja menoista on esitettävä tositteet. Hakemus tulee toimittaa sosiaalitoimistoon sen kuukauden

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN / SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN / SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN 1 JÄMSÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalityö ja perhepalvelut Sosiaalityön yksikkö 1.1.2016 Korjattu Soteltk 4.2.2016 JÄMSÄN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN / SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016

Lisätiedot

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT Espoon kaupunki 2016 1 (8) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 ASIAKASMAKSUT... 2 3 TULOJEN TOTEAMINEN... 3 4 MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN... 3

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2015 Sosiaaliohjaajat Anne Seppälä ja Sofia Kemppainen X.X.2012 Matti Meikäläinen Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 10.6.2015 49. Hailuodon perusturvapalvelut. Sosiaalitoimi 1. TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 1.6.2015 ALKAEN

Perusturvalautakunta 10.6.2015 49. Hailuodon perusturvapalvelut. Sosiaalitoimi 1. TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 1.6.2015 ALKAEN Hailuodon perusturvapalvelut Sosiaalitoimi 1. TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 1.6.2015 ALKAEN Kunnilla on mahdollisuus antaa omia soveltamisohjeita toimeentulotuesta. Ohjeet eivät saa kuitenkaan rajoittaa

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN 1 (8) Sosiaali- ja terveystoimi Maaliskuu 2015 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN Toimeentulotuki turvaa perustoimeentulon silloin, kun henkilö tai perhe ei tule toimeen ansioillaan työstä tai

Lisätiedot

TURKU Hyvinvointitoimiala

TURKU Hyvinvointitoimiala TURKU Hyvinvointitoimiala Toimeentulotukihakemus Saapumispäivämäärä 1 (5) Lähetetty asiakkaalle Postitse Jätetty toimistoon Osoite Puhelinnumero Kansalaisuus Mille ajalle haette toimeentulotukea? Äidinkieli

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Oiva Toimeentulotuki Puhelinvaihde (03) 880 200

Peruspalvelukeskus Oiva Toimeentulotuki Puhelinvaihde (03) 880 200 HOLLOLAN KUNTA Peruspalvelukeskus Oiva Toimeentulotuki Puhelinvaihde (03) 880 200 TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Viranomainen täyttää Saapumispäivä / 20 Postitse Jätetty toimistoon Muu Toimeentulotuen hakijan,

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Pirkkalan yhteistoiminta-alue Perusturvalautakunta on hyväksynyt ohjeet 6.4.2016 Id 429923 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Toimeentulotuen hakeminen ja hakemusten käsittely...

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2016 LUONNOS

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2016 LUONNOS TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2016 LUONNOS Sosiaali- ja terveyslautakunta 26.4.2016 1 Sisällys TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET 3 1 SÄÄNNÖKSET 3 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN 3 3 TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY

Lisätiedot

Postinumero ja toimipaikka. Puhelin Kotikunta Kansalaisuus, ellei Suomen. Oleskeluluvan voimassaoloaika. Puhelin Kotikunta Kansalaisuus, ellei Suomen

Postinumero ja toimipaikka. Puhelin Kotikunta Kansalaisuus, ellei Suomen. Oleskeluluvan voimassaoloaika. Puhelin Kotikunta Kansalaisuus, ellei Suomen Nakkilan sosiaalitoimisto Porintie 11 29250 Nakkila TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Haen toimeentulotukea alkaen Hakemuksen saapumispvm ( virkailija täyttää ) HENKILÖTIEDOT Hakijan sukunimi ja etunimet Äidinkieli

Lisätiedot