HAJAJÄTEVESINEUVONTA TUUSULASSA

Transkriptio

1 HAJAJÄTEVESINEUVONTA TUUSULASSA Vanhempi hajajätevesineuvoja Teemu Haapala

2 Sisällys 1. Yleistä neuvontahankkeesta Neuvonnan toteutuminen Neuvontakäynnit Neuvontakiinteistöjen jätevesijärjestelmät Jätevesien käsittelyn tilanne käydyillä kiinteistöillä Neuvontakiinteistöjen järjestelmien tila ja ikä Arvio jätevesien käsittelyn tilanteesta neuvonta-alueilla vuosina Tulokset neuvonta-alueittain, alueiden erityispiirteet ja talousvedenhankinta Tuusulan neuvonta-alueet Jokela Nahkela Ruotsinkylä Kellokoski ja Kaunisnummi Ruskela ja Paijala Ketunkorpi ja Tuomala Rannikonmäki Rusutjärvi Keravanjoki Jäniksenlinna Terrisuo Ämmänkallio Äijänniitty Vastaanotto ja palaute neuvontahankkeesta Tuusulassa

3 Liitteet: Liite 1. Ohje jätevesijärjestelmän uusimiseen Liite 2. Ohje kaivoveden tutkimiseen Tuusulassa Liite 3. Arviointilomake Liite 4. Toimiva kuivakäymälä ja komposti -ohje Liite 5. Kartta neuvonta-alueista Tuusulassa

4 1. Yleistä neuvontahankkeesta Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry toteutti vuosina yhteistyössä Tuusulan kunnan ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa haja-asutuksen jätevesien kiinteistökohtaista neuvontaa. Tuusulan lisäksi hajajätevesineuvontaa on tehty myös Espoon, Riihimäen ja Vantaan kaupunkien sekä Nurmijärven kunnan alueella. Neuvontahankkeet alkoivat vuonna 2011 kuntien rahoittamina Nurmijärvellä, Tuusulassa ja Vantaalla. Vuodesta 2012 eteenpäin neuvontahankkeen on rahoittanut Uudenmaan ELY-keskus yhdessä kuntien kanssa. Kiinteistön omistajille ilmaisia neuvontakäyntejä on tehty neljän neuvontavuoden aikana Tuusulan kunnan valitsemilla alueilla yhteensä 638 kappaletta. 2. Neuvonnan toteutuminen Vesiensuojeluyhdistys sai Tuusulan kunnalta osoitetietoja, joista rajattiin pois hajajätevesiasetuksen voimaan astumisen eli vuoden 2004 jälkeen rakennettuja kiinteistöjä sekä jonkin verran vapaa-ajankiinteistöjä. Kiinteistön omistajia lähestyttiin kirjeellä noin viikkoa ennen neuvontakäyntiä. Mikäli kiinteistöllä oli useampia omistajia tai omistajalla oli muita osoitteita, lähetettiin kirje jokaiseen kunnalta saatuun osoitteeseen. Kiinteistökäyntejä tehtiin pääasiassa tiistaista perjantaihin, ja käyntiaikoja ehdotettiin pääasiassa alkaen kello välille. Kiinteistön omistajille, jotka eivät voineet olla näihin aikoihin paikalla, tarjottiin myös käyntejä myöhemmin illalla tai aamulla normaalien neuvontaaikojen ulkopuolella. Mikäli kiinteistön omistaja ei ollut paikalla sovittuna ajankohtana, heihin pyrittiin ottamaan yhteyttä puhelimitse, mikäli yhteystiedot olivat saatavilla yleisimmistä numeropalveluista. Osan puhelinkeskusteluista aikana selvisi se, että kiinteistö on liittynyt viemäriin tai, että kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä on jo hajajätevesiasetuksen mukainen. Tällöin neuvoja ja asukas totesivat yhdessä, että neuvontakäynti kiinteistölle ei ole tarpeellinen. Useimmiten näissä tapauksissa kiinteistön omistaja oli kohtuullisen hyvin perillä hajajätevesiasetuksesta, ja kiinteistöllä oli järjestelmänä joko erotteleva järjestelmä, umpisäiliö kaikille vesille, laitepuhdistamo tai 4

5 kiinteistö oli selkeästi vähävetinen ja näin asetuksen ulkopuolella. Mikäli kiinteistön omistajalla oli pienikin epävarmuus oman järjestelmän tasosta, pyrittiin sopimaan kiinteistökäynti. Lisäksi puhelimessa neuvoja pyrki antamaan hyvinkin yksityiskohtaista neuvontaa nykyisen järjestelmän huollosta ja kunnossapidosta sekä muista neuvontaan liittyvistä asioista, kuten esimerkiksi kiinteistön mahdollisesta sijainnista vesihuollon kehittämisalueella, ranta- tai pohjavesialueella. Pääasiassa neuvontakäynnit ovat kaikkien neuvontavuosien aikana toteutuneet hyvin. Esimerkiksi vuoden 2014 neuvontahankkeessa lähes jokainen kiinteistönomistaja, jonka yhteystiedot yhdistys sai, tavoitettiin neuvontakäynnillä. Taulukossa 1 on esitetty vuosien käyntien toteutuminen Tuusulassa. Vuonna 2014 tavoitelluista 88 kiinteistöstä 11 oli liitetty tai sitä oltiin liittämässä viemäriin. Kuusi kirjettä ei mennyt perille minnekään osoitteista tai paikalla ei ollut lainkaan kiinteistöä. Taulukko 1. Toteutuneet käynnit ja käyntiprosentit Tuusulassa vuosina Kiinteistön omistajien tavoittaminen 2014 kpl % Neuvontakiinteistöjä viemäriverkoston ulkopuolella, joista: 71 -vähintään puhelinneuvontaa 68 95,8 % -ei tavoitettu lainkaan 3 4,2 % -kiinteistökäynti toteutui 67 94,4 % Kiinteistön omistajien tavoittaminen 2013 Käynti toteutunut muuten tai kirje on mennyt perille kiinteistön omistajalle, joista: 289 -vähintään puhelinneuvontaa ,8 % -ei tavoitettu lainkaan 12 4,2 % -kiinteistökäynti toteutui ,0 % Kiinteistön omistajien tavoittaminen 2012 Kirje mennyt perille kiinteistön omistajalle, joista: 279 -vähintään puhelinneuvontaa ,3 % -ei halua neuvontaa tai ei tavoitettu lainkaan 27 9,7 % -kiinteistökäynti toteutui ,3 % Kiinteistön omistajien tavoittaminen 2011 Neuvonta-aika varattiin kiinteistön omistajalle, joista: 130 -vähintään puhelinneuvontaa ,8 % -ei tavoitettu lainkaan 12 9,2 % -kiinteistökäynti toteutui ,0 % 5

6 Yhdistyksen neuvojat tavoittivat kesän aikana neuvontakäynnillä tai puhelimitse 95,8 % kirjeen saaneista kiinteistön omistajista. Kiinteistökäynti toteutui 94,4 % kiinteistöistä. Aiempien vuosien neuvontahankkeissa tulokset ovat olleet hyvin samansuuntaisia. Kiinnostus neuvontaan on lisääntynyt vuosi vuodelta ja vastaavasti asukkaat ovat olleet tarjottuun neuvonta-aikaan paikalla aina hieman paremmin. Vanhempi hajajätevesineuvoja Teemu Haapala teki vuosien neuvontahankkeissa yhteensä 508 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä Tuusulassa. Vuoden 2013 neuvontahankkeessa yhdistyksen hajajätevesineuvoja Larissa Rimpiläinen teki 20 neuvontakäyntiä. Vuonna 2011 Tuusulan neuvojina toimivat Hannele Havansi ja Esra Marvin. Yhdistyksen muut neuvojat ovat olleet Haapalan mukana neuvontakäynneillä Tuusulassa osana neuvontatyön harjoittelua. Keski- Uudenmaan ympäristökeskuksen pyynnöstä ympäristökeskuksen suunnittelija Eila Lybeck pääsi tutustumaan kiinteistökohtaiseen neuvontaan viiden päivän aikana elo-syyskuussa Neuvontakäynnit Neuvontakäynti aloitettiin yksityiskohtaisella tutustumisella kiinteistön jätevesijärjestelmään yhdessä kiinteistön omistajan kanssa. Tässä vaiheessa käyntiä oli mahdollista antaa jo joitain neuvoja järjestelmän kunnossapitoon ja huoltoon liittyen. Useat kiinteistön omistajat eivät olleet erityisen hyvin perillä järjestelmänsä toimintaperiaatteista ja kunnosta. Joissain tapauksissa kiinteistöjen omistaja ei ollut tutustunut järjestelmiinsä koskaan aiemmin eikä näin ollen tiennyt niiden toimintaperiaatteita ennen neuvontakäyntiä. Kiinteistökäynnin yhteydessä pyrittiin avaamaan kaikkien järjestelmän osien kannet ja tutustuttiin kiinteistön omistajan kanssa yhdessä järjestelmän rakenteisiin (kuva 1). 6

7 Kuva 1. Yhdistyksen vanhempi hajajätevesineuvoja neuvontakäynnillä Keravanjoen ranta-alueella vuonna Jätevesijärjestelmän läpi käymisen jälkeen kiinteistön omistajille kerrottiin hajajätevesiasetuksen vaatimuksista käyttäen apuna Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n julkaisemaa Jätevesiopasta, joka myös annettiin jokaiselle kiinteistön omistajalle käynnin lopussa. Neuvontaa pyrittiin antamaan vuorovaikutteisesti keskustelemalla ja vastaamalla kiinteistön omistajien kysymyksiin. Mikäli joihinkin kysymyksiin ei osattu vastata kiinteistökäynnin aikana, niihin palattiin myöhemmin puhelimitse tai sähköpostin avulla. Ennen kiinteistökäyntiä selvitettiin jokaisen kiinteistön kohdalla sijainnista riippuvat kiinteistön erityispiirteet. Tällaisia neuvontaan liittyviä erityispiirteitä olivat esimerkiksi kiinteistön sijainti herkillä alueilla, kuten luokitelluilla pohjavesialueilla, ranta-alueilla tai Päijänne-tunnelin läheisyydessä. Neuvontakäynnillä kerrottiin Tuusulassa valmistelussa olevista ympäristönsuojelumääräyksistä, ja siitä miten ne tulevat vaikuttamaan hajajätevesiratkaisuihin kuntien määrittämillä herkillä alueilla. Neuvonnassa otettiin myös huomioon Tuusulan kunnan vesihuollon kehityssuunnitelma ja sen mahdolliset vaikutukset juuri kyseisellä kiinteistöllä sekä saatavilla ollut tieto esimerkiksi kunnan 7

8 viemäriverkostojen sijainnista ja mahdollisuuksista liittyä niihin kunnan tukemilla 3-10 kiinteistön yhteishankkeilla. Hajajätevesiasetuksen mukaista selvitystä nykyisestä jätevesijärjestelmästä, käyttö- ja huoltoohjeita sekä käyttöpäiväkirjaa ei löytynyt suurimmalta osalta kiinteistöjä. Täytetty selvityslomake löytyi hyvin harvalta kiinteistöltä. Käynnin yhteydessä kiinteistöille jätettiin tyhjä selvityslomake ja tarvittaessa kiinteistön omistajaa autettiin sen täyttämisessä. Myös kiinteistön jätevesijärjestelmien huoltoa käytiin läpi yhdessä kiinteistönomistajien kanssa Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n internetsivuilta löytyvien ohjeiden avulla. Tarvittaessa ohjeet jätettiin kiinteistölle myös paperitulosteina. Lisäksi käynnillä annettiin ohjeita jätevesijärjestelmän käyttöpäiväkirjan laatimiseen ja ylläpitämiseen. Mikäli kiinteistön jätevesijärjestelmä arvioitiin riittämättömäksi uuteen hajajätevesiasetukseen verrattuna, kiinteistön omistajille jätettiin yksityiskohtainen ohje jätevesijärjestelmien uusimiseen (liite 1). Ohjeessa neuvottiin mm., mistä löytää hajajätevesisuunnittelijoiden yhteystietoja ja miten toimenpidelupaa haetaan Tuusulassa rakennusvalvonnasta. Mikäli kiinteistön omistajalla oli epävarmuutta oman talousvesikaivonsa vedenlaadusta, kiinteistön omistajaa ohjeistettiin kaivoveden tutkituttamisessa. Yhdistys koosti ohjeen kaivovedenlaadun tutkimista varten Keski- Uudenmaan ympäristökeskuksen internetsivuilta löytyvien ohjeiden perusteella. Ohje on tämän raportin liitteenä 2. Käynnin lopuksi täytettiin arviointilomake kiinteistön omistajalle yhteenvetona kiinteistökäynnistä ja käynnillä läpikäydyistä asioista. Arviointilomake on tämän raportin liitteenä 3. Lomakkeessa arvioitiin hajajätevesiasetuksen täyttyminen viisiportaisella arviointiasteikolla. Lisäksi lomakkeeseen kirjattiin järjestelmän mahdolliset puutteet ja tarvittaessa muuta lisätietoa juuri kyseisen kiinteistön tilanteesta. Neuvontakäynneillä keskusteltiin myös tarvittaessa kiinteistön omistajien muiden kiinteistöjen, kuten muualla Suomessa sijaitsevien vapaa-ajankiinteistöjen jätevesiratkaisuista. Arviointilomakkeen (liite 3) kääntöpuolelle räätälöitiin vuoden 2013 hankkeessa vähäisen vesimäärän vapaa-ajankiinteistöjen neuvontaa varten soveltuva erillinen arviointilomakepohja. Yhdistys koosti Toimiva kuivakäymälä ja komposti -ohjeen näiden kiinteistöjen neuvonnan tueksi. Ohje on tämän raportin liitteenä 4. Kiinteistön omistajille jaettiin käynnillä myös Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n julkaisema Kesämökin jätevesiopas. 8

9 4. Neuvontakiinteistöjen jätevesijärjestelmät Tyypillisimpänä jätevesien käsittelyjärjestelmänä käydyillä kiinteistöillä oli yleensä saostussäiliöt, joista jätevesi johdettiin joko jatkokäsittelyyn tai erilaisiin purkujärjestelmiin. Tyypillisin järjestelmä oli vanhat kaksi- tai kolmeosaiset saostussäiliöt, joista kaikki jätevedet johdettiin purkuun joko jonkinlaiseen imeytykseen maaperään, pellon salaojiin tai vaihtoehtoisesti suoraan putkea pitkin ojaan tai maan pinnalle. Tällöin katsottiin, että varsinainen jätevesien käsittely puuttuu, ja nämä kiinteistöt saivat punaisen tai harmaan arvion. Kuvassa 2 on esitetty erilaiset järjestelmien päätyypit, joita kiinteistöiltä löytyi neuvontahankkeissa % 50% 40% 30% 20% 10% 0% Järjestelmät neuvontakiinteistöillä , 638 kpl 19% 3% 4% 7% 9% 51% 7% Kuva 2. Jätevesijärjestelmät kiinteistöillä Kaikkien jätevesien käsittelyyn rakennettuja maahanimeyttämöjä käydyillä kiinteistöillä oli 57 kappaletta. Maahanimeyttämöt kaikkien vesien käsittelyyn arvioitiin punaisella arviolla eli perusteellista uudistamista vaativiksi, koska maaperän soveltuvuudesta imeytykseen ei löytynyt minkäänlaisia selvityksiä ja lisäksi imeytyskentät olivat järjestään vähintään kymmenen vuotta 9

10 vanhoja ja näin ylittäneet jo todennäköisesti suunnitellun käyttöikänsä. Maahanimeyttämön toimintaa ei voida tarvittaessa käytännössä todentaa mittauksin. Maasuodattamoja kaikkien jätevesien käsittelyyn käydyillä kiinteistöillä oli 22 kappaletta. Hyvin harvaan maasuodattamoon oli suunniteltu tehostettua fosforinpoistoa. Näin ollen nämä suodatuskentät tuskin täyttävät hajajätevesiasetuksen fosforinpoistovaatimusta montaa vuotta. Toisaalta taas SYKEn kanta tehostettuun fosforinpoistoon on sellainen, että tavallisella alueella maasuodatuskenttää suunnitellessa ei tarvitse suunnitella tehostetun fosforinpoiston lisäystä vaan ainoastaan huomioida se suunnitelmassa tilavarauksena, jotta se voidaan myöhemmin tarvittaessa lisätä mittausten perusteella. Näin ollen maasuodatuskentät arvioitiin vihreällä arviolla, vaikkei niissä ollutkaan tehostettua fosforinpoistoa. Osassa maasuodattamoista oli rikkinäisiä ilmastus- ja kansirakenteita tai imeytymis- tai tukkeutumisongelmia, todennäköisesti johtuen liian harvasta saostussäiliöiden tyhjennyksestä tai maasuodattamon sijoittamisesta sellaiseen paikkaan, jossa maaperässä on paljon kosteutta ja vesi seisoo eikä näin pääse kulkemaan kentästä eteenpäin. Tällöin arviointina käytettiin keltaista arviota. Erilaisia kaikkien vesien laitepuhdistamoja kiinteistöiltä löytyi 23 kappaletta. Vähäinen puhdistamojen määrä johtui siitä, että pääosin käyntejä tehtiin ennen 2004 rakennetuille kiinteistöille. Pienpuhdistamot arvioitiin lähtökohtaisesti asetuksen mukaisiksi, mutta kiinteistön omistajille painotettiin pienpuhdistamojen asianmukaisen huollon tärkeyttä. Pienpuhdistamojen suurimpana ongelmana järjestelmän toiminnan suhteen on auttamatta liian harvoin tehtävä kiintoaineen tyhjennys sekä lisäksi muut vaativat ja aikaa vievät huoltotoimenpiteet. Useisiin laitepuhdistamoihin sisältyy nykyään huoltosopimus, jolloin laitteen valmistajan kautta puhdistamoa huolletaan vähintään vuoden ajan asentamisen jälkeen. Näin järjestelmällä on jonkinlaiset edellytykset toimia asetuksen mukaisesti. Huoltosopimus ei poista kiinteistön omistajan oman aktiivisuuden tarvetta huollon suhteen. Umpisäiliöitä kaikille jätevesille oli 47 käydyistä kiinteistöistä, ja ne arvioitiin pääasiassa vihreällä arviolla. Umpisäiliöistä kaikille jätevesille suurin osa oli pohjavesi- tai ranta-alueilla. Vain muutamassa umpisäiliössä oli hajajätevesiasetuksessa mainittu ylitäytönhälytin, mutta se katsottiin lieväksi puutteeksi eikä se vaikuttanut arviointiin. 10

11 Pesuvedet- ja WC-vedet erottelevia järjestelmiä oli käytössä 123 kiinteistöllä. Mikäli järjestelmien pesuvesien käsittelyyn oli rakennettu maahanimeyttämö, maasuodattamo tai vastaava käsittelyjärjestelmä arvioitiin järjestelmät pääsääntöisesti vihreällä arviolla. Keltaiseen arvioon johti useimmiten puutteet harmaiden vesien imeytyksessä. Punaisen arvion sai erillisviemäröintijärjestelmät, jotka eivät täyttäneet kunnan valmisteilla olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. Tyypillisin esimerkki tälläisestä järjestelmästä on pohjavesialueella sijaitseva erotteleva järjestelmä, jossa pesuvedet imeytetään saostussäiliöiden jälkeen maaperään. Harmaiden vesien purkupaikat eivät pääsääntöisesti erottuneet ympäristöstään millään tavalla. Kaikkien jätevesien purkupaikat sen sijaan havaitsi maastossa rehevän kasvuston tai hajun perusteella tai muuten aistinvaraisesti. Kaikenkaikkiaan kiinteistöjen omistajat vaikuttivat erittäin tyytyväisiltä erotteleviin järjestelmiinsä, ja kokivat erityisesti niiden vähäisen huollon tarpeen hyväksi ominaisuudeksi. Useat kiinteistön omistajat olivat jossain vaiheessa vaihtaneet vanhat WCpöntöt kaksitoimisiin vähemmän vettä käyttäviin WC-pönttöihin umpisäiliöiden tyhjennysvälin harventamiseksi. 5. Jätevesien käsittelyn tilanne käydyillä kiinteistöillä Neuvontakäynnin yhteydessä kiinteistölle jätettiin arviointilomake, jossa arvioitiin nykyistä jätevesijärjestelmää hajajätevesiasetukseen. Arvioinnissa oli viisi eri arviointivaihtoehtoa: Vihreä. Järjestelmä täyttää arvion mukaan sellaisenaan hajajätevesiasetuksen alemman puhdistustason tai kunnan määrittämillä herkillä alueilla korkeamman puhdistustason sekä kunnan valmisteilla olevien määräysten vaatimukset. Pienet puutteet, jotka eivät vaikuta järjestelmän asetuksen vaatimusten mukaiseen toimintaan tai dokumentoinnissa ilmenneet puutteet, sallitaan vihreässä arviossa. Keltainen. Järjestelmän perusrakenne täyttää hajajätevesiasetuksen puhdistusvaatimukset, mutta järjestelmässä on joitain puutteita. Näiden puutteiden korjaamiseksi ei välttämättä tarvita toimenpidelupaa tai ilmoitusta, sillä olemassa olevaa järjestelmää ei muuteta erilaiseksi korjaamisen yhteydessä. Keltaisen arvion saavat myös järjestelmät, jotka eivät selkeästi toimi tällä hetkellä, mutta jotka voidaan kunnostaa tai huoltaa toimiviksi esimerkiksi puhdistamalla. Tämänlaisia järjestelmiä ovat esimerkiksi tukkeutuneet maasuodatuskentät. 11

12 Sininen. Vähäinen vesimäärä. Kiinteistöllä ei ole vesikäymälää ja pesuveden käyttö on vähäistä, jolloin katsotaan, ettei kiinteistöjen vähäisistä jätevesistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tuusulassa vähäisen vesimäärän kiinteistöiksi tulkitaan Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselta saatujen ohjeiden mukaisesti vielä sellaiset kiinteistöt, joissa kylmä vesi tulee rakennuksiin sisälle kiinteitä putkistoja pitkin ja rakennuksella esimerkiksi kesämökillä voi olla pieni lämminvesivaraaja esimerkiksi tiskikäyttöön. Mikäli kiinteistöltä löytyy isompi varaaja, suihku, kylpyamme tai painevettä käyttävä sähköllä toimiva laite, ei jätevesimäärä ole enää vähäinen. Punainen. Kiinteistöltä löytyvä jätevesijärjestelmä ei todennäköisesti täytä asetuksen puhdistusvaatimuksia tai kunnan valmisteilla olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. Järjestelmän kunnostus edellyttää toimenpideluvan/ilmoituksen hakemista ja järjestelmän uusimista jätevesiasetuksen siirtymäajan puitteissa mennessä. Myös järjestelmät, jotka saattaisivat täyttää asetuksen puhdistusvaatimukset, mutta ovat ympäristönsuojelumääräysten vastaisia, saivat punaisen arvion. Esimerkkinä tästä erillisviemäröintijärjestelmät pohjavesialueella, joissa pesuvesien käsittely on puutteellista valmisteilla oleviin ympäristönsuojelumääräysten vaatimuksiin nähden. Harmaa. Kiinteistöltä löytyvä jätevesijärjestelmä luokiteltaisiin punaisella arvioinnilla, mutta kiinteistö kuuluu asutuksen ikävapautuksen piiriin. Ikävapautus tulkittiin neuvonnassa koskemaan tilannetta, jossa kaikki kiinteistöllä asuvat kiinteistön omistajat ns. haltijat ovat täyttäneet 68 vuotta asetuksen voimaantulopäivään mennessä. Kuvassa 3 on esitetty jätevesijärjestelmien tilanne kiinteistöillä, joille tehtiin kiinteistökohtainen neuvontakäynti neuvontahankkeissa

13 Tuusula , 638 kpl 10% 10% 18% 52% 11% Riittävä käsittely Vähäisiä korjauksia Riittämätön käsittely Ikävapautus Vähäinen vesimäärä Kuva 3. Jätevesien käsittelyn tilanne käydyillä kiinteistöillä Tuusulassa Kiinteistökohtaisilla käynneillä yhteensä 393 kiinteistöä eli 61,6 % järjestelmistä oli sellaisia, että ne eivät täytä asetuksen puhdistusvaatimuksia. Näillä kiinteistöillä tulee tehdä toimenpidelupaa/ilmoitusta edellyttäviä muutoksia, mukaan luettuna harmaan arvioinnin saaneet kiinteistöt (62 kpl), sen jälkeen kun ikävapautus kiinteistön osalta raukeaa. Käydyistä kiinteistöistä 38,4 % (245 kpl) on joko asetuksen vaatimusten mukaisia (115 kpl), muutettavissa sellaisiksi pienemmillä korjauksilla perusratkaisun ollessa kunnossa (69 kpl) tai vähäisen vesimäärän kiinteistöjä (61 kpl), jotka on vapautettu asetuksen vaatimuksista. 6. Neuvontakiinteistöjen järjestelmien tila ja ikä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry ja Tuusulan kunta toteutti kiinteistökohtaista neuvontaa yhteensä 638 kiinteistöllä vuosien neuvontahankkeissa. 13

14 Kuva 4. Jätevesienkäsittelyn tilanne neuvontahankkeissa Kuvassa 4. kiinteistöjen jätevesijärjestelmien tilanne vuosina on hyvin samansuuntainen. Vähäisen vesimäärän kiinteistöjen osuus on pienentynyt neuvontahankkeiden edetessä, sillä vuonna 2012 ja 2013 osa ja vuonna 2014 kaikki vapaa-ajankiinteistöiksi rakennetut kiinteistöt rajattiin neuvonnan ulkopuolelle. Vapaa-ajan käytössä neuvotuista kiinteistöistä oli vuosittain noin 20 vuosina Vuoden 2011 neuvonnassa oli hieman enemmän ikävapautettuja kiinteistöjä mukana. 14

15 Punaisen ja harmaan arvion saaneiden osuus on ollut samaa suuruusluokkaa eri vuosina. Merkittävin syy punaisten ja harmaiden kiinteistöjen osuuden vaihteluun on rakennuskannan ikä. Jätevesijärjestelmien ikärakenne käydyillä kiinteistöillä Tuusulassa vuosina on esitetty kuvassa 5. 35% Järjestelmien ikäjakaumat % 25% 20% 15% 10% % 0% Kuva 5. Jätevesijärjestelmien ikäjakauma kiinteistöillä, joille tehtiin kiinteistökohtainen neuvontakäynti. Ennen 1980-lukua rakennetut jätevesijärjestelmät koostuvat lähes poikkeuksetta vanhoista rapautuneista betonisista sakokaivoista (kuva 6) ja purusta. Useimmat jätevesijärjestelmistä olivat alkuperäisiä ja siten yhtä vanhoja kuin kiinteistöillä olevat asuinrakennukset. 15

16 Kuva 6. Tyypillinen kaikille jätevesille tarkoitettu vanha rapautunut betoninen saostussäiliö. Neuvonnassa on ollut mukana jonkin verran kiinteistöjä, joiden jätevesijärjestelmä on uusittu hajajätevesiasetuksen voimaan tulon jälkeen. Useimmiten näillä kiinteistöillä on tehty jotain muita rakennus- tai toimenpidelupaa vaativia muutoksia, joiden yhteydessä myös jätevesijärjestelmä on edellytetty uusittavaksi. Jätevesijärjestelmien ikä ja asetuksen puhdistusvaatimusten täyttäminen eivät korreloineet keskenään muissa kuin ennen 1980-lukua rakennetuissa ja vuoden 2004 jälkeen rakennetuissa järjestelmissä. Käytännössä kaikki ennen 1980-lukua rakennetut järjestelmät olivat huonokuntoisia sakokaivoista ja purusta tai yksinkertaisesta imeytyksestä koostuvia järjestelmiä. Myös ja luvuilla ennen asetuksen voimaan astumista rakennetut järjestelmät olivat pääsääntöisesti sellaisia, jotka eivät täytä asetuksen puhdistusvaatimuksia. Tällaisia järjestelmiä olivat esimerkiksi kaikkien jätevesien käsittelyyn tarkoitetut imeytyskentät tai pelkät kolmen saostussäiliön järjestelmät ja 1990-luvulta on peräisin jonkin verran asetuksen vaatimukset todennäköisesti täyttäviä erillisviemäröinti-, umpisäiliö- ja maasuodatusjärjestelmiä. 16

17 Tuusulassa on neuvontahankkeissa rajattu vapaa-ajankiinteistöjä neuvonnasta pois jonkin verran. Suurin osa neuvonta-alueiden vapaa-ajankiinteistöiksi rekisteröidyistä kiinteistöistä on ollut vähäisen vesimäärän kiinteistöjä. Näiden kiinteistöjen vaikutus ympäristöön on vähäinen varsinkin, mikäli ne eivät sijaitse herkillä ranta- tai pohjavesialueilla. 7. Arvio jätevesien käsittelyn tilanteesta neuvonta-alueilla vuosina Neuvonnan yhteydessä vuosina saatiin puhelinneuvonnan ja kiinteistötietojen kautta tietoa myös sellaisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmien tilasta, joille neuvontakäynti ei toteutunut. Vuosien kiinteistötiedot toimitettiin maantieteellisesti rajattuna. Vuoden 2011 neuvontahankkeessa vastaavaa tietoa ei kerätty, ja vuoden 2014 neuvontahankkeessa kiinteistötiedot toimitettiin yhdistykselle eri tavalla seulottuna ja vastaavaa arvioita ei voida tehdä. Vuosina käytyjen kiinteistöjen tilanteen (461 kpl) lisäksi on hyvä huomioida myös ne kiinteistöt, joiden tila pystyttiin selvittämään vähintään puhelinneuvonnan perusteella, sillä se kuvaa kokonaistilannetta tarkemmin kuin pelkästään käydyt kiinteistöt. Kuvassa 7 on esitetty kokonaistilanne koko alueesta. Kaikki neuvonta-alueiden kiinteistöt vuosina , 710 kpl Perusratkaisu kunnossa 7% 8% 41% 7% 38% Neuvonnasta pois rajatut kiinteistöt (2004 jälkeen) Vaatii toimenpidelupaa Ei tietoa Neuvonnasta pois rajatut vapaa-ajan kiinteistöt Kuva 7. Kaikkien neuvonta-alueiden kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tilanne Tuusulassa

18 Perusratkaisu kunnossa (268 kpl). Luokitteluun on laskettu mukaan käydyistä kiinteistöistä vihreän, keltaisen ja sinisen arvion saaneet kiinteistöt. Näiden lisäksi mukaan on laskettu myös kiinteistöt, joiden tilasta saatiin puhelimessa riittävä selvyys niiden luokittelemisesta vihreäksi, keltaiseksi tai siniseksi. Lisäksi mukaan on laskettu viemäriverkkoon liittyneet kiinteistöt. Neuvonnasta pois rajatut ja vuoden 2004 jälkeen rakennetut kiinteistöt (47 kpl). Luokittelussa on mukana kiinteistöjä, joille on rakennettu jätevesijärjestelmä hajajätevesiasetuksen voimaan astumisen jälkeen uusille rakennuksille ja jotka rajattiin pois neuvonnasta. Näillä kiinteistöillä jätevesijärjestelmä on oletettavasti hajajätevesiasetuksen mukainen. Vaatii toimenpidelupaa/ilmoitusta edellyttäviä muutoksia (288 kpl). Luokitteluun on laskettu mukaan käydyistä kiinteistöistä punaisen ja harmaan arvion saaneet kiinteistöt. Jätevesiasetuksen puhdistusvaatimusten täyttämiseksi on tehtävä toimenpidelupaa/ilmoitusta edellyttäviä muutoksia. Ei tietoa (47 kpl). Kiinteistöt, joiden omistajaa tai hänen edustajaansa ei tavoitettu käynnillä tai puhelimitse. Mukaan on laskettu myös kiinteistöt, joiden omistajat eivät halunneet muista syistä kiinteistökäyntiä tai puhelinneuvontaa. Neuvonnasta pois rajatut vapaa-ajan kiinteistöt (60 kpl). Osa vapaa-ajan kiinteistöjen käynneistä rajattiin pois neuvonnasta. Tuusulan neuvonta-alueilla vapaa-ajankiinteistöistä lähestulkoon kaikki olivat ns. vähäisen vesimäärän kiinteistöjä, joten alueiden samankaltaisuuden takia voidaan olettaa, että myös neuvonnasta pois rajatuista vapaa-ajankiinteistöistä valtaosa olisi vähäisen vesimäärän kiinteistöjä. Kuvassa 8 on esitetty vertailuna kiinteistökäynneillä selvinnyt neuvonta-alueiden tilanne ja arvio koko alueesta. Arvioon Perusratkaisu kunnossa koko alueen osalta on laskettu mukaan kiinteistöt, joiden järjestelmä on arvioitu kiinteistökäynnillä tai vähintään puhelimitse sellaiseksi, että se täyttää asetuksen puhdistustasot ilman toimenpidelupaa tai ilmoitusta vaativia muutoksia, vuoden 2004 jälkeen rakennetut kiinteistöt sekä neuvonnasta pois rajatut vapaa-ajankiinteistöt. Toimenpidelupaa/ilmoitusta vaativiksi kiinteistöiksi on arvioitu käytyjen toimenpidelupaa/ilmoitusta vaativien kiinteistöjen lisäksi kiinteistöt, joiden omistajaa ei ole tavoitettu. Arviossa suurimman osan näistä kiinteistöistä oletetaan olevan toimenpidelupaa/ilmoitusta vaativia. 18

19 100,0 % Käydyt kiinteistöt (446 kpl) 100,0 % Arvio koko alueesta (710 kiint.) 80,0 % 60,0 % 40,0 % 40,6 % 59,4 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 52,8 % 47,2 % 20,0 % 20,0 % 0,0 % Perusratkaisu kunnossa Toimenpidelupaa vaativa 0,0 % Perusratkaisu kunnossa Toimenpidelupaa vaativa Kuva 8. Toimenpidelupaa/ilmoitusta vaativien kiinteistöjen osuus Tuusulassa Arvion perusteella kokonaistilanne toimenpidelupaa/ilmoitusta vaativien kiinteistöjen osuudesta kesän neuvonta-alueilla on erilainen verrattuna käytyjen kiinteistöjen perusteella tehtyyn arvioon. Toimenpidelupaa/ilmoitusta vaativia muutoksia koko aluetta tarkasteltaessa tarvitaan 47,2 % kiinteistöistä, kun taas toteutuneiden neuvontakäyntien perusteella 59,4 % kiinteistöistä. Neuvontahankkeiden tulosten perusteella voidaan olettaa koko neuvonta-alueen tilanteen kokonaisuutena olevan parempi asetuksen täyttämisen suhteen, kuin pelkkien kiinteistökohtaisella neuvonnalla tavoitettujen kiinteistöjen osalta. 8. Tulokset neuvonta-alueittain, alueiden erityispiirteet ja talousvedenhankinta Neuvontakäyntejä tehtiin Tuusulan kunnan valitsemilla alueilla. Kaikki vuosien neuvonta-alueet on esitetty kartalla (liite 5) neuvontahankkeessa neuvontaa tehtiin hyvin hajanaisilla alueilla eri puolilla Tuusulaa. Tuusulassa on suuria eroja eri alueiden välillä vedenhankinnassa. Tietyillä alueilla iso osa kiinteistöistä on liittynyt kunnan talousvesiverkkoon, mutta ei jätevesiverkkoon. Omien kaivojen varassa olevien kiinteistöjen kannalta asetuksen täyttämisellä terveydensuojelullisin perustein on suurempi merkitys alueilla, joilla on paljon rengaskaivoja verrattuna alueisiin, joilla on paljon porakaivoja tai talousvesiverkostoa. 19

20 8.1 Tuusulan neuvonta-alueet 2014 Tuusulan neuvonnassa 2014 tehtiin yhteensä 67 neuvontakäyntiä. Kiinteistötiedot oli valittu etsimällä kiinteistöjä, joille ei ollut aiemmin tarjottu neuvontaa ja poistettu kaikki kiinteistöt 300 metrin etäisyydellä nykyisistä ja tulevista toiminta-alueista (sis. uudet kaava-alueet), kehittämistarvealueista ja olemassa olevista viemäreistä. Myös tiedossa olevat asukashankkeet ja ne alueet, joille on ehdotettu liittymistä, on poistettu sekä näiden alueiden välittömässä läheisyydessä olevat kiinteistöt. Kuvassa 9 on esitetty jätevesien käsittelyn tilanne kiinteistökäyntien perusteella ja talousveden hankinnan jakauma. Suurin osa 2014 vuonna neuvotuista kiinteistöistä sijaitsi alueilla, joilla riittää hajajätevesiasetuksen vähimmäisvaatimustaso, eivätkä esimerkiksi ranta- tai pohjavesialueilla. Tuusula 2014, 67 kpl Vedenhankinta 10% 7% 13% 4% 13% 45% Porakaivo Rengaskaivo 64% 42% Vesijohtoverk. Kuva 9. Jätevesien käsittelyn tilanne ja vedenhankinta neuvonnassa

21 8.2. Jokela 2013 Jokelan alueella tehtiin 29 neuvontakäyntiä. Kuvassa 10 on esitetty jätevesien käsittelyn tilanne kiinteistökäyntien perusteella ja talousveden hankinnan jakauma. Osa Jokelan neuvonta-alueen kiinteistöistä sijaitsee Päijänne-tunnelin suojavyöhykkeellä. Jätevesiverkoston nykyinen toimintaalue Jokelan taajamassa on suhteellisen lähellä osaa kiinteistöistä. Kiinteistökäynnit Jokela, 29 kpl Vedenhankinta 3% 3% 3% 55% 28% 10% 55% 41% Porakaivo Rengaskaivo Vesijohtoverk. Kuva 10. Jätevesien käsittelyn tilanne ja vedenhankinta Jokelassa Nahkela 2013 Nahkelan neuvonta-alue sijaitsee osin Nahkelan ja osin Ruotsinkylän kylissä. Alueella tehtiin 13 neuvontakäyntiä. Kuvassa 11 on esitetty jätevesien käsittelyn tilanne kiinteistökäyntien perusteella ja talousvedenhankinnan jakauma. Osa Nahkelan neuvonta-alueen kiinteistöistä sijaitsee Vantaanjoen ranta-alueella. Lähin jätevesiverkosto Nahkelassa sijaitsi suhteellisen kaukana kiinteistöistä. 21

22 Kiinteistökäynnit Nahkela, 13 kpl Vedenhankinta 8% 15% 31% 31% Porakaivo 69% Rengaskaivo 31% 15% Kuva 11. Jätevesien käsittelyn tilanne ja vedenhankinta Nahkelassa Ruotsinkylä 2013 Ruotsinkylän neuvonta-alue koostui kahdesta erillisestä alueesta (karttaliite 5). Alueella tehtiin 43 neuvontakäyntiä. Kuvassa 12 on esitetty jätevesien käsittelyn tilanne kiinteistökäyntien perusteella ja talousvedenhankinnan jakauma. Ruotsinkylän alueella neuvontaan vaikuttavia erityispiirteitä olivat Päijännetunnelin kulkeminen alueen läpi sekä osan kiinteistöistä sijainti Ruotsinkylän IIluokan pohjavesialueella. Alueen eteläreunalla asukkaita askarrutti myös, miten alueelle suunnitellut suuret muutokset, kuten Focus -yritysalue sekä mahdollinen Kehä IV:n rakentaminen tulevat vaikuttamaan alueen tulevaisuuteen. Osalla aluetta on ollut voimassa rakennuskielto, ja kiinteistön omistajat kokivat panostamisen nykyisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmiin arveluttavaksi. 22

23 Kiinteistökäynnit Ruotsinkylä, 43 kpl Vedenhankinta 2% 7% 14% 16% 37% 63% Porakaivo Rengaskaivo 60% Kuva 12. Jätevesien käsittelyn tilanne ja vedenhankinta Ruotsinkylässä Kellokoski ja Kaunisnummi 2013 Kellokosken ja Kaunisnummen alueilla tehtiin 74 neuvontakäyntiä. Kuvassa 13 on esitetty jätevesien käsittelyn tilanne kiinteistökäyntien perusteella ja talousvedenhankinnan jakauma. Kellokosken ja Kaunisnummen neuvonta-alueilla neuvontaan vaikuttavia erityispiirteitä olivat osan kiinteistöistä sijainti Keravanjoen ranta-alueella tai Nummenkylän I-luokan pohjavesialueella. Kellokosken ja Kaunisnummen kiinteistöt sijaitsivat maantieteellisesti suhteellisen suurella alueella Kellokosken taajaman ympärillä. Useat kiinteistöistä sijaitsivat muiden kuntien raja-alueilla. 23

24 Kiinteistökäynnit Kellokoski ja Kaunisnummi, 74 kpl Vedenhankinta 18% 7% 9% 24% 35% Porakaivo 12% 41% Rengaskaivo Vesijohtoverk. 54% Kuva 13. Jätevesien käsittelyn tilanne ja vedenhankinta Kellokoskella ja Kaunisnummella Nummenkylän pohjavesialueella aivan Järvenpään rajalla sijaitsi muutaman kiinteistön rypäs, joilla kunnallistekniikka oli hyvin lähellä sekä Järvenpään että Tuusulan puolelta. Kiinteistön omistajat eivät pitäneet mielekkäänä omien järjestelmien rakentamista etenkään luokitellusta pohjavesialueesta johtuvien rajoitteiden takia, vaan olivat hyvin kiinnostuneita jätevesiverkostoon liittymisestä. Yksi kiinteistönomistajista suunnitteli lähtevänsä ajamaan mahdollista yhteishanketta jätevesiverkkoon liittymiseksi. Kellokosken taajaman etelälaidalla oli noin kymmenen kiinteistön rypäs viemäriverkossa olevan Rajalinnan työpaikka-alueen välittömässä läheisyydessä. Näiden kiinteistöjen toiselle puolelle on kaavoitettu myös Rajalinna 2 -alue. Alueen asukkaat eivät pitäneet omien jätevesijärjestelmien rakentamista mielekkäänä vaan toivoivat mahdollisuutta liittyä kunnan verkostoon ja nimenomaan kunnan aloitetta työpaikka-alueiden väliin jäävien kiinteistöjen saattamiseksi kunnallistekniikkaan. Osalla näistä kiinteistöistä oli ollut ongelmia talousvesikaivonsa vedenlaadussa. 24

25 8.6. Ruskela ja Paijala 2013 Ruskelan ja Paijalan alueilla tehtiin 49 neuvontakäyntiä. Kuvassa 14 on esitetty jätevesien käsittelyn tilanne kiinteistökäyntien perusteella ja talousvedenhankinnan jakauma. Osa Ruskelan alueen kiinteistöistä sijaitsi Kaikulan I-luokan pohjavesialueella, jossa sijaitsee myös Kaikulan vedenottamo. Ruskelan neuvonta-alueen pohjois- ja eteläpäissä osa kiinteistöistä sijaitsi suhteellisen lähellä viemäriverkon toiminta-alueita, mutta näiden välinen alue oli harvaan asuttua. Kiinteistökäynnit Ruskela ja Paijala, 49 kpl Vedenhankinta 16% 16% 4% 49% 16% Porakaivo Rengaskaivo 35% Vesijohtoverk. 63% Kuva 14. Jätevesien käsittelyn tilanne Ruskelan ja Paijalan neuvonta-alueilla ja talousveden hankinnan jakauma Ketunkorpi ja Tuomala 2013 Ketunkorven ja Tuomalan alueilla tehtiin 29 neuvontakäyntiä. Kuvassa 15 on esitetty jätevesien käsittelyn tilanne kiinteistökäyntien perusteella ja talousveden hankinnan jakauma. Ketunkorvessa osa kiinteistöistä sijaitsi Marjamäen I-luokan pohjavesialueella ja muutama kiinteistö Keravanjoen ranta-alueella. Tuomalan alueella kiinteistöt jäivät juuri Tuusulan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa olevan Tuomalan vesihuollon kehittämisalueen ulkopuolelle. Alueen 25

26 kiinteistönomistajilla oli epätietoisuutta asiasta, ja jotkut heistä olivat ennen käyntiä siinä käsityksessä, että myös heidän kiinteistönsä sijaitsevat vesihuollon kehittämisalueella. Kiinteistökäynnit Ketunkorpi ja Tuomala 29 kpl Vedenhankinta 10% 3% 38% 48% 21% Porakaivo Rengaskaivo 45% 3% 31% Vesijohtoverk. Kuva 15. Jätevesien käsittelyn tilanne Ketunkorven ja Tuomalan neuvonta-alueilla ja talousveden hankinnan jakauma Rannikonmäki 2012 Rannikonmäen alueella tehtiin 112 neuvontakäyntiä. Kuvassa 16 on esitetty jätevesien käsittelyn tilanne kiinteistökäyntien perusteella ja talousvedenhankinnan jakauma. Rannikonmäen alueella neuvontaan vaikuttavia erityispiirteitä olivat alueen läpi virtaava Palojoki sekä Siippoon I luokan pohjavesialue. Alueella sijaitsee myös kaksi melko tiiviisti rakennettua aluetta Siippoon kylä ja Nummenraitin alue, jotka molemmat kuuluvat Tuusulan vesihuollon kehittämissuunnitelman kehittämisalueisiin. 26

27 Kiinteistökäynnit Rannikonmäki, 112 kpl Vedenhankinta 8% 3% 28% 13% Porakaivo 49% 12% 24% 63% Rengaskaivo Vesijohtoverk. Kuva 16. Jätevesien käsittelyn tilanne Rannikonmäen neuvonta-alueella ja talousveden hankinnan jakauma Rusutjärvi 2012 Rusutjärven alueella tehtiin 125 neuvontakäyntiä. Kuvassa 17 on esitetty jätevesien käsittelyn tilanne kiinteistökäyntien perusteella ja talousvedenhankinnan jakauma. Rusutjärven ympärillä sijaitsee vesihuoltolaitoksien toiminta-alueita ja muita viemäriverkostoja, joiden ulkopuolella sijaitseville kiinteistöille kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa tarjottiin. 27

28 Kiinteistökäynnit Rusutjärvi, 13 kpl Vedenhankinta 61% 8% 13% 25% 75% Porakaivo Rengaskaivo Kuva 17. Jätevesien käsittelyn tilanne Rusutjärven neuvonta-alueella ja talousveden hankinnan jakauma Keravanjoki 2012 Keravanjoen alueella tehtiin 68 neuvontakäyntiä. Kuvassa 18 on esitetty jätevesien käsittelyn tilanne kiinteistökäyntien perusteella ja talousvedenhankinnan jakauma. Alueella neuvontaan vaikuttaneita erityispiirteitä olivat Keravanjoen virtaaminen alueen läpi ja usean kunnan alueella sijaitseva Santakosken I luokan pohjavesialue, jolla sijaitsee myös Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän (TSV) Santakosken pohjavedenottamo. Suurin osa Keravanjoen alueen kiinteistöistä sijaitsi sellaisilla alueilla, joihin tuskin tullaan rakentamaan kunnallistekniikkaa. Alueella on myös niin harvaa asutusta, että kunnallistekniikan tuominen alueelle ei välttämättä ole mielekästä. Poikkeuksina tähän voidaan mainita Linjamäen vesihuollon kehittämisalueeseen rajautuva neuvonta-alueen eteläreuna ja Kellokosken taajamaan kuuluva Tuusulan ja Mäntsälän kuntien rajalla sijaitseva Linjatien alue. Mäntsälän puolella Linjatietä on kiinteistöjä kunnallistekniikan piirissä. 28

29 Kiinteistökäynnit Keravanjoki, 68 kpl Vedenhankinta 7% 9% 19% 17% Porakaivo 41% 24% 27% 56% Rengaskaivo Vesijohtoverk. Kuva 18. Jätevesien käsittelyn tilanne Keravanjoen neuvonta-alueella ja talousveden hankinnan jakauma Jäniksenlinna 2012 Jäniksenlinnan alueella tehtiin 31 neuvontakäyntiä. Kuvassa 18 on esitetty jätevesien käsittelyn tilanne kiinteistökäyntien perusteella ja talousvedenhankinnan jakauma. Lähellä Jäniksenlinnan neuvontakiinteistöjä on kunnallisia viemäreitä, ja alueella sijaitsee varsin tiiviisti rakennettu ja viemäröimätön Kukkumäen alue. Jäniksenlinnan neuvontaan vaikuttavia erityispiirteitä ovat Palojoen virtaaminen alueen läpi ja alueen eteläpuolella oleva Jäniksenlinnan I luokan pohjavesialue. Jäniksenlinnan pohjavesialueella sijaitsee myös TSV:n tekopohjavesilaitos, jossa tehdään tekopohjavettä Päijänne-tunnelin vedestä. 29

30 Kiinteistökäynnit Jäniksenlinna, 31 kpl Vedenhankinta 36% 10% 6% 30% Porakaivo 70% Rengaskaivo 6% 42% Kuva 19. Jätevesien käsittelyn tilanne Jäniksenlinnan neuvonta-alueella ja talousveden hankinnan jakauma Terrisuo 2011 Terrisuon alueella tehtiin 27 neuvontakäyntiä. Kuvassa 20 on esitetty jätevesien käsittelyn tilanne kiinteistökäyntien perusteella ja talousvedenhankinnan jakauma. Valtaosalla alueen kiinteistöistä oli vesijohto. Muutama kiinteistö sijaitsi Palojoen ranta-alueella, ja alueen halki kulkee Päijännetunneli. Alueella on paljon vapaa-ajan asuntoja, joiden veden käyttö on vähäistä. 30

31 Kiinteistökäynnit Terrisuo, 27 kpl Vedenhankinta 36% 10% 6% 8% 21% Porakaivo Rengaskaivo 71% Vesijohtoverk. 6% 42% Kuva 20. Jätevesien käsittelyn tilanne Terrisuon neuvonta-alueella ja talousveden hankinnan jakauma Ämmänkallio 2011 Ämmänkallion alueella tehtiin 48 neuvontakäyntiä. Kuvassa 21 on esitetty jätevesien käsittelyn tilanne kiinteistökäyntien perusteella ja talousvedenhankinnan jakauma. Neuvonta-alueella ei ollut pohjavesi- tai ranta-alueita. Alue on hankala viemäröinnin suhteen, sillä se on harvaan asuttua ja alueella on suuria korkeuseroja. Alueen kiinteistöistä suurin osa oli vesijohtoverkostossa. 31

32 Kiinteistökäynnit Ämmänkallio, 48 kpl Vedenhankinta 24% 11% 20% 3% 16% Porakaivo Rengaskaivo 39% 60% 81% Vesijohtoverk. Kuva 21. Jätevesien käsittelyn tilanne Ämmänkallion neuvonta-alueella ja talousveden hankinnan jakauma Äijänniitty 2011 Äijänniityn alueella tehtiin 35 neuvontakäyntiä. Kuvassa 22 on esitetty jätevesien käsittelyn tilanne kiinteistökäyntien perusteella ja talousvedenhankinnan jakauma. Äijänniitty sijaitsee Mäyräojan ja Sarsalanojan välissä. Mäyräoja ja Sarsalanoja ovat Tuusulanjärven laskuojia. Suurin osa valituista kiinteistöistä sijaitsi yli 200 metrin päässä varsinaisista puroista. 32

33 Kiinteistökäynnit Äijänniitty, 35 kpl Vedenhankinta 9% 3% 20% 6% 25% Porakaivo Rengaskaivo 75% 62% Kuva 22. Jätevesien käsittelyn tilanne Äijänniityn neuvonta-alueella ja talousveden hankinnan jakauma. 9. Vastaanotto ja palaute neuvontahankkeesta Tuusulassa Kiinteistökohtainen neuvonta otettiin pääasiassa positiivisesti vastaan. Usein neuvojan ja neuvonnan hyödyn suhteen epävarmat kiinteistön omistajat olivat neuvontakäynnin alussa varautuneita, mutta kun kiinteistön omistajille selvisi neuvojan rooli ja tehtävä, neuvontakäyntiä pidettiin hyödyllisenä. Usein neuvontakäynnin suhteen etukäteen epävarmat kiinteistön omistajat soittivat kirjeen saatuaan ja puhelinkeskustelun jälkeen toivottivat neuvojan tervetulleeksi kiinteistölleen. Myös useat kiinteistön omistajat, jotka eivät olleet tarjottuun neuvonta-aikaan paikalla, ottivat jälkikäteen yhteyttä neuvojaan ja toivoivat uutta aikaa kuultuaan naapureiltaan neuvontakäynnin sisällöstä. Asukkaat pitivät neuvontaa viranomaisen tarkastusta parempana tapana lähestyä kiinteistön omistajia hajajätevesiasioissa. Osa kiinteistön omistajista kritisoi hajajätevesiasetusta, mutta suhtautuminen maksuttomaan neuvontakäyntiin kunnan ja valtion yhdessä tarjoamana palveluna haja-asutusalueiden asukkaille oli hyvää. Viljeltyjen peltojen tai eläintilojen läheisyydessä oltiin vahvasti sitä mieltä, ettei kyseisen kiinteistön jätevesillä ole minkäänlaista vaikutusta lähiympäristöön, ja näin ollen koko asetus 33

34 miellettiin turhaksi. Toki kiinteistön omistajien kriittisyys asetusta kohtaan varsinkin kauempana vesistöistä, harvaan asutulla alueella ja maatalousalueilla on ymmärrettävää ja osin perusteltuakin. Kun kiinteistön omistajan mielipiteitä kuunneltiin neuvonnassa ja käytettiin vuorovaikutteista keskustelevaa neuvontatapaa, monet asukkaat alkoivat suhtautua asetukseen ja järjestelmien parantamiseen myönteisemmin. Neuvonnassa painotettiin jätevesien käsittelyn vaikutuksia nimenomaan omalla kiinteistöllä, asukkaiden lähiympäristössä ja lähivesistöissä. Oman talousvesikaivon vedenlaatua ja sen suojelua pidettiin tärkeänä. Toisaalta Tuusulassa on paljon kiinteistöjä, jotka ovat kunnan talousvesiverkostossa, mutta eivät jätevesiverkostossa. Tällöin oman talousvesikaivon suojelu jätevesijärjestelmien parantamisen motiivina jää pois. Ranta-alueilla kiinteistön omistajat ymmärsivät yleensä hyvin kiinteistöjen jätevesien käsittelyn yhtenä osana muiden asioiden joukossa, joilla voidaan parantaa lähivesistöjen kuten Keravanjoen tilaa nykyistä paremmaksi ja lähemmäksi niiden luonnollista tilaa. Keravanjoen läheisyydessä asuvat kiinteistön omistajat olivat selkeästi hyvin kiinnostuneita joen tilasta. Keravanjoen kiinteistöillä jaettiin neuvonnan yhteydessä myös Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n julkaisemia Virkisty Keravanjoella esitteitä. Luokitellut pohjavesialueet ja Päijännetunneli sekä niiden suojelu olivat kiinteistön omistajien näkökulmasta jotenkin etäisiä aiheita. Vaikka puhdasta pohjavettä pidetään yleisesti suurena luonnonarvona niin yhteyttä pohjavesialueella sijaitsevan kiinteistön jätevesien ja pohjavesialueen suojelun välillä ei oikein osata nähdä. Esimerkiksi Terrisuon vanhan kaatopaikan läheisyydessä kiinteistön omistajat eivät mieltäneet omien jätevesien vaikutusta pohjaveden suojeluun. Päijännetunnelin läheisyydessä kiinteistön omistajilla on paljon epätietoisuutta siitä, sijaitseeko oma kiinteistö suoja-alueella, koska tunnelin tarkasta sijainnista on hankala löytää tietoa. Herkät alueet eli luokitellut pohjavesialueet, Päijännetunnelin suoja-alue ja ranta-alueet ovat erityisen hankalia hajajätevesiasetuksen täyttämisen kannalta. Useissa jo rakennetuissa kiinteistöissä muiden kuin kaikkien vesien umpisäiliöjärjestelmien rakentaminen voi olla jopa mahdotonta ilman suuria remontteja. Toisaalta kaikkien vesien umpisäiliöiden tyhjentämisestä syntyvät kustannukset nousevat helposti kiinteistönomistajalle kohtuuttomiksi ja tyhjennysten välilliset ympäristövaikutukset ovat suuria. Erityisesti herkillä alueilla rakennettavien uusien kiinteistöjen osalta pitäisi kiinteistön omistajia kannustaa erillisviemäröintiin kaikin tavoin, sillä 34

35 silloin kuitenkin suurin kuormitus eli käymälävedet voidaan hoitaa sellaisella ratkaisulla, joka on kiinteistöllä asumiskulujen kannalta kohtuullinen. Ylipäätään kaikille kiinteistöille hajajätevesiasetuksen tarkoittaman teknologianeutraaliuden turvaamiseksi, rakennusvalvonnan olisi hyvä suositella erillisviemäröintiä talon ulkopuolelle asti uusilla kiinteistöillä hajaasutusalueella. Näin olisi mahdollista toteuttaa kaikki hajajätevesiasetuksen lähtökohtaisesti täyttävät järjestelmät. Suhteellisen lähellä viemäriverkkoja sijaitsevilla alueilla kiinteistöjen omistajia innostettiin mahdollisuuksien mukaan harkitsemaan yhteisviemärihankkeita. Osa kiinteistön omistajista kiinnostuikin tällaisesta mahdollisuudesta, ja heille jaettiin Tuusulan kunnan vesihuoltoinsinöörin yhteystietoja lisätiedon hankkimiseksi. Neuvontahankkeissa korostettiin toimenpideluvan/ilmoituksen hakemisen tärkeyttä, mikäli kiinteistön jätevesijärjestelmää saneerataan. Toimenpideluvan hakemalla tai ilmoituksen tekemällä kiinteistön omistajat voivat välttää virhehankinnat, kuten vääränlaisten jätevesijärjestelmien hankkimisen esimerkiksi herkille alueille tai järjestelmien asentamisen väärään paikkaan. Toimenpideluvan hakuprosessin tai ilmoituksen tulisi myös estää kiinteistökohtaisen järjestelmän rakentamisesta ja myöhemmin jätevesiverkkoon liittymisestä syntyvät tuplainvestoinnit esimerkiksi vesihuollon kehittämisalueiden reunamilla. Kiinteistön omistajien asenteet asetusta kohtaan ovat muuttuneet neuvontahankkeiden aikana. Aiemmin kiinteistön omistajat pitivät asetuksen siirtymäajan loppumista kaukaisena ja uskoivat, että asetusta tullaan muuttamaan tai se tullaan kumoamaan ennen sitä. Siirtymäajan loppumiseen on enää vajaa kaksi vuotta aikaa ja monien kiinteistön omistajien asennoituminen on muuttunut siihen suuntaan, että jotain saneerauksia kiinteistöillä täytyy kuitenkin tulevaisuudessa tehdä. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n, Tuusulan kunnan ja Keskiuudenmaan ympäristökeskuksen yhteinen neuvontahanke on ollut tehokas tapa tavoittaa kohdealueiden kiinteistöjen omistajat. Kiinteistön omistajat arvostivat puolueetonta ja kaikki eri jätevesien käsittelyvaihtoehdot läpikäyvää teknologianeutraalia neuvontaa. Kuitenkin lähinnä kesäaikaan toteutettujen neuvontakäyntien lisäksi myös ympärivuoden tapahtuvaan tiedottamiseen sekä neuvonnasta kertyneen ammattitaidon ja kokemuksen säilyttämiseen ja turvaamiseen hankkeissa olisi tärkeä panostaa. Lisäksi kunnan tiedottamiseen hajajätevesiasetuksesta ja sen 35

36 valvonnasta, vesihuollon kehittämisalueista ja asukkaiden ohjeistamisesta erityisesti rakennusvalvonnan puolelta tulisi edelleen kiinnittää huomiota asetuksen siirtymäajan loppumisen lähestyessä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus onkin viimeistelemässä aiheesta opasta kuntalaisille vuonna

37 OHJEITA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISEEN TUUSULA Toimiva kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä vaatii aina kiinteistölle ja sen olosuhteisiin räätälöidyn yksilöllisen järjestelmän. Huolellisella suunnittelulla saat toimivan jätevesijärjestelmän, joka ottaa huomioon kiinteistösi ympäristö- ja käyttöolosuhteet. Asiantuntevaa suunnittelijaa käyttämällä varmistat, että suunnitelmat täyttävät hajajätevesiasetuksen vaatimukset. (Hajajätevesiasetus 7 1 mom.) Jos jätevesijärjestelmä on rakennettava tai sen toimintaa tehostettava, tätä koskeva suunnitelma on liitettävä tarvittavaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) nojalla tehtävään rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen taikka rakentamista koskevaan ilmoitukseen. Aloita järjestelmän päivittäminen ottamalla yhteys suunnittelijaan. Toimenpidelupaa hakiessasi kuntasi rakennusviranomainen opastaa tarvittaessa rakentamiseen liittyvissä lupa-asioissa. Fise päteviä suunnittelijoita löydät esimerkiksi verkosta: hajavesi.fi/fi/yrityshaku havesu.fi/jasenet.htm fise.fi ->Päteväksi todetut henkilöt -> Suunnittelu ->Uudisrakentaminen ->Haja-asutuksen VHS SUUNNITTELU Tilaa kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmän suunnitelma asiantuntijalta. Vaadi eri järjestelmävaihtoehtojen esittelemistä. TOIMENPIDELUPA Hae kunnasta toimenpidelupaa suunnitelmalle. Toimenpidelupa pitää olla myönnetty ennen kuin rakennus- tai asennustyöt alkavat. MYÖNNETTY LUPA RAKENTAMINEN Kilpailuta jätevesiurakoitsija ja KVVtyönjohtaja. Rakennuta järjestelmä luvan voimassaoloaikana. KÄYTTÖÖNOTTO Tallenna suunnitelma jätevesijärjestelmän selvitykseksi kotiisi ja varmista, että olet saanut kirjalliset ohjeet järjestelmän käyttöön ja huoltoon. Ota yhteyttä kuntasi viranomaisiin TUUSULA Lisätietoa rakentamisesta ja tarvittavat lomakkeet osoitteesta: > Rakentaminen > Rakentamisen luvat > Toimenpidelupa > Jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen Rakennusvalvonta Hyryläntie Tuusula Vaihde: Aho Johanna Johanna.Aho@tuusula.fi

38 KAIVOVEDEN TUTKIMINEN TUUSULA Kaivot Kaivovesi on pohjavettä, jota muodostuu maaperään imeytyvistä sade- ja sulamisvesistä. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetuksen (401/2001), jossa määritetään laatuvaatimukset talousvetenä käytettävälle kaivovedelle. Asetuksen mukaan kaivoveden tulee olla terveydelle vaaratonta eikä se saa sisältää haitallisia määriä mikrobiologisia tai kemiallisia epäpuhtauksia. Kaivon vesi olisi hyvä tutkituttaa joka kolmas vuosi, vaikka kaivon vedessä ei olisikaan tapahtunut aistinvaraisia muutoksia. Säännöllinen tutkimus on tarpeen sen siksi, että kaivoveteen päässeet bakteerit eivät välttämättä muuta veden näköä tai makua. Erityisesti vesi tulee tutkituttaa silloin, jos sen maussa, ulkonäössä tai hajussa on tapahtunut muutoksia. Uusien porakaivojen osalta on tärkeää tutkituttaa myös veden radon-, arseeni-, fluori- ja uraanipitoisuudet. Näytteenotto Vesinäytepullot Jotta tutkimustulokset olisivat mahdollisimman luotettavia, vesinäytteiden otossa tulee käyttää laboratorion näytepulloja. Pulloja voi noutaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen terveysvalvonnan tiloista (Hyrylänkatu 8 C, 3 krs). Metropolilab käy noutamassa näytteet aina torstaisin, jolloin näytteiden tulee olla toimitettuna viimeistään kello 11. Ympäristökeskukselta saa myös Hyvinkään laboratorion näytepulloja, mikäli asukas haluaa toimittaa näytteen sinne. Mikäli et halua ottaa vesinäytettä itse, ympäristökeskus voi tulla ottamaan näytteen. Näytteenotosta peritään maksu. Tutkimuslaboratoriot Metropolilab Hyvinkään elintarvike- ja ympäristölaboratorio Viikinkaari 4, Cultivator II Suutarinkatu 2 D (2 krs) Helsinki Hyvinkää Vesinäytteiden tutkimukset ovat maksullisia. Näytteenotto-ohjeet Vesinäyte tulisi ottaa suoraan hanasta tai kaivosta. Otettaessa vesinäytettä hanasta, vettä tulee valuttaa ensin vähintään viisi minuuttia. Näyteveden tulee olla kylmää. Näytteenoton aikana ei saa koskea pullon suuhun tai korkin sisäpintaan. Pullon suu ei myöskään saa olla kosketuksissa hanaan. Kaivosta vesi otetaan vedenottovälineellä, josta vesi kaadetaan suoraan pulloon. Älä käytä suppiloa tai väliletkua. Näytteenoton jälkeen näyte tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti laboratorioon. Mikäli tämä ei ole mahdollista, näyte voidaan säilyttää jääkaapissa yön yli. Mikäli näytteen kuljetus laboratorioon kestään yli neljä tuntia, tulee näyte kuljettaa kylmälaukussa kylmävaraajilla varustettuna. Laboratorioille voi olla hieman toisestaan poikkeavia ohjeita näytteenottoon. Varmista näytteenotto-ohjeet siitä laboratoriosta, mihin näytettä ollaan viemässä tai paikasta josta haet näytteenottopulloja. Ohjeen ovat koonneet Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n Larissa Rimpiläinen ja Teemu Haapala. Tiedot on koottu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Internet sivuilta.