Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa 2014
|
|
- Maarit Ranta
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa 2014 Siikajärven uimaranta Sanna Laakso
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Neuvontakäynti Neuvonnan toteutuminen Kohdealueet Arvioinnin perusteet ja jätevesien käsittelyn tilanne Jätevesien käsittelyn tilanne alueittain Jätevesijärjestelmien ikäjakauma ja tyypit Kiinteistöillä havaitut puutteet Neuvonnan vastaanotto ja palaute Viitteet LIITTEET Liite 1 Kiinteistöille jätetty arviointilomake Liite 2 Kartta neuvonta-alueista
3 1. Johdanto Vuonna 2011 valtioneuvosto hyväksyi uuden asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011, tästä eteenpäin hajajätevesiasetus). Uudella hajajätevesiasetuksella kohtuullistettiin aiemmin voimaan tulleen samannimisen asetuksen (542/2003) vaatimuksia. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä säännellään myös muun muassa ympäristönsuojelulaissa (527/2014), jossa on esimerkiksi jätevesien yleisestä puhdistamisvelvollisuudesta. Lainsäädännöllä on haluttu edistää vesiensuojelua ja vähentää erityisesti ihmisten lähiympäristön ja talousveden pilaantumista. Hajajätevesiasetuksessa on vähimmäisvaatimukset vesistöjä rehevöittävien ravinteiden (fosfori ja typpi) ja happea kuluttavan orgaanisen aineen puhdistustasoista verrattuna laskennalliseen kuormituslukuun. Lisäksi asetuksessa on vaatimuksia jätevesijärjestelmän dokumentoinnista, kuten käyttö- ja huolto-ohjeista. Vuonna 2004 ja sen jälkeen rakennettuja asuntoja asetus koskee heti. Tätä vanhemmilla kiinteistöillä on aikaa laittaa järjestelmänsä kuntoon mennessä. Espoossa on arviolta noin 1400 kiinteistöä haja-asutusalueilla viemäriverkoston ulkopuolella ja siten kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien varassa. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueen ulkopuolella kiinteistön omistajalla tai haltijalla on velvollisuus huolehtia kiinteistönsä asianmukaisesta vesihuollosta. Espoon haja-asutuksen jätevesineuvonta toteutettiin kiinteistökohtaisina käynteinä yhteistyössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n (VHVSY) kanssa osana laajempaa neuvontahanketta. Espoossa neuvontaa on tehty VHVSY:n toimesta jo aiemmin vuosina 2012 ja Hankkeessa on annettu jätevesineuvontaa myös muissa Vantaanjoen valuma-alueen kunnissa, kuten Tuusulassa ja Nurmijärvellä. Kunnan oman rahoituksen lisäksi neuvontaan saatiin valtionapua Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Neuvontaa tehtiin Espoon kaupungin valitsemilla, pääasiassa ympäristön kannalta herkillä alueilla, joille ei ole lähitulevaisuudessa suunnitteilla kunnallista viemäriverkostoa. Ilmaisia ja vapaaehtoisia neuvontakäyntejä tarjottiin sekä vakituisesti asuttujen että vapaa-ajan kiinteistöjen omistajille. Hankkeen pääasiallinen tarkoitus oli tarjota puolueetonta ja kaupallisista intresseistä vapaata jätevesineuvontaa ja edistää haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä hajajätevesiasetuksen vaatimusten mukaisiksi siirtymäajan loppuun mennessä. Hankkeen tarkoituksena oli myös kerätä tietoa jätevesien käsittelyn tilanteesta alueellisesti. Yksi neuvonnan lähtökohdista oli, ettei yksittäisen kiinteistön tietoja luovuteta kunnille tai muille kolmansille osapuolille. 1
4 2. Neuvontakäynti Jokaiseen käyntiin valmistauduttiin selvittämällä kiinteistön sijaintiin liittyvät erityispiirteet, kuten vesistöjen läheisyys. Neuvontakäynneillä käytiin yhdessä omistajan kanssa yksityiskohtaisesti läpi kiinteistön jätevesijärjestelmä sekä arvioitiin sen kuntoa silmämääräisesti ja omistajalta saatujen taustatietojen perusteella. Neuvoja annettiin myös järjestelmän ylläpitoon, käyttö- ja huoltotoimenpiteisiin sekä kuivakäymälöihin ja käymäläjätteen kompostointiin liittyvissä asioissa. Lisäksi kerrottiin uudesta jätevesien käsittelyyn liittyvästä lainsäädännöstä ja kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä ja mitä vaatimuksia ne asettavat juuri kyseiselle kiinteistölle. Kiinteistöille annettiin kirjallinen arvio järjestelmän puutteista ja uusimistarpeesta vaatimusten mukaisiksi (liite 1). Jokaisella kiinteistöllä jaettiin myös Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n Jätevesiopas tai Kesämökin jätevesiopas. Tapauskohtaisesti jaettiin myös muuta materiaalia, kuten kuivakäymäläoppaita, käyttö- ja huolto-ohjeita, selvityslomake jätevesijärjestelmästä, lista alueen suunnittelijoista, ohje jätevesijärjestelmän uusimisen etenemisestä ja kaivoveden tutkituttamisesta Espoossa. Käynti kesti keskimäärin noin tunnin. Kiinteistöillä, joilla tarvittiin jätevesien käsittelyn tehostamista, painotettiin pätevän suunnittelijan ja toimenpideluvan tärkeyttä virheinvestointien välttämiseksi. 3. Neuvonnan toteutuminen Neuvontakäynnit tehtiin pääasiassa toukokuun ja heinä-elokuun aikana Siikajärvellä, Kalajärvellä ja Matalajärven lähistöllä aloittaen vakituisessa asuinkäytössä olevista asunnoista. Asukkaille tarjottiin kirjeitse neuvonta-aikaa noin kaksi viikkoa ennen käyntiä. Tieto käynnistä lähetettiin kaikille kiinteistön omistajille ja myös kohdekiinteistölle, jos kyseessä oli vapaa-ajan asunto. Ehdotettua käyntiaikaa oli mahdollisuus vaihtaa omistajalle sopivampaan aikaan. Toisin kuin edellisinä vuosina, neuvonta-alueista rajattiin pois sellaiset kiinteistöt, joilla rakennuslupaan liittyen oli tehty jätevesijärjestelmän katselmus vuonna 2004 tai sen jälkeen tai katselmus on vaadittu rakennusluvassa, mutta sitä ei ollut vielä suoritettu. Tavoitteena oli tehdä 120 käyntiä kesän aikana. Käyntiä tarjottiin kirjeitse 149 kiinteistölle ja yhteensä käyntejä toteutui 126. Muutamassa kunnalta saatujen kiinteistötietojen osoitteista oli samassa osoitteessa useampi rakennus erillisine jätevesijärjestelmineen. Nämä käsiteltiin omina neuvontakohteinaan. Neuvontaan valittujen alueiden ulkopuolella tehtiin kolme käyntiä. Näistä yksi toteutettiin omistajan pyynnöstä valitulla alueella sijainneen kiinteistön sijasta. Lisäksi muutama neuvontapyyntö tuli neuvontaan valituilta alueilta ennen kuin niille oli tarjottu neuvontakäyntiä. Varatuista käynneistä toteutumatta jäi 34. Toteutumattomien käyntien kiinteistöjen omistajista lähes puoleen (16 kpl) saatiin puhelinkontakti. Näistä noin kolmasosalla jätevesijärjestelmän perusratkaisu oli kunnossa tai kiinteistö voitiin luokitella veden käytöltään vähäiseksi, jolloin omistajat eivät kokeneet käyntiä 2
5 tarpeelliseksi. Puolet puhelinkontaktiin saaduista asiakkaista eivät halunneet neuvontaa muista syistä, kuten vaikean elämäntilanteen takia, ja kolmella tontilla ei ollut rakennusta tai kiinteistötiedot olivat muuten virheellisiä. Puhelimitse annettiin järjestelmien käyttöön ja huoltoon liittyviä ohjeita sekä tietoa hajajätevesiasetuksen vaatimuksista. Usein kuitenkin puhelimitse tavoitetut henkilöt vaikuttivat kiireisiltä, eivätkä ehtineet kuuntelemaan tarkemmin neuvoja. Kiinteistöjen omistajista 18 ei tavoitettu lainkaan. Näistä ainakin kahden kiinteistön omistajan tiedot olivat väärät ja loput kiinteistöt olivat varattuna neuvonta-aikana tyhjillään eikä omistajan puhelinnumeroa ollut saatavilla tai omistajaan ei muuten saatu yhteyttä. Käynnit toteutuivat huonoimmin Kalajärvellä, jossa lähes puolet aikataulutetuista käynneistä jäi toteutumatta. Matalajärven alueella kaikki ja Siikajärvellä 80 % varatuista käynneistä toteutui. Kaikista varatuista käynneistä toteutui 83 % ja jos virheelliset kiinteistötiedot jätetään pois, toteutumisprosentti oli Kohdealueet Neuvontaa annettiin Siikajärven, Kalajärven ja Matalajärven valuma-alueilla (liite 2). Kaikista neuvotuista 126 kiinteistöistä 68 % sijaitsi kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisella rantaalueella (200 metriä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta) ja lähes saman verran vesilaitoksen lähisuoja-alueella. Sekä ranta- että lähisuoja-alueella sijaitsi 52 % kiinteistöistä. Näille alueille kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä edellytetään hajajätevesiasetuksen ohjeellista puhdistustasoa pilaantumiselle herkille alueille, joka on hieman asetuksen vähimmäisvaatimustasoa tiukempi. Eniten neuvottavia kiinteistöjä oli Siikajärvellä (97 kpl), joka sijaitsee Espoon luoteisosassa Vihdin ja Kirkkonummen rajalla. Neuvontaa annettiin Siikajärven ranta-alueilla ja järven luoteis- ja koillispuolella sijaitsevilla asuinalueilla. Neuvonnan kohteena olleen alueen pohjois- ja länsipuolelta alkaa Nuuksion kansallispuisto. Lisäksi suurin osa (85 %) neuvotuista kiinteistöistä sijaitsi Dämmanin vesilaitoksen lähisuoja-alueella. Dämmanin vesilaitos lopettaa toimintansa todennäköisesti vuonna 2016, jolloin myös lähisuoja-alue poistuu. Siikajärven rannat ovat lähes kauttaaltaan vapaa-ajan asutuksen käytössä. Rannoilta löytyy myös jonkin verran vakituista asutusta. Järven rannalla sijaitsee Espoon kaupungin uimaranta ja Kirkkonummen puolella Hotelli Siikaranta. Entisen K-instituutin paikalle on rakenteilla Villa Siikajärvi. Ranta-alueen ulkopuolinen asutus koostui pääasiassa vakituisesta asutuksesta. Siikajärvi on tyypiltään pieni humusjärvi (Ph) ja sen ekologinen tila on hyvä. Koska järven rannat ovat lähes kokonaan rakennettu, eikä alueella ole viemäriverkostoa, on jätevesien asianmukainen käsittely rannan kiinteistöillä tärkeää, jotta järven hyvä tila säilyy myös tulevaisuudessa. Kalajärvi sijaitsee Pohjois-Espoossa Vihdintien varrella. Neuvonta kohdistui Kalajärven ranta-alueille. Käynti toteutui 15 kiinteistöllä, joista noin puolet oli vapaa-ajan kiinteistöjä ja puolet vakituisesti 3
6 asuttuja kiinteistöjä. Kalajärven pohjois- ja itärannoilla on paljon asutusta, kun taas etelä- ja länsirannat ovat pääasiassa rakentamatonta luonnonsuojelualuetta. Kalajärventien alkupäässä ja Kalajärvenranta nimisellä tiellä on kunnallinen viemäriverkosto. Neuvonnan kohteena olleelle alueelle on ollut suunnitteilla viemäriverkosto, mutta sen rakentaminen on peruttu, eikä tämänhetkisen tiedon mukaan verkostoa olla laajentamassa alueelle ainakaan lähivuosina. Järven länsipuolella sijaitseville kalliolle, Kalajärvenkallioille, on suunnitteilla uutta asutusta ja viemäriverkosto. Kalajärvi on 16 hehtaarin kokoinen, kirkas ja lievästi rehevä järvi (Oinonen 2008). Viime vuosina vesikasvillisuuden on havaittu lisääntyneen ja talvisin happitilanne on ollut ajoittain heikko. Kalajärvelle on vuonna 2000 laadittu kunnostussuunnitelma, jossa haja-asutuksesta peräisin oleva kuormitus määriteltiin yhdeksi järven tilaan merkittävimmin vaikuttavaksi tekijäksi (Keto 2000). Kolmas neuvontaan valittu alue sijaitsi lähes keskellä Espoota, Bodomissa, Bodomjärven ja Kehä III:sen välissä sijaitsevan Matalajärven pohjois- ja koillispuolella. Matalajärvi on Natura aluetta ja lisäksi se kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Järvi on tyypiltään runsasravinteinen (Rr) ja sen ekologinen tila on tyydyttävä, mutta vesi on suhteellisen kirkasta lähteiden ansiosta, mikä mahdollistaa erityisen elinympäristön harvinaisille vesikasveille. Alueella tehtiin 11 käyntiä, joista yksikään ei kuitenkaan sijainnut ranta- tai muilla jätevesien käsittelyyn vaikuttavilla erikoisalueilla. Kaikki tällä alueella neuvotut kiinteistöt olivat vakituisessa asuinkäytössä. Neuvonta-alueella oli vesiosuuskunta, Puotisten Vesi Oy, jonka toiminta-alueella olleet kiinteistöt rajattiin neuvonnan ulkopuolelle. Viisi kiinteistöä oli liittymässä verkostoon. 5. Arvioinnin perusteet ja jätevesien käsittelyn tilanne Jätevesijärjestelmät luokiteltiin viiteen eri luokkaan sen perusteella, minkälaiset edellytykset niillä on täyttää lainsäädännön vaatimukset: riittävä käsittely (vihreä arvio), vähäisiä korjaus- tai huoltotoimenpiteitä vaativa (keltainen arvio), riittämätön käsittely (punainen arvio), vähäinen vesimäärä (sininen arvio) ja ikävapautus (harmaa arvio). Rajatapauksissa kerrottiin kunnan viranomaisen päättävän viime kädessä, onko jätevesien käsittely riittävää. Espoon kaupungin voimaan tulleissa ympäristönsuojelumääräyksissä kielletään käymäläjätevesien imeyttäminen maahan. Ranta-alueella (200 metriä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta) ja vesilaitostoiminnan lähisuoja-alueella on noudatettava hajajätevesiasetuksen vähimmäisvaatimusta tiukempaa, ohjeellista puhdistusvaatimusta. Lisäksi näillä alueilla suositeltiin käsiteltyjen jätevesien johtamista maaperään vesistöön, puroon tai ojaan johtamisen sijasta. Dämmanin vesilaitoksen lähisuoja-alueella sijainneet kiinteistöt neuvottiin siten, ettei lähisuoja-aluetta ole, koska alue poistuu todennäköisesti vuonna Alueesta kuitenkin mainittiin jokaisella käynnillä ja kirjoitettiin lisätietona kiinteistöille jätettyyn arviointilomakkeeseen. Järjestelmät täytyy laittaa ympäristönsuojelumääräysten mukaiseen kuntoon hajajätevesiasetuksen siirtymäajan puitteissa. 4
7 Riittäviksi arvioitiin järjestelmät, jotka täyttävät uuden lainsäädännön ja kaupungin määräykset sellaisenaan. Järjestelmän arvioimista riittäväksi eivät alentaneet pienet puutteet, jotka eivät vaikuta puhdistustulokseen tai laske sitä oleellisesti. Tällaisia vähäisiä puutteita olivat täyttymisenhälyttimen puuttuminen umpisäiliöstä, pienet vaaraa aiheuttamattomat vauriot säiliöiden kansissa ja ilmastusrakenteiden tuuletushatuissa, dokumentoinnin puuttuminen ja vähäiset puutteet käytössä ja huollossa (esim. pesuvesien saostussäiliöiden liian pitkä tyhjennysväli). Puutteet merkittiin kuitenkin kiinteistölle jätettävään arviointilomakkeeseen ja kannustettiin kiinteistönomistajia korjaamaan ne. Pesuvesien riittäväksi käsittelyksi katsottiin järjestelmä, jossa vedet johdettiin vähintään kaksiosaisen saostuskaivon kautta maaperäkäsittelyyn (imeytys- tai suodatuskenttä) tai harmaavesisuotimeen. Riittäviksi arvioitiin noin neljäsosa kaikista järjestelmistä (kuva 2). Kaikki vihreän arvion saaneet järjestelmät olivat joko erillisviemäröintiin perustuvia tai sellaisia, joissa kaikki jätevedet johdettiin umpisäiliöön sekä useimmiten suhteellisen uusia. Suurin osa järjestelmistä oli rakennettu ja 2000-luvuilla, mutta myös muutama 1980-luvulla rakennettu järjestelmä sai vihreän arvion. Vihreän arvion saaneet 1980-luvulla rakennetut järjestelmät perustuivat kaikki järjestelmään, jossa käymälävedet johdettiin umpisäiliöön ja pesuvedet ainakin kaksiosaisen saostussäiliön kautta imeytyskenttään. Kuva 2. Jätevesijärjestelmien taso kaikissa Espoon kohdekiinteistöissä (n=126, vapaa-ajan asuntoja 66 %) suhteessa uuteen jätevesilainsäädäntöön ja kaupungin määräyksiin. Pieniä korjaus- ja huoltotoimenpiteitä vaativia järjestelmiä oli hieman vähemmän kuin riittäviä käsittelyjä (18 %). Keltaisen arvion saaneissa järjestelmissä oli puutteita, jotka vaikuttavat järjestelmän toimivuuteen siten, ettei vaadittaviin puhdistustasoihin oletettavasti päästä. 5
8 Järjestelmää ei kuitenkaan tarvitse muuttaa erilaiseksi, jolloin sen saattamiseksi vaatimusten mukaisiksi ei tarvita isoa remonttia ja siten toimenpidelupaa vaan selvitään vähäisillä toimenpiteillä. Keltaiseen luokitteluun johtivat esimerkiksi kentissä selkeästi havaittavissa olleet imeytymisongelmat, puuttuvat tai vioittuneet T-haarat, säiliöiden huono kunto tai pesuvesien käsittelynä saostuskaivot ja yksinkertainen maaperäkäsittely (imeytyskaivo tai -putki, kivipesä). Riittämättömäksi arvioitujen järjestelmien saattaminen lainsäädännön vaatimalle tasolle vaati toimenpidelupaa. Neljäsosa arvioiduista järjestelmistä vaati uudistamista. Noin kaksi kolmasosaa näistä punaisista arvioista johtui pesuvesien puutteellisesta käsittelystä. Useimmiten näissä tapauksissa pesuvesien esikäsittely tai varsinainen käsittely puuttui. Neljällä vapaa-ajan asunnolla ja yhdellä vakituisesti asutulla asunnolla pesuvesille ei ollut mitään käsittelyä. Muutamassa tapauksessa pesuvesien käsittely ei selvinnyt ja näille annettiin punainen arvio. Noin kolmasosalla punaisen arvion saaneista kiinteistöistä kaikkien jätevesien käsittely perustui pelkästään saostuskaivoihin tai saostuskaivoihin ja jonkinlaiseen maahanimeytykseen. Lisäksi kaksi 1980-luvulla valmistettua laitepuhdistamoa arvioitiin punaisiksi. Veden käyttö arvioitiin vähäiseksi kiinteistöillä, joissa ei ollut vesikäymälää, painevettä käyttäviä kodinkoneita eikä lämminvesivaraaja. Veden käytön arvioitiin olevan noin kolmasosalla kiinteistöistä vähäistä. Vähäiset vedet voidaan yksinkertaisimmillaan johtaa suoraan maaperään ilman erillistä käsittelyä. Niistä ei saa kuitenkaan aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vähäisiäkään jätevesiä ei saa johtaa esimerkiksi suoraan vesistöön tai kaivon lähelle. Tyypillisin tapaus tässä arviossa oli kuivakäymälällä varustettu ja kantoveden varassa ollut kesämökki. Ikävapautuksen piiriin ei kuulunut yhtään kiinteistöä. Harmaan arvion eli automaattisen ikävapautuksen olisivat saaneet vakituisesti asutut kiinteistöt, joiden kaikki haltijat ovat syntyneet tai tätä ennen ja jotka eivät täyttäneet puhdistusvaatimuksia. 5.1 Jätevesien käsittelyn tilanne alueittain Matalajärven ja Kalajärven alueiden jätevesijärjestelmien arviot käsitellään yhdessä, jotta alueiden kiinteistökohtaisia tietoja ei voida niiden vähäisyyden takia tunnistaa. Kolme käyntiä tehtiin neuvontaan valittujen alueiden ulkopuolella ja nämä lisättiin lähimpään alueeseen (yksi Nuuksiossa tehty käynti lisättiin Siikajärven alueeseen ja Kunnarlassa ja Perusmäessä tehdyt käynnit Matalajärven ja Kalajärven alueeseen). Suurin osa kaikista neuvotuista kiinteistöistä sijaitsi Siikajärvellä. Matalajärven ja Kalajärven alueilla oli suhteellisesti noin kaksi kertaa enemmän riittämättömiä käsittelyitä kuin Siikajärvellä (kuva 3). Tämä johtui suurimmaksi osaksi siitä, että Siikajärvellä oli huomattavasti enemmän vapaa-ajan asutusta, josta noin puolella veden käyttö oli vähäistä, kuin Matalajärven ja Kalajärven alueilla. Kaikki vähäisen vesimäärän kiinteistöt olivat vapaaajan asuntoja. Vaikka suurin osa alueiden välisistä eroista selittyy asuntojen käyttömuodolla, oli 6
9 Matalajärven ja Kalajärven vakituisen asutuksen jätevesien käsittely jonkin verran heikommalla tasolla kuin Siikajärvellä (Matalajärvellä ja Kalajärvellä 40 % ja Siikajärvellä 30 % vakituisesta asutuksesta jätevesien käsittely ei ollut riittävää). Kummallakin alueella oli myös useita korkeasti varusteltuja vapaa-ajan asuntoja ja lisäksi lähes kymmenen vapaa-ajan asunnon omistajaa Siikajärvellä aikoi lisätä vesivarustelunsa tasoa lähivuosina. Siikajärvellä 39 % ja Kalajärvellä ja Matalajärvellä 46 % täytti uuden lainsäädännön vaatimukset tai selviää pienillä korjaus- tai huoltotoimenpiteillä. Kuva 3. Jätevesijärjestelmien taso alueittain (Siikajärvi n=98, vapaa-ajan asuntoja 77 %, Matalajärvi ja Kalajärvi n=28, vapaa-ajan asuntoja 29 %) suhteessa uuteen jätevesilainsäädäntöön ja Espoon kaupungin määräyksiin. 6. Jätevesijärjestelmien ikäjakauma ja tyypit Jätevesijärjestelmien iän tarkasteluun on otettu mukaan vain järjestelmät, joihin johdetaan vähäistä suurempia määriä vettä. Muutamassa tapauksessa järjestelmä oli rakennettu useana vuonna, jolloin sen ikä määritettiin vanhimman osan mukaan. Kokonaan ilman käsittelyä jätevesiä johdettiin ympäristöön neljällä kiinteistöllä, joista kaikissa kuitenkin vain pesuvesiä. Kahden järjestelmän iästä ei ollut tietoa. Jätevesijärjestelmien keski-ikä oli 25 vuotta ja yhdessä kotitaloudessa oli keskimäärin 2,6 henkilöä. Yli kahden hengen talouksia oli 20 kpl eli vähän alle puolet kaikista vakituisesti asutuista kiinteistöistä. Jätevesijärjestelmiä oli rakennettu tasaisesti eri vuosikymmeninä (kuva 4) luvuilla rakennettujen järjestelmien osuudet kaikista järjestelmistä vaihtelivat % välillä vuosikymmenittäin. Kaikista järjestelmistä 37 % oli rakennettu 2000-luvulla. Uuden lainsäädännön voimaan tulon jälkeen eli vuonna 2004 ja siitä eteenpäin rakennettuja järjestelmiä oli neljäsosa, vaikka näitä rajattiin jonkin verran neuvonnan piiristä pois. Kaksi 2000-luvulla rakennettua järjestelmää sai punaisen arvion, johtuen pesuvesien puutteellisesta käsittelystä. Vain yksi saostuskaivoihin ja yksinkertaiseen maaperäkäsittelyyn perustuva järjestelmä, johon johdettiin sekä käymälä- että pesuvedet, oli rakennettu 1970-luvun jälkeen. Pelkästään saostuskaivoihin perustuvia järjestelmiä ei ollut rakennettu yhtään 1970-luvun jälkeen. 7
10 Kuva 4. Jätevesijärjestelmien ikäjakauma kiinteistöillä, joissa veden käyttö oli vähäistä suurempaa (n=77, vapaa-ajan asuntoja 43 %). Suurin osa kaikista järjestelmistä, joihin johdettiin vähäistä suurempia määriä jätevesiä, perustui erillisviemäröintiin (kuva 5). Tähän sisältyi myös kiinteistöt, joissa ei ollut vesivessaa, mutta pesuvesiä syntyi vähäistä suurempia määriä. Kaikista tyypillisin järjestelmä oli sellainen, jossa oli umpisäiliö käymälävesille ja maahanimeyttämö pesuvesille. Myös kiinteistöjä, joissa ei syntynyt käymälävesiä lainkaan eli käytössä oli kuivakäymälä ja vähäistä suuremmille pesuvesille oli oma käsittelynsä, esimerkiksi maahanimeyttämö, oli useita. Nämä kaikki olivat vapaa-ajan asuntoja. Luokkaan Muut erillisviemäröinnit yhdistettiin järjestelmät, joita löytyi vain yksi kutakin. Näitä olivat esimerkiksi yhdistelmä umpisäiliö-harmaavesisuodin sekä umpisäiliö ja ei lainkaan käsittelyä pesuvesille. Järjestelmiä, jotka koostuivat umpisäiliöstä ja saostussäiliöistä tai näiden lisäksi yksinkertaisesta maaperäkäsittelystä saostussäiliöiden jälkeen, löytyi jonkin verran (yhteensä 12 %). Maasuodattamo pesuvesille oli vain yhdellä kiinteistöllä. Neljällä kiinteistöllä, joilla syntyi vain pesuvesiä vähäistä suurempia määriä, ei ollut lainkaan jätevesijärjestelmää. 8
11 Kuva 5. Jätevesijärjestelmien tyypit jaoteltuina viemäröinnin mukaan kiinteistöillä, joilla veden käyttö oli vähäistä suurempaa (n=79, vapaa-ajan asuntoja 44 %). Vain noin kolmasosa järjestelmistä oli sellaisia, joissa käsiteltiin sekä pesu- että käymälävedet samassa järjestelmässä (kuva 5). Tässä kategoriassa yleisin tapa oli johtaa jätevedet umpisäiliöön. Toiseksi yleisin järjestelmä oli saostussäiliöt ja yksinkertainen maaperäkäsittely. Harvinaisempia järjestelmiä olivat pelkät saostussäiliöt ja laitepuhdistamo kaikille vesille. Yhtään maahanimeyttämöä tai maasuodattamoa kaikille vesille ei ollut. Vähäisen vesimäärän kiinteistöillä oli tyypillisimmin jokin yksinkertainen maaperäkäsittely, kuten imeytyskaivo. Muutamalla kiinteistöllä oli saostussäiliöt. Suoraan maaperään ilman käsittelyä vähäisiä vesiä johdettiin noin 20 kiinteistöllä. Suoraan vesistöön ei vähäisiäkään jätevesiä johdettu yhdessäkään tapauksessa. Kuivakäymälöitä löytyi yhteensä 69 kiinteistöltä, joista noin 70 % sijaitsi ranta-alueella. Perinteisiä, itse tehtyjä huusseja oli 43 kiinteistöllä. Osasta kiinteistöistä löytyi sekä perinteinen huussi että tehdasvalmisteinen kuivakäymälä. Yhdellekään kiinteistölle ei tullut kunnan tai vesiosuuskunnan talousvettä. 9
12 7. Kiinteistöillä havaitut puutteet Kiinteistökäynnillä tarkasteltiin jätevesijärjestelmän lisäksi vaadittavia dokumentteja ja kirjattiin havaitut puutteet. Eniten puutteita korkeasti varustelluilla kiinteistöillä oli järjestelmien käytössä ja huollossa (kuva 6a). Noin puolet käytössä ja huollossa havaituista puutteista johtui siitä, ettei umpisäiliön tiiviyttä ollut tarkistettu hajajätevesiasetuksen mukaisesti. Muita puutteita olivat säiliöiden liian harva tyhjentäminen ja maahanimeyttämöiden putkistojen ja jakokaivon puhdistamisessa. a) b) Kuva 6. Jätevesien käsittelyssä ja dokumentoinnissa havaittujen puutteiden yleisyys kiinteistöillä (vähäistä suurempi veden käyttö n=83, veden käyttö vähäinen n=43). 10
13 Selvitys jätevesijärjestelmästä, joka täytyy löytyä myös kaikilta vapaa-ajan asunnoilta, puuttui yli puolelta kiinteistöistä. Pari asukasta täytti selvityksen käynnin yhteydessä, jolloin se merkittiin tehdyksi. Ylitäytönhälytin puuttui suurimmasta osasta umpisäiliöistä (67 %) ja hälyttimen puuttuminen olikin kolmanneksi yleisin puute. Jätevesien käsittelyssä havaitut puutteet johtuivat yleisimmin pesuvesien käsittelystä erillisviemäröinnin yleisyyden takia (lähes 40 %:lla kiinteistöistä). HSY:n alueella vaaditaan kompostointi-ilmoitus, jos kiinteistöllä kompostoidaan muuta kuin puutarhajätettä. Tätä ei ollut tehnyt yksikään kiinteistön omistaja. Ilmoitusta kysyttiin kiinteistöiltä, joilla kompostointiin kuivakäymäläjätettä. Käyttöpäiväkirja jätevesijärjestelmän huollosta ja muista toimenpiteistä puuttui noin joka neljänneltä kiinteistöltä. Käyttöpäiväkirjaa ei merkitty puutteelliseksi, jos kuitit toimenpiteistä olivat asukkaan mukaan saatavilla. Saostussäiliöistä 29 %:sta puuttui tai oli merkittävästi vioittuneet T-haarat. Noin 18 %:lla kiinteistöistä tilastoitiin tämä puute. Yhtä monella kiinteistöllä kuivakäymäläjätteiden jälkikompostointia ei ollut hoidettu asianmukaisesti. Jäteveden varsinaisessa käsittelyssä ja säiliöiden kunnossa havaittiin jonkin verran puutteita (kumpiakin 12 %). Näiden lisäksi oli muutamia puutteita, joita löydettiin vain 1 4 %:lla kiinteistöistä ja nämä yhdistettiin kohtaan Muu. Näihin kuuluivat esimerkiksi jäteveden purkupaikassa havaitut puutteet. Muita harvinaisia puutteita olivat muun muassa puutteet jäteveden esikäsittelyssä ja ilmastusrakenteissa. Käyttö- ja huolto-ohjeiden puuttumista ei kirjattu, koska ne jaettiin käynnin yhteydessä. Hyvin harvalta vähäisen vesimäärän kiinteistöltä löytyi selvitys jätevesijärjestelmästä (kuva 6b). Kuivakäymäläjätteiden käsittelyssä oli myös usein huomauttamista näillä kiinteistöillä. Yleisin virhe oli kaivaa käymäläjätteet suoraan maahan tai kompostoida ne sateelta suojaamattomassa ja pohjattomassa kompostorissa. Käymäläjätteet tulisi jälkikompostoida vähintään vuoden ajan tiivispohjaisessa ja sateelta suojatussa kompostorissa haitallisten valumien välttämiseksi. Myös kuivakäymälöistä syntyvän virtsan ja suotonesteen käsittely oli usein puutteellista. Virtsa tai suotoneste johdettiin virheellisesti joko suoraan maahan tai niitä ei vanhetettu ennen jatkokäyttöä. Kiinteistöillä, joilla veden käyttö oli vähäistä, neuvottiin miten jätevesien käsittelyä ja kuivakäymälöiden toimintaa voi halutessaan parantaa (esim. keittiövesille pieni saostuskaivo ennen muuta käsittelyä rasvojen erottamiseksi, jätevesien purku kauemmaksi rakennuksista kosteusvaurioiden välttämiseksi ja talousvesikaivosta, tuuletus kuivakäymälöissä). Puutteellinen dokumentointi, täyttymishälyttimen puuttuminen ja kompostointiin liittyvät puutteet eivät alentaneet arvioita. Puute käytössä ja huollossa ei alentanut arviota, ellei sen katsottu oleellisesti vaikuttavan järjestelmän puhdistustulokseen. 11
14 8. Neuvonnan vastaanotto ja palaute Kiinteistökohtainen neuvonta otettiin tänäkin vuonna pääasiassa positiivisesti ja asiallisesti vastaan, etenkin sen jälkeen kun asukkaille selvisi neuvonnan puolueettomuus ja riippumattomuus kaupallisista tarkoituksista. Kuten edellisinäkin vuosina, kiitosta sai se, että yhdessä asukkaan kanssa käytiin läpi järjestelmä ja selvennettiin asetuksen vaatimuksia ja mitä se merkitsee juuri kyseisen kiinteistön kohdalla sekä se, että ennen virallisia tarkastuksia tehdään oikeaan suuntaan ohjaavaa neuvontaa. Moni asukas kertoi kokeneensa neuvontakäynnin hyödylliseksi ja hyväksi palveluksi. Yksikään asukkaista ei ilmaissut selkeästi negatiivista suhtautumista neuvontaa kohtaan. Tosin tällaiset tapaukset olivat todennäköisesti poissa asunnolta käyntiaikana, eikä heihin saatu yhteyttä puhelimitse. Muutama asukas kritisoi erittäin kärkkäästi koko jätevesiin liittyvään lainsäädäntöä. Useimmiten lainsäädännön tarkoitus ymmärrettiin kuitenkin hyväksi, vaikka suunnilleen yhtä usein sitä pidettiinkin vaikeaselkoisena ja epämääräisenä. Vuonna 2014 neuvonnassa oli noin kaksi kertaa enemmän vapaa-ajan asuntoja kuin edellisinä vuosina (vuonna %, %, %), mikä näkyi sinisen arvion saaneiden kiinteistöjen määrässä. Usein rannoilla sijaitsevien vapaa-ajan asuntojen omistajat olivat hyvin kiinnostuneita vähäistenkin jätevesiensä käsittelystä parhaalla mahdollisella tavalla ja neuvonta otettiin mielellään vastaan. Toisaalta vapaa-ajan asuntojen käyntejä peruttiin jonkin verran asuntojen hyvin vähäisen käytön takia. Kokonaisuudessaan käyntien toteutuminen oli samalla tasolla kuin edellisinä vuosina, vaikka tänä vuonna uudempia kiinteistöjä rajattiin neuvonnan ulkopuolelle, jolloin olisi voinut olettaa, että käynnit olisivat toteutuneet paremmin. Kalajärvellä käynnit toteutuivat huonoimmin ja ilman Kalajärven käyntejä toteutuminen olisi ollut parempi kuin edellisenä vuonna (vuonna %, 2014 ilman Kalajärven käyntejä 91 %). Kalajärven käyntien huono toteutuminen saattoi johtua siitä, että alueelle on ollut jossain vaiheessa suunnitteilla kunnallinen vesihuoltoverkosto, joka ei ole kuitenkaan toteutunut. Useat tämän alueen asukkaat eivät olleet tyytyväisiä tähän päätökseen ja eivät ehkä siksi halunneet ottaa vastaan kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa. Myös Matalajärven alueella muutamien kiinteistöjen omistajat olisivat halunneet kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston. He olivatkin jo itse toteuttaneet suurimman osan viemäröinnistä ja ihmettelivät miksi heille tarjottiin kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa. Siikajärven kiinteistöt olivat sen verran kaukana kunnallistekniikasta, että siellä useimmat asukkaat eivät haikailleet sen perään. Muutamalla asukkaalla oli ollut ongelmia juomaveden laadussa ja riittävyydessä, ja he olisivat halunneet kunnan auttavan jollakin tavalla asian kanssa. Jonkin verran toivottiin kaupungin lisäävän tiedottamista kiinteistöjen omistajille asetetuista vaatimuksista ja alueilla tapahtuvista muutoksista, kuten vesihuollon kehittämisalueista. Esimerkiksi 12
15 yksikään asiakkaista ei tiennyt, että kompostointi-ilmoitus täytyy tehdä, kun kompostoidaan muuta kuin puutarhajätettä ja vain muutama tiesi vesilaitoksen lähisuoja-alueesta. Myös määräaikaisista poikkeuksista jätevesien käsittelyvaatimuksista olisi hyvä tiedottaa hajajätevesiasetuksen siirtymäajan lopun lähestyessä. Hajajätevesiasetuksen siirtymäajan lähestyminen oli havaittavissa yksityiskohtaisempina kysymyksinä kuin edellisinä vuosina. Osa asukkaista oli miettinyt jo konkreettisia toimia, kuten sopivan suunnittelijan palkkaamista. Tämä oli harvinaista edellisinä vuosina. Aikaisempina vuosina ilmapiiri on ollut odottava ja järjestelmien uusiminen on tuntunut asukkaista usein kaukaiselta ajatukselta. Espoossa jätevesijärjestelmien taso on ollut parempi verrattuna hankkeen muihin kuntiin. Lisäksi jätevesien puutteellinen käsittely on useimmiten johtunut pesuvesien käsittelystä erillisviemäröinnin yleisyydestä johtuen. Näin ollen suurin osa niistä kiinteistöistä, joiden jätevesien käsittely ei ole riittävää, ei joudu uusimaan koko järjestelmäänsä. Vuonna 2015 voidaan odottaa näillä näkymin jonkinlaista aktivoitumista jätevesijärjestelmien uusimisessa, sillä toistaiseksi vain harva järjestelmä on uusittu ja useiden kiinteistöjen omistajat ilmoittivat laittavansa järjestelmänsä kuntoon ensi vuonna. Tämä ilmeni sekä kentällä tehtyjen havaintojen perusteella että jätevesineuvonnan seurantakyselystä, joka tehtiin vuosien aikana neuvontaa hankkeessa saaneille kiinteistöille (Espoo, Vantaa, Tuusula ja Nurmijärvi). Espoossa vuosina tehtyjen neuvontakäyntien perusteella noin 27 % järjestelmistä ei täytä jätevesien käsittelyn puhdistusvaatimuksia. Viemäriverkostojen ulkopuolella on arviolta noin 1400 kiinteistöä, joten karkean laskelman mukaan hieman alle 400 kiinteistöä joutuu vielä uusimaan jätevesijärjestelmänsä. Viitteet Keto, Antton Espoon Luukinjärven ja Kalajärven kunnostussuunnitelmat. Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 3/2000. Oinonen, Elina Selvitys Espoon järvien tilasta. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 17/
16 JÄTEVESIEN KÄSITTELYN ARVIOINTILOMAKE KIINTEISTÖN SIJAINTI Osoite: JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄ Umpisäiliö Yksinkertainen maaperäkäsittely Saostussäiliö(t) Pienpuhdistamo Maahanimeyttämö Ei käsittelyä Maasuodattamo Muu, mikä ARVIO KIINTEISTÖN JÄTEVESIEN KÄSITTELYSTÄ Arvio jätevesien käsittelyn tilanteesta perustuu kiinteistökäynnillä käyntipäivänä saatuihin tietoihin. Jätevesien johtaminen puhdistamattomina maahan on mahdollista - vähäinen vesimäärä (katso toinen puoli) Jätevesien käsittelyjärjestelmä on riittävä arvioinnissa saatujen tietojen perusteella Jätevesien käsittelyjärjestelmään on tehtävä vähäisiä korjaus- tai huoltotoimenpiteitä Jätevesien käsittelyjärjestelmä ei ole riittävä arvioinnissa saatujen tietojen perusteella KIINTEISTÖ KUULUU ARVIOINTIHETKELLÄ IKÄVAPAUTUKSEN PIIRIIN Jätevesien käsittely kiinteistöllä on ikävapautuksen piirissä (haltijat täyttäneet 68 v ) ARVIOINNISSA HAVAITUT PUUTTEET Jäteveden esikäsittely Jäteveden varsinainen käsittely Pesuvesien käsittely Säiliöiden kunto T-haarat saostussäiliöissä Ylitäytönhälytin umpisäiliössä Ilmastusrakenteet Tehostettu fosforinpoisto Imeytyminen Purkupaikka Suojaetäisyydet Käyttö ja huolto Käyttö- ja huolto-ohjeet Käyttöpäiväkirja Selvitys jätevesijärjestelmästä Muu, mikä JATKOTOIMENPITEET Kiinteistökohtaiseen jätevesijärjestelmään on tehtävä toimenpidelupaa edellyttäviä muutoksia Ennen kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän uusimista kannattaa selvittää mahdollisuus jatkossa liittyä vesihuoltolaitoksen / vesiosuuskunnan viemäriin Kiinteistökohtaiseen jätevesijärjestelmään on tehtävä vähäisiä korjaus- tai huoltotoimenpiteitä Lisätietoja: Arvioija: Arviointipvm: ARVIOINNIN SUORITTI: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (
17 VÄHÄISEN VESIMÄÄRÄN KIINTEISTÖ Jätevesien johtaminen puhdistamattomina maahan on mahdollista - vähäinen vesimäärä "Pienistä jätevesimääristä, kuten kantovedellisten mökkien ja pihasaunojen pesuvedet, ei katsota aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ne voidaan pääsääntöisesti johtaa hallitusti maaperään ilman erillistä käsittelyä. Suoraan vesistöön pieniäkään pesuvesimääriä ei saa johtaa. " " Jätevesimäärän ei katsota olevan vähäinen, jos kiinteistöllä on käytössään vesikäymälä, paineellinen lämminvesivaraaja, suihku, kylpyamme tai painevettä käyttävä sähköllä toimiva laite, kuten pyykin- tai astianpesukone. " -Kesämökin jätevesiopas, Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry DOKUMENTOINTI Selvitys jätevesitilanteesta Kompostointi-ilmoitus, HSY:n alue VÄHÄISTEN VESIEN PURUN PARANNUSEHDOTUKSET Suojaetäisyydet Purkupaikka Muu, mikä KUIVAKÄYMÄLÄN PARANNUSEHDOTUKSET Pohjan tiiveys Tuuletus Suotonesteen/virtsan käsittely Käymäläjätteen käsittely Muu, mikä KOMPOSTOINNIN PARANNUSEHDOTUKSET Kompostorin pohjan tiiveys Kompostorin suojaus sateelta Kompostorin sijainti Muu, mikä LISÄTIETOA KUIVAKÄYMÄLÖISTÄ JA KOMPOSTOINNISTA LÖYDÄT VERKOSSA: OPAS JÄTEVESIEN MAAILMAAN:
18 Liite 2. Kartta neuvonta-alueista (rajattu punaisella).
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa - Vuoden 2015 neuvonta ja kooste vuosien 2012 2015 tuloksista Vanhempi hajajätevesineuvoja Sanna Laakso 29.10.2015 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 Neuvonta vuonna
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Riihimäellä 2013 2014. Vatsianjärvi
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Riihimäellä 2013 2014 Vatsianjärvi Sanna Laakso 12.11.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Neuvontakäynti... 2 3. Neuvonnan toteutuminen 2014... 2 4. Kohdealueet 2014...
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn tilanne ja kokemuksia kiinteistökohtaisesta neuvonnasta Vantaanjoen valuma-alueella
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tilanne ja kokemuksia kiinteistökohtaisesta neuvonnasta Vantaanjoen valuma-alueella Sanna Laakso Vanhempi jätevesineuvoja 13.3.2017 1 Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa
LisätiedotHAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011
HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 Minttu Peuraniemi Karolina Örnmark Lohja 2010 Sisältö Termien selityksiä... 3 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 5 3. Vaatimusten
LisätiedotNEUVO-hajajätevesien neuvontahanke
NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,
LisätiedotOHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?
JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat
LisätiedotJätevesienkäsittely kuntoon
Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset
LisätiedotHAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2012
HAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2012 13.9.2012 Hajajätevesineuvoja, Sanna Laakso Hajajätevesineuvonta Espoossa 2012 Johdanto Espoon haja-asutuksen kiinteistökohtainen jätevesineuvonta toteutettiin yhteistyössä
LisätiedotHaja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla
Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen tulokset 2016 Virve Ståhl, LUVY ry Jätevesiseminaari 29.3.2017 Neuvottuja kiinteistöjä Neuvottuja kohteita Kartoitus- ja neuvontakäynnit 2009-2015
LisätiedotJÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625
1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä 2014
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä 2014 Hajajätevesineuvoja Larissa Rimpiläinen Hajajätevesineuvonta Nurmijärven alueella 2014 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry toteutti
LisätiedotKIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet
LisätiedotHAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2014
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2014 Karolina Örnmark Virve Ståhl Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 4 3. Vaatimusten
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain
LisätiedotHAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2013
HAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2013 Sanna Laakso Hajajätevesineuvoja 16.8.2013 Johdanto Espoon haja-asutuksen kiinteistökohtainen jätevesineuvonta toteutettiin yhteistyössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun
LisätiedotSelvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015
Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015 Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015 Sisällys 1. Tausta ja toimeksianto... 3 1.1 Aiemmin tehtyjä selvityksiä...
LisätiedotRautjärven Veden toimintaalueiden
Rautjärven Veden toimintaalueiden vesihuolto Infotilaisuus 27.2.2019 Ympäristötoimi Noudatettava lainsäädäntö Vesihuoltolaki Ympäristönsuojelulaki Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien
LisätiedotLOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO
LOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO 29.8.2019 * kaikki rakennuksessa vakituisesti kirjoilla olevat koskee vain vakituisia asuntoja * ** *** https://www.ymparisto.fi/fi-fi/rakentaminen/rakennushanke/talotekniset_jarjestelmat_lvi/kiinteiston_jatevesien_kasittely
LisätiedotKiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille
Raportti 3/2015 Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille Sanna Laakso Teemu Haapala Larissa Rimpiläinen Kirsti Lahti Tekijät Otsikko Sanna Laakso, Teemu Haapala, Larissa
LisätiedotJÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI
JÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ 13.3.2019 ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI JÄTEVESI-INFO VESIENSUOJELU, HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYLLE ASETETUT VAATIMUKSET JA MÄÄRÄAJAT, POIKKEAMINEN,
LisätiedotRakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä
Säilytettävä kiinteistöllä, esitetään viranoaiselle tarvittaessa RAKENNUKSEN OMISTAJA Nii: Osoite: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYS Puhelin koti/työ: Rakennuksen haltijan nii ja yhteystiedot (jos eri kuin
LisätiedotKOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET
KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla
LisätiedotLänsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeiden tuloksia Virve Ståhl Juhlaseminaari
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeiden tuloksia 2009-2018 Virve Ståhl Juhlaseminaari 27.3.2019 Kiinteistökohtaisia kartoitus- ja neuvontakäynnit Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009-2010: Erityisalueiden
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa - Vuoden 2016 neuvonta ja kooste vuosien 2012 2016 tuloksista Vanhempi hajajätevesineuvoja Sanna Laakso 11.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 Neuvonta vuonna
LisätiedotPohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan).
1 JOENSUUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TARKENTAVA SOVELTA- MISKÄYTÄNTÖ HAJA-ASUTUSALUEEN TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYÄ KOSKEVAAN LAINSÄÄDÄNTÖÖN Lainsäädäntö ja määräykset: Ympäristönsuojelulain
LisätiedotDiaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki
LisätiedotTALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)
Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä
LisätiedotJÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012
JÄTEVESINEUVONTA - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen Jäsenet:
LisätiedotMaaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus.
Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. -> Tavoitteena selkeyttää ja kohtuullistaa puhdistusvaatimuksia sekä ottaa kiinteistökohtaiset
LisätiedotHajajätevesineuvontaa Riihimäellä 2013
Hajajätevesineuvontaa Riihimäellä 2013 Hirvijärvi elokuussa 2013. Jenni Korhonen 8.8.2013 Jätevesineuvoja Jenni Korhonen Hajajätevesineuvontaa Riihimäellä 2013 Johdanto Riihimäen haja-asutusalueilla toteutettiin
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa
LisätiedotToimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä
LisätiedotKylä: Tilan nimi ja RN:o: Tilan pinta-ala m 2 :
YHTEENVETO JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMASTA Toiitetaan suunnitelan yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan Saapunut / pvä: Uusi jätevesijärjestelä Vanhan jätevesijärjestelän uusiinen Rakennuslupanuero:
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet
KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien
Lisätiedothaja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila
Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä - Vuoden 2016 neuvonta ja kooste vuosien 2011 2016 tuloksista Sanna Laakso Melisa Rintala 30.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 Neuvonta vuonna 2016...
LisätiedotKiinteistökohtainen jätevedenkäsittely
27.6.2016 TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ Satu Heino Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesi-ilta
Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon
LisätiedotJäteveden käsittelyn tilanne Länsi-Uudellamaalla
Jäteveden käsittelyn tilanne Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen alustavat tulokset 2017 Karolina Örnmark, LUVY ry Loppuseminaari 27.3.2018 Kartoitus- ja neuvontakäynnit Neuvottuja kiinteistöjä Neuvottuja
LisätiedotHakkapeliitantie Tammela
Uusi jätevesijärjestelmä Vanhan järjestelmän uusiminen Saapunut/Dnro: 1. Nimi KIINTEISTÖN OMISTAJA/ Osoite HALTIJA Sähköposti Puhelin virka-aikana Yhteyshenkilö, jos muu kuin hakija Yhteyshenkilön puhelin
Lisätiedotjätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009
Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa
LisätiedotPUHTAAN VEDEN HYVÄKSI Ohjeita ja neuvoja mökkien jätevesien käsittelyyn Kesämökk esämökkik ikin in kuormittaa vesistöä Suomen järvien rannoille rakennetaan jatkuvasti uusia kesämökkejä. Varustelutaso on
LisätiedotTERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1
TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.
LisätiedotJÄTEVESIEN AJANKOHTAISKATSAUS
JÄTEVESIEN AJANKOHTAISKATSAUS Jätevesiblues Minttu Peuraniemi Jätevesiseminaari 14.3.2013 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen
LisätiedotSelvitys jätevesien johtamisesta
Selvitys jätevesien johtaisesta 1. Kiinteistönhaltija Nii jakeluosoite, postinuero ja -toiipaikka Selvitys on säilytettävä kiinteistöllä ja tarvittaessa esitettävä valvontaviranoaiselle OSYT 2015 puhelinnuero
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa - Vuoden 2017 neuvonta ja kooste vuosien 2012 2017 tuloksista Vanhempi jätevesineuvoja Sanna Laakso 22.12.2017 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Kiinteistökäynti...
Lisätiedothaja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino
Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4
LisätiedotLiittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen
Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,
LisätiedotJätevesien käsittely kuntoon
Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä
LisätiedotJätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa
6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien
LisätiedotLuhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma
Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten
LisätiedotHonkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta
HEINÄVESI: Jätevesiä ja käymälän sijoittamista koskevat määräykset rantakaavoissa (TARKASTA AJANTASAISUUS RAKENNUSVALVONNASTA) EK / TP 2011 Kaava ja rakennusten etäisyydet Ruoppausta, rannan käsittelyä
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Tuusulassa 2017
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Tuusulassa 2017 Vanhempi jätevesineuvoja Sanna Laakso 9.1.2018 Sisällysluettelo 1. Jätevesineuvonnan tausta ja tarkoitus... 1 2. Kiinteistökäynnit... 3 2.1 Toteutus... 3
LisätiedotLounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012
Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten
LisätiedotHarmaan jäteveden käsittely. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus
Harmaan jäteveden käsittely Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 12.5.2017 Jätevesijakeiden erottelun periaate Jätevesijakeiden erottelu on useassa tapauksessa yksinkertaisin
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä
LisätiedotKAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?
SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä - Vuoden 2017 neuvonta ja kooste vuosien 2011 2017 tuloksista Vanhempi jätevesineuvoja Sanna Laakso 7.12.2017 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Kiinteistökäynti...
LisätiedotHYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus
HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa
LisätiedotHarmaiden jätevesien käsittely ja kaksoisviemäröinti. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus
Harmaiden jätevesien käsittely ja kaksoisviemäröinti Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 17.5.2018 Jätevesijakeiden erottelun periaate Jätevesijakeiden erottelu on useassa
LisätiedotMiten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?
Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman
LisätiedotCW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN
CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
LisätiedotSisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet
Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts
LisätiedotSIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET
SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)
KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-
LisätiedotJÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013
JÄTEVESINEUVONTA - Miten tietoa jalkautetaan Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun
LisätiedotHuoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)
Suunnitela jätevesien käsittelystä 04600 Mäntsälä Saapunut Rakennusluvan nuero (liite rakennus tai toienpidelupahakeukseen) Rakennus- tai toienpideluvan hakija Jätevesijärjestelän suunnittelija Nii Osoite
LisätiedotKesärannan ranta-asemakaavaalueen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...
LisätiedotYksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011
Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija
LisätiedotHaja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla
Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen tulokset 2014 Karolina Örnmark ja Virve Ståhl Jätevesiseminaari 23.3.2015 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun
LisätiedotHämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009
LisätiedotLainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa
Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotLounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku
Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku Sisältö Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten viemäröintialueiden luokittelu
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)
AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden
LisätiedotJätevesineuvonnassa huomioitavaa. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus
Jätevesineuvonnassa huomioitavaa Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 17.5.2018 Neuvontaan liittyvällä kiinteistökäynnillä tehtävä jätevesijärjestelmän arviointi Jätevesijärjestelmän
LisätiedotKuusikkotie 25 01380 Vantaa. tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com
Kuusikkotie 25 01380 Vantaa EV Ekovessaratkaisut AQ Biologiset wc-laitteistot tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com Esite sisältää kuvaukset yllämainituista tuoteryhmistä. Lisätietoja
LisätiedotLisäksi tähän koulutusohjelmaan on koottu mallipohjia neuvontahankkeen raportointia varten.
HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMISEN KOULUTUSOHJELMA 2015 A) YLEISTÄ Tausta Valtion avustukset jaetaan valtakunnallisen jätevesineuvonnan toteuttamiseksi vuodelle 2015. Neuvonnassa noudatetaan
LisätiedotKuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta
Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus 10.6.2017. Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta - Kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen. - Kiinteistö liitetään
LisätiedotSelvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä
1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja
LisätiedotYleisimpien jäteveden käsittelyjärjestelmien tunnistaminen sekä järjestelmän toimivuuden arviointi kiinteistökäynnillä
Yleisimpien jäteveden käsittelyjärjestelmien tunnistaminen sekä järjestelmän toimivuuden arviointi kiinteistökäynnillä Helsinki 22.5.2015 Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Mitä järjestelmiä kiinteistöiltä
LisätiedotTanska käskyttäminen hyväksyttyä ympäristöasioissa
DT konferenssi 06, 18.8.06 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIHUOLTO ERILAISIA LÄHESTYMISTAPOJA SEN PARANTAMISEKSI; Hankkeen rahoitus Suomen Ympäristöministeriön lähialuetuki Suomen ja Liettuan kahdenvälinen ympäristöyhteistyö
LisätiedotTALOUSVESIEN KÄSITTELY
Antti Lammi 18.3.2010 TALOUSVESIEN KÄSITTELY ASETUS ASTUI VOIMAAN 1.1.2004 VUODEN 2005 LOPPUUN MENNESSÄ JOKAISEN PITI TEHDÄ KIINTEISTÖLLE SELVITYS NYKYISESTÄ JÄRJESTELMÄSTÄ JA LAATIA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE
LisätiedotTäytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija
LisätiedotJätevesijärjestelmät
SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI Jätevesijärjestelmät JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä
LisätiedotVantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
ITÄMERI-HAASTEEN TOIMENPITEET Itämeri-haasteen kansallinen seminaari 3.12.2008 Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry www.vhvsy.fi Vantaanjoen ja Helsingin
LisätiedotRakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri
VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan
LisätiedotKokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista
Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista Virve Ståhl ja Henri Virkkunen, LUVY 3.6.2016 Alkuperäinen esitys: Niina Tiainen Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Mihin kokemukset perustuvat? Virve:
LisätiedotJätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
Ympäristönsuojelulaki 16 luku Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 154 Talousjätevesien käsittelyyn liittyvät määritelmät Tässä luvussa tarkoitetaan: 1) talousjätevedellä
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:
Lisätiedotasuinrakennuksen pinta-ala on alle 150 m2 käyttäjiä normaalisti 5 hlöä tai vähemmän kiinteistöllä
1.6.2018 Vantaa JÄTEVESILASKELMA BIOBOX M Kohdetiedot: Loma-asunto vesistön läheisyydessä (alle 100 m tai pidemmällä). Kohteen wc ratkaisuna on ympäristöwc, eli virtsaa tai jätevettä ei johdeta jätevesiin,
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)
AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden
LisätiedotHajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu
Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu Lammin päivät 2.10.2014 Ympäristötarkastaja Kaisa Autio-Nousiainen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Toimii Järvenpään,
LisätiedotRautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013
1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila
LisätiedotJätevesijärjestelmän suunnitelma
1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta
LisätiedotLainsäädännön ja Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesiyhteistyön historiaa. Xx Juhlaseminaari
Lainsäädännön ja Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesiyhteistyön historiaa Xx Juhlaseminaari 27.3.2019 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä
Lisätiedot