Ohjeita kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuvalle

Transkriptio

1 Ohjeita kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

2 Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää kyynärnivelen tekonivelleikkauksen jälkeistä kuntoutumista. Ohjauksen avulla voit itse osallistua aktiivisesti kuntoutumiseen. Ota tämä yleisohje mukaan leikkaukseen tullessasi, tarvittaessa yksilölliset ohjeet tarkennetaan toimenpiteen jälkeen. Kyynärnivelen tekonivelleikkaukseen johtaa useimmiten reumasairaus tai nivelrikko, osa leikkauksista tehdään murtuman jälkitilan hoidoksi. Tekonivelleikkaus on aiheellinen, kun kipu ja särky haittaavat jokapäiväistä elämää ja yöunta. Leikkauksen tavoitteena on kivun lievittyminen ja toimintakyvyn parantuminen, jolloin päivittäiset toimet ja arkiaskareet sujuvat helpommin. Leikkaus Leikkaus kestää tavallisesti 2-3 tuntia ja se tehdään johtopuudutuksessa, sekä tarvittaessa kevyessä unessa. Vaurioituneet nivelpinnat korvataan tekonivelellä. Kyynärnivelen tekonivel on valmistettu metallista ja muovista. Käytössä on tavallinen ja saranamallinen tekonivel. Mallin valinta riippuu nivelen tukevuudesta ja nivelsiteiden kunnosta.

3 Ennen leikkausta on hyvä huomioida seuraavat asiat Sairaalaan tullessa voit keskustella lääkärin ja hoitajan kanssa leikkaukseen liittyvistä asioista. Leikkaus on elimistölle aina stressi. Toivut leikkauksesta nopeammin, kun olet valmistautunut siihen. Tulehdusten hoito Kaikki tulehdukset, kuten virtsatietulehdus, poskiontelotulehdus ja tulehtunut ihottuma/ihorikot voivat olla esteenä leikkauksen suorittamiselle. Siksi ne on hoidettava ennen leikkausta Hampaiston hoito Hammaslääkärille on hyvä varata aika heti kun tekonivelleikkauspäätös on tehty poliklinikalla. Hampaiden pitää olla tutkitut, kuvatut ja hoidetut kun saavut tekonivelleikkausta valmistavalle käynnille sairaalaan noin kaksi viikkoa ennen sovittua leikkausaikaa. Tulehduspesäkkeitä voi olla suun limakalvolla, ikenissä, hampaistossa, jäännösjuurissa sekä jopa hampaattomassta leukaluussa. Tulehduspesäkkeet voivat olla piileviä siten, että ne voidaan havaita ainoastaan röntgenkuvauksella (ortopantomogrammi). Lihasvoima Yläraajan lihasten hyvä kunto sekä hyvä yleiskunto edesauttavat leikkauksesta toipumista. Ohjeen lopussa olevia harjoituksia on hyvä tehdä jo ennen leikkausta. Tupakointi Tupakoimattomuus auttaa leikkaushaavan parantumista, koska veren hapenkuljetus leikkausalueelle on tällöin tehokkaampaa.

4 Leikkauksen jälkeinen hoito Nykyään on olemassa hyvät edellytykset hoitaa leikkauksen jälkeistä kipua. Peruslääkkeinä niin pienissä kuin suurissakin leikkauksissa ovat Tulehduskipulääkkeet ja/tai parasetamoli. Muutamana päivänä leikkauksen jälkeen kipua hoidetaan myös kipupumpun avulla. Pumppu annostelee puudutetta jatkuvasti yläraajan alueen hermopunoksiin. Kipupumpun poiston jälkeen kipua hoidetaan keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä. Leikkauksen jälkeistä kipua ja turvotusta hoidetaan myös kylmähoidolla. Selinmakuulla ja istuessa leikattu raaja tuetaan tyynyjen avulla hieman kohoasentoon turvotuksen estämiseksi ja vähentämiseksi, Jos leikkausalueelle asetetaan haavaimu, se poistetaan yleensä toisena päivänä leikkauksesta. Haavalla olevat hakaset tai ompeleet poistetaan kahden viikon kuluttua leikkauksesta. Sairaalassaoloaika kestää n. 4 vuorokautta, riippuen haavan paranemisesta ja yleisvoinnista. Yläraajaa pidetään kantositeessä kolmen viikon ajan tai ortopedin ohjeen mukaan. Vain pesujen ja pukemisen ajaksi sen voi ottaa pois. Saunominen on sallittu normaalisti vuorokauden kuluttua hakasten poistosta. 3-4 viikon kuluttua leikkauksesta ohjataan kyynärnivelen liikkuvuusharjoitukset poliklinikalla. Autolla ajoa suositellaan vasta, kun yläraajan toimintakyky on palautunut. Jos leikkausalue kotona alkaa punottaa tai turvota kotona, siitä tulee eritettä tai sinulle tulee lämpöä, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. Ota yhteyttä lääkäriin myös siinä tapauksessa, jos leikkausalueella tuntuu äkillistä pahenevaa kipua.

5 Toimintaterapeutti/fysioterapeutti ohjaa ja tukee kuntoutumista Ennen leikkausta Terapeutti selvittää leikkauksen jälkeistä kuntoutumista, arvioi kyynärnivelen liikkuvuutta sekä toiminnallisuutta. Kyynärnivelen liikelaajuudet mitataan ja sovitetaan leikkauksen jälkeen käytettävää kantosidettä. Leikkauksen jälkeen Terapeutti ohjaa yläraajan ja hartiaseudun verenkiertoa vilkastuttavia harjoituksia. Ohjataan ja harjoitellaan itsenäistä selviytymistä päivittäisistä toiminnoista. Tarvittaessa omatoimisuutta voidaan lisätä apuvälineillä ja käden ortooseilla. Leikkauksen jälkeen kyynärnivel pidetään kantositeessä kolmen viikon ajan tai ortopedin yksilöllisen ohjeen mukaan. Kotona jatketaan ohjattuja harjoituksia. Leikatun puolen kyljelle saa kääntyä 6 viikon kuluttua leikkauksesta. Tarvittaessa omatoimisuutta voidaan lisätä apuvälineillä ja käden ortooseilla. Kantositeen pukeminen Pujota kantositeen lenkki kyynärvarteen lähelle kyynärpäätä. Vie kantoside selän takaa vastakkaisen hartian yli. Kiinnitä tarralla sopivan pituinen lenkki ranteen ympärille. Kyynärvarsi lepää tasaisesti molempien lenkkien varassa. Tukiside kulkee leikatun olkavarren päältä ja vastakkaisen kainalon alta.

6 Harjoittelu 3-4 viikon kuluttua terapeutti ohjaa kyynärnivelen omatoimiset liikkuvuusharjoitukset ortopedin antamien ohjeiden mukaan. Tärkeää on liikkeiden hyvä hallinta ja lihasvoiman asteittainen parantuminen. Tavoitteena on, että päivittäiset toimet, kuten syöminen, pukeminen, WC-toimet onnistuvat. Tarvittaessa arvioidaan apuvälineiden ja ortoosien tarve. Alkuvaiheessa kyynärnivelen ojennusvajaus on tavallisesti tässä vaiheessa Kiertoliikkeitä harjoitellaan päivittäisten toimien yhteydessä esim. syödessä. Tarvittaessa järjestetään jatkofysioterapia omaan terveyskeskukseen. Vuoteesta ylös noustessa ei saa tukeutua leikattuun yläraajaan ja sen kuormittamista tulisi jatkossakin välttää esim. tuolilta ylös noustessa. Ennen kolmen kuukauden jälkitarkastusta on raajan kuormittaminen sallittu n. 3 kg painolla ja myöhemmin suositellaan enimmäispainoksi n. 10 kg, reumapotilailla 6 kg. Kainalosauvojen käyttö on suositeltavaa vasta jälkitarkastuksen jälkeen. Kyynärsauvojen käyttö ei ole suositeltavaa lainkaan leikkauksen jälkeen. Jälkitarkastukset Ensimmäinen jälkitarkastus on sairaalan poliklinikalla n. 3 kuukauden kuluttua leikkauksesta. Tämän jälkeen kontrollikäynnit ovat 6 kuukauden ja 1 vuoden kuluttua leikkauksesta jatkuen 2 vuoden välein. Poliklinikkakäynnillä otetaan röntgenkuva ja ortopedi arvioi leikatun kyynärnivelen tilannetta. Terapeutti arvioi kyynärnivelen liikkuvuutta ja toimintaa sekä antaa tarvittaessa lisäohjeita. Kyynärnivelen ojentaminen täydellä voimalla on sallittua jälkitarkastuksen jälkeen. Voit jatkaa liikunnallisia harrastuksiasi, mutta vältä töitä ja liikuntalajeja, joissa leikattuun raajaan kohdistuu iskuja tai lyöntejä (esim. vasarointi, mattojen tamppaus, mailapelit jne.). Vältä myös urheilulajeja, joissa tulee äkkitilanteita tai on vaara kaatua. Jos saat fysikaalisia hoitoja, niin ilmoita fysioterapeutille tekonivelestäsi.

7 Harjoitteluohjelma Leikkauksesta toipuminen sujuu paremmin, kun harjoittelet säännöllisesti. Liikkeiden tarkoituksena on vilkastuttaa verenkiertoa ja parantaa nivelten liikkuvuutta, jotta selviydyt paremmin päivittäisistä toimista. Tee liikkeet perusteellisesti, jokaista liikettä kertaa. Rentoudu liikkeiden välillä. Toista harjoitukset 2-3 kertaa päivässä. HETI LEIKKAUKSEN JÄLKEEN TEHTÄVÄT HARJOITUKSET Tee sormien pumppaavia liikkeitä. Pyöritä hartioita rennosti ympäri molempiin suuntiin. Liikuttele yläraajaa kevyesti ylös alas, avusta toisella kädellä. Vie hartiat taakse, vedä lapaluut yhteen ja päästä rennoksi.

8 KYYNÄRNIVELEN LIIKKUVUUSHARJOITUKSIA 3-4 VIIKKOA LEIKKAUKSEN JÄLKEEN Kumarru eteenpäin ja anna leikatun yläraajan riippua vapaasti. Heiluta yläraajaa rauhallisesti eteen taakse, sivulta sivulle, ympäri molempiin suuntiin. Koukista kyynärnivel. Anna kyynärnivelen ojentua raajan omalla painolla. Harjoita kyynärnivelen loppuojennusta vasta 6 viikon kuluttua leikkauksesta. Harjoita peilin edessä käden viemistä esim. suuhun, vastakkaiseen korvaan, päälaelle. Anna kyynärnivelen kiertyä liikkeiden yhteydessä. Muista, että päivittäisissä toiminnoissa raajan käyttäminen harjoittaa kyynärniveltäsi. Muista myös raajan myötäliikkeet kävellessä.

9 Yksilölliset ohjeet Yhteystiedot: Ortopedi Toimintaterapeutti/fysioterapeutti p Reumaortopedinen poliklinikka p (ma, pe , ti to ) Osasto 017 p

10 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky TYKS / Paimion sairaala, reumasairauksien hoitoyksikkö, os. 017 Tekonivelpotilas ja tekonivelen tulehtumisriski Ohje potilaalle. Näytetään hoitohenkilökunnalle erilaisiin toimenpiteisiin mentäessä (esim. hammaslääkärille). Kun leikkauspäätös on tehty, on minimoitava tekonivelen tulehtumisriski hoitamalla mahdolliset tulehduspesäkkeet jo ennen leikkausta mm. hampaiden ja suun alueen tulehduspesäkkeiden hoito, ihon tulehdusten hoito. Erityisesti niillä kroonista niveltulehdusta sairastavilla potilailla (esim. nivelreuma, nivelpsoriasis), jotka joutuvat vaikean sairauden vuoksi pitkäaikaisesti käyttämään kortisoni- tai solunsalpaajahoitoa, voi proteesin tulehtumisriski olla suurentunut. Nivelproteesi-infektiota aiheuttavat ennen kaikkea Staphylococcus aureus ja Epidermidis-nimiset bakteerit. Tekonivelleikkauksen jälkeen uskotaan seuraavien periaatteiden vähentävän proteesin tulehtumisriskiä: Ensimmäisen puolen vuoden aikana proteesin asentamisen jälkeen on pyrittävä välttämään bakteerien veriteitse leviämistä aiheuttavia toimenpiteitä. Kun tekonivelpotilas joutuu toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat hampaisiin, suuhun, ylähengitysteihin, mahaonteloon, suku- tai virtsaelimiin tai paiseen avaukseen, suositellaan käytettäväksi seuraavaa antibioottilääkettä tekonivelen tulehtumisriskiä vähentämään: Profylaksiassa noudatetaan endokardiittiprofylaksiohjetta (Yleislääkärin käsikirja, Duodecim) Suun kautta annettava profylaksi Ensisijainen - Amoksisilliini 3 g kerta-annos tunti ennen toimenpidettä, lapsille 50 mg/kg Vaihtoehdot penisilliinille allergisille - Roksitromysiini 0,3 g kerta-annos, lapsille 8-10 mg/kg tai - Erytromysiiniasistraatti 0,8 g kerta-annos, lapsille 30 mg/kg tai - Klindamysiini 0,6 g kerta-annos, lapsille 20 mg/kg Laskimoon annettava profylaksi Pallean yläpuoliset toimenpiteet - Ampisilliini 2 g infuusio, lapsille 50 mg/kg tai - Vankomysiini 1 g 1 tunnin infuusio, lapsille 20 mg/kg Pallean alapuoliset toimenpiteet - Ampisilliini tai vankomysiini kuten edellä ja - Tobramysiini 0,12 g infuusio, lapsille 3 mg/kg tai - Netilmysiini 0,15 g infuusio, lapsille 3 mg/kg