Ohjeita polven tekonivelleikkauksesta kuntoutuvalle

Transkriptio

1 Ohjeita polven tekonivelleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

2 Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tekonivelleikkauksen jälkeistä kuntoutumista. Ohjauksen avulla voit itse osallistua aktiivisesti kuntoutumiseen. Ota tämä yleisohje mukaan leikkaukseen tullessasi, tarvittaessa yksilölliset ohjeet tarkennetaan toimenpiteen jälkeen. Polven tekonivelleikkaukseen johtaa useimmiten reumasairaus tai nivelrikko. Tekonivelleikkaus on aiheellinen, kun kipu, turvotus, liikerajoitus tai virheasento haittaavat jokapäiväistä elämää ja yöunta. Leikkauksen tavoitteena on liikkumisen helpottuminen ja kivun lievittyminen. Vapaa-ajan vietto ja liikuntamahdollisuudet monipuolistuvat vähitellen polvikivun helpottuessa. Tekonivel kestää hyvin normaalia päivittäistä liikkumista. Leikkaus Leikkaus kestää tavallisesti 1-2 tuntia ja se tehdään selkäpuudutuksessa. Vaurioituneet nivelpinnat korvataan tekonivelellä. Polven tekoniveleen kuuluu reisiosa, sääriosa sekä polvilumpio-osa. Proteesin reisiosa on metallia. Proteesin sääriosa on metallia ja liukupinta on muovia. Polven tekonivel kiinnitetään luusementillä.

3 Ennen leikkausta on hyvä huomioida seuraavat asiat Sairaalaan tullessa voit keskustella lääkärin ja hoitajan kanssa leikkaukseen liittyvistä asioista. Leikkaus on elimistölle aina stressi. Toivut leikkauksesta nopeammin, kun olet valmistautunut siihen. Tulehdusten hoito Kaikki tulehdukset, kuten virtsatietulehdus, poskiontelotulehdus ja tulehtunut ihottuma/ihorikot voivat olla esteenä leikkauksen suorittamiselle. Siksi ne on hoidettava ennen leikkausta. Hampaiston hoito Hammaslääkärille on hyvä varata aika heti kun tekonivelleikkauspäätös on tehty poliklinikalla. Hampaiden pitää olla tutkitut, kuvatut ja hoidetut kun saavut tekonivelleikkausta valmistavalle käynnille sairaalaan noin kaksi viikkoa ennen sovittua leikkausaikaa. Tulehduspesäkkeitä voi olla suun limakalvolla, ikenissä, hampaistossa, jäännösjuurissa sekä jopa hampaattomassa leukaluussa. Tulehduspesäkkeet voivat olla piileviä siten, että ne voidaan havaita ainoastaan röntgenkuvauksella (ortopantomogrammi). Ylipaino Ylipaino vaikeuttaa leikkauksen teknistä suorittamista, pitkittää toipumisaikaa ja lisää tekonivelen irtoamisriskiä. Tarvittaessa saat ohjeita painonhallintaan omasta terveyskeskuksesta. Lihasvoima Alaraajojen lihasten hyvä kunto sekä hyvä yleiskunto edesauttavat leikkauksesta toipumista. Ohjeen lopussa olevia harjoituksia on hyvä tehdä jo ennen leikkausta. Apuvälineet Jos sinulla on kuormituskipua, joka vaikeuttaa kävelyä, voit helpottaa liikkumista apuvälineen avulla, esim. kyynärsauvoilla tai rollaattorilla. Apuvälineitä saat lainattua omasta terveyskeskuksesta. Tupakointi Tupakoimattomuus auttaa leikkaushaavan parantumista, koska veren hapenkuljetus leikkausalueelle on tällöin tehokkaampaa.

4 Leikkauksen jälkeinen hoito Nykyään on olemassa hyvät edellytykset hoitaa leikkauksen jälkeistä kipua. Peruslääkkeinä niin pienissä kuin suurissakin leikkauksissa ovat tulehduskipulääkkeet ja/tai parasetamoli. Muutamana päivänä leikkauksen Jälkeen kipua hoidetaan yleensä kipupumpun avulla. Pumppu annostelee kipulääkkeen ja puudutteen seosta jatkuvasti joko jalan alueen hermopunoksiin tai selän epiduraalitilaan. Kipupumpun poiston jälkeen kipua hoidetaan keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä. Leikkauksen jälkeistä kipua ja turvotusta hoidetaan myös kohoasennolla ja kylmähoidolla. Laskimotukosten ehkäisyyn käytetään verenohennuslääkitystä pistoksena navan seutuun. Sairaalassa sinut opetetaan huolehtimaan pistoshoidosta itse. Pistoshoitoa jatketaan n. 4 viikkoa leikkauksesta. Jos leikkausalueelle asetetaan haavaimu, se poistetaan yleensä toisena päivänä leikkauksesta. Haavalla olevat hakaset tai ompeleet poistetaan kahden viikon kuluttua leikkauksesta. Sairaalassaoloaika kestää noin 5-7 päivää, riippuen haavan paranemisesta, kävelyn hallitsemisesta ja leikatun polven liikkuvuuden edistymisestä. Kotiutusvaiheessa polven tulee ojentua suoraksi ja koukistua vähintään 90 astetta. Saunominen on sallittua normaalisti vuorokauden kuluttua hakasten poistosta. Autolla ajoa suositellaan vasta jälkitarkastuksen jälkeen. Jos leikkausalue alkaa punottaa ja/tai turvota kotona, haava erittää tai sinulle nousee lämpöä, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. Ota yhteyttä lääkäriin myös Siinä tapauksessa, jos leikkausalueella tuntuu äkillistä pahenevaa kipua.

5 Kuntoutuminen Ennen leikkausta Fysioterapeutti selvittää leikkauksen jälkeistä kuntoutumista, arvioi liikkumiskykyä sekä polvinivelen toiminnallisuutta. Samalla valitaan sopiva kävelyä helpottava apuväline esim. kyynärsauvat, joita tarvitset noin 1-2 kuukautta leikkauksen jälkeen. Leikkauksen jälkeen Kylmä ja kohoasento vähentävät leikatun alaraajan turvotusta ja kipua. Pidä alaraajaa kohoasennossa useita kertoja päivässä. Ensimmäisenä päivänä leikkauksesta aloitat fysioterapeutin avustamana kävelyharjoitukset esim. kävelytelineeseen tai kyynärsauvoihin tukeutuen. Fysioterapeutti ohjaa harjoituksia, joiden tavoitteena on vähentää turvotusta, vilkastuttaa verenkiertoa, parantaa polvinivelen liikkuvuutta ja alaraajan lihasten toimintaa. On tarkoitus, että jatkat harjoituksia itsenäisesti kotona useita viikkoja. Tekonivelleikkauksen jälkeen on tärkeää, että polvi ojentuu täysin suoraksi. Virheasennon ehkäisemiseksi pidä tyynyä nilkan alla useita kertoja päivässä, jolloin reiden takaosan pehmytkudokset venyvät. Raskaiden esineiden nostamista ja kantamista on syytä välttää jälkitarkastukseen asti, tarvittaessa voit keskustella lääkärin kanssa nostorajoituksesta.

6 Jälkitarkastukset Ensimmäinen jälkitarkastus poliklinikalla on n. 2 kuukauden kuluttua leikkauksesta. Tämän jälkeen kontrollikäynnit ovat 1 vuoden kuluttua leikkauksesta jatkuen kahden vuoden välein. Tarvittaessa ortopedi voi yksilöllisesti arvioida kontrolliaikojen tiheyden. Poliklinikalla otetaan röntgenkuva ja ortopedi arvioi leikatun polvinivelen tilannetta. Fysioterapeutin kontrolli on tarvittaessa. Sairaalavaiheen jälkeen Alkuvaiheessa kävely on hyvää kuntoilua sisällä tai ulkona. Jälkitarkastuksen jälkeen voit lisätä liikkumista. Suositeltavia liikuntamuotoja ovat esim. kävely, pyöräily, uinti, tanssi, hiihto ja voimistelu. Vältä liikuntaa, missä paino tulee tärähtäen leikatun alaraajan päälle, se voi johtaa tekonivelen ennenaikaiseen kulumiseen ja irtoamiseen. Kotona kannattaa kiinnittää huomiota turvallisuuteen, huomioi esimerkiksi seuraavat vaaratekijät: liukas lattia, huono valaistus, kiikkerät tikkaat, repsottavat matonreunat yms. Liukastumista voi estää talvella jalkineisiin kiinnitettävillä nastoilla. Jos saat fysikaalisia hoitoja, ilmoita fysioterapeutille tekonivelestäsi.

7 Sauvakävely Alkuvaiheessa kevennä kuormitusta kahdella sauvalla. Vie molemmat sauvat eteen, astu leikatulla alaraajalla sauvojen väliin, sitten ota askel terveellä alaraajalla toisen ohi. Ota yhtä pitkät askeleet molemmilla alaraajoilla. Myöhemmin kun kuormituskipu on lievittynyt, voit siirtyä vuorotahtiseen kävelyyn. Tuolloin vastakkainen ylä- ja alaraaja viedään samanaikaisesti eteen. Vuorotahtista tekniikkaa käytetään myös leikattaessa molemmat polvet samalla kertaa. Kotona voit kivun salliessa jättää sauvat vähitellen pois. Yhtä sauvaa voit käyttää leikatun alaraajan vastakkaisella puolella. Porraskävely YLÖSPÄIN ensin terve alaraaja, sitten sauvat ja leikattu alaraaja viereen. ALASPÄIN ensin sauvat ja leikattu alaraaja, sitten terve alaraaja viereen. Jos molemmat polvet leikataan samalla kertaa, ponnistaa voi kummalla jalalla tahansa.

8 Leikkauksen jälkeen tehtävät harjoitukset Leikkauksesta toipuminen sujuu paremmin, kun harjoittelet säännöllisesti. Liikkeiden tarkoituksena on vilkastuttaa verenkiertoa, parantaa lihasvoimia ja nivelten liikkuvuutta, jotta selviydyt paremmin päivittäisistä toimista. Tee liikkeet perusteellisesti, jokaista liikettä kertaa. Rentoudu liikkeiden välillä. Toista harjoitukset 2-3 kertaa päivässä. Koukista ja ojenna nilkkoja reippaaseen tahtiin verenkierron vilkastuttamiseksi tunnin välein Jännitä reisilihakset koukistamalla nilkat ja painamalla polvia alustaa vasten. Jännitä pakaralihakset tiukasti yhteen. Koukista leikatun alaraajan polvea niin, että kanta liukuu alustaa pitkin.

9 Laita leikatun polven alle rulla. Vedä nilkka koukkuun ja ojenna polvi suoraksi. Terve polvi koukussa. Jännitä leikattu jalka suoraksi ja nosta ylös alustalta. Ojenna leikattu polvi aivan suoraksi ja koukista mahdollisimman taakse. Liu uta istuessa leikatun alaraajan jalkaterää lattiaa pitkin mahdollisimman taakse ja eteen. Vedä leikattu polvi koukkuun kantapää kohti pakaraa.

10 Yksilölliset ohjeet Varauslupa: Yhteystiedot: Ortopedi Fysioterapeutti Reumaortopedian poliklinikka p Maanantai klo Tiistai, keskiviikko ja perjantai klo 8-10 Reumaortopedian vuodeosasto p

11 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky /TYKS Tekonivelpotilas ja tekonivelen tulehtumisriski Ohje potilaalle. Näytetään hoitohenkilökunnalle erilaisiin toimenpiteisiin mentäessä (esim. hammaslääkärille). Kun leikkauspäätös on tehty, on minimoitava tekonivelen tulehtumisriski hoitamalla mahdolliset tulehduspesäkkeet jo ennen leikkausta mm. hampaiden ja suun alueen tulehduspesäkkeiden hoito, ihon tulehdusten hoito. Erityisesti niillä kroonista niveltulehdusta sairastavilla potilailla (esim. nivelreuma, nivelpsoriasis), jotka joutuvat vaikean sairauden vuoksi pitkäaikaisesti käyttämään kortisoni- tai solunsalpaajahoitoa, voi proteesin tulehtumisriski olla suurentunut. Nivelproteesi-infektiota aiheuttavat ennen kaikkea Staphylococcus aureus ja Epidermidis-nimiset bakteerit. Tekonivelleikkauksen jälkeen uskotaan seuraavien periaatteiden vähentävän proteesin tulehtumisriskiä: 1. Ensimmäisen puolen vuoden aikana proteesin asentamisen jälkeen on pyrittävä välttämään bakteerien veriteitse leviämistä aiheuttavia toimenpiteitä. 2. Kun tekonivelpotilas joutuu toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat hampaisiin, suuhun, ylähengitysteihin, mahaonteloon, suku- tai virtsaelimiin tai paiseen avaukseen, suositellaan käytettäväksi seuraavaa antibioottilääkettä tekonivelen tulehtumisriskiä vähentämään: Profylaksiassa noudatetaan endokardiittiprofylaksiohjetta (Yleislääkärin käsikirja, Duodecim) Suun kautta annettava profylaksi Ensisijainen - Amoksisilliini 3 g kerta-annos tunti ennen toimenpidettä, lapsille 50 mg/kg Vaihtoehdot penisilliinille allergisille - Roksitromysiini 0,3 g kerta-annos, lapsille 8-10 mg/kg tai - Erytromysiiniasistraatti 0,8 g kerta-annos, lapsille 30 mg/kg tai - Klindamysiini 0,6 g kerta-annos, lapsille 20 mg/kg Laskimoon annettava profylaksi Pallean yläpuoliset toimenpiteet - Ampisilliini 2 g infuusio, lapsille 50 mg/kg tai - Vankomysiini 1 g 1 tunnin infuusio, lapsille 20 mg/kg Pallean alapuoliset toimenpiteet - Ampisilliini tai vankomysiini kuten edellä ja - Tobramysiini 0,12 g infuusio, lapsille 3 mg/kg tai - Netilmysiini 0,15 g infuusio, lapsille 3 mg/kg