Toiminta- ja taloussuunnitelma , talousarvio Yhtymäkokous Martti Tokola, toimitusjohtaja

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma , talousarvio 2018 Yhtymäkokous Martti Tokola, toimitusjohtaja

2 Kuntayhtymän nimi muuttui Keskeiset tunnusluvut Merkittävä toimija koko Päijät-Hämeen alueella Opiskelijamäärät Ammatillisen perustutkinnon opiskelijapaikkoja Oppisopimuskoulutuksessa perustutkintoja Oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuspaikkoja Aikuiskoulutuksessa eri henkilöitä Yhteensä eri henkilöitä palveluiden piirissä, noin Lähes kaikkien alojen ammatillista koulutusta perustutkintoja lähes 40, yhdistelmätutkinnot, aikuisten näyttötutkintoina suoritettavia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja yhteensä noin 110. Henkilöstöä Salpauksessa on noin 650, josta opettaja- ja ohjaushenkilöstöä on noin 420 ja muuta henkilökuntaa 230. Toimintatuotot vuonna 2018 ovat noin 60 miljoonaa euroa.

3 Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä Tarkastuslautakunta Yhtymäkokous Yhtymähallitus Johtamis- ja kehittämispalvelut Martti Tokola, toimitusjohtaja Päivi Saarelainen, rehtori Seija Katajisto, vararehtori SORA-toimikunta Ammattiosaamisen toimikunta (v loppuun) Oppilaitospalvelut Kiinteistöpalvelut Martti Tokola, toimitusjohtaja Tietohallintopalvelut Mika Rauhala, tietohallintojohtaja Ravintolapalvelut Marko Viljamaa, ravintolapalvelujohtaja Oppimis- ja koulutuspalvelut VASTUUALUE 1 Riitta Murtorinne, opiskelijapalvelujohtaja Opiskelijapalvelut, valmentava koulutus, maahanmuuttajakoulutus, yhteiset opinnot, kaksoistutkinnot VASTUUALUE 2 Risto Salmela, opetusalajohtaja Tekniikan ja liikenteen alat, luonnonvara-alat, kulttuurialat (Vipusenkadun osalta) Työelämänkaltaiset oppimisympäristöt Talotyömaat, opetusmaatila ja talli, autokorjaamo, Kiinteistöpalvelut VASTUUALUE 3 Merja Tirkkonen, opetusalajohtaja Hyvinvoinnin alat, kaupan ja hallinnon alat, matkailu-, ravitsemis-, talous- ja elintarvikealat, kulttuurialat (Keskustakampuksen ja Kannaksenkadun osalta) Opiskelijaravintolat, Kulinaaritalo, Ravintola Haave, Kauneustalo, TOP-IT ja Tietohallintopalvelut Salpauksen myymälät Yhtiökokous Hallitus toimitusjohtaja

4 Ammatillisen koulutuksen leikkaukset huolettavat Uusi Lahti

5 Salpauksen rahoituskehitys Koulutuksen rahoituksen muutos % vrt. v % -9 % -15 % 0 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA % -28 % perusrahoitus ja aikuiskoulutus kum. muutos % muutos 0% -5% -10% -15% -20% -25% -30%

6 Rahoituksen muutos (milj. ) Rahoitus Muutos Yhteensä 74,8 75,9 71,3 69,2 64,8 55,2 54,8-27,8 % Muutos ed. vuoteen -6,1 % -3,0 % -6,3 % -15,0 % -0,6 % Kum muutos vuodesta ,9 % -14,6 % -27,4 % -27,8 % Rahoituksen lasku vuonna 2017

7 Taloudelliset lähtökohdat talousarvio 2018 Toimintatuotot 60,1 milj. Tilikauden tulos TA ,440 milj. TA ,082 milj. Muutos +1,358 milj. Koulutuksen tuottojen muutos 2017 => 2018, -1% (-0,4 milj. ) Keskeiset muutokset muissa tuotoissa: Vuokratuotot -0,758 milj. Ravintolapalvelut -0,464 milj. Projektitoiminta -0,136 milj. Indeksitarkistuksia on luvassa vasta 2020, joka merkitsee käytännössä leikkausten hienoista jatkoa.

8 Tuottorakenne TA 2018 Vuokrat ja muut kiint. tuotot 1,5 % Muut tuotot 2,9 % Ravintolapalvelut 3,9 % Projektitoiminta 0,6 % Koulutustuotot Projektitoiminta Ravintolapalvelut Vuokrat ja muut kiint. tuotot Muut tuotot Koulutustuotot 91,1 %

9 Taloudellinen perusta -kehitysohjelma Koulutuskeskus Salpauksen talous tulee saada tasapainoon julkisen rahoituksen noin 30 prosentin leikkauksista huolimatta. Vuonna 2018 vähenee mm. kiinteistötuotot, kun Lahden ammattikorkeakoulun siirtyminen Lahden Niemen kampukselle toteutuu. Taseen ylijäämiä käytetään sopeutumisen rahoittamiseen. Ylijäämää käytetty erityisesti kiinteistöjärjestelyihin; lisäpoistot, myyntitappiot. Toiminnallinen tulos on pysynyt tasapainossa syyskuun 2017 loppuun asti. Sopeutuminen rahoitusleikkauksiin onnistuu muuttamalla toimintatapoja kaikissa toiminnoissa; pedagogiikka- ja oppimisratkaisut, toimitilojen vähentäminen, koko organisaation toiminta. Keva-lain 19 muutosesitys vuodesta 2019 alkaen on tärkeä osa raskaiden henkilösivukulujen pienentämisessä. Esityksen mukaan eläkemenoperusteinen maksu lakkaisi 2018 ja uutta korvaavaa tasausmaksua ei vuodesta 2019 alkaen kohdistettaisi kuntayhtymiin eikä osakeyhtiöihin. Tavoitteena on, että kuntayhtymien eläkemaksu ei ylittäisi TyEl:n mukaista työnantajan työeläkemaksua. Eläkemenoperusteinen maksu on Salpaukselle vuonna 2018 tasolla 1,7 miljoonaa euroa.

10 Talouden perusta kehitysohjelma vuosi 2020 Toimintatuotot yli 60 miljoonaa euroa. Talous on tasapainossa. Kiinteistöinvestointeja toteutettu yli 50 miljoonaa euroa Lainaa noin 20 miljoonaa euroa, lainanhoitokate yli 2,5, maksuvalmius noin 30 päivää. Taseessa ylijäämiä kiinteistöjärjestelyjen jälkeen noin 15 miljoonaa euroa. Ylijäämiä on käytetty kiinteistöjärjestelyihin.

11 1000 euroa TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Tuloslaskelma Erittely - ulkoiset Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 35 - Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate

12 1000 euroa TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Tuloslaskelma Erittely - ulkoiset Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset - Suunn. mukaiset poistot Arvonalentumiset 0 Satunnaiset erät - Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut -284 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) -6 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Tavoitteet ja tunnusluvut - Toimintakate % 14,5 9,4 11,0 11,0 11,5 - Poistoalaisten investointien omahankintameno, tuhat * Vuosikate / nettoinvestointi, % 174,3 32,6 62,6 41,4 55,8 - Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat

13 Toimintakulut TA 2018 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 12% Avustukset 2% Vuokrat 3% Muut toimintakulut 2% Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Henkilöstökulut 62% Palvelujen ostot 19%

14 Henkilöstömäärän kehitys henkilöstöryhmittäin Muutos % Kokonaismäärä -42 %, josta Johto -60 % Esimiehet -26 % Muu henkilökunta -48 % Opetus- ja ohjaus -40 % Opetus- ja ohjaus Muu henkilökunta Esimies Johto

15 Yhteistoiminnassa tehdyt toimenpiteet Vuosina Tehtävämuutosneuvottelut 239 henkilöä Työ- ja virkaehtosopimuksen tuntivälyksen käyttö 49 henkilöä (direktio-oikeus) Osa-aikaistaminen 22 henkilöä Määräaikaisuuksien päättyminen ja muut henkilökohtaiset ratkaisut 170 henkilöä Irtisanottu 167 henkilöä Eläköitymisten määrä 153 henkilöä

16 Henkilöstökulut TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA ,0 Henkilöstökulujen osuus toim.tuotoista % 61,3 60,0 58,0 56,0 56,8 56,4 55,4 54,0 53,5 52,0 50,0 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018

17 Toimitilakulut Toimitilakulujen osuus toim.tuotoista % ,0 22,0 20,0 23,7 23, , ,0 16,1 16, , TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 sumu-poistot käyttökulut ,0 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018

18 Toimintojen suhteelliset osuudet

19 Toimintojen suhteelliset osuudet

20 Ammatillisen koulutuksen kustannukset Suomessa 2016 Ammatillisen koulutuksen kustannukset v OPH:n raportit -sivulta Salpaus OPISK.MÄÄRÄ 5177,6 opetus majoitus ruokailu kiinteistöt yht.toiminnot ylläp.hallin yhteensä kustannukset/opisk %-jakauma toiminnoittain 58,0 % 0,4 % 7,2 % 15,4 % 15,1 % 3,9 % 100,0 % 19,0 % Ammatill.koul valtakunn.taso 55,5 % 1,7 % 4,8 % 17,3 % 14,4 % 6,2 % 100,0 % Vertailua v ,6 % Oulu 47,6 % 1,4 % 4,2 % 20,6 % 19,8 % 6,4 % 100,0 % Seinäjoki 49,1 % 1,8 % 4,2 % 15,3 % 23,4 % 6,3 % 100,0 % P-Karj. 55,9 % 1,2 % 5,0 % 14,4 % 18,6 % 4,8 % 100,0 % Jkylä 54,7 % 0,4 % 3,6 % 22,5 % 13,9 % 4,9 % 100,0 % Omnia 54,5 % 0,0 % 4,5 % 13,3 % 21,2 % 6,5 % 100,0 %

21 Investointien yhdistelmä 1000 Hanke nimiyhdistelmä Kokonaiskustannusarvio MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ TP TA TA TS TS ilman ALV KIINTEISTÖINVESTOINNIT ylläpito- ja kehittämishankkeet IRTAIN OMAISUUS - Oppimis- ja koulutuspalvelut Oppilaitospalvelut Johtamis- ja kehittämispalvelut 320 Irtain osuus yhteensä INVESTOINTI YHTEENSÄ

22 Rahoituslaskelma 1000 euroa TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät -162 Tulorahoitukseen korjauserät 156 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta

23 Rahoituslaskelma 1000 euroa TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -35 Antolainasaamisten vähennykset 2 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 * Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainahoitokate 2,4 16,6 5,6 4,2 2,8 Kassan riittävyys, pv

24 Lainapääoman kehitys x TA 2018, TS TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TAmuu 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TS 2022 KTS KTS KTS

25 Investointien yhdistelmä 4.2 Kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain 1000 Hanke nimiyhdistelmä Hanke TP TA TA TS TS Nettomenot yhteensä Ståhlberginkatu 2-6, Lahti Ståhlberginkatu 4 A, Lahti * Ståhlberginkatu 8-10, Lahti * Svinhufvudinkatu 2, Lahti 0 Svinhufvudinkatu 6 F-G, Lahti Svinhufvudinkatu 13, Lahti 0 Vipusenkatu 5, Lahti Jokimaankuja 8-10, Lahti Opintie 1, Heinola Laurellintie 55, Asikkala Kiinteistöjen luovutus KIINTEISTÖINVESTOINNIT YHTEENSÄ * Sisältää talousarviomuutosesityksen 2017 (Yhtymäkokous lokakuu 2017)

26 Toiminnan tiivistäminen ja tilojen vähentäminen Salpauksella oli toimintaa kuuden kunnan alueella, viidessätoista toimipisteessä vuonna Tavoitteena on sijoittuminen kolmelle paikkakunnalle viiteen toimipisteeseen: Lahti (3), Heinola ja Asikkala (-40 %, m 2 ). Lahden toimipisteet Lahti Jokimaankatu 6 Keskustakampus Vipusen kampus

27 Myydyt kiinteistöt, m2 Kujala, Lahti 7072 m 2 Teinintie, Lahti 5193 m 2 Koulutie 19, Orimattila (5393) m 2 Vuokrattu 7300 m2 Nastopoli, Lahti (7311) m 2 Toimistokartano, kaksi kerrosta 1777 (2600) m 2 Heinämaantie, Orimattila 6376 m 2 Kukonkoivu, Hollola 4010 m 2 Sammonkatu, Lahti 8442 m 2 Katsastajankatu 14, Lahti (7623) m 2

28 Myynnissä 5200 m2 Toimistokartano, ylin kerros 823 (2600) m 2 Opintie 2, Heinola, 4366 m 2

29 Purettu 7100 m2, Vipusenkatu Purettu A-talo

30 Kuntarahoitus Oyj Vihreä Rahoitus Uudisrakentaminen 7900 m2 Vipusenkatu Projektikategoria: Kestävä rakentaminen Koulutuskeskus Salpaus rakennuttaa kaksi uudisrakennusta Vipusenkadun teknologiakampukselle. Suunnitteluvaiheessa on otettu huomioon energiatehokkuus ja vihreät arvot. Kohdetta lämmitetään maalämpöjärjestelmällä ja loput energiantarpeesta katetaan aurinkopaneeleilla sekä huippukulutukset kaukolämmöllä. Rakenteellisesti suunnittelussa on käytetty energiatehokkuutta parantavia ja rakennusmääräyskokoelmien minimivaatimuksia parempia eristävyyksiä, jolloin laskennalliset lämpöhäviöt ovat huomattavasti vertailutasoa pienemmät.

31 Lahden, keskustakampuksen kehittäminen Käytöstä vapautuvia tiloja, seuraava vaihe brm2? Peruskorjattavien tilojen laajuus brm2 Aiesopimus Lahden Talojen kanssa, muutos vuokra- asunnoiksi, Svin 2, brm2 + Nelo

32 Opiskelijamäärät muutosten jälkeen kampuksittain

33 Salpaus enemmän kuin koulu opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka Yhtymäkokous Päivi Saarelainen, rehtori

34 Lähde: Seija Rasku, OKM, Esittäjän tiedot yms. 34

35 Valtakunnallinen toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi osana hallitusohjelmaa Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen Yli 30 % ammattikorkeakouluopiskelijoista Suomessa tulee ammatillisen koulutuksen väylää pitkin ja he luonnollisesti ovat meidän opiskelijoista niitä parhaita; niitä, joita kaivattaisiin yrityksissä myös suorittavan työn tasolla Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta osaamisperusteisuus asiakaslähtöisyys (opiskelijat, työelämä) tuloksellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus, laatu (läpäisy, työllistyminen, jatko-opinnot jne.) Lähde: OKM/Ammatillisen koulutuksen osasto, ylijohtaja Mika Tammilehto

36 Mitä reformilla tavoitellaan Lähde: Seija Rasku, OKM,

37 Mitä reformilla tavoitellaan Tehokkuutta ja tuloksellisuutta Käytetään koulutukseen suunnatut resurssit tehokkaasti tarvittavan / puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Tarvitaan myös luopumisosaamista jotta jää tilaa ja resurssia uudelle tavalle toimia Toimintaa organisoidaan edelleen tarvittaessa uudelleen, jotta opiskelija saa tarvittavan osaamisen nopeasti ja tehokkaasti > Henkilökohtaistamisen merkitys (HOKS) Taataan opiskelupaikka kaikille peruskoulunpäättäville ja ilman toisen asteen tutkintoa oleville aikuisille Varmistetaan koulutuksen tulokset, vaikuttavuus ja laatu työelämän ja opiskelijoiden sekä rahoittajien näkökulmasta Mahdollistetaan opiskelujen joustava eteneminen koko vuoden (myös kesällä) Lähde: Seija Rasku, OKM,

38 Valtakunnallisen reformin valmisteluaikataulu 1/2017 Rahoitusleikkaukset jatkuu, vaikein vuosi 6/2017 Uusien järjestämislupien valmistelu, OKM esitys 6/2017 Toimeenpanon tukitoimet käynnistyvät 2-6/2017 Asetusten valmistelu 8/2017 Koulutuksen järjestäjien kommentoinnit järjestämislupiin (11.8.) 8/2017 Tasavallan presidentti vahvisti Lain ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, /2017 Uudistetut järjestämisluvat koulutuksen järjestäjille 12/2017 Vuoden 2018 rahoituspäätökset koulutuksen järjestäjille 1/2018 Uudistettu lainsäädäntö voimaan (yksi laki ja järjestämislupa nuoret ja aikuiset) 1/2018 Reformin toimeenpanon tukitoimet jatkuvat 1/2019 TUTKE3 eli uudet tutkintojen perusteet (tutkintomäärä 350 > n. 160)

39 Rahoitusleikkaus v Salpauksessa yli -10 milj., noin -14 % (aiemmin leikattu jo 10 milj. ) Ammatillisen koulutuksen lakiuudistus v sama laki nuorille ja aikuisille yksi tapa suorittaa tutkinto koulutussopimus oppisopimuksen rinnalle rahoitusmallin muutos (50% opiskelijapaikat/35% tutkinnot ja tutkintojen osat/15% vaikuttavuus) nopeampi valmistuminen, samaa asiaa ei kouluteta kahteen kertaan Tutkintojen uudistus v tutkintojen laaja-alaistuminen ja määrän puolittuminen (n. 350 > 160)

40 Lähde: Seija Rasku, OKM, Esittäjän tiedot yms. 40

41 Uusi rahoitusmalli havaintoina (Salpauksen OKM:n rahoituksessa) 50 % Perusrahoitus 35% Suoritusrahoitus 15 % Vaikuttavuus -rahoitus Eurot yht. 48,6 milj. 24,3 milj. 17,0 milj. 7,3 milj. Opiskelijat Paremmat tulokset - Pedagogiikan muutokset 5178 opiskelijaa Tutkintoja, tutkinnon osia... Työllistyminen, jatkoopinnot, opiskelijaja työelämäpalaute Henkilötyövuodet 668 htv / Henkilöstökulut n. 34,9 milj. 334 htv / 17,5 milj. 233 htv / 12,2 milj. 100 htv / 5,2 milj. Toimitilaneliöt m² m² m² m²

42 Ammatillisen koulutuksen rahoituksen siirtymäaika Viiden vuoden siirtymäaika rahoituksen painotuksesta Perusrahoitus 95 % 95 % 70 % 60 % 50 % Suoritusrahoitus 5 % 5 % 20 % 30 % 35 % Vaikuttavuusrahoitus 10 % 10 % 15 %

43 Salpauksen rahoituksen määräytyminen ja resursoinnin johtaminen Rahoitus on yleiskatteellista, eli rahoitus myönnetään ja maksetaan koulutuksen järjestäjälle, joka päättää rahoituksen käytöstä sen käyttötarkoituksen mukaisesti. Vuosittain syksyllä tehtävällä suoritepäätöksellä päätetään koulutuksen järjestäjän tulevan varainhoitovuoden tavoitteellisesta opiskelijavuosien määrästä, mikä ohjaa koulutuksen järjestäjän toimintaa tulevana varainhoitovuonna ja toimii perusrahoituksen määräytymisperusteena. Lisäksi vahvistetaan tulevan vuoden suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen myöntämisperusteena käytettävät edellisinä vuosina toteutuneet suoritemäärät eli tutkinnot, tutkintojen osat sekä vaikuttavuusrahoituksen myöntämisperusteet.

44 Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt uusista ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvista OKM/Mika Tammilehto

45 Lupia myönnettiin yhteensä 144 koulutuksen järjestäjälle. Lupa myönnettiin myös kolmelle uudelle hakijalle. Yhtään lupaa ei peruutettu muuten kuin järjestäjän hakemuksesta. Nämä peruutukset liittyvät järjestäjien kesken tapahtuviin fuusioihin. Lupien uusiminen on osa ammatillisen koulutuksen reformia. Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta tulee voimaan ensi vuoden alusta. Ammatillisessa koulutuksessa siirrytään yhteen järjestämislupaan, joka kattaa nykyiset ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen luvat. Nykyiset ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat muutettiin automaattisesti uuden ammatillisen koulutuksen lain mukaisiksi järjestämisluviksi. Nykyiset järjestämisluvat uudistettiin uuden lain siirtymäsäännösten mukaisesti siten, että lähtökohtana oli koulutuksen järjestäjän nykyinen toiminta. Uudet järjestämisluvat eivät siten aiheuta merkittäviä muutoksia koulutuksen järjestäjien tarjontaan.

46 Uudessa tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvassa päätetään mm. tutkinnoista, joita koulutuksen järjestäjällä on oikeus myöntää ja joihin se voi järjestää tutkintokoulutusta, opetusja tutkintokielestä, ensisijaisesta toiminta-alueesta sekä opiskelijavuosien vähimmäismäärästä. Jatkossa koulutuksen järjestäjä voi järjestää oppisopimuskoulutusta kaikissa järjestämisluvan mukaisissa tutkinnoissa. Osa työvoimakoulutuksesta siirtyy ensi vuoden alussa työ- ja elinkeinoministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön ja osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää. Uusina tehtävinä oli mahdollisuus hakea lupaa työvoimakoulutuksen, laajennetun oppisopimuskoulutuksen ja vankilaopetuksen järjestämiseen. Työvoimakoulutuksen tehtävää haki yhteensä 109 hakijaa ja tehtävä myönnettiin 63 hakijalle. Laajennettua oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävää haki 57 hakijaa ja tehtävä myönnettiin 40 hakijalle. Vankilaopetuksen järjestämistehtävää haki 22 hakijaa ja tehtävä myönnettiin 14 hakijalle. Ministeriö teki kesäkuussa koulutuksen järjestäjälle ehdotuksen uuden luvan sisällöstä, johon koulutuksen järjestäjillä oli mahdollisuus antaa vastine ja hakea uusia tehtäviä ennen luvasta päättämistä. Uudet järjestämisluvat tulevat voimaan vuoden 2018 alusta.

47 Salpauksen uusi ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa on lähes haetun mukainen Lähtökohtana oli Salpauksen nykyinen toiminta. Uudet järjestämisluvat eivät siten aiheuta merkittäviä muutoksia tähän tarjontaan. Salpaukselle myönnettiin oikeus edelleen järjestää järjestämisluvan mukaisia tutkintoja ja koulutusta myös työvoimakoulutuksena laajennettua oppisopimuskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA) työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta (TELMA) kuorma- ja linja-auton kuljettajan perustason ammattipätevyyskoulutusta urheilijoiden ammatillista koulutusta tutkintoja ja koulutusta ensisijaisesti Päijät-Hämeen maakunnassa ja Kuhmoisten ja Pertunmaan kunnissa sekä myös muualla Suomessa (lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa) Lisäksi OKM myönsi Salpaukselle jo olemassa olevien perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen lisäksi alueen palvelutehtävää täydentäviä järjestämisoikeuksia (ammatti ja erikoisammattitutkintoja)

48

49 Tilanne Päijät-Hämeessä Aikuiskoulutuksen opiskelijapaikkoja ja eri toteutusmuotoja on tarjolla runsaasti Toisen asteen opiskelupaikka kaikille peruskoulunpäättäville peruskoulusta yhteisvalinnassa hakevien nuorten valtakunnallinen suosituimmuus asema, syrjäytymisen ehkäisy ja nuorisotakuun toteutuminen lain ja alueen/omistajien näkökulmasta koulutuksen järjestäjän koulutustehtävässä monet opiskelijat ovat juuri ja juuri täysi-ikäisiä vielä valmistuessaankin kaikki eivät mene tai pääse lukioon, ammatilliseen koulutukseen Päijät-Hämeessä pääsee kaikki, jos vaan on koulukuntoinen tästä seuraa se, että osalle tekniikan aloista päästään (autoala, sähkö) ja osalle aloista vielä valitettavasti joudutaan (kone-tuotantotalous, puuala)

50 Ammatillisen koulutuksen vetovoima 2016 Vetovoiman vertailtavuuteen suhteessa aikaisempiin vuosiin vaikuttaa v yhteishaun opiskelijaksi ottamisen periaatteiden muutos. Muutoksen myötä koulutustarjonta tulee suunnata ensisijaisesti perusopetuksen päättäneille ja vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa ja koulutuspaikkaa oleville hakijoille. Lukion oppimäärän suorittaneet voivat hakea heille varatussa kiintiössä yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen. Henkilöt, joilla on aikaisempi ammatillinen tutkinto, hakeutuvat koulutukseen erillishakujen kautta. Päijät-Hämeessä lähes koko peruskoulun päättänyt ikäluokka sijoittui toisen asteen koulutukseen yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta (koulukuntoisuus) Työvoimakoulutus ja OKM:n ammatillinen lisäkoulutus on vähentynyt ja vastaavasti OKM:n yksikköhinta-rahoitteinen perustutkintoon valmistava koulutus lisääntynyt

51 Ammatillisesta koulutuksesta v eronneet Ammatillisesta peruskoulutuksesta eronneiden osuus (15,4 %) kasvoi vuoden 2015 tilanteeseen verrattuna (13,5 %). Erityisen huolestuttavaa on, että negatiivisten erojen määrä (8,9 %) lisääntyi edelliseen vuoteen (7,6 %) verrattuna. Tyypillinen negatiivisten erojen syy on, että opiskelija katsotaan eronneeksi (139 opiskelijaa vuonna 2016). Tämä eron syy merkitään silloin, kun opiskelijaan ei useista yrityksistä huolimatta saada yhteyttä. Syy näihin eroihin on usein koulukuntoisuudessa (fyysinen ja psyykkinen terveys), puutteita oman elämän hallinnassa jne. Myös positiivisten erojen osuus (6,5 %) on hieman lisääntynyt edelliseen vuoteen (5,9 %) verrattuna. Positiivisten erojen merkittävin syy on se, että opiskelija on siirtynyt Salpauksen sisällä suorittamaan toista tutkintoa (126 opiskelijaa vuonna 2016). Vuonna 2016 voimassaolevista oppisopimuksista (perustutkinnot) purkautui 11,3 % ja purkautuneiden oppisopimusten osuus väheni merkittävästi edelliseen vuoteen (15,2 %) verrattuna. Suurin osa oppisopimusten purkautumisista oli positiivisia, mikä tarkoittaa sitä, ettei purkautuminen johtunut oppilaitoksen toiminnasta. Positiivisten purkujen taustalla oli mm. työpaikan vaihto ja muutokset yrityksessä

52 Ammatillisen koulutuksen läpäisy (%) v Vuonna 2016 Salpauksessa läpäisy eli tutkinnon suorittaminen keskimäärin 3½ vuodessa oli 65,9 %, mikä on hyvää valtakunnallista keskitasoa. Salpauksen alakohtainen vaihtelu on suurta Valma-koulutuksen suoritti v yhteensä 127 opiskelijaa, joista 29 oli maahanmuuttajia. Vuoden 2016 oppisopimuksen läpäisy pohjautuu vuonna 2013 solmittujen oppisopimusten suorittamiseen vuoden 2016 loppuun mennessä. Oppisopimuskoulutuksessa läpäisy oli 55,6 % ja se parani edellisen vuoden tulokseen (47,8 %) verrattuna. Oppisopimuskoulutuksessa on panostettu ohjaukseen ja kiinnitetty huomiota tutkinnon suorittamiseen määräajassa. Toisaalta läpäisyyn vaikuttavat monet sellaiset seikat, joihin koulutuksenjärjestäjä ei pysty vaikuttamaan, kuten työpaikoilla tapahtuvat muutokset ja työsuhteiden irtisanomiset.

53 Opetushenkilöstön kelpoisuus Alueelliset opettajankoulutusryhmät HAMK/Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa Vuonna 2006 määräaikaiset tehtävät julkiseen hakuun Vuodesta 2013 eteenpäin yhteistoimintaneuvotteluiden vaikutukset, mm. määräaikaisten ei-kelpoisten palvelussuhteiden vähentäminen Rekrytointiprosessin kehittäminen

54 Suoritetut ammatilliset perustutkinnot koulutusaloittain 2016 (%) Hiusala Kauneusala Alueellisen monialaisen koulutuksenjärjestäjän velvoitteet ja vastuut -> pitää kouluttaa tasapuolisesti useille eri aloille. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sisällä 17,9 % jakaantuu seuraavasti - Hiusala, 11,7 % - Kauneusala, 13,9 % - Sosiaali- ja terveysala, 74,4 % Sosiaali- ja terveysala Muut Auto ja logistiikka Sähkö ja ICT Kone ja metalliala Rakentaminen Tekniikan ja liikenteen 41 % jakaantuu alan sisällä seuraavasti (suluissa osuus Salpauksen kokonaisuudesta): - Auto ja logistiikka, 23 % (9,5%) - Sähkö ja ICT, 20 % (8%) - Rakentaminen, 19 % (8%) - Kone ja metalli, 15 % (6%) - Muut, 23 % (9,5%) (mm. turva, elintarvike, labra, kiinteistönhoito, ym.) Jos alan tarjontaa ei ole Päijät-Hämeessä hakeudutaan toiselle paikkakunnalle tai aivan toiselle alalle, ei välttämättä tarjolla olevalle lähialalle.

55 Yhteisiä haasteita Vapaa hakeutumisoikeus, minne haetaan -> oppilaitoksen imago, sijainti ja oppimisympäristöt, kavereiden vaikutus Nuorten suunta on usein etelä ja kasvukeskukset. Eli jos ei pääse Lahteen, ei hakeudu välttämättä Heinolaan samalle alalle. Ammattien vetovoima ja imago, peruskoulujen opintojen ohjaus, kotien ja huoltajien asenteet, alojen tuntemus, jne. Ammatillisen koulutuksen/oppilaitoksen imago ja vetovoima Keskeistä on kaikkien eri tahojen yhteistyö opiskelijan kanssa oppimisen ja työllistymisen onnistumiseksi. Mikään taho ei haasteellisissa tilanteissa onnistu yksin! Perusosaaminen opintojen alkaessa (esim. matematiikan osalta, oman elämän hallinnan vaikeudet, asenne jne.)

56

57 Salpauksen strategiakokonaisuus Visio Salpaus enemmän kuin koulu opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka Opetussuunnitelman yhteinen osa Strategiset kehitysohjelmat Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet Toimintasuunnitelma ja talousarvio Kumppanuusohjelma Viestintä-, markkinointi- ja myyntiohjelma Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen Taloudellinen perusta Ohjaava polku Mahdollistava polku Opiskelijoiden osallistuminen Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Osaamisen varmistamisen suunnitelma Toimitilaohjelma Arviointisuunnitelma Arvot Oppimisen rohkeus Tekemisen ilo Reilu asenne Me muutamme maailmaa. Perustehtävä Uudistavaa osaamista työhön ja yrittäjyyteen. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Kestävän kehityksen linjaukset

58 Strategian toteuttaminen Strategiset kehitysohjelmat Konkretisoivat toimenpiteet vision saavuttamiseksi. Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen Salpauksen tarjonnan, henkilöstön osaamisen ja dokumentoinnin varmistaminen Suunnitelmien toteuttaminen ja sopimusten solmiminen Yhteistyön arviointi ja kehittäminen Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen Opintojen henkilökohtaistaminen Digitaalinen työtapa ja toimintakulttuuri Salpauksen oppimismaisema Taloudellinen perusta Talouden suunta Muutokset ammatillisen koulutuksen rahoituksessa Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet Osana strategiaprosessia on määritelty tavoiteltava toimintakulttuuri. Salpauksen tavoitteena on yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen. Opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen Opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen Ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen Koulutusalojen yhteistyön vahvistaminen Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen Johtaminen Lähiesimiestyö Työyhteisö 58

59 Henkilöstö ja johtaminen Opiskelijoiden osallistuminen Opiskelijan henkilökohtainen polku! Työelämäkumppanuudet ja verkostot Koulutusalojen ja eri ammattiryhmien välinen yhteistyö

60

61 Pedagogiikan muutos osaamista ja/vai suorituksia Lähde: Osaamisperusteisuuden alkeet- muutoksen kohtaamisen lyhyt oppimäärä, Kukkonen, Jussila, Tampere 2015, Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja, Sarja B. Raportteja 83.

62 Osaamisen kehittyminen on kaikkien yhteinen asia Pedagogiikka on monimuotoista ja osaamisperusteista, perusteltua ja läpinäkyvää. Se on opetushenkilöstön, työelämän ja opiskelijoiden yhdessä suunnittelemaa sekä uudistuvaa. Emme ole yhden pedagogiikan talo vaan monipuolinen oppimisen asiantuntijaorganisaatio, jossa osaamisen kehittyminen on kaikkien salpauslaisten yhteinen asia. Mikään tapa oppia ja ohjata oppimista ei sinänsä ole vanha tai uusi, huono tai hyvä, moderni tai vanhanaikainen. Valittu tapa saa merkityksensä aktiivisessa oppimisprosessissa, jossa koko opetushenkilöstön osaaminen on oppijan käytettävissä. Valittua tapaa ja toteutusta arvioivat kaikki osalliset, ja opetushenkilöstön kollegiaalinen tuki auttaa jokaista kehittymään ja uudistumaan. 62

63

64 Arvot ja eettisen johtamisen kulmakivet 1. Oppimisen rohkeus 2. Tekemisen ilo 3. Reilu asenne 1. Vastuullisuus ja tarttuminen 2. Keskustelu ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen 3. Vaikuttavuus ja keskittyminen olennaiseen Eettinen kasvaminen ja arvojen mukainen toiminta osana jokaisen salpauslaisen toimintaa

65

66 Kevään yhtymäkokous ma klo 9.00