Salpaus enemmän kuin koulu opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka. Ammatillisen koulutuksen iltapäivä

Transkriptio

1 Salpaus enemmän kuin koulu opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka Ammatillisen koulutuksen iltapäivä toimitusjohtaja Martti Tokola rehtori Päivi Saarelainen

2 Kuntayhtymän nimi muuttui Keskeiset tunnusluvut Merkittävä toimija koko Päijät-Hämeen alueella Opiskelijamäärät Ammatillisen perustutkinnon opiskelijapaikkoja Oppisopimuskoulutuksessa perustutkintoja Oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuspaikkoja Aikuiskoulutuksessa eri henkilöitä Yhteensä eri henkilöitä palveluiden piirissä, noin Lähes kaikkien alojen ammatillista koulutusta perustutkintoja lähes 40, yhdistelmätutkinnot, aikuisten näyttötutkintoina suoritettavia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja yhteensä noin 110. Henkilöstöä Salpauksessa on noin 650, josta opettaja- ja ohjaushenkilöstöä on noin 420 ja muuta henkilökuntaa 230. Toimintatuotot vuonna 2018 ovat noin 60 miljoonaa euroa.

3 Salpauksen merkitys Päijät-Hämeen seudullisen kehityksen kannalta nähdään yhtä suurena kuin ennenkin. Salpauksen merkitys koko Päijät-Hämeen seudullisen kehityksen kannalta n=tuntee Salpauksen 7 erittäin merkittävänä ei lainkaan merkittävänä Eos Keskiarvo , , ,04 SEKTORI: Julkinen ,39 Yksityinen/yritys ,95 Muu , % Vastaajat = 201/197/ T15898 / Koulutuskeskus Salpaus / Sidosryhmätutkimus / tmy

4 Yhteistyö Salpauksen kanssa n=käyttänyt koulutuskeskus Salpausta Erityisesti työssä oppiminen mainitaan aiempaa useammin, mutta myös muita yhteistyömuotoja on käytetty aiempaa useammin. Opiskelijoita on organisaatiossamme työssä oppimassa Meillä on ollut yhteistyötä oppisopimuskoulutuksessa Meillä on yhteisiä kehittämisprojekteja Olemme tarjonneet päättötyöaiheita Olemme ostaneet henkilöstökoulutusta Olemme käyneet kouluttamassa Salpauksessa Olemme tilanneet koulutustarvekartoituksia Muu Ei osaa sanoa 1 4 Vastaajat = 176/ % T15898 / Koulutuskeskus Salpaus / Sidosryhmätutkimus / tmy

5 Ammatillisen koulutuksen reformi ja sen vaikutukset

6 Lähde: Seija Rasku, OKM, Esittäjän tiedot yms.

7 Valtakunnallisen reformin valmisteluaikataulu 1/2017 Viimeiset rahoitusleikkaukset voimaan 6/2017 Uusien järjestämislupien valmistelu, OKM esitys 6/2017 Toimeenpanon tukitoimet käynnistyvät 2-6/2017 Asetusten valmistelu 8/2017 Koulutuksen järjestäjien kommentoinnit järjestämislupiin (11.8.) 8/2017 Tasavallan presidentti vahvisti Lain ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, /2017 Uudistetut järjestämisluvat koulutuksen järjestäjille 12/2017 Vuoden 2018 rahoituspäätökset koulutuksen järjestäjille 1/2018 Uudistettu lainsäädäntö voimaan (yksi laki ja järjestämislupa nuoret ja aikuiset) 1/2018 Reformin toimeenpanon tukitoimet jatkuvat 1/2019 TUTKE3 eli uudet tutkintojen perusteet (tutkintomäärä 350 > n. 160)

8 Valtakunnallinen toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi osana hallitusohjelmaa Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen Yli 30 % ammattikorkeakouluopiskelijoista Suomessa tulee ammatillisen koulutuksen väylää pitkin ja he luonnollisesti ovat meidän opiskelijoista niitä parhaita; niitä, joita kaivattaisiin yrityksissä myös suorittavan työn tasolla Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta osaamisperusteisuus asiakaslähtöisyys (opiskelijat, työelämä) tuloksellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus, laatu (läpäisy, työllistyminen, jatko-opinnot jne.) Lähde: OKM/Ammatillisen koulutuksen osasto, ylijohtaja Mika Tammilehto

9 Mitä reformilla tavoitellaan Tehokkuutta ja tuloksellisuutta Käytetään koulutukseen suunnatut resurssit tehokkaasti tarvittavan / puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Toimintaa organisoidaan uudelleen, jotta opiskelija saa tarvittavan osaamisen nopeasti ja tehokkaasti. Varmistetaan koulutuksen tulokset, vaikuttavuus ja laatu. Taataan opiskelupaikka kaikille peruskoulunpäättäville ja ilman toisen asteen tutkintoa oleville aikuisille Lähde: Seija Rasku, OKM,

10 Mitä reformilla tavoitellaan Lähde: Seija Rasku, OKM,

11 11

12 Salpauksen strategiakokonaisuus Visio Salpaus enemmän kuin koulu opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka Opetussuunnitelman yhteinen osa Strategiset kehitysohjelmat Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet Toimintasuunnitelma ja talousarvio Kumppanuusohjelma Viestintä-, markkinointi- ja myyntiohjelma Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen Taloudellinen perusta Ohjaava polku Mahdollistava polku Opiskelijoiden osallistuminen Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Osaamisen varmistamisen suunnitelma Toimitilaohjelma Arviointisuunnitelma Arvot Oppimisen rohkeus Tekemisen ilo Reilu asenne Me muutamme maailmaa. Perustehtävä Uudistavaa osaamista työhön ja yrittäjyyteen. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Kestävän kehityksen linjaukset

13

14 Ammatillisen koulutuksen rahoituksen siirtymäaika Viiden vuoden siirtymäaika rahoituksen painotuksesta Perusrahoitus 95 % 95 % 70 % 60 % 50 % Suoritusrahoitus 5 % 5 % 20 % 30 % 35 % Vaikuttavuusrahoitus 10 % 10 % 15 %

15 Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt uusista ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvista OKM/Mika Tammilehto

16 Lupia myönnettiin yhteensä 144 koulutuksen järjestäjälle. Lupa myönnettiin myös kolmelle uudelle hakijalle. Yhtään lupaa ei peruutettu muuten kuin järjestäjän hakemuksesta. Nämä peruutukset liittyvät järjestäjien kesken tapahtuviin fuusioihin. Lupien uusiminen on osa ammatillisen koulutuksen reformia. Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta tulee voimaan ensi vuoden alusta. Ammatillisessa koulutuksessa siirrytään yhteen järjestämislupaan, joka kattaa nykyiset ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen luvat. Nykyiset ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat muutettiin automaattisesti uuden ammatillisen koulutuksen lain mukaisiksi järjestämisluviksi. Nykyiset järjestämisluvat uudistettiin uuden lain siirtymäsäännösten mukaisesti siten, että lähtökohtana oli koulutuksen järjestäjän nykyinen toiminta. Uudet järjestämisluvat eivät siten aiheuta merkittäviä muutoksia koulutuksen järjestäjien tarjontaan.

17 Uudessa tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvassa päätetään mm. tutkinnoista, joita koulutuksen järjestäjällä on oikeus myöntää ja joihin se voi järjestää tutkintokoulutusta, opetus- ja tutkintokielestä, ensisijaisesta toiminta-alueesta sekä opiskelijavuosien vähimmäismäärästä. Jatkossa koulutuksen järjestäjä voi järjestää oppisopimuskoulutusta kaikissa järjestämisluvan mukaisissa tutkinnoissa. Osa työvoimakoulutuksesta siirtyy ensi vuoden alussa työ- ja elinkeinoministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön ja osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää. Uusina tehtävinä oli mahdollisuus hakea lupaa työvoimakoulutuksen, laajennetun oppisopimuskoulutuksen ja vankilaopetuksen järjestämiseen. Työvoimakoulutuksen tehtävää haki yhteensä 109 hakijaa ja tehtävä myönnettiin 63 hakijalle. Laajennettua oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävää haki 57 hakijaa ja tehtävä myönnettiin 40 hakijalle. Vankilaopetuksen järjestämistehtävää haki 22 hakijaa ja tehtävä myönnettiin 14 hakijalle. Ministeriö teki kesäkuussa koulutuksen järjestäjälle ehdotuksen uuden luvan sisällöstä, johon koulutuksen järjestäjillä oli mahdollisuus antaa vastine ja hakea uusia tehtäviä ennen luvasta päättämistä. Uudet järjestämisluvat tulevat voimaan vuoden 2018 alusta.

18 Salpauksen uusi ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa on lähes haetun mukainen Lähtökohtana oli Salpauksen nykyinen toiminta. Uudet järjestämisluvat eivät siten aiheuta merkittäviä muutoksia tähän tarjontaan. Salpaukselle myönnettiin oikeus edelleen järjestää järjestämisluvan mukaisia tutkintoja ja koulutusta myös työvoimakoulutuksena laajennettua oppisopimuskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA) työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta (TELMA) kuorma- ja linja-auton kuljettajan perustason ammattipätevyyskoulutusta urheilijoiden ammatillista koulutusta tutkintoja ja koulutusta ensisijaisesti Päijät-Hämeen maakunnassa ja Kuhmoisten ja Pertunmaan kunnissa sekä myös muualla Suomessa (lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa)

19

20 Tilanne Päijät-Hämeessä Aikuiskoulutuksen opiskelijapaikkoja ja eri toteutusmuotoja on tarjolla runsaasti Toisen asteen opiskelupaikka kaikille peruskoulunpäättäville peruskoulusta yhteisvalinnassa hakevien nuorten valtakunnallinen suosituimmuus asema, syrjäytymisen ehkäisy ja nuorisotakuun toteutuminen lain ja alueen/omistajien näkökulmasta koulutuksen järjestäjän koulutustehtävässä monet opiskelijat ovat juuri ja juuri täysi-ikäisiä vielä valmistuessaankin kaikki eivät mene tai pääse lukioon, ammatilliseen koulutukseen Päijät-Hämeessä pääsee kaikki, jos vaan on koulukuntoinen tästä seuraa se, että osalle tekniikan aloista päästään (autoala, sähkö) ja osalle aloista vielä valitettavasti joudutaan (kone-tuotantotalous, puuala)

21 Hiusala Kauneusala Suoritetut ammatilliset perustutkinnot koulutusaloittain 2016 (%) Alueellisen monialaisen koulutuksenjärjestäjä n velvoitteet ja vastuut -> pitää kouluttaa tasapuolisesti useille eri aloille. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sisällä 17,9 % jakaantuu seuraavasti - Hiusala, 11,7 % - Kauneusala, 13,9 % - Sosiaali- ja terveysala, 74,4 % Sosiaalija terveysala Muut Auto ja logistiikka Kone ja metalliala Rakentaminen Sähkö ja ICT Tekniikan ja liikenteen 41 % jakaantuu alan sisällä seuraavasti (suluissa osuus Salpauksen kokonaisuudesta): - Auto ja logistiikka, 23 % (9,5%) - Sähkö ja ICT, 20 % (8%) - Rakentaminen, 19 % (8%) - Kone ja metalli, 15 % (6%) - Muut, 23 % (9,5%) (mm. turva, elintarvike, labra, kiinteistönhoito, ym.) Jos alan tarjontaa ei ole Päijät-Hämeessä hakeudutaan toiselle paikkakunnalle tai aivan toiselle alalle, ei välttämättä tarjolla olevalle lähialalle.

22 Yhteisiä haasteita Vapaa hakeutumisoikeus, minne haetaan -> oppilaitoksen imago, sijainti ja oppimisympäristöt, kavereiden vaikutus Nuorten suunta on usein etelä ja kasvukeskukset. Eli jos ei pääse Lahteen, ei hakeudu välttämättä Heinolaan samalle alalle. Ammattien vetovoima ja imago, peruskoulujen opintojen ohjaus, kotien ja huoltajien asenteet, alojen tuntemus, jne. Ammatillisen koulutuksen/oppilaitoksen imago ja vetovoima

23 Yhteisiä haasteita Perusosaaminen opintojen alkaessa matematiikka oman elämän hallinnan vaikeudet, asenne 11 % peruskoulun jälkeen lukutaidottomia 15 % ei omaa ammatillisessa koulutuksessa vaadittavia lähtötietoja 17 % jää vaille peruskoulun jälkeistä tutkintoa Lähde: AMKE.n puheenjohtaja Leena Linnanmaan puhe ammatillisen koulutuksen valtakunnallisessa seminaarissa Turussa Keskeistä on kaikkien eri tahojen yhteistyö opiskelijan kanssa oppimisen ja työllistymisen onnistumiseksi. Mikään taho ei haasteellisissa tilanteissa onnistu yksin!

24 Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä Tarkastuslautakunta Yhtymäkokous Yhtymähallitus Johtamis- ja kehittämispalvelut Martti Tokola, toimitusjohtaja Päivi Saarelainen, rehtori Seija Katajisto, vararehtori SORA-toimikunta Ammattiosaamisen toimikunta (v loppuun) Oppilaitospalvelut Kiinteistöpalvelut Martti Tokola, toimitusjohtaja Tietohallintopalvelut Mika Rauhala, tietohallintojohtaja Ravintolapalvelut Marko Viljamaa, ravintolapalvelujohtaja Oppimis- ja koulutuspalvelut VASTUUALUE 1 Riitta Murtorinne, opiskelijapalvelujohtaja Opiskelijapalvelut, valmentava koulutus, maahanmuuttajakoulutus, yhteiset opinnot, kaksoistutkinnot VASTUUALUE 2 Risto Salmela, opetusalajohtaja Tekniikan ja liikenteen alat, luonnonvara-alat, kulttuurialat (Vipusenkadun osalta) Työelämänkaltaiset oppimisympäristöt Talotyömaat, opetusmaatila ja talli, autokorjaamo, Kiinteistöpalvelut VASTUUALUE 3 Merja Tirkkonen, opetusalajohtaja Hyvinvoinnin alat, kaupan ja hallinnon alat, matkailu-, ravitsemis-, talous- ja elintarvikealat, kulttuurialat (Keskustakampuksen ja Kannaksenkadun osalta) Opiskelijaravintolat, Kulinaaritalo, Ravintola Haave, Kauneustalo, TOP-IT ja Tietohallintopalvelut Yhtiökokous Hallitus toimitusjohtaja

25

26 Pedagogiikan muutos osaamista ja/vai suorituksia Lähde: Osaamisperusteisuuden alkeet- muutoksen kohtaamisen lyhyt oppimäärä, Kukkonen, Jussila, Tampere 2015, Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja, Sarja B. Raportteja 83.

27 Tutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta ja asetukset Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen (HOKS:ssa) Opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen on selvitettävä ja tunnistettava tämän esittämien asiakirjojen ja muun selvityksen perusteella Palaute osaamisen kehittymisestä Osaamisen kehittymistä arvioidaan ja siitä annetaan opiskelijalle palautetta. Opiskelijalle annettavalla palautteella ohjataan ja kannustetaan HOKS:n mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä kehitetään edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan osaamisen kehittymistä arvioivat ja palautetta antavat: Opetuksesta vastaava opettaja tai opettajat yhdessä Muut koulutuksen järjestäjän edustajat Työpaikalla vastuullinen työpaikkaohjaaja Osaamisen osoittaminen Tutkintokoulutuksessa tutkinnon perusteiden määrittelemä keskeinen ammattitaito ja osaaminen osoitetaan näytöllä Näyttö Osaamisen osoittaminen suunnitellaan yksilöllisesti tutkinnon tai koulutuksen osittain (HOKS) ja yhdessä opiskelijan kanssa. Näyttö toteutetaan työpaikalla käytännön työtilanteissa. Perustellusta syystä näyttö voidaan järjestää muualla kuin työpaikalla esim. oppilaitos, oppilaitoksen työmaa tai muu oppilaitoksen työympäristö ja nuorten työpaja Opiskelijalle on tarjottava mahdollisuus osoittaa osaamisensa osaamisen hankkimistavasta riippumatta. 27

28 Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma HOKS Laki ammatillisesta koulutuksesta ja asetukset Hakeutuminen ja opiskelijaksi ottaminen Valtakunnallisessa valintamenettelyssä opintopolku.fi Jatkuvassa haussa opintopolku.fi avoin hakemus, koulutuksen järjestäjän ohjaus suoritettavaan tutkintoon tai tutkinnon osaan tai koulutukseen Henkilökohtaistamisprosessi koskee kaikkia opiskelijoita: Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, HOKS Henkilökohtaistaminen neljässä eri vaiheessa 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen 2) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen 3) Osaamisen hankkiminen Suunnitelma tarvittavan ammattitaidon ja osaamisen hankkimisesta 4) Osaamisen osoittaminen Suunnitelma osaamisen osoittamisesta 28 Henkilökohtaistaminen

29 Arvot ja eettisen johtamisen kulmakivet 1. Oppimisen rohkeus 2. Tekemisen ilo 3. Reilu asenne 1. Vastuullisuus ja tarttuminen 2. Keskustelu ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen 3. Vaikuttavuus ja keskittyminen olennaiseen Eettinen kasvaminen ja arvojen mukainen toiminta osana jokaisen salpauslaisen toimintaa

30

31 Miten tähän on tultu? Muutokset rakenteessa, organisaatiossa, toiminnassa, henkilöstössä ja tiloissa

32 Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymä ( ) Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on maakunnallinen koulutuksen järjestäjä, kehittäjä ja ylläpitäjä.

33 Päijät-Hämeen koulutuskonsernin rakenneuudistus Päätös aiesopimuksesta Yhtymäkokous TR TA-muutos Pääomitus Konsernivelka Käyttöpääoma, takaukset ym. Päätös yhtiön perustamisesta TA 2015 Toiminta uudessa muodossa TR työpaja yhtiö TA 2015 Konsernihallitus Hallintosääntö Uusi strategia Syksy 2012 Kevät 2013 Syksy 2013 Kevät 2014 Syksy 2014 Kevät 2015 Syksy 2015 Kevät 2016 Aiesopimuksen valmistelu ja esittely omistajille Aiesopimus allekirjoitettu Valmistelu: Ypa-palvelut PHKK/ Lamk Oy TR työpajayhtiöittämisen valmistelu Ypan palvelusopimukset, tuotteistus, kustannukset TA 2015 valmistelu PHKK:n organisaatio- Uudistuksen valmistelu Uuden strategia valmistelu Ypan palvelusopimukset Yhteistyö alueella, tukipalvelut - Hallinto/Reto (rehtori, toimitusjohtaja/talousjohtaja, kiinteistöjohto, kehitystoimi) - Ypa osana Salpausta - Hallitus (johtokunta) - Hallintosääntö, mm. esittely - Esitys/päätös osana TA 2015 valmistelua Talouden sopeuttaminen % Salpauksen paikkamäärien vähentäminen, 380 paikkaa Kiinteistöjen määrän vähentäminen (- 20 %), m2 Fellmannia, Kannaksenkatu, Hoitajankatu Lamk Oy:lle, m2

34 Ammatillisen koulutuksen leikkaukset Ammatillisen koulutuksen rahoitusta on vuosina leikattu noin 380 miljoonaa euroa, millä on ollut merkittäviä vaikutuksia koulutuksen järjestämiseen ja koulutuksen järjestäjiin henkilöstöneineen. Ensimmäisen indeksitarkistuksen tekeminen vasta vuonna 2020 tarkoittaa, että ammatillisen koulutuksen rahoituksen reaaliarvo heikkenee vuosina inflaation verran.

35 Ammatillisen koulutuksen leikkaukset huolettavat Uusi Lahti

36 Salpauksen rahoituskehitys Koulutuksen rahoituksen muutos % vrt. v % -9 % -15 % 0 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA % -28 % perusrahoitus ja aikuiskoulutus kum. muutos % muutos 0% -5% -10% -15% -20% -25% -30%

37 Sopeuttaminen on ollut välttämätöntä Vuonna 2016 ja sitä ennen käydyt yhteistoimintaneuvottelut ja niiden perusteella tehdyt sopeuttamispäätökset ovat kaikki olleet tarpeen. Toiminnallinen tulos on onnistuttu pitämään positiivisena syyskuuhun 2017 asti). Vuonna 2017 tuotot laskevat keskimäärin yli -1 miljoona euroa joka kuukausi. Vuoden 2018 talousarvio on edelleen alijäämäinen ja kehittämistä edelleen tarvitaan. Indeksitarkistuksia on luvassa vasta 2020, joka merkitsee käytännössä leikkausten hienoista jatkoa. 37

38 Salpaus ei ole leikkannut koulutuspaikkoja Koulutuksen järjestämisluvan mukainen ammatillisen peruskoulutuksen koulutuspaikkamäärä vuonna 2017 on 5178, kokonaisvolyymin ollessa noin 6500 vuosiopiskelijaa. Hallitusohjelmaan sisältyvän rahoitusleikkausten vuoksi 2017 rahoituspäätöksen mukainen laskennallinen rahoitus tulee ammatilliseen peruskoulutukseen kuitenkin vain 4533 opiskelijasta (-645 opiskelijapaikkaa, -12,44 %). Salpaus on käyttänyt 2017 kaikki koulutusluvan mukaiset paikat vastatakseen alueelliseen koulutustarpeeseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Uusi rahoituslainsäädäntö ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien ohjaus- ja säätelyjärjestelmä vaikuttaa tulevaan järjestämisluvan ja rahoituksen laajuuteen. 38

39 Opiskelijamäärän/opiskelijavuosimäärän kehitys (2018 alkaen) Uusi ohjaus- ja säätelyjärjestelmä, vaikutukset auki? Opiskelijavuodet TA 2018 TS 2019 TS 2020 Ammatillinen peruskoulutus Oppisopimus, peruskoulutus Oppisopimus, lisäkoulutus OKM lisäkoulutus Työvoimakoulutus Yhteensä

40 Henkilöstömäärän kehitys henkilöstöryhmittäin Muutos % Kokonaismäärä -42 %, josta Johto -60 % Esimiehet -26 % Muu henkilökunta -48 % Opetus- ja ohjaus -40 % Opetus- ja ohjaus Muu henkilökunta Esimies Johto

41 Yhteistoiminnassa tehdyt toimenpiteet Vuosina Tehtävämuutosneuvottelut 239 henkilöä Työ- ja virkaehtosopimuksen tuntivälyksen käyttö 49 henkilöä (direktio-oikeus) Osa-aikaistaminen 22 henkilöä Määräaikaisuuksien päättyminen ja muut henkilökohtaiset ratkaisut 170 henkilöä Irtisanottu 167 henkilöä Eläköitymisten määrä 153 henkilöä

42 Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä Tarkastuslautakunta Yhtymäkokous Yhtymähallitus Johtamis- ja kehittämispalvelut Martti Tokola, toimitusjohtaja Päivi Saarelainen, rehtori Seija Katajisto, vararehtori SORA-toimikunta Ammattiosaamisen toimikunta (v loppuun) Oppilaitospalvelut Kiinteistöpalvelut Martti Tokola, toimitusjohtaja Tietohallintopalvelut Mika Rauhala, tietohallintojohtaja Ravintolapalvelut Marko Viljamaa, ravintolapalvelujohtaja Oppimis- ja koulutuspalvelut VASTUUALUE 1 Riitta Murtorinne, opiskelijapalvelujohtaja Opiskelijapalvelut, valmentava koulutus, maahanmuuttajakoulutus, yhteiset opinnot, kaksoistutkinnot VASTUUALUE 2 Risto Salmela, opetusalajohtaja Tekniikan ja liikenteen alat, luonnonvara-alat, kulttuurialat (Vipusenkadun osalta) Työelämänkaltaiset oppimisympäristöt Talotyömaat, opetusmaatila ja talli, autokorjaamo, Kiinteistöpalvelut VASTUUALUE 3 Merja Tirkkonen, opetusalajohtaja Hyvinvoinnin alat, kaupan ja hallinnon alat, matkailu-, ravitsemis-, talous- ja elintarvikealat, kulttuurialat (Keskustakampuksen ja Kannaksenkadun osalta) Opiskelijaravintolat, Kulinaaritalo, Ravintola Haave, Kauneustalo, TOP-IT ja Tietohallintopalvelut Yhtiökokous Hallitus toimitusjohtaja

43 Toimintojen suhteelliset osuudet

44 Toimintojen suhteelliset osuudet

45 Talouden perusta kehitysohjelma vuosi 2020 Toimintatuotot yli 60 miljoonaa euroa. Talous on tasapainossa. Kiinteistöinvestointeja toteutettu yli 50 miljoonaa euroa Lainaa noin 20 miljoonaa euroa, lainanhoitokate yli 2,5, maksuvalmius noin 30 päivää. Taseessa ylijäämiä kiinteistöjärjestelyjen jälkeen noin 15 miljoonaa euroa. Ylijäämiä on käytetty kiinteistöjärjestelyihin.

46 Toiminnan tiivistäminen ja tilojen vähentäminen Salpauksella oli toimintaa kuuden kunnan alueella, viidessätoista toimipisteessä vuonna Tavoitteena on sijoittuminen kolmelle paikkakunnalle viiteen toimipisteeseen: Lahti (3), Heinola ja Asikkala Tilat vähenevät -40 %, noin m2 Lahti Lahden toimipisteet Jokimaankatu 6 Keskustakampus Vipusen kampus

47 AMKEn selvitys tilojen vähentämisestä

48 Myydyt kiinteistöt, m 2 Kujala, Lahti 7072 m 2 Teinintie, Lahti 5193 m 2 Koulutie 19, Orimattila 5393 m 2 Vuokrattu 7300 m 2 Nastopoli, Lahti 7311 m 2 Toimistokartano, kaksi kerrosta 1777 (2600) m 2 Heinämaantie, Orimattila 6376 m 2 Kukonkoivu, Hollola 4010 m 2 Sammonkatu, Lahti 8442 m 2 Katsastajankatu 14, Lahti 7623 m 2

49 LAMK Oy:n tilat, Lahden kaupungille Kannaksenkatu 22, Lahti, m 2 Fellmannia, Lahti 7690 m 2 Hoitajankatu 3, Lahti 6280 m 2

50 Myynnissä 5200 m 2 Toimistokartano, ylin kerros 823 (2600) m 2 Opintie 2, Heinola, 4366 m 2

51 Purettu 7100 m 2, Vipusenkatu Purettu A-talo

52 Teknologiakampus, uudisrakentaminen 7900 m 2 Vipusenkatu Kuntarahoitus Oyj Vihreä Rahoitus Projektikategoria: Kestävä rakentaminen Koulutuskeskus Salpaus rakennuttaa kaksi uudisrakennusta Vipusenkadun teknologiakampukselle. Suunnitteluvaiheessa on otettu huomioon energiatehokkuus ja vihreät arvot. Kohdetta lämmitetään maalämpöjärjestelmällä ja loput energiantarpeesta katetaan aurinkopaneeleilla sekä huippukulutukset kaukolämmöllä. Rakenteellisesti suunnittelussa on käytetty energiatehokkuutta parantavia ja rakennusmääräyskokoelmien minimivaatimuksia parempia eristävyyksiä, jolloin laskennalliset lämpöhäviöt ovat huomattavasti vertailutasoa pienemmät.

53 Teknologiakampus, uudisrakentaminen 7900 m 2 Vipusenkatu

54 Teknologiakampus, uudisrakentaminen 7900 m 2 Vipusenkatu

55 Lahden, keskustakampuksen kehittäminen Käytöstä vapautuvia tiloja, seuraava vaihe brm2? Peruskorjattavien tilojen laajuus brm2 Aiesopimus Lahden Talojen kanssa, muutos vuokra- asunnoiksi, Svin 2, brm2 + Nelo noin m2

56 Opiskelijamäärät muutosten jälkeen kampuksittain

57

58

59 Siirtyminen uusiin rahoituksen määräytymisperusteisiin Vuosi % 5 % Vuosi % 5 % Vuosi % 20 % Vuosi % 30 % Vuosi % 35 % 10 % 10 % 15 % perusrahoitus suoritusrahoitus vaikuttavuusrahoitus

60 Salpauksen rahoituksen määräytyminen ja resursoinnin johtaminen Rahoitus on yleiskatteellista, eli rahoitus myönnetään ja maksetaan koulutuksen järjestäjälle, joka päättää rahoituksen käytöstä sen käyttötarkoituksen mukaisesti. Vuosittain syksyllä tehtävällä suoritepäätöksellä päätetään koulutuksen järjestäjän tulevan varainhoitovuoden tavoitteellisesta opiskelijavuosien määrästä, mikä ohjaa koulutuksen järjestäjän toimintaa tulevana varainhoitovuonna ja toimii perusrahoituksen määräytymisperusteena. Lisäksi vahvistetaan tulevan vuoden suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen myöntämisperusteena käytettävät edellisinä vuosina toteutuneet suoritemäärät eli tutkinnot, tutkintojen osat sekä vaikuttavuusrahoituksen myöntämisperusteet.

61 Loppuvuoden aikataulu 2017

62

63