Salpaus enemmän kuin koulu opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka

Transkriptio

1 Salpaus enemmän kuin koulu opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka Koulutusneuvottelukuntien yhteinen perehdytystilaisuus toimitusjohtaja Martti Tokola rehtori Päivi Saarelainen vararehtori Seija Katajisto

2 Kuntayhtymän nimi muuttui Keskeiset tunnusluvut Merkittävä toimija koko Päijät-Hämeen alueella Opiskelijamäärät Ammatillisen perustutkinnon opiskelijapaikkoja Oppisopimuskoulutuksessa perustutkintoja Oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuspaikkoja Aikuiskoulutuksessa eri henkilöitä Yhteensä eri henkilöitä palveluiden piirissä, noin Lähes kaikkien alojen ammatillista koulutusta perustutkintoja lähes 40, yhdistelmätutkinnot, aikuisten näyttötutkintoina suoritettavia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja yhteensä noin 110. Henkilöstöä Salpauksessa on noin 650, josta opettaja- ja ohjaushenkilöstöä on noin 420 ja muuta henkilökuntaa 230. Toimintatuotot vuonna 2018 ovat noin 60 miljoonaa euroa.

3 Salpauksen merkitys Päijät-Hämeen seudullisen kehityksen kannalta nähdään yhtä suurena kuin ennenkin. Salpauksen merkitys koko Päijät-Hämeen seudullisen kehityksen kannalta n=tuntee Salpauksen 7 erittäin merkittävänä ei lainkaan merkittävänä Eos Keskiarvo , , ,04 SEKTORI: Julkinen ,39 Yksityinen/yritys ,95 Muu , % Vastaajat = 201/197/ T15898 / Koulutuskeskus Salpaus / Sidosryhmätutkimus / tmy

4 Yhteistyö Salpauksen kanssa n=käyttänyt koulutuskeskus Salpausta Erityisesti työssä oppiminen mainitaan aiempaa useammin, mutta myös muita yhteistyömuotoja on käytetty aiempaa useammin. Opiskelijoita on organisaatiossamme työssä oppimassa Meillä on ollut yhteistyötä oppisopimuskoulutuksessa Meillä on yhteisiä kehittämisprojekteja Olemme tarjonneet päättötyöaiheita Olemme ostaneet henkilöstökoulutusta Olemme käyneet kouluttamassa Salpauksessa Olemme tilanneet koulutustarvekartoituksia Muu Ei osaa sanoa 1 4 Vastaajat = 176/ % T15898 / Koulutuskeskus Salpaus / Sidosryhmätutkimus / tmy

5 Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä Tarkastuslautakunta Yhtymäkokous Yhtymähallitus Johtamis- ja kehittämispalvelut Martti Tokola, toimitusjohtaja Päivi Saarelainen, rehtori Seija Katajisto, vararehtori SORA-toimikunta Ammattiosaamisen toimikunta (v loppuun) Oppilaitospalvelut Kiinteistöpalvelut Martti Tokola, toimitusjohtaja Tietohallintopalvelut Mika Rauhala, tietohallintojohtaja Ravintolapalvelut Marko Viljamaa, ravintolapalvelujohtaja Oppimis- ja koulutuspalvelut VASTUUALUE 1 Riitta Murtorinne, opiskelijapalvelujohtaja Opiskelijapalvelut, valmentava koulutus, maahanmuuttajakoulutus, yhteiset opinnot, kaksoistutkinnot VASTUUALUE 2 Risto Salmela, opetusalajohtaja Tekniikan ja liikenteen alat, luonnonvara-alat, kulttuurialat (Vipusenkadun osalta) Työelämänkaltaiset oppimisympäristöt Talotyömaat, opetusmaatila ja talli, autokorjaamo, Kiinteistöpalvelut VASTUUALUE 3 Merja Tirkkonen, opetusalajohtaja Hyvinvoinnin alat, kaupan ja hallinnon alat, matkailu-, ravitsemis-, talous- ja elintarvikealat, kulttuurialat (Keskustakampuksen ja Kannaksenkadun osalta) Opiskelijaravintolat, Kulinaaritalo, Ravintola Haave, Kauneustalo, TOP-IT ja Tietohallintopalvelut Yhtiökokous Hallitus toimitusjohtaja

6 Ammatillisen koulutuksen leikkaukset Ammatillisen koulutuksen rahoitusta on vuosina leikattu noin 380 miljoonaa euroa, millä on ollut merkittäviä vaikutuksia koulutuksen järjestämiseen ja koulutuksen järjestäjiin henkilöstöneineen. Ensimmäisen indeksitarkistuksen tekeminen vasta vuonna 2020 tarkoittaa, että ammatillisen koulutuksen rahoituksen reaaliarvo heikkenee vuosina inflaation verran.

7 Salpauksen rahoituskehitys Koulutuksen rahoituksen muutos % vrt. v % -9 % -15 % 0 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA % -28 % perusrahoitus ja aikuiskoulutus kum. muutos % muutos 0% -5% -10% -15% -20% -25% -30%

8 Sopeuttaminen on ollut välttämätöntä Vuonna 2016 ja sitä ennen käydyt yhteistoimintaneuvottelut ja niiden perusteella tehdyt sopeuttamispäätökset ovat kaikki olleet tarpeen. Toiminnallinen tulos on onnistuttu pitämään positiivisena syyskuuhun 2017 asti). Vuonna 2017 tuotot laskevat keskimäärin yli -1 miljoona euroa joka kuukausi. Vuoden 2018 talousarvio on edelleen alijäämäinen ja kehittämistä edelleen tarvitaan. Indeksitarkistuksia on luvassa vasta 2020, joka merkitsee käytännössä leikkausten hienoista jatkoa. 8

9 Salpaus ei ole leikannut koulutuspaikkoja Koulutuksen järjestämisluvan mukainen ammatillisen peruskoulutuksen koulutuspaikkamäärä vuonna 2017 on 5178, kokonaisvolyymin ollessa noin 6500 vuosiopiskelijaa. Hallitusohjelmaan sisältyvän rahoitusleikkausten vuoksi 2017 rahoituspäätöksen mukainen laskennallinen rahoitus tulee ammatilliseen peruskoulutukseen kuitenkin vain 4533 opiskelijasta (-645 opiskelijapaikkaa, -12,44 %). Salpaus on käyttänyt 2017 kaikki koulutusluvan mukaiset paikat vastatakseen alueelliseen koulutustarpeeseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Uusi rahoituslainsäädäntö ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien ohjaus- ja säätelyjärjestelmä vaikuttaa tulevaan järjestämisluvan ja rahoituksen laajuuteen.

10 Henkilöstömäärän kehitys henkilöstöryhmittäin Muutos % Kokonaismäärä -42 %, josta Johto -60 % Esimiehet -26 % Muu henkilökunta -48 % Opetus- ja ohjaus -40 % Opetus- ja ohjaus Muu henkilökunta Esimies Johto

11 Yhteistoiminnassa tehdyt toimenpiteet Vuosina Tehtävämuutosneuvottelut 239 henkilöä Työ- ja virkaehtosopimuksen tuntivälyksen käyttö 49 henkilöä (direktio-oikeus) Osa-aikaistaminen 22 henkilöä Määräaikaisuuksien päättyminen ja muut henkilökohtaiset ratkaisut 170 henkilöä Irtisanottu 167 henkilöä Eläköitymisten määrä 153 henkilöä

12 Toiminnan tiivistäminen ja tilojen vähentäminen Salpauksella oli toimintaa kuuden kunnan alueella, viidessätoista toimipisteessä vuonna Tavoitteena on sijoittuminen kolmelle paikkakunnalle viiteen toimipisteeseen: Lahti (3), Heinola ja Asikkala Tilat vähenevät -40 %, noin m2 Lahden toimipisteet Lahti Jokimaankatu 6 Keskustakampus Vipusen kampus

13 AMKEn selvitys tilojen vähentämisestä

14 Ammatillisen koulutuksen reformi

15 15 Lähde: Seija Rasku, OKM,

16 Valtakunnallisen reformin valmisteluaikataulu 1/2017 Viimeiset rahoitusleikkaukset voimaan 6/2017 Uusien järjestämislupien valmistelu, OKM esitys 6/2017 Toimeenpanon tukitoimet käynnistyvät 2-6/2017 Asetusten valmistelu 8/2017 Koulutuksen järjestäjien kommentoinnit järjestämislupiin (11.8.) 8/2017 Tasavallan presidentti vahvisti Lain ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, /2017 Uudistetut järjestämisluvat koulutuksen järjestäjille 12/2017 Vuoden 2018 rahoituspäätökset koulutuksen järjestäjille 1/2018 Uudistettu lainsäädäntö voimaan (yksi laki ja järjestämislupa nuoret ja aikuiset) 1/2018 Reformin toimeenpanon tukitoimet jatkuvat 1/2019 Tutkintojen uudet perusteet TUTKE3 (tutkintomäärä 350 > n. 160)

17 Valtakunnallinen toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi osana hallitusohjelmaa Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen Yli 30 % ammattikorkeakouluopiskelijoista Suomessa tulee ammatillisen koulutuksen väylää pitkin ja he luonnollisesti ovat meidän opiskelijoista niitä parhaita; niitä, joita kaivattaisiin yrityksissä myös suorittavan työn tasolla Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta osaamisperusteisuus asiakaslähtöisyys (opiskelijat, työelämä) tuloksellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus, laatu (läpäisy, työllistyminen, jatko-opinnot jne.) Lähde: OKM/Ammatillisen koulutuksen osasto, ylijohtaja Mika Tammilehto

18 Mitä reformilla tavoitellaan Tehokkuutta ja tuloksellisuutta Käytetään koulutukseen suunnatut resurssit tehokkaasti tarvittavan / puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Toimintaa organisoidaan uudelleen, jotta opiskelija saa tarvittavan osaamisen nopeasti ja tehokkaasti. Varmistetaan koulutuksen tulokset, vaikuttavuus ja laatu. Taataan opiskelupaikka kaikille peruskoulunpäättäville ja ilman toisen asteen tutkintoa oleville aikuisille Lähde: Seija Rasku, OKM,

19 19

20

21

22 Siirtyminen uusiin rahoituksen määräytymisperusteisiin Vuosi % 5 % Vuosi % 5 % Vuosi % 20 % Vuosi % 30 % Vuosi % 35 % 10 % 10 % 15 % perusrahoitus suoritusrahoitus vaikuttavuusrahoitus

23 Salpauksen strategiakokonaisuus Visio Salpaus enemmän kuin koulu opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka Opetussuunnitelman yhteinen osa Strategiset kehitysohjelmat Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet Toimintasuunnitelma ja talousarvio Kumppanuusohjelma Viestintä-, markkinointi- ja myyntiohjelma Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen Taloudellinen perusta Ohjaava polku Mahdollistava polku Opiskelijoiden osallistuminen Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Osaamisen varmistamisen suunnitelma Toimitilaohjelma Arviointisuunnitelma Arvot Oppimisen rohkeus Tekemisen ilo Reilu asenne Me muutamme maailmaa. Perustehtävä Uudistavaa osaamista työhön ja yrittäjyyteen. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Kestävän kehityksen linjaukset

24 Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt uusista ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvista OKM/Mika Tammilehto

25 Salpauksen uusi ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa on lähes haetun mukainen Lähtökohtana oli Salpauksen nykyinen toiminta. Uudet järjestämisluvat eivät siten aiheuta merkittäviä muutoksia tähän tarjontaan. Salpaukselle myönnettiin oikeus edelleen järjestää järjestämisluvan mukaisia tutkintoja ja koulutusta myös työvoimakoulutuksena laajennettua oppisopimuskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA) työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta (TELMA) kuorma- ja linja-auton kuljettajan perustason ammattipätevyyskoulutusta urheilijoiden ammatillista koulutusta tutkintoja ja koulutusta ensisijaisesti Päijät-Hämeen maakunnassa ja Kuhmoisten ja Pertunmaan kunnissa sekä myös muualla Suomessa (lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa)

26 Tilanne Päijät-Hämeessä Aikuiskoulutuksen opiskelijapaikkoja ja eri toteutusmuotoja on tarjolla runsaasti Toisen asteen opiskelupaikka kaikille peruskoulunpäättäville peruskoulusta yhteisvalinnassa hakevien nuorten valtakunnallinen suosituimmuus asema, syrjäytymisen ehkäisy ja nuorisotakuun toteutuminen lain ja alueen/omistajien näkökulmasta koulutuksen järjestäjän koulutustehtävässä monet opiskelijat ovat juuri ja juuri täysi-ikäisiä vielä valmistuessaankin kaikki eivät mene tai pääse lukioon, ammatilliseen koulutukseen Päijät-Hämeessä pääsee kaikki, jos vaan on koulukuntoinen tästä seuraa se, että osalle tekniikan aloista päästään (autoala, sähkö) ja osalle aloista vielä valitettavasti joudutaan (kone-tuotantotalous, puuala)

27 Yhteisiä haasteita Vapaa hakeutumisoikeus, minne haetaan -> oppilaitoksen imago, sijainti ja oppimisympäristöt, kavereiden vaikutus Nuorten suunta on usein etelä ja kasvukeskukset. Eli jos ei pääse Lahteen, ei hakeudu välttämättä Heinolaan samalle alalle. Ammattien vetovoima ja imago, peruskoulujen opintojen ohjaus, kotien ja huoltajien asenteet, alojen tuntemus, jne. Ammatillisen koulutuksen/oppilaitoksen imago ja vetovoima

28 Yhteisiä haasteita Perusosaaminen opintojen alkaessa matematiikka oman elämän hallinnan vaikeudet, asenne 11 % peruskoulun jälkeen lukutaidottomia 15 % ei omaa ammatillisessa koulutuksessa vaadittavia lähtötietoja 17 % jää vaille peruskoulun jälkeistä tutkintoa Lähde: AMKE.n puheenjohtaja Leena Linnanmaan puhe ammatillisen koulutuksen valtakunnallisessa seminaarissa Turussa Keskeistä on kaikkien eri tahojen yhteistyö opiskelijan kanssa oppimisen ja työllistymisen onnistumiseksi. Mikään taho ei haasteellisissa tilanteissa onnistu yksin!

29 Salpauksen pedagogiikka ja oppimismaisema

30 Mitä reformilla tavoitellaan Lähde: Seija Rasku, OKM,

31 Pedagogiikan muutos osaamista ja/vai suorituksia Lähde: Osaamisperusteisuuden alkeet- muutoksen kohtaamisen lyhyt oppimäärä, Kukkonen, Jussila, Tampere 2015, Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja, Sarja B. Raportteja 83.

32 Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma HOKS Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017 ja asetus ammatillisesta koulutuksesta Hakeutuminen ja opiskelijaksi ottaminen Valtakunnallisessa valintamenettelyssä opintopolku.fi Jatkuvassa haussa opintopolku.fi tai avoin hakemus koulutuksen järjestäjän ohjaus suoritettavaan tutkintoon tai tutkinnon osaan tai koulutukseen Henkilökohtaistamisprosessi koskee kaikkia opiskelijoita ja se tehdään neljässä vaiheessa 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen 2) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen 3) Osaamisen hankkiminen : Suunnitelma tarvittavan ammattitaidon ja osaamisen hankkimisesta 4) Osaamisen osoittaminen: Suunnitelma osaamisen osoittamisesta (näyttöjen ajankohdat ja sisällöt, näyttöympäristöt, näyttöjen järjestäjä, muu osaamisen osoittaminen, arvioijat) 32 Henkilökohtaistaminen

33

34 Tutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017 ja asetus ammatillisesta koulutuksesta Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen (HOKS:ssa) Opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen on selvitettävä ja tunnistettava tämän esittämien asiakirjojen ja muun selvityksen perusteella Palaute osaamisen kehittymisestä Osaamisen kehittymistä arvioidaan ja siitä annetaan opiskelijalle palautetta. Opiskelijalle annettavalla palautteella ohjataan ja kannustetaan HOKS:n mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä kehitetään edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan osaamisen kehittymistä arvioivat ja palautetta antavat: Opetuksesta vastaava opettaja tai opettajat yhdessä Muut koulutuksen järjestäjän edustajat Työpaikalla vastuullinen työpaikkaohjaaja Osaamisen osoittaminen Tutkintokoulutuksessa tutkinnon perusteiden määrittelemä keskeinen ammattitaito ja osaaminen osoitetaan näytöllä Näyttö Osaamisen osoittaminen suunnitellaan yksilöllisesti tutkinnon tai koulutuksen osittain (HOKS) yhdessä opiskelijan kanssa. Näyttö toteutetaan työpaikalla käytännön työtilanteissa. Perustellusta syystä näyttö voidaan järjestää muualla kuin työpaikalla Opiskelijalle on tarjottava mahdollisuus osoittaa osaamisensa osaamisen hankkimistavasta riippumatta. 34

35 Koulutuskeskus Salpauksen oppimismaisema 2020 Vuonna 2020 Salpaus on vision mukaisesti opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka ja siten enemmän kuin koulu. Haluamme olla edistämässä opiskelijoiden ja työelämän kohtaamisia, joissa syntyy uutta osaamista ja työtilaisuuksia sekä alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistä kehitystä. 35

36 Salpauksen oppimismaisema on laaja ja avara Oppiminen on mahdollista 24/7 opiskelijan kanssa suunnitellussa oppimismaisemassa, jossa yhdistyvät hänen henkilökohtaiset ympäristönsä, työelämän aidot ja ajantasaiset työtilaisuudet sekä Salpauksen tarjoamat muuntojoustavat oppimisympäristöt, jotka kannustavat aktiiviseen vuorovaikutukseen. Aikaan ja paikkaan sitomaton 24/7-oppiminen tehdään mahdolliseksi sähköisillä työskentely- ja oppimisympäristöillä ja yhteistyöverkostolla, jossa kumppaneina ovat työpaikat ja toiset oppilaitokset Päijät- Hämeessä, Uudellamaalla, Suomessa, Euroopassa ja toisilla mantereilla. Myös opiskelijan omassa elämässä eteen tulevat mahdollisuudet tunnistetaan ja hyödynnetään oppimisen tilaisuuksina hänen henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassaan. Esityksen tarkenne, esittäjän tiedot ym. 36

37 Havainnekuva Vipusenkatu 5 uud. k Reunaoja Uusi SVK k Uusi rumpu SV 250 M, L= 6 m k suojakaide Lumet Louheluiska suojakaide Uusi SVK k Uusi SVK k Louheluiska m 00 Liikennemerkin jalusta 60/ M Uusi rumpu SV 450 M, L= 7 m k Uusi SVK 0.5m ~1m Ohjauspernger Louheluiska 0.5m ~1m Uusi SVK Uusi rumpu SV 250 M, L= 6 m Reunaoja Lumet Lumet Uusi SVK ASEM APIIRRO S 1:2000 (A3 TULO STE) suojakaide k ,10 Uusi rumpu SV 200 M, L= 6 m Uusi rumpu SV 450 M, L= 7 m Uusi SVK Autopaikat poistuvat käytöstä RAKENTAMISALUE +106,22 tukimuuri +106,10 PELASTUSTIE 20t II j u e na R Nykyinen pysäköintialue at at r o p o st a a m alli suojakaide o a Uusi SVK u er 0 k A1 k , ,60 Uusi rumpu SV 450 M, L= 13 m +106,22 III +106,22 Uusi SVK maastoportaat I +106, , , , ,80 Reunaoja +113, , , ,40 Uusi SVK k I +113, , , , ,4 m2 A2 PELASTUSTIE 32t I S0 U.8 N N 3 1 E+ 1 K oa R s I S ta ia D Ua t t -U l 2 rs A.k 1 A2 RAKENTAMISALUE N y y k i n n e r a u p re ta a n e k n u s 3 099,4 m2 AURINKOPANEELEITA +113,65. k y N. k t ra re -u p suojakaide louhinnan mukaan (likim. sijainti) +113,40 a n a Uusi SVK k Uusi SVK Uusi SVK k k Uusi SVK k RAKENTAMISALUE Nykyinen piha-alue MAALÄMPÖKAIVOJA 8 KPL RAKENTAMISALUE painanne Reunaoja louhitaan Uusi SVK k Uusi SVK k Reunaoja Reunaoja Uusi SVK k Reunaoja SA LPAUS VIPUSEN KATU 5 A A 1 UUSI RUO KA LA - JA LIIKUN TA SA LIRA KEN N US A 2 UUSI TEKN ISTEN O PETUSTILO JEN HA LLI RA KEN N USLUPA HA KEM UKSEN LIITE N A A PURIEN KUULEM ISTA VA RTEN A RKKITEHTITO IM ISTO HAVA S RO SBERG O Y

38 Havainnekuva A 1 A1 JULKISIVU LOUNAASEEN JULKISIVUT 1:200 (A3 TULOS TE) A1 JULKISIVU KOILLISEEN

39 Havainnekuva A 2 A2 JULKISIVU KAAKKOON JULKISIVUT 1:200 (A3 TULOS TE) A2 JULKISIVU LUOTEESEEN

40

41

42

43 Motarin opinnot suunnitelma opinnoista, joilla opiskelija voi tulla hyväksytyksi Lamkiin Yhteiset osaamiset - opiskeluvalmiuksien varmistaminen 10 op perusteet 3* 3 op = matematiikka, ruotsi, englanti, äidinkieli = 9 op (valitaan mitkä) Toteutus Salpauksen yto-valinnaisissa tai avoimessa amkissa MOOC: opiskelu korkeakoulussa = 1 op Toteutus Lamkissa (verkko-opinto) Ammatilliset osaamiset vahva ammatillinen pohja 20 op Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista: valitaan tutkinnon osa Lamkin tarjonnasta Perustutkinnon tutkinnon osia ja Lamkin opsia vertailemalla löydetään yhtenevät osaamiset (tutkinnon osa tai sen osa-alue), jotka määritellään tutkintotyön yhteydessä yhdessä Lamkin kanssa. Samalla suunnitellaan osaamisen osoittaminen joko Salpauksessa tai Lamkissa niin, että se kelpaa kummallekin.

44

45 Arvot ja eettisen johtamisen kulmakivet 1. Oppimisen rohkeus 2. Tekemisen ilo 3. Reilu asenne 1. Vastuullisuus ja tarttuminen 2. Keskustelu ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen 3. Vaikuttavuus ja keskittyminen olennaiseen Eettinen kasvaminen ja arvojen mukainen toiminta osana jokaisen salpauslaisen toimintaa

46