Elinkeino-, liikenne- ja Lausunto LAPELY/2302/2015 ymparistokeskus

Transkriptio

1 Elinkeino-, liikenne- ja Lausunto LAPELY/2302/2015 ymparistokeskus Pokantie Kiistala Viite:, Esitys vuoden 2015 ennustetusta tuotantomäärästä , tuotantomäärä vuonna 2015 Kittilän kaivoksella louhitaan kultamalmia, jota rikastetaan kaivoksen yhtey dessä sijaitsevalla rikastamolla kultarikasteeksi. Rikasteesta erotetaan kemi allisen käsittelyn avulla metallinen kulta., Kittilän kaivoksen voimassa olevan lupapäätöksen nro 69/02/1, Dnro 128/01/1 mu kaan kaivoksen malmin louhintamäärä on noin 1,1 miljoonaa tonnia vuodes sa, josta tuotetaan kultaa noin kg vuodessa. Kaivosyhtiö on suunnittelemassa tuotannon kasvattamista vaiheiffain kaksin kertaiseksi nykyiseen tasoon verrattuna. Myös mahdollisia uusia malmiesiin tymiä on etsitty aktiivisesti. Kittilän kaivoksen laajennusta koskeva YVA selvitys valmistui vuonna YVA-menettelyssä tarkasteltiin kaivostoimin nan tuotannon kasvattamista 1,5 -kertaiseksi. Parasta aikaa ovat käynnissä Kuotkon satelliittimalmion ja NP4 -rikastushiekka-altaan YVA-menettelyt. Lupatilanne on jättänyt ympäristölupahakemuksen lupamääräys ten tarkistamisesta Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle ja hake nut vuosituotannon kasvattamista puolitoistakertaiseksi, 1,6 miljoonaan ton niin, jolloin kullantuotanto olisi kg vuodessa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antanut tuotannon kasvattamisen mahdollistavan lupapäätöksen , päätös nro 72/2013/1. Päätöksestä tehtiin kolme vali tusta Vaasan hallinto-oikeuteen. Vaasan hallinto-oikeus antoi asiasta ratkai sunsa , päätös nro 15/0107/2. Kaivosyhtiö ja Lapin luonnonsuojelu piiri ovat edelleen valittaneet lupapäätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen toukokuussa Mikäli Korkein hallinto-oikeus ei tee valitusasiassa päätöstä vuoden 2015 ai kana, tulisi kaivos ylittämään nykyisellä tuotantovauhdilla voimassa olevan lu papäätöksen lupaperusteissa kuvatun 1,1 Mt vuosituotantotason. Vaihtoeh toisesti tuotannon keinotekoinen rajoittaminen kaivoksella johtaisi kaivos yhtiön ilmoituksen mukaan loppuvuoden 2015 aikana kuukausia kestävään tuotannonrajoitusseisokkiin ja mahdollisiin lomautuksiin. Lapin elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri Hallituskatu 5 C Puhelin Telefaksi Sähköposti wwwely-keskus.fi PL kirjaamo.lappiely-keskus.fl ROVANIEMI etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

2 Rikastamon kapasiteeffi :n rikastamon prosesseja optimoimalla on päästy parhaimmillaan 1,3 Mt vuosituotantovauhtiin. Vuonna 2014 toteutunut mal min syöttö oli vain 1,15 Mt, johtuen tuotantokapasiteetin nostoon liittyneistä seisokeista. Kaivosyhtiö aloitti keväällä 2013 rikastamon laajennustyöt, jotka valmistuivat vuoden 2014 lopussa. Laajennusprosessin tekninen käyttöönotto tapahtui vuosien 2014 ja 2015 vaiheessa. Laajennusprosessin käyttöönotto mahdollistaa malmin rikastamisen noin 1,5 Mt vuosituotantovauhdilla. Ympäristöluvan nro 72/2013/1 mukainen päästöjen vähentäminen Sulfaaftija typpi Kaivosyhtiö on selvittänyt purkuvesien laadun saattamista uusien lupamää räyksien vaatimalle tasolle. Sulfaattipitoisuuden laskemiseksi ympäristöluvan nro 72/2013/1 vaatimaan tasoon on valittu jo todennäköinen puhdistusmene telmä, jota parhaillaan testataan pilot-kokein. Koeajojen tulosten valmistuttua ja menetelmän varmistuttua soveltuvaksi tehdasmittakaavaan hanke etenee laitossuunnitteluun ja laitehankintoihin loppuvuoden 2015 aikana. Laitoksen valmistuttua, arviolta vuoden 2016 aikana, kaivoksen päästötason on arvioitu pienenevän nykyisestä tasosta merkittävästi. Käynnissä olevaan sulfaatin poistoprojektiin on integroitu myös typen poisto. Projektin tutkimusten yhtey dessä testataan typen poistoa valituilla menetelmillä. Maanalaisen kaivoksen kuivatusvedet Kaivosyhtiö on laatinut selvityksen maanalaisen kaivoksen kirkkaiden vesien pumppausmahdollisuudesta erillään kiintoainepitoisista vesistä. Lisäksi on selvitetty edellytyksiä kirkasvesipumppaamon rakentamiseksi maanalaiseen kaivokseen. Kaivosyhtiö on aloittanut kaivosalueen hydrogeologisen selvityksen teon riip pumattoman konsulttiyhtiön kanssa. Selvityksen tavoitteena on mm. kartoittaa maanalaisen kaivoksen kuivatusvesien määrän kehitystä, jotta asia voitaisiin ottaa huomioon riittävän ajoissa vesien hallinnassa ja sen kehittämisessä. Samalla kartoitetaan mahdollisuudet erotella vesijakeet toisistaan mahdollista hyötykäyttöä silmälläpitäen.

3 Ilmapäästöt Laajennuksesta huolimatta ilmapäästöt pienenevät ja energiankäyttö polttoai neiden muodossa tulee vähenemään. Autoklaavin ulkoilmaan johdettavien poistokaasujen puhd istamisen tehostamissuunnitelma on edennyt. Loppu vuodesta 2015 saadaan valmiiksi kaasupesurin tehostamisprojekti ja siihen kytkeytyvä hukkalämmön talteenotto sekä kaukolämpöverkon rakentaminen. Kaukolämpöverkon valmistumisen jälkeen kaivosilman lämmittämisestä ras kaalla polttoöljyllä voidaan luopua. Tuotantomäärän noston ympäristövaikutukset Kaivosyhtiön mukaan tuotantokapasiteetin nosto ei johda ympäristöluparajo jen ylittymiseen. Kaivosyhtiön esityksen mukaan prosessien sisäinen tehos taminen mahdollistaa tuotantovolyymin nousun ilman että raakaveden otto tai päästötasot nousevat. Raakaveden ottoa korvataan kaivosvedellä ja ulos päästettävä vesimäärä pysyy lupaehtojen mukaisena. Rikastushiekka-altaille tulee kertymään nykyistä enemmän vettä. Kaivosyhtiö katsoo, että vuoden 2015 vesipäästökuormitus tulee kapasiteetis ta huolimatta säilymään aikaisemmalla tasolla. Vuoden 2014 lopussa ja 2015 alussa suuremmilla tuotantomäärillä ovat purkuvesien pitoisuudet säilyneet samalla tasolla verrattaessa aiempiin kuukausiin ja vuosiin, jolloin tuotantovauhti on ollut 1,1 MtIa. Vuonna 2015 purkuveden määrät tulevat olemaan edelleen tällä hetkellä voimassa olevan luvan mukaisia. Tähänastiseen kuor mitusmäärän vaihteluun onkin kaivosyhtiön mukaan vaikuttanut enemmän sääolosuhteet, jotka määrittävät vesistöön johdettavan veden määrää. Seurujoen tila on vesistöseurantatietojen mukaan hyvä. Tällä hetkellä Seuru jokeen laskettavan puhdistetun jäteveden määrä on täyttänyt lupaehtojen vaatimukset veden laadun osalta. Kaivosyhtiön esitys Kaivosyhtiön mukaan saavutetun tuotantokapasiteetin ja valmistuneen inves toinnin hyödyntäminen on ensisijaisen tärkeää kaivoksen pitkäaikaisen kan nattavuuden ja investoinnin takaisinmaksun kannalta. Kaivosyhtiö esittää, että kohtuuttomien vaikutusten välttämiseksi vuonna 2015 rikastettavan malmin määrän nousu noin 1,5 Mt vuositasolle katsotaan olevan voimassa olevan ympäristöluvan puitteissa mahdollista.

4 Lapin ELY-keskuksen lausunto Kaivosyhtiön voimassa olevan lupapäätöksen nro 69/02/1, Dnro 128/01/1 mukaan kaivoksen malmin louhintamäärä on noin 1,1 miljoonaa tonnia vuo dessa. Vuosituotannon kasvattamisen puolitoistakertaiseksi, 1,6 miljoonaa tonniin, mahdollistava lupaprosessi on alkanut 2011 ja on vireillä kunnes Kor kein hallinto-oikeus antaa asiasta päätöksensä. Tuotannon kasvattamisen vuositasolle 1,6 Mt mahdollistava WA-menettely on valmistunut vuonna Kaivosyhtiö on toteuttanut tarvittavat rakennemuutokset tuotannon nos tamiseksi nykyisestä tasosta tasolle 1,5 Mt vuodessa. Laadittu YVA-selvitys tuotannon laajentamisesta perustuu toteutuneeseen pi toisuustasoon sekä arvioituun selvästi nykyistä suurempiin purkuvesimääriin ja sitä kautta suurempaan päästötasoon. YVA-selostuksen mukaan tuotannon kasvattaminen 1,5 -kertaiseksi edellyttää voimassa olevan ympäristöluvan mukaista suurempaa veden ottoa Seurujoesta. Myös vesistöön johdettavan jätevesimäärän on arvioitu lisääntyvän. YVA-selvityksen yhteydessä laaditun asiantuntija-arvioinnin ja mallinnusten perusteella nykyisestä kuormitustasos ta ei kuitenkaan ole odotettavissa muutoksia alapuolisen vesistön tilaan. Viimeisimmät vesia nalyysitulokset ka ivo ksen vastaanottavasta vesistöstä Seurujoesta ovat toukokuulta Toukokuussa sulamis/hulevesiä oli run saasti liikkeellä ja varsinkin Seurujoen virtaama oli kasvanut muutamassa päivässä moninkertaiseksi. Toukokuun vesistöseurantatuloksissa oli vaihtelua esimerkiksi sulfaatti- ja kokonaisfosforipitoisuuksien osalta. Antimoni- ja klori dipitoisuuksien nouseva trendi taittui toukokuussa, sen sijaan kokonaistyppipi toisuudet nousivat edelleen pintavalutuskentän 1 alapuolisilla pisteillä. Vesis töjen ph-arvot olivat keväiseen tapaansa hienoisessa laskussa, jolloin mm. alumiinipitoisuudet nousivat hieman. Muut pitoisuudet vastasivat edellisten vuosien tasoja. Seurujokeen laskettavien puhd istettujen prosessijätevesien ja maanalaisen kaivoksen kuivatusvesien laatu kuten myös prosessijätevesien määrä ovat täyttäneet lupaehtojen vaatimukset. Maanalaisen kaivoksen Seurujokeen joh dettavien kuivatusvesien määrä sen sijaan on useana kuukautena ylittänyt lu paehtojen mukaisen määrän 5 % Seurujoen virtaamasta, mistä kaivosyhtiö on kuukausittain tehnyt Lapin ELY-keskukselle tarvittavat poikkeamailmoitukset. Vuositasolla laskettuna kuivatusvesien määrä on pysynyt alle 5 %:n tason. Lapin ELY-keskus on antanut kaivosyhtiölle selvityspyynnön kos kien maanalaisen kaivoksen kuivatusvesien määrää. Kaivosyhtiö on aloittanut aikaisemmin mainitun kaivosalueen hydrogeologisen selvityksen teon riippu mattoman konsulttiyhtiön kanssa. Selvityksen yhtenä tavoitteena on nimen omaan kartoittaa maanalaisen kaivoksen kuivatusvesien määrän kehitystä,

5 jotta asia voitaisiin ottaa huomioon riittävän ajoissa vesien hallinnassa ja sen kehittämisessä. Kaivosyhtiö toimii jo monilta osin lupapäätös nro 72/2013/1, edellyttämien lu paehtojen mukaisesti ja on kiirehtinyt edelleen ympäristöluvassa esitettyjen toimien loppuunsaattamista. Lupahakemuksesta tehdyt muutosvaatimukset koskevat selkeästi yksilöityjä asioita, eivät itse tuotantotason nostoa. Kaivos yhtiön mukaan tuotantovolyymin nousu on mahdollista toteuttaa prosessien sisäisen tehostamisen myötä ilman että raakaveden otto tai päästötasot Seu rujoessa nousevat. Lapin ELY-keskus katsoo, että ottaen huomioon kaivosyhtiön jo toteuttamat tai aloittamat ympäristöluvan nro 72/ mukaiset ympäristön tilan paran tamiseen ja päästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet sekä vierillä olevan lupapäätöksen lupakäsittelytilanteen, ei ole estettä malmin louhinta määrän kasvattamisesta 1,5 miljoonaan tonniin vuodessa vuonna 2015 kai vosyhtiön esityksen mukaisesti. Edellytys tuotantomää rän nostolle nykyistä louhintamäärää selkeästi korkeammalle tasolle on, etteivät raakaveden otto tai päästötasot Seurujoessa nouse ja voimassaolevan ympäristöluvan ehdot täyttyvät. Toiminnanharjoittajan esityksen perusteella tämä on mahdollista. Lapin ELY-keskus muistuttaa myös, että tuotannon nostaminen tapahtuu toi minnanharjoittajan omalla vastuulla. Kaivosyhtiön tulee myös noudattaa toi minnassa ympäristönsuojelulain 4 ja 5 mukaisia yleisiä periaatteita. Lapin ELY-keskus pitää erityisen tärkeänä ympäristön tilan ja jätevesipäästö jen kehityksen seuraamista tilanteessa, missä tuotantomäärät kasvavat esite tyllä tavalla. Yhtiön tulee seurannallaan ennakoida kokonaistuotannon lisäksi ilma- ja jätevesikuormituksen sekä vedenoton kehitystä siten, että mahdolli sen lupamääräysten rikkoutumisen vaaran ilmetessä voidaan ryhtyä välittö mästi toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Lapin ELY-keskus toteaa, että ehkäisevät toimenpiteet voivat tarvittaessa edellyttää myös tuotannon kes keyttämistä. Mahdollisista muutoksista on aktiivisesti ja hyvissä ajoin tiedotet tava Lapin ELY-keskusta. Kaivosyhtiön tulee edelleen jatkaa toimia etenkin sulfaatti- ja typpipäästöjen saattamiseksi lupapäätöksen nro 72/2013/1 edellyttämälle tasolle.

6 Jatkossa kaivosyhtiön tulee erityisesti kiinnittää huomiota kaivoksen ja maanalaisen kaivoksen kuivatusvesien määrän hallintaan, jotta kuivatusvesi saadaan paitsi laadultaan myös määrältään pysymään jatkuvasti ympäristöluvan edellyttämällä tasolla. seeseen vesita Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Eira Luokkanen,,,,, ) Ylitarkastaja Eira Järvituoma TIEDOKSI Tuomo Tuohino Seppo Voutilainen Pasi Kreivi Anita Alajoutsijärvi Hanna Lampinen Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Ympäristölupavastuualue