YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVEL- TAMINEN, KITTILÄN KAIVOS, KITTILÄ

Transkriptio

1 PÄÄTÖS 1/2007 1/ LAP-2007-J ASIA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVEL- TAMINEN, KITTILÄN KAIVOS, KITTILÄ HANKKEESTA VASTAAVA Agnico-Eagle Finland Kittilän kaivos Pakantie Kittilä HAKEMUS Kaivosyhtiö Agnico-Eagle Finland on pyytänyt Lapin ympäristökeskukselta päätöstä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta koskien yhtiön suunitelmaa toteuttaa Kittilän (Suurikuusikon) kultakaivoshanke rikastamon tuotantokapasiteetin ja rikastusprosessin sekä malmin ja sivukiven louhinnan osalta voimassa olevasta ympäristöluvasta sekä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (YVAselostuksesta) poiketen. HANKE KAIVOSHANKKEEN AIKAISEMMAT VAIHEET Suurikuusikon kultakaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviomenettely (YVAmenettely) toteutettiin vuosina Hankkeesta vastaavana toimi tuolloin ruotsalainen kaivosyhtiö Riddarhyttan Resources AB. Ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui ja Lapin ympäristökeskus antoi siitä yhteysviranomaisen lausunnon Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto myönsi yhtiölle ympäristöluvan Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksensä YVA- ja ympäristölupamenettelyn jälkeen Riddarhyttan Resources AB ja myöhemmin Agnico-Eagle AB ovat jatkaneet kultaesiintymän tutkimuksia. Tutkimustoiminnan seurauksena tunnetut malmivarat ovat nyt noin milj. tonnia, kun ne YVAja ympäristöluvan käsittelyvaiheessa olivat noin 5,8 milj. tonnia. Hallituskatu 5 PL 8060, Rovaniemi Asiakaspalvelu Hallituskatu 5 PB 8060, FI Rovaniemi, Finland Kundservice

2 2/12 Samanaikaisesti on myös rikastusprosessia kehitetty. Rikastusprosessia on päätetty muuttaa sulfidimineraalien hapetuksen osalta siten, että se suoritetaan alkuperäisen suunnitelman mukaisen bakteerihapetuksen sijasta painehapetuksella Em. seikat olivat vaikuttamassa kaivoksen avaamispäätökseen. Kaivoksen rakennustyöt käynnistyivät vuonna Tuotanto on suunniteltu aloitettavan vuoden 2008 aikana. KAIVOSHANKKEEN KESKEISIMMÄT MUUTOKSET Muutokset malmin ja sivukiven louhinnassa, rikastamon tuotantokapasiteetin kasvu Malmivarojen kasvun ja rikastusprosessin muutosten myötä rikastamon tuotantokapasiteetti nousee vuodessa YVA-selostuksessa ja ympäristölupahakemuksessa esitetystä noin tonnista noin 1 miljoonaan tonniin. Myös kaivoksen suunniteltu toiminta-aika pidentyy noin 10 vuodesta noin 15 vuoteen. Kymmenen ensimmäisen vuoden aikana malmi tullaan louhimaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Suurikuusikon pääesiintymästä ja pienemmästä Rouravaaran esiintymästä. Toiminnan loppuvuosina avataan mahdollisesti uusia avolouhoksia, joita varten haetaan tarvittaessa erikseen ympäristöluvat. Kaivoksen tarkentavien louhintasuunnitelmien mukaan Suurikuusikon pääesiintymästä louhitaan avolouhintana vähemmän malmia kuin aiemmin on suunniteltu. Avolouhoksista louhittavan sivukiven määrä on tämän hetkisten suunnitelman mukaan noin 40 milj. tonnia, kun määrä oli YVA-selostuksessa ja ympäristölupahakemuksessa 54 milj. tonnia. Maanalaisessa louhinnassa muodostuu sivukiveä vähän verrattuna avolouhintaan eli alle 2 milj. tonnia. Sivukiven määrän pienenemisen seurauksena kokonaislouhintamäärä (malmi + sivukivi) louhittavan malmin määrän lähes 2,5 kertaistumisesta huolimatta, jää noin 10 % pienemmäksi kuin YVA-selostuksessa ja ympäristölupahakemuksessa on esitetty (noin milj. tonnia versus alkuperäinen noin 60 milj. tonnia). Rikastusprosessin muutos Malmin rikastusprosessin päävaiheet ovat alkuperäisen suunnitelman mukaiset: murskaus jauhatus vaahdotus sulfidin hapetus syanidiliuotus kullan erotus ja talteenotto. Vaahdotusvaiheessa erotettujen kultaa sisältävien sulfidimineraalien (lähinnä rikkikiisu ja arseenikiisu) hapetus on päätetty toteuttaa YVA-selostuksessa ja ympäristölupahakemuksessa esitetyn bakteerihapetuksen (biohapetus) sijasta painehapetuksella. Painehapetuksessa tarvittavan hapen tuottamiseksi rikastamon läheisyyteen tarvitaan happitehdas. Happitehtaan raaka-aineena on ympäröivä ilma. Hakijan mukaan happitehtaan päästöt ja vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset. Sen sijaan happitehdas kuluttaa runsaasti sähköä. Sen sähkötehon tarve on kaivosyhtiön mukaan 6 7 MW. Happitehtaan toimittaja hakee erikseen ympäristö- ym. tarvittavat luvat happitehtaan toiminnalle. Hallituskatu 5 PL 8060, Rovaniemi Asiakaspalvelu Hallituskatu 5 PB 8060, FI Rovaniemi, Finland Kundservice

3 Rikastushiekkojen määrän kasvu 3/12 Rikastettavan malmin määrän lisääntymisen seurauksena rikastushiekka-altaille läjitettävien rikastushiekkojen määrä kasvaa. Tunnetuilla malmivaroilla rikastushiekkoja muodostuu koko toiminnan aikana noin milj. tonnia, kun YVA-selostuksessa ja ympäristölupa-hakemuksessa muodostuvien rikastushiekkojen kokonaismääräksi arviointiin noin 6,3 milj. tonnia. Vuositasolla rikastushiekkojen määrä kasvaa rikastamon tuotannon kasvun suhteessa eli noin kolmanneksella noin tonnista noin 1 milj. tonniin. Eräiden toimintojen sijainnin muutos Toteutussuunnitelmien tarkentuessa jotkut toiminnat suunnitellaan sijoitettavaksi eri paikkaan kuin aiemmin on esitetty. Merkittävin tällaisista muutoksista on päälouhoksen eli Suurikuusikon louhoksen sivukiven läjitysalueen sijoittaminen pohjoisemmaksi Korkeakuusikon alueelle ja hieman kauemmaksi avolouhoksesta kuin ympäristölupahakemuksessa on esitetty. Toinen muutos ympäristölupahakemuksessa esitettyyn on se, että avolouhoksen alueelta poistettavat pintamaat sijoitetaan louhoksen eteläpuolelle eikä pohjoispuolelle. Pintamaiden läjitysalue ei jää pysyväksi. Pintamaita käytetään eri kohteiden maisemointiin ja muuhun jälkihoitoon. Muuten kaivostoiminnat on päätetty sijoittaa käytännössä aikaisemmassa suunnitelmassa esitettyihin paikkoihin. Täsmennetyissä suunnitelmissa sijaintipaikat ovat voineet siirtyä korkeintaan muutamia kymmeniä metrejä lupahakemuksesta esitetyistä paikoista. MUUTOSTEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Kokonaislouhintamäärän pienentymisen vaikutukset Malmin ja sivukiven louhinnan (kokonaislouhinnan) osalta hanke toteutetaan pienempänä kuin mitä YVA-selostuksessa on arvioitu ja ympäristölupahakemuksessa esitetty. Kokonaislouhintamäärän sekä läjitettävän sivukiven määrän pienenemisellä on siten lähinnä myönteisiä ympäristövaikutuksia. Sivukiven louhinnan pienenemisen vuoksi Suurikuusikon avolouhoksen viereisen suuren sivukiven läjitysalueen on arveltu pienenevän tilavuudeltaan noin 20 %. Osaltaan läjitysaluetta pienentää vielä maanalaisen kaivoksen täyttö sivukivellä. Räjähdysaineiden käyttö ja räjäytysaineista aiheutuvat kokonaispäästöt ilmaan (räjähdyskaasut: hiilidioksidi, häkä ja typen oksidit) ja veteen (ammonium- ja nitraattityppi) tulevat toiminta-aikana olemaan samaa suuruusluokkaa kuin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti toimittaessa. Sivukiven louhinnan vähenemisen seurauksena sivukiven kuljetukset vähenevät noin 20 %:lla. Toisaalta malmimäärän kasvu ja maanalainen louhinta lisäävät malmin kuljetusmatkaa. Siten louhitun malmin ja sivukiven kuljetukset samoin kuin niistä aiheutuvat päästöt ympäristöön tulevat koko toimintakaudella olemaan samaa suuruusluokkaa kuin alkuperäisen suunnitelman mukaisessa toiminnassa. Päästöjen laatu ei muutu. Rä- Hallituskatu 5 PL 8060, Rovaniemi Asiakaspalvelu Hallituskatu 5 PB 8060, FI Rovaniemi, Finland Kundservice

4 4/12 jähdysaineista ja liikenteestä aiheutuvat päästöt jakaantuvat kuitenkin alkuperäistä suunnitelmaa selvästi pidemmälle ajanjaksolle. Vuosittaiset päästöt jäävät siten keskimäärin pienemmiksi kuin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti toimittaessa. Tämä lieventää päästöistä aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. Toisaalta räjäytysten ja liikenteen melupäästöt ja tärinävaikutukset tulevat jatkumaan alkuperäistä suunnitelmaa kauemmin. Voimassa olevan ympäristö- ja vesitalousluvan määräyksillä on kuitenkin varmistettu se, ettei toiminnasta aiheutuva melu ja tärinä aiheuta kohtuutonta rasitusta lähinaapurustolle. Sivukiven määrän sekä kivikasojen tilavuuden pieneneminen edesauttavat osaltaan sulfidi- ja arseenipitoisten ja muiden ns. ongelmakiviksi luokiteltavien sivukivien hallintaa ja vähentävät sivukiven läjityksestä aiheutuvia maisemahaittoja. Rikastushiekan määrän lisääntymisen vaikutukset Rikastuksessa muodostuvien rikastushiekkojen määrän kasvaminen toiminnan aikana noin 2,5-kertaiseksi on merkittävin malmivarojen ja rikastamon kapasiteetin kasvusta aiheutuva negatiivinen vaikutus. Rikastushiekka-allastilavuuden tarve kasvaa samassa suhteessa. Rikastushiekkojen kokonaismäärän on arvioitu kasvan kuitenkin vasta seitsemäntenä toimintavuotena eli vuonna 2014 suuremmaksi kuin mitä YVA- selostuksessa on esitetty (6 milj. tonnia). Kittilän kaivokselle rakennetaan ensi vaiheessa 3 4 vuoden tuotannossa muodostuvien rikastushiekkojen (yhteensä 3 4 milj. tonnia) läjitystä varten tarvittavat rikastushiekkaaltaat 1 ja 2 (yhteispinta-ala noin 52 ha). Toteutus tapahtuu voimassa olevan ympäristöluvan vaatimusten mukaisesti. Ympäristölupahakemuksessa esitettyjen rikastushiekka-altaiden yhteispinta pinta-ala oli 65 ha. Tämän jälkeen tarvitaan lisää allastilavuutta. Uusia altaita rakennetaan ja/tai ensi vaiheen altaiden patoja korotetaan vain tarpeen mukaan. Mahdollinen rikastushiekan käyttö maanalaisten louhosten pastatäyttöön voi siirtää uusien altaiden rakentamista. Jos pastatäyttöä ei toteuteta, toisessa vaiheessa rakennettava rikastushiekka-allasalue on alustavien suunnitelmien mukaan ensi vaiheessa rakennettavan alueen (52 ha) suuruinen. Jos/kun toisen vaiheen altaat rakennetaan ensi vaiheen altaiden pohjoispuolelle Rouravaaran länsirinteellä, ei niiden sijoittuminen vaaranna kaivosyhtiön mukaan uhanalaisia elinympäristöjä tai eliölajien esiintymiä. Kyseinen alue on pääosin nuorehkoa kuivaa mäntykangasta. Alueella ei myöskään ole merkittäviä hyödyntämiskelpoisia pohjavesiesiintymiä. Rikastushiekka pölisee jonkin verran altaiden täyttövaiheessa, mistä aiheutuu pölypäästöjä ympäristöön. Pölypäästöjä pystytään rajoittamaan mm. kastelemalla altaan kuivana olevaa osaa. Siten altaiden pölypäästöt ja niistä aiheutuvat haitat eivät kasva toiminnan loppuvaiheessakaan eli toisen vaiheen rikastushiekka-altaiden ollessa täyttövaiheessa oleellisesti YVA-selostuksessa arvioitua suuremmiksi. Altaiden asianmukaisen sulkemisen jälkeen pölypäästöt käytännössä loppuvat. Hallituskatu 5 PL 8060, Rovaniemi Asiakaspalvelu Hallituskatu 5 PB 8060, FI Rovaniemi, Finland Kundservice

5 Rikastushiekkojen laatu 5/12 Voimassa olevassa ympäristöluvassa bakteerihapetukseen perustuvan rikastuksen rikastushiekat (vaahdotuksen rikastushiekka + neutraloitu rikastushiekka sekä syanidiliuotuksen rikastushiekka) on luokiteltu ongelmajätteiksi lähinnä niiden arseeni- ja syanidipitoisuuksien vuoksi. Vastaavasti rikastushiekka-altaat (1 ja 2) on luokiteltu ongelmajätteiden kaatopaikoiksi. Syanidipitoiset rikastushiekat on lisäksi määrätty läjitettäväksi erilleen muista rikastushiekoista. Kummankin rikastushiekka-altaan pohjarakenteiksi on määrätty tiivis moreenikerros ja sen päälle rakennettava keinotekoinen eriste. Tällainen pohjarakenne on hyvin kallis. Painehapetukseen siirtymisen seurauksena rikastushiekkojen stabiilisuuden arvioidaan lisääntyvän ts. niistä todennäköisesti liukenee vähemmän haitallisia aineita suoto-, ym. vesiin kuin bakteerihapetukseen perustuvan rikastuksen rikastushiekoista. Kattava näyttö rikastushiekkojen ominaisuuksista ja pysyvyydestä on mahdollista saada vasta tuotannon ja rikastushiekkojen läjityksen käynnistyttyä. Kaivosyhtiön intressissä on rikastusprosessin, kalkin ja muiden saostuskemikaalien syötön sekä syanidin tuhoamisen optimointi niin, että rikastushiekoista ei liukene merkittävästi arseenia tai muita haitallisia aineita. Tällöin ne voidaan kaivosyhtiön käsityksen mukaan yhdistää ja läjittää pelkästään tiiviin moreenikerroksen päälle ts. ilman kallista keinotekoista eristettä ja pelkoa maaperän ja pohjaveden pilaantumisesta. Syanidin käytön vähenemisen vaikutukset Painehapetuksen siirtymisen seurauksena syanidin käyttötarve syanidiliuotuksessa jää rikastamon tuotannon nostosta huolimatta vuositasolla pienemmäksi kuin YVAselostuksessa on esitetty. Vuosittainen natriumsyanidin kulutuksen on arveltu vähenevän alkuperäisen suunnitelman mukaisesta noin 450 tonnista noin tonniin vuodessa. Selvitysten mukaan on mahdollista syanidikulutuksen jäävän vielä tätäkin vähäisemmäksi. Myös syanidin tuhoaminen syanidikierrosta poistettavasta vedestä helpottuu. Näin syanidikierrosta poistuvan ja rikastushiekka-altaalle (syanidikierron rikastushiekka-allas) johdettavan veden syanidipitoisuus jää alhaiseksi. Syanidin tuhoamismenetelmäksi on valittu ns. INCO:n menetelmä, joka perustuu rikkidioksidin käyttöön. Alentuneen syanidin käytön, parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset täyttävän syanidin tuhoamismenetelmän sekä syanidipitoisten vesien tehokkaan kierrätyksen ansiosta vesistöön johdettavat syanidipäästöt ja niistä aiheutuvat haitalliset ympäristövaikutukset pystytään pitämään alhaisella ja voimassa olevan ympäristö-luvan edellyttämällä tasolla. Syanidipäästöjen lisäksi myös syanidin käyttöön liittyvät riskit vähenevät kuljetus-, varastointi- ja käsittelymäärien pienenemisen myötä. Painehapetus parantaa puolestaan koko rikastusprosessin sekä syanidin käytön ja tuhoamisen hallintaa ja siten osaltaan vähentää syanidin käyttöön liittyviä riskejä. Hallituskatu 5 PL 8060, Rovaniemi Asiakaspalvelu Hallituskatu 5 PB 8060, FI Rovaniemi, Finland Kundservice

6 Rikastamon päästöt 6/12 Päästöt veteen Painehapetukseen perustuva rikastusprosessi ei ole kovin herkkä prosessiveden laadun suhteen, mikä mahdollistaa prosessiveden tehokkaan kierrätyksen rikastushiekkaaltaiden ja rikastamon välillä. Tämä vähentää toisaalta Seurujoesta rikastamolle pumpattavan raakaveden ja toisaalta vesistöön (Seurujokeen) johdettavien prosessivesien määrää. Myös louhosten ja maanalaisen kaivoksen kuivanapitovesiä pystytään käyttämään rikastusprosessissa. Rikastamolla seurataan rikastamon ja rikastushiekka-altaiden välisestä kiertoveden laatua ja varaudutaan kiertoveden ph:n säätöön ja muuhun käsittelyyn. Tarvittaessa kiertovedestä voidaan poistaa esimerkiksi arseenia mm. ferriraudan avulla. Viimeisten selvitysten mukaan rikastamon ja rikastushiekka-altaiden välisestä vesikierrosta joudutaan normaalitilanteessa johtamaan vettä pois selkeytysaltaisiin ja edelleen Seurujokeen lähinnä runsassateisina vuosina. Kuivina ja normaaleina vuosina vesikierrosta pois juoksuttamisen tarve on vähäinen. Kuivimpina vuosina lisäveden tarve on laskelmien mukaan noin m 3. Tarve ajoittuu vuoden kuivimpaan aikaan eli kevättalveen. Ensimmäisinä vuosina kiertovesi otetaan pääosin Seurujoesta voimassa olevan ympäristö- ja vesitalousluvan mukaisesti. Rikastamon vesien kierrätyksen tehostumisen myötä selkeytysaltaille ja edelleen Seurujokeen johdettavien prosessijätevesien määrä jää pienemmäksi kuin alkuperäisen suunnitelman mukaisessa rikastuksessa, vaikka rikastamon tuotantokapasiteetti kasvaa kolmanneksella. Yhtiön mukaan kokonaisuutena haitallisten aineiden päästöt vesistöön vähenevät alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna. Syanidin käytön vähenemisen ja tuhoamisen helpottumisen seurauksen syanidipäästöt pystytään pitämään entistä varmemmin alhaisella tasolla niin, etteivät voimassa olevassa ympäristö- ja vesitalousluvassa asetetut raja-arvot ylity ja ettei syanidista aiheudu merkittäviä haittoja vesistössä. Vesistön kannalta on merkitystä myös prosessivesien sisältämien ravinteiden, erityisesti fosforin, päästöjen vähenemisellä. Sivukivien läjitysalueiden suoto- ja valumavesien laatu ei muutu hankemuutosten myötä. Sivukivien läjitysalueilta tulevien suoto- ja valumavesien määrä pienenee sivukivimäärän pienentyessä aikaisempaan suunnitelmaan verrattuna varsinkin, jos alueiden pinta-alaa voidaan pienentää ja korkeutta lisätä. Sivukivialueiden suoto- ja valumavesien laatuun voidaan vaikuttaa läjittämällä happoa muodostavat ja muutoin ongelmalliset sivukivet neutralointipotentiaalia omaavien sivukivien sisään voimassa olevan ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräyksen mukaisesti. Avolouhosten ja maanalaisen kaivoksen kuivapitovesien määrään ja laatuun muutokset eivät vaikuta merkittävästi. Kaivoksen vesitaseen kannalta suurin epävarmuus liittyy edelleen juuri kuivanapitovesien määrään. Siihen vaikuttavat monet tekijät, joita ei pystytä ennalta tarkasti arvioimaan. Selkeytysaltaat rakennetaan aikaisempaa suunnitelmaa laajemmiksi ja tilavammiksi, jotta rikastamon rikastushiekka-altaiden vesikierrosta poistuvien vesien, sivukivien läjitysalueiden suoto- ja valumavesien, louhosten kuivanapitovesien sekä muiden ns. kontaminoitujen vesien riittävän tehokas käsittely pystytään varmistamaan. Hallituskatu 5 PL 8060, Rovaniemi Asiakaspalvelu Hallituskatu 5 PB 8060, FI Rovaniemi, Finland Kundservice

7 7/12 Muut vaikutukset Muiden kemikaalien kuin syanidin käytön muutoksista ei arvioida aiheutuvan merkittäviä haitallisten aineiden lisäpäästöjä ympäristöön. Prosessijätevesien laatu muuttuu jossain määrin käytettävien kemikaalien muuttuessa. Jätevesipäästöt ja niiden haitalliset vaikutukset eivät muutu merkittävästi, sillä prosessivettä kierrätetään tehokkaasti rikastamon ja rikastushiekka-altaiden välillä. Kierrosta poistettava vesi johdetaan ympäristöluvan mukaisesti laskeutusaltaisiin ja edelleen pintavalutuskentälle. Rikastamon kapasiteetin nosto ja painehapetukseen siirtyminen eivät myöskään lisää merkittävästi päästöjä ilmaan ja niistä aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. Rikastamon sähkönkulutus kasvaa suunnilleen tuotanto kapasiteetin kasvun suhteessa eli noin kolmanneksella. Tästä syystä koko kaivoshankkeen sähkötehon maksimitarve kasvaa tasolle MW, kun sen YVA- ja ympäristölupavaiheissa arvioitiin olevan MW. Toisaalta painehapetukseen siirtyminen lisää kiisujen hapetuksessa muodostuvan lämmön hyödyntämismahdollisuuksia, mitä on pidettävä merkittävänä etuna alkuperäiseen bakteerihapetukseen nähden. Kaivoksen toiminta-aika on pidentynyt alkuperäistä suunnitelmaa pidemmäksi. Tämä saatetaan kokea kaivoksen lähinaapurustossa negatiivisena asiana, koska toiminnasta aiheutuva melu ja muut häiriöt jatkuvat odotettua pitempään. Toisaalta malmivarojen kasvulla sekä kaivoksen toiminta-ajan pitenemisellä on myönteinen vaikutus alueen työllisyyteen ja talouteen. Toimintojen uudelleen sijoittumisen vaikutukset Uuden suunnitelman mukainen sivukiven läjitysalue sijoittuu kokonaisuudessaan Korkeakuusikon alueelle, jossa uhanalaiseksi luokitellun lettosaran hyvin edustavat esiintymät sijaitsevat. Alueella on todettu myös uhanalaisen lapinkämmekän esiintymä. Nämä esiintyvät tulevat jäämään sivukivikasan alle ja tuhoutumaan. Ympäristölupahakemuksen mukainen läjitysalue olisi peittänyt vain Korkeakuusikon eteläpuolella olevan lettosaran esiintymän. Kaivosyhtiön mukaan Korkeakuusikon alueella olevat lettosaran ja lapinkämmekän esiintymät tuhoutuvat joka tapauksessa avolouhoksen ja maanalaisen louhoksen kuivanapidon aiheuttaman suon kuivumisen seurauksena, vaikka sivukivet läjitettäisiin mille tahansa YVA-selostuksessa tarkastelluista vaihtoehtoisista paikoista tai ympäristölupahakemuksessa esitettyyn paikkaan tai vaikka niitä ei läjitettäisi lainkaan Korkeakuusikon lähialueelle. Tämä on kaivosyhtiön mukaan todettu selvästi sekä YVA - selostuksessa että Lapin ympäristökeskuksen antamassa lausunnossa YVA - selostuksesta. Näin ollen sivukiven läjitysalueen rakentaminen ympäristölupahakemuksesta ja päätöksestä poiketen alueelle, joka on YVA-selostuksessa tarkasteltujen kahden vaihtoehdon yhdistelmä, ei lisää eikä vähennä uhanalaisten lajien esiintymien tuhoutumista kaivostoiminnan seurauksena. Kaivosyhtiö on vuoden 2003 alkupuolella, heti ympäristöluvan julkaisemisen jälkeen ilmoittanut Lapin ympäristökeskukselle sen kanssa käydyssä neuvottelussa, että se pyrkii vapaaehtoisin toimenpitein kompensoimaan uhanalaisten kasvilajien, erityisesti lettosaran, esiintymien vähenemistä kaivostoiminnan seurauksena. Toimenpidesuunni- Hallituskatu 5 PL 8060, Rovaniemi Asiakaspalvelu Hallituskatu 5 PB 8060, FI Rovaniemi, Finland Kundservice

8 8/12 telma tullaan esittämään kevään 2007 aikana asianomaisille viranomaisille. Toimenpiteet käynnistetään kesällä Muista ympäristölupahakemuksesta poikkeavista kaivostoimintojen sijoituspaikoista ei aiheudu lisääntyviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Avolouhoksen pintamaiden läjitysalueen siirto louhoksen eteläpuolelle vähentää jossain määrin alueelta lähiasutuksen sekä rikastamon ja toimiston suuntaan kantautuvaa melua ja pölyä. Toiminnallisesti uusi sijainti on myös parempi kuin alkuperäinen. Pintamaiden läjitysalueelle läjitetyt maat käytetään eri kohteiden maisemointiin ja jälkihoitotöihin. Näin ollen siitä ei aiheudu pysyvää maisemahaittaa. Vaikutukset suojelualueisiin Suurikuusikon kaivoshankkeen vaikutusalueella sijaitsee kaksi Natura 2000 verkostoon kuuluvaa aluetta, Loukisen latvasuot (FI ) ja Ounasjoki (FI ), jotka Euroopan yhteisöjen komissio on tekemällään päätöksellä hyväksynyt luontodirektiivin mukaisiksi yhteisön tärkeänä pitämiksi alueiksi (SCI alueet). Loukisen latvasuot on myös ilmoitettu lintudirektiivin mukaiseksi erityiseksi suojelualueeksi (SPA alue). Kaivoshankkeen mahdollisia vaikutuksia Natura 2000 verkostoon kuuluviin alueisiin on arvioitu vuonna 2001 valmistuneessa YVA selostuksessa. Tällöin katsottiin, etteivät kaivoshankkeen vaikutukset ulotu näille alueille. Lapin ympäristökeskus on pyytänyt toiminnanharjoittajalta lisäselvitystä hankemuutosten mahdollisista vaikutuksista em. Natura alueisiin. Agnico-Eagle Finland (kaivosyhtiö) on toimittamassaan vastineessa todennut Loukisen latvasoiden osalta, että melupäästöt, jotka ennalta arvioiden ovat merkittävimpiä alueelle kohdistuvia vaikutuksia, tulevat sivukivien louhintamäärän pienentymisen seurauksena vähenemään. Jätevesiä ei tulla johtamaan Loukisen alueella kulkevan Leppäjoen suuntaan ja muutoinkin suunnitellut rikastusprosessin muutokset todennäköisesti vähentävät jätevesipäästöjä YVA menettelyssä tarkasteltuun hankkeeseen nähden. Vaikka rikastushiekka-alueen laajenemisen myötä pölypäästöt tulevat kasvamaan jonkin verran, pölylaskeuman ei juurikaan oleteta lisääntyvän 3 km:n etäisyydellä sijaitsevalla Natura alueella. Em. perusteella toiminnanharjoittaja katsoo, etteivät kaivoshankkeen muutokset todennäköisesti merkittävästi heikennä alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on liitetty Natura 2000 verkostoon. Samaan johtopäätökseen on päädytty Ounasjoen Natura alueen osalta, koska rikastusprosessin muutokset todennäköisesti vähentävät jätevesipäästöjä YVA menettelyssä tarkasteltuun hankkeeseen nähden, eikä jätevesien haitallinen vaikutus ulotu yli 40 km päässä olevaan Ounasjoen pääuomaan. Lapin ympäristökeskus katsoo, että toiminnanharjoittaja on asianmukaisesti käsitellyt hankemuutosten mahdollisia vaikutuksia Natura 2000 verkostoon kuuluviin alueisiin ja yhtyy näkemykseen, etteivät esitetyt muutokset vaikuta Natura 2000 verkostoon kuuluvien alueiden eheyteen eivätkä merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alueet on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Hallituskatu 5 PL 8060, Rovaniemi Asiakaspalvelu Hallituskatu 5 PB 8060, FI Rovaniemi, Finland Kundservice

9 ASIAN KÄSITTELYN VAIHEET 9/12 Kaivosyhtiö toimitti Lapin ympäristökeskukselle selvityksen Kittilän (Suurikuusikon) kultakaivoshankkeen muutoksista ja niiden ympäristövaikutuksista. Ympäristökeskus pyysi lisäselvityksiä hankemuutosten vaikutuksesta lähinnä kaivospiiriä sijaitseviin Natura-alueisiin (Loukisen latvasuot ja Ounasjoki). Lisäksi ympäristökeskus pyysi lisäselvityksiä hankemuutosten vaikutuksesta rikastamon prosessijätevesiin ym. kaivosalueelta vesistöön johdettaviin vesiin sekä muodostuvien rikastushiekkojen määrään ja tarvittavaan rikastushiekka-allastilavuuteen. Kaivosyhtiö toimitti em. vaaditut lisäselvitykset ympäristökeskukseen. Lapin ympäristökeskus järjesti YVA- lain 6 :n mukaisen neuvottelun arviointimenettelyn soveltamistarpeesta asianomaisten viranomaisten kesken. Samalla ympäristökeskus varasi hankkeesta vastaavalle tilaisuuden tulla kuulluksi asiassa. Ympäristökeskuksen lisäksi neuvotteluun osallistuivat hankkeesta vastaava, Metsähallitus ja Kittilän kunnan ympäristöviranomainen. Metsähallitus ilmoitti, että sen mielestä YVA-menettelyä ei tarvita. Samassa yhteydessä se kuitenkin korosti kompensoivien toimenpiteiden tärkeyttä niiden uhanalaisten kasvilajien osalta, jotka vähenevät kaivostoiminnan seurauksena. Kittilän kunta ilmoitti näkemyksenään, että hankkeen muutokset eivät ole sellaisia oleellisia muutoksia, jotka edellyttävät arviointimenettelyn suorittamista. Lapin ympäristökeskus tarjosi niille viranomaisille, jotka olivat mahdollisesti estyneitä osallistumaan neuvotteluun mahdollisuuden esittää kannanottonsa kirjallisesti YVAmenettelyn tarpeellisuudesta. Kannanotot tuli toimittaa Lapin ympäristökeskukseen kirjallisesti mennessä. Määräaikaan mennessä saapui yksi kannanotto. Lapin TE-keskus, kalatalousyksikkö totesi, että muutokset eivät kalatalouden kannalta ole niin merkittäviä, että YVAmenettelyä tarvittaisiin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lapin ympäristökeskus päättää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 6 :n perusteella, että kaivosyhtiö Agnico-Eagle Finland Kittilän kaivoshankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lapin ympäristökeskuksen käsityksen mukaan malmivarojen lisääntymisestä, rikastamon tuotantokapasiteetin kasvusta ja rikastusprosessin muutoksesta aiheutuu aikaisemmin YVA-menettelyssä tarkasteltuun hankkeeseen nähden merkittävästi lisääntyviä haitallisia ympäristövaikutuksia lähinnä rikastushiekkojen määrän kasvun ja rikastushiekka-altaiden laajentumisen seurauksena. Ne vaikuttavat ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen 7 :ssä mainituista asioista ensisijaisesti kaivostoiminnan jälkeiseen maankäyttöön ja alueen maisemakuvaan. Rikastushiekka-altaista on myös pölyhaittaa ympäristöön. Hallituskatu 5 PL 8060, Rovaniemi Asiakaspalvelu Hallituskatu 5 PB 8060, FI Rovaniemi, Finland Kundservice

10 10/12 Kaivostoiminnasta aiheutuvat kaivospiirin alueen maankäyttöön vaikuttavat fyysiset muutokset sekä maisemakuvan muutokset tulevat joka tapauksessa olemaan hyvin merkittävät eikä rikastushiekka-alueen laajentuminen lisää enää ratkaisevasti tällaisia haitallisia vaikutuksia. Rikastushiekka-altaat peitetään niiden täytyttyä erilaisin mm. kasvillisuuden muodostumista edistävin kerroksin, joten rikastushiekan läjityksen lisääntymisestä aiheutuva pysyvä maisemakuvan muutos jää suhteellisen vähäiseksi. Asianmukaisesti jälkihoidettuinakin uudet rikastushiekka-altaat haittaavat alueen käyttöä kaivostoiminnan lakattua. Rikastushiekka-altaiden pölypäästöjä pystytään rajoittamaan mm. kastelemalla altaan kuivana olevaa osaa. Kaivosyhtiö on ilmoittanut jatkavansa selvityksiä louhosten nk. pastatäytöstä. Pastatäytön käyttö vähentäisi rikastushiekan varastointitarvetta sekä lykkäisi mahdollisesti uuden altaan rakentamista. Suunnitellut muutokset eivät muuta olennaisesti kaivostoiminnan päästöjen laatua tai määrää tai niistä aiheutuvien vaikutusten luonnetta tai laajuutta. Toiminta-ajan pidentymisen vuoksi päästöt sekä niistä aiheutuvat häiriöt kaivoksen naapuriasutukselle ja muut haitalliset vaikutukset jatkuvat aikaisempaa suunnitelmaa pidempään. Vuositasolla päästöt jäävät kuitenkin monelta osin, mm. räjähdysaineiden käytön ja kaivosliikenteen osalta keskimäärin pienemmiksi kuin alkuperäisen suunnitelman mukaan toimittaessa. Kaivoksen koko toiminta-ajan päästöt ympäristöön ja niiden haitalliset vaikutukset eivät mainittavasti lisäänny malmimäärän kasvun, rikastamon kapasiteetin noston tai prosessimuutoksen seurauksena. Rikastamon sähkönkulutus kasvaa noin kolmanneksella, mitä voidaan pitää rikastamon kapasiteetin noston merkittävimpänä negatiivisena ympäristövaikutuksena. Tarvittavaa sähköä ei kuitenkaan tuoteta kaivosalueella, joten sähkönkulutuksen lisääntyminen ei suoraan lisää haitallisia vaikutuksia hankkeen varsinaisella vaikutusalueella. Suunniteltujen muutosten vaikutuksia tarkasteltaessa on otettu huomioon myös painehapetukseen siirtymisellä ja kokonaislouhinnan pienentymisellä saavutettavat myönteiset ympäristövaikutukset. Keskeisin niistä on syanidin käytön ja päästöjen väheneminen sekä syanidin halittavuuden paraneminen. Vuosittaisen natriumsyanidin kulutuksen on arveltu vähenevän alkuperäisen suunnitelman mukaisesta noin 450 tonnista noin tonniin vuodessa. Selvitysten mukaan on mahdollista syanidikulutuksen jäävän vielä tätäkin vähäisemmäksi. Myös syanidin tuhoaminen syanidikierrosta poistettavasta vedestä helpottuu. Näin syanidikierrosta poistuvan ja rikastushiekka-altaalle (syanidikierron rikastushiekka-allas) johdettavan veden syanidipitoisuus jää alhaiseksi. Fosforia sisältäviä kemikaaleja ei uudistetussa prosessissa tarvita lainkaan. Näin hapetusprosessin käyttöönoton seurauksena poistuu vesistöä rehevöittävän fosforin päästölähde. Korkeakuusikon alueella olevat lettosaran ja lapinkämmekän esiintymät tulevat Kaivostoiminnan vaikutuksesta tuhoutumaan. Kaivosyhtiö on ilmoittanut Lapin ympäristökeskukselle pyrkivänsä vapaaehtoisilla toimenpiteillä kompensoimaan uhanalaisten kasvilajien, erityisesti lettosaran, esiintymien vähenemistä kaivostoiminnan seurauksena. Toimenpidesuunnitelma tullaan esittämään kevään 2007 aikana asianomaisille viranomaisille ja toimenpiteet käynnistyvät kesällä Ympäristökeskuksen mukaan em. toimenpiteisiin tulisi sisällyttää myös lapinkämmekkä. Hallituskatu 5 PL 8060, Rovaniemi Asiakaspalvelu Hallituskatu 5 PB 8060, FI Rovaniemi, Finland Kundservice

11 11/12 Edellä esitetyn perusteella ei hankkeen suunnitelluilla muutoksilla ole ympäristökeskuksen käsityksen mukaan sellaisia laadultaan ja laajuudeltaan merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, joita tarkoitetaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :ssä. Kyse ei siten ole sellaisesta hankkeen olennaisesta muutoksesta, joka edellyttäisi ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista. Hankkeen muutoksista aiheutuvat ympäristövaikutukset voidaan tutkia riittävällä tavalla muun lain mukaisissa menettelyissä ja ne turvaavat riittävästi myös kansalaisten tiedonsaannin ja osallistumismahdollisuuden. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994 ja muutos 458/2006 4, 6, 17 ja 19. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 713/2006 4, 6, 7 ja 8. MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Rovaniemen hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (LAP 01 R). Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan. (Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä momentti). Ympäristönsuojelupäällikkö Tiina Kämäräinen Ylitarkastaja Sakari Murtoniemi PÄÄTÖKSEN NÄHTÄVILLÄOLO Kuulutus Kittilän kunnan ilmoitustaululla Päätös nähtävänä saman ajan Kittilän kunnanvirastossa ja toistaiseksi sähköisesti Lapin ympäristökeskuksen internetsivulla, osoitteessa > ympäristönsuojelu> ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > YVA-päätökset. Hallituskatu 5 PL 8060, Rovaniemi Asiakaspalvelu Hallituskatu 5 PB 8060, FI Rovaniemi, Finland Kundservice

12 12/12 JAKELU JA MAKSUT Päätös Maksu Tiedoksi Hankkeesta vastaava saantitodistuksin maksutta Ympäristöministeriö, Seija Rantakallio, Jukka Reinikainen, Antti Irjala SYKE, Anna-Leena Manner, sähköpostilla Kittilän kunta Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Lapin liitto Lapin lääninhallitus Lapin TE-keskus, kalatalousyksikkö Metsähallitus, Lapin luontopalvelut LAP/ Mha, TKä, HRn, PH, TK, sähköpostilla Hallituskatu 5 PL 8060, Rovaniemi Asiakaspalvelu Hallituskatu 5 PB 8060, FI Rovaniemi, Finland Kundservice