Jäsenlehti nro 3 / 2013

Transkriptio

1 Jäsenlehti nro 3 / 2013

2 Yhteystiedot Helsingin Latu on yhdistys luonnon ja liikunnan ystäville. Lajitarjontaan kuuluvat retkeily, vaellus, geokätköily, hiihto, keppijumppa, lentopallo, luontouinti, talviuinti, lumikenkäily, maastorullaluistelu, pihapelit, pyöräily, sauvakävely, suunnistus, vapaaehtoinen pelastuspalvelu toiminta ja yhteislaulu. Helsingin Ladussa on jo yli jäsentä. Liity sinäkin mukaan osoitteessa Jäsenenä pääset nauttimaan monipuolisesta liikunnasta ja yhdessäolosta sekä runsaista jäseneduista. Helsingin Ladun toimisto Helsinginkatu 8 A Helsinki toimisto@helsinginlatu.fi Toiminnanjohtaja Vartiainen Tarja tarja.vartiainen@helsinginlatu.fi Johtokunta 2013 Puheenjohtaja Erkkola Jaakko jaakko.erkkola@luukku.com Rastilan talviuintipaikka Karavaanikatu 4, Helsinki Maunulan ulkoilumaja Metsäläntie 9, Helsinki maunulan.maja@suomi24.fi Vaakkoin eräkämppä Kuikunläänintie 45, Espoo (Vihti) Kämpän isännät Ilomäki Auvo: Bussman Mac: Varapuheenjohtaja Järvinen Kari kari.jarvinen@luukku.com Muut jäsenet Huurinainen Mervi Ilomäki Auvo Niemelä Matti Rajalinna Helena Ruokolainen Osmo Sora Jaakko Vanne Maija 2 Helsingin Ladun tili: Nordea FI Vaakkoin eräkämpän tili: Sampo FI

3 Puheenjohtajan palsta Helsingin Latu liikkuu ja liikuttaa luonnossa ympäri vuoden Olemme saaneet nauttia lämpimästä kesästä. Vappuna vielä Paloheinässä hiihdettiin. Perinteistä kevättä ei ollut kuin muutama viikko ja kesä tuli nopeasti. Luonto oli pari viikkoa edellä mm. mansikat jopa juhannuksena, lakat, mustikat jne. Myöhästyitkö marjastamisessa talven varalle? HeLadun tapahtumakalenterista olet löytänyt mm. erilaisia retki-, luonto- ja kuntoliikuntatapahtumia. Eri jaokset järjestävät kyseiset tapahtumat. Jaokset jalkauttavat Helsingin Ladun strategiaa ja visiota luonnossa tapahtuvan terveys- ja kuntoliikunnan sekä retkeilyn edistämistä kansalaistavaksi. Yhdistyksen hallintoa ja jaoksia hoitaa ja vapaaehtoistoimintaa organisoi johtokunta ja työvaliokunta yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Työvaliokuntaan kuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja. Johtokunta toimii yhdistyksen lakimääräisenä edustajana. Helsingin Ladun vuosikellon mukaan mm. - elo-, syyskuussa jaostot valmistelevat ehdotuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta johtokunnalle - syys-, lokakuussa, työvaliokunta ja johtokunta tekevät yhteenvedon toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta - marraskuussa syyskokous, jäsenistö hyväksyy toimintasuunnitelman ja talousarvion Jäsenelle syksy on vaikuttamisen aikaa Helsingin Ladun toimintaan jaoksissa ja syyskokouksessa. Latutoimintaa tekemään tarvitaan latulaisia, jäseniä, vetäjiä, jaoksia, toiminnanjohtajaa, työvaliokuntaa, johtokuntaa ja puheenjohtajaa. Se on yhdessä tekemistä latuhengessä. Helsingin Ladussa on ollut satoja jopa tuhansia latulaisia eri tehtävissä. Helsingin Ladun lähtökohdat ja perustat ovat hyvät mm. oma latuasema Maunulan maja tapahtumille, kokouksille, kerho- ja lauluilloille, - Vaakkoin eräkämppä retkeilijöiden ja muiden ulkoilijoiden tukikohtana, Rastilan talviuintipaikka, oma toimisto, päätoiminen toiminnanjohtaja, jäsenmäärä, aktiiviset talkoolaiset jne. Kiitos kuuluu kaikille latulaisille ja toimijoille. Nähdään latuasemilla ja nautitaan ruskasta! t. Jaska 3

4 Toiminnanjohtajan palsta En eksy enää! Luonnossa liikkujien joukko kasvaa Opin kartan ja kompassin käytön. Uskallan lähteä kotinurkkia kauemmas retkeilemään, marjastamaan sekä sienestämään. Iltarastejakin voisi olla kiva kokeilla. En eksy enää. Oli ilo lukea Helsingin Ladun suunnistuskoulutuksessa olleiden palautteita, joissa osallistuneet kertoivat oppineensa suunnistustaidot ja saaneensa valmiudet lähteä metsäretkille ja iltarasteille. Suunnistuskurssien ohjaajat yhdessä muiden aktiivitoimijoiden kanssa ovat antaneet tuhansille ihmisille mahdollisuuden lähteä ilman pelon tunnetta turvallisesti luontoon liikkumaan. He ovat opettaneet luonnossa liikkumisen perustaidot tai sitten he ovat olleet oppaina retkillä, joilla voi tutustua uusiin maastoihin. Luonnosta ja liikunnasta kiinnostuneiden joukko kasvaa kovaa vauhtia. Jo 450 uutta henkilöä on lunastanut tänä vuonna Helsingin Ladun jäsenkortin, mikä nostaa Helsingin Ladun jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenten määrän 5951 jäseneen. Nyt halutaan harrastaa monipuolisesti luonto-, kunto- ja terveysliikuntaa. Retkeillään, marjastetaan, suunnistetaan, jumpataan, palloillaan ja tehdään vielä kaikkea muutakin yhdessä. Suunnistamisen lisäksi ladussa voi oppia monia erilaisia taitoja kasvituntemuksesta lehden toimittamiseen ja lentopallosta yhdistyslakiin sekä kaikkea siltä ja väliltä omien kiinnostuksen kohteiden ja tilanteiden mukaan. Ladun vapaaehtoiset aktiivitoimijat järjestävät koulutuksia ja tapahtumia sekä opastavat ladun toimipisteillä Maunulan majalla, Vaakkoin eräkämpällä ja Rastilan talviuintipaikalla. Ladussa voi osallistua tapahtumiin, järjestää tapahtumia tai toimia tarkkailijana. Tuleva syksy on täynnä tapahtumia, joista voit valita mieleisesi. Tapahtumakalenterin löydät sivulta 10. Jos haluat tulla suunnittelemaan ja järjestämään tapahtumia tai muita yhdistyksen toimintoja niin ota rohkeasti yhteyttä allekirjoittaneeseen tai ladun ohjaajiin. Muiden retkeläisten kokemuksiin voit puolestaan tutustua lukemalla tämän lehden matkakertomuksia tai katselemalla valokuvia Helsingin Ladun verkko- ja Facebook-sivustoilta. Uudet ladun jäsenet tervetulleeksi toivottaen ja vapaaehtoistoimijoita aktiivisesta toiminnasta kiittäen - Tarja Vartiainen 4

5 Säännöllisesti pyörivät ryhmät LAULUILLAT Lauluillat ovat Maunulan majalla torstaisin 5.9., 19.9., 3.10., , , , (Matin laulelmailta yllätysvieraineen), ja (joululauluilta) klo Vapaa pääsy. Lisätietoja: Matti Reittamo: p KEPPIJUMPPA Maunulan majan kentällä keppijumpataan asti keskiviikkoisin klo Kertamaksu on 2,5 Helsingin Ladun jäseniltä ja 3,5 ei-jäseniltä. Olympiastadionilla jumpataan alkaen keskiviikkoisin klo Kepin saa lainaksi paikan päältä. Kausimaksu on 40 Helsingin Ladun jäseniltä ja 45 ei-jäseniltä tai kertamaksu 4,5 jäseniltä ja 5 ei-jäseniltä / kerta. (Maksetaan käteisellä jumppapaikalla.) Lisätiedot: Heli Limatius: hekaju@wippies.com, p LENTOPALLO Maunulan majan kentällä pelataan lentopalloa asti tiistaisin ja torstaisin klo Pohjois-Haagan alakoululla (Tolarintie 6) pelataan alkaen tiistaisin ja keskiviikkoisin klo Syksyn kausimaksu on 48. Kaksi ensimmäistä tutustumiskertaa ovat maksuttomia. Lisätiedot: Jaakko Erkkola: jaakko.erkkola@luukku.com, p Maunulan majan kahvila ja sauna Maunulan majalla pääsee kahvittelemaan ja saunomaan. Kahvilassa on tarjolla emännän leipomat herkulliset pullat ja munkit. Majaa ja saunaa vuokrataan myös yksityistilaisuuksiin. Majan edestä aukeavat upeat Keskuspuiston ulkoilureitit. Lenkkisaunavuorot puulämmitteisessä saunassa ovat keskiviikkoisin alkaen. Miesten vuoro on klo ja naisten vuoro on klo Saunamaksu on 4,50 / henkilö. Kahvion aukioloajat Elokuu ke , la - su kahvio on suljettu ma pe Syyskuu ja lokakuu ke , to la - su Maunulan ulkoilumajan kahvila, sauna ja kokouspalvelut Metsäläntie 9, Helsinki, maunulan.maja@suomi24.fi, p

6 Talviuinti Rastilassa Talviuintikausi Rastilassa alkaa su Konttiuinti jatkuu syyskaudella, niin että Helsingin Ladun jäsenet pääsevät uimaan alkaen päivittäin klo Syyskauden konttiuinnin kausimaksu on 20 / henkilö. Lisäksi perimme avaimesta 20 panttimaksun, jonka saa takaisin kun avaimen palauttaa. Koska kevätkaudella talviuimareita oli arvioitua enemmän, niin pystymme hiukan tukemaan syyskauden kausimaksua ja tarjoamaan konttiuinnin aikaisempaa edullisempaan hintaan, vaikka kustannukset nousevatkin syyskaudella. Tämän hetkisen tiedon mukaan Rastilan rantasauna menee remonttiin syyskuussa ja remontti jatkuu vielä kevätkauden Em. aikana emme voi tarjota saunauintia. Konttiuimaan pääsee kuitenkin edulliseen hintaan, joten saunauimareidenkin kannattaa jatkaa talviuintiharrastusta Rastilassa myös ylimenokaudella. Kausimaksujen myyntiajat (maksu vain käteisellä, varaa tasaraha mukaan) Helsingin Ladun toimistolla ke klo Rastilassa pukuhuonekontilla su klo ja klo Rastilassa pukuhuonekontilla ti klo Mahdollisista myöhemmistä myyntiajoista tiedotamme sivustolla. Lisätiedot: Tarja Vartiainen p , tarja.vartiainen@helsinginlatu.fi. Vaakkoin eräkämppä ja sauna Vaakkoin eräkämpällä Helsingin Ladun jäsenet pääsevät saunomaan, uimaan, grillaamaan ja majoittumaan. Kämppä sijaitsee Nuuksiossa Vaakkoin ulkoilualueella Espoon ja Vihdin rajalla (Kuikunläänintie 45, Espoo). Vihdintien varrella oleva pysäköintipaikka (sorakuoppa) on paras paikka jättää auto. Vaakkoille pääsee busseilla 345 (Elielinaukio - Mustasillan pysäkki Rinnekodin tienhaarassa) ja 346 (Kamppi - Saarijärven pysäkki). Kesäpäivystykset jatkuvat Vaakkoilla syyskuussa Päivystykset Vaakkoin eräkämpällä jatkuvat asti seuraavasti: keskiviikkoisin klo ja viikonloppuisin lauantaiaamusta klo alkaen sunnuntai-iltaan klo asti. Päivystysaikoina et tarvitse kämpän avainta. Vaakkoin saunamaksu 3 / henkilö Helsingin Ladun jäsenet ja 6 / henkilö ei-jäsenet Vaakkoin yöpymismaksu sis. 1 saunomiskerta 6 / henkilö Helsingin Ladun jäsenet ja 11 / henkilö ei-jäsenet - Alle 15-vuotiaille aikuisen seurassa maksutta 6

7 Ohjeita kämpän käyttöön 1. Muista pitää aina jäsenkortti mukanasi. 2. Vaakkoin avaimen saat 20 panttia vastaan ja jäsenkorttia näyttämällä Maunulan ulkoilumajalta kahvion aukioloaikoina. Päivystysaikoina et tarvitse avainta. 3. Retkeilijöinä ja ulkoilijoina huolehdimme itse ympäristön kämpän, saunan ja siisteydestä sekä roskien pois viennistä. 4. Lämmitämme itse saunan ja kannamme sinne puut ja vedet päivystäjän ohjeistuksen mukaan. Siivoamme myös saunan jälkeemme. Majan isännät ja päivystäjät eivät ole palvelijoitamme, vaan ohjaavat ja opastavat meitä tekemään asiat oikein. Näin saamme kaikki nauttia luonnon läheisyydestä ja Vaakkoin ihanuudesta. 5. Ennen lähtöä muista kirjata käyntisi vieraskirjaan ja sauna- sekä yöpymismaksut ja jäsennumero saunavihkoon. (Maksu käteisellä) 6. Helsingin Ladun jäsen voi tuoda kämpälle maksimissaan neljä vierasta yhdellä kertaa. 7. Ruuhka-aikoina saunavuorot vuorotunnein miehet ja naiset. Vaakkoin syystalkoot la Tule Vaakkoin eräkämpän talkoisiin klo n Laitetaan yhteisvoimin Vaakkoi talvikuntoon. Siivotaan kämppä, sauna ja piha. Talkoolaisille tarjotaan keittolounas ja pullakahvit sekä saunomismahdollisuus talkoiden jälkeen. Lisätietoja Vaakkoin toiminnasta saa kämpän isänniltä: Auvo Ilomäki p tai Mac Bussman p Lapset ja perheet Oiva-oravan luontokoulu to to Luontokoulussa liikutaan luonnossa, tutkitaan luontoa omia aistihavaintoja käyttäen, leikitään ja tehdään erilaisia tehtäviä, joissa tutustutaan kasveihin ja eläimiin. Luontokoulu on tarkoitettu 5 7-vuotiaille ja se järjestetään kerran viikossa torstaisin klo Maunulan majalla (Metsäläntie 9) ja sen lähiympäristössä. Mukaan mahtuu 14 lasta ilmoittautumisjärjestyksessä. Hinta on 20 Helsingin Ladun jäseniltä ja 25 ei-jäseniltä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset sivustolla tai Tarja Vartiainen p Oiva-oravan syysiltamat to Syysiltamat järjestetään to klo Maunulan majan pihalla (Metsäläntie 9, Helsinki). Illan aikana pääsee tutustumaan Oiva-oravaan ja temppuilemaan koko perheen perhepolulla sekä leikkimään eläinleikkejä. Lisäksi nuotio on kuumana, joten voit ottaa mukaan omat nuotioeväät. Vapaa pääsy. 7

8 Päiväretket Retket sopivat kaikille, jotka haluavat tutustua pääkaupunkiseudun retkeilykohteisiin. Retkillä kierretään ohjaajan johdolla mukava lenkki pysähtyen sopivin väliajoin nauttimaan eväistä ja retkikohteesta. Retkelle tarvitset mukaan sään mukaisen vaatetuksen, retkieväät ja juomapullon. Retket ovat maksuttomia ja avoimia kaikille. Ilmoittaudu reppuretkille Lajit ja toimintamuodot Reppuretket -sivustolla olevalla lomakkeella tai retken ohjaajalle. Kulttuurikävely Katajanokalla to Tutustutaan kävellen Katajanokan ja lähiympäristön nähtävyyksiin. Kävellään noin 4 km. Pysähdytään useassa paikassa. Lähdetään klo Havis Amandan patsaalta, johon myös palataan noin klo Lisätiedot: Juhani Enckell: juhani.enckell@gmail.com, p Tuusulan rantatien retki la Koe kulttuuria, historiaa ja liikuntaa Tuusulan rantatien tuntumassa. Käydään Ainolassa, Halosenniemessä, Ilmatorjuntamuseossa ja Lottamuseossa. Lounas syödään Kerho-ravintolassa Hyrylässä. Retken hinta 45 maksetaan Helsingin Ladun tilille Nordea FI viimeistään Käytä maksaessasi viitenumeroa Hinta sisältää pääsymaksut, opastukset ja tilausbussikuljetuksen. Jokainen maksaa lounaansa itse. Lähtö klo 9.00 Mikonkadun tilausajopysäkiltä, paluu samaan paikkaan noin klo Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Juhani Enckell: juhani.enckell@gmail.com, p Reppuretki Nuuksiossa su Lähtö klo Oittaan pysäköintialueelta (Kunnarlantie 33 39, Espoo). Reitti: Oittaa Nuuksion ulkoilumaja (Brobacka) Sorlampi Oittaa. Matka noin 15 km. Ota uimavarusteet ja nuotioeväät reppuun. Polulla on kosteita paikkoja, joten laita kosteutta kestävät jalkineet jalkaan. Lisätiedot: Osmo Ruokolainen p Reppuretki Luukin seitsemän lampea la Kierretään Luukin 8,5 km peruspolku 7 lammen kautta: Hepolampi, Kierlampi, Haukilampi, Mustalampi, Väärälampi, Halkolampi ja Kaitalampi. Syödään välillä eväitä ja paistetaan makkaraa. Uimassakin voi käydä. Lähtö Luukin ulkoilumajan pääoven edestä klo Retki päättyy noin klo Luukkiin pääsee mm. seutubussilla 345 Elielin aukiolta. Lisätiedot: Matti Niemelä, matti.niemela2@gmail.com, p Reppuretki Munkkiniemessä su Lähtö klo raitiovaunu 4:n päätepysäkiltä Munkkiniemestä, josta kävellään Gallen Kallelan museolle, Tervaspäähän ja Villa Elvikiin kahville (oma kustanteinen). Matka on noin 12 km. Lisätiedot: Osmo Ruokolainen p

9 Sieniretki la Sieniretkellä tutustutaan oppaan johdolla metsäsieniin. Matkan varrelle sattuvat sienet poimitaan talteen. Ota kori, sieniveitsi ja eväät mukaan. Retkellä mennään rauhallista vauhtia, joten myös lapsiperheet ovat tervetulleita. Lähtö Vaakkoin eräkämpältä klo (Kuikunläänintie 45, Espoo) ja paluu eräkämpälle noin klo Ilmoittaudu mukaan sivustolla tai Tarja Vartiainen p (Katso myös sieni-ilta s.11.) Tahkon Taival pyöräretki la Leppoisalle noin 30 km pyöräretkelle lähdetään klo Maunulan majalta (Metsäläntie 9, Helsinki). Tarkemmat tiedot tulevat lähempänä tapahtumaa sivustolle. Lisätiedot: Osmo Ruokolainen p toiminta 60 + toiminnassa yhdistyvät liikunta, ulkoilu ja kulttuuri. 60+ tapahtumat ovat kaikille avoimia, mutta ohjelma on suunniteltu 60+ ikäisten toiveiden mukaan. 60+ Grillibileet Talin siirtolapuutarhassa ke Kokoonnutaan Talin siirtolapuutarhan portilla klo Taliin pääsee mm. busseilla 14 ja 550. Pitäjänmäen asema ja A-junakaan eivät ole kaukana. Tehdään aluksi tunnin mittainen kävelykierros Pajamäen kaupunginosassa. Sen jälkeen grillaillaan omista grillitarpeista. Lisätiedot: Juhani Enckell: juhani.enckell@gmail.com, p Korkeasaareen rospuuttoaikana ke Oletko käynyt Korkeasaaressa lokakuussa? Eläimet ovat silloin paljon virkeämpiä kuin kesäkuumalla. Tavataan Kulosaaren metroasemalla klo Kävellään sieltä tai ajetaan bussilla 16 Korkeasaaren sillan päähän. Pääsymaksu 10. Lisätiedot: Taisto Ollila, taisto.ollila@kotinet.com, p

10 Tapahtumakalenteri Toistuvat tapahtumat keppijumppa, lentopallo ja lauluillat löytyvät sivulta viisi. Elokuu to 8.8. Kulttuurikävely Katajanokalla (s.8) la Russarön retki (lehti nro 2/2013) ke Grillibileet Talin siirtolapuutarhassa (s.9) la Tuusulan rantatien retki (s.8) la Painohallintaryhmä alkaa (s.11) su Reppuretki Nuuksiossa (s.8) ke Töölönlahden kuutamouinti (s.12) la Runebergin pyöräretki (lehti 2/2013)) su Kunto & terveys teemapäivä (s.11) su Jäsenretki Kaunissaareen (s.12) to Oiva-oravan luontokoulu alkaa (s.7) to Sieni-ilta (s.11) la Luukin seitsemän lampea -retki (s.8) Syyskuu su 1.9. Talviuintikausi alkaa (s.6) su 1.9. Pakila-Paloheinä-Torpparinmäki kylätapahtuma (s.12) ti 3.9. Lentopallo Pohjois-Haagan alakoululla alkaa (s.5) ke 4.9. Keppijumppa Olympiastadionilla alkaa (s.5) ke 4.9. Lenkkisaunavuorot Maunulan majalla alkavat (s.5) la 7.9. Sieniretki (s.9) la 7. su 8.9. Viikonloppuretki Repoveden kansallispuistoon (lehti 2/2013) ke Tule ja tutustu -ilta (s.20) la 14. la Ruskaviikko Akumajalla (lehti 2/2013) su Elämyspassiretki Nuuksioon ja Haltiaan (s.12) su Reppuretki Munkkiniemessä (s.8) to Oiva-oravan syysiltamat (s.7) la Vaakkoin syystalkoot (s.7) Lokakuu la Uudenmaan latualueen syyskokous (s.13) su Elämyspassiretki Lemmenlaaksoon (s.13) la 12. su Retki Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistoon (s.12) la Tahkon Taival pyöräretki (s.9) ke Korkeasaareen rospuuttoaikana (s.9) su Kunto- ja terveys teemapäivä (s.11) Marraskuu to Helsingin Latu lehti nro 4/2013 ilmestyy ke Helsingin Ladun syyskokous (s.20) to Matin laulelmailta (s.5) Joulukuu su Tontturetki Vaakkoilla (lehti 4/2013) ke Retki Kansallismuseoon (lehti 4/2013) to Joululauluilta (s.5) 10

11 Teemapäivät Kunto & terveys -tietoisku: Ympäristön merkitys ja mahdollisuudet terveysliikunnan edistämisessä su Ympäristöllä on suuri merkitys ihmisten arkiaktiivisuuteen ja terveyskunnon ylläpitämiseen. Millaisia liikuntaympäristöjä pääkaupunkiseudulta löytyy, ja miten niitä voisi hyödyntää? Miten kiireiseen arkeen saa lisättyä liikuntahetkiä, jotka edistävät terveyttä ja hyvää oloa? Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan aiheesta Maunulan majalle (Metsäläntie 9) su klo Tietoiskuun sisältyy luento- ja keskusteluosuus sekä lyhyt jumppatuokio. Jumppa pidetään sään salliessa ulkona. Vapaa pääsy. Sieni-ilta to Sieni-illassa tutustutaan metsäsieniin. Ilta on Maunulan majalla (Metsäläntie 9) to klo Vapaa pääsy. Lisätiedot: Tarja Vartiainen: tai p (Katso myös sieniretki s.9) Kunto & terveys -tietoisku: Liikkuvuus ja lihashuolto su Ihmisen toimintakyky heikkenee, ellei lihaksia ja kudoksia huolleta ja pidetä liikkuvina. Aktiivisella ja toimeliaalla henkilöllä liikkuvuus säilyy paremmin, aineenvaihdunta toimii ja tuki- ja liikuntaelinvaivoja on vähemmän. Miten liikkuvuutta, notkeutta ja kudosten kimmoisuutta voi ylläpitää muun kuntoharjoittelun ohessa? Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan aiheesta Maunulan majalle (Metsäläntie 9) su klo Tietoiskuun sisältyy luento- ja keskusteluosuus sekä lyhyt jumppatuokio. Jumppa pidetään sään salliessa ulkona. Vapaa pääsy. Muut tapahtumat Painonhallintaryhmä la la Ryhmä tukee painonhallinnassa, antaa virikkeitä arkiruokailuun ja kiusauksista selviämiseen. Ohjelma koostuu ravintotietoudesta, tietojen soveltamisesta käytäntöön, liikunnasta ja sen merkityksestä painonhallinnassa. Kurssiin sisältyy kehonkoostumus-mittaukset. Ryhmät on tarkoitettu vuotiaille ylipainoisille henkilöille (BMI 30 35). Ryhmä kokoontuu kevään aikana 8 kertaa lauantaisin klo 9.30 n Maunulan majalla (Metsäläntie 9) ja/tai majan lähiympäristössä. Lisäksi myöhemmin talvella on vielä yksi seuranta kerta. Ryhmään otetaan 12 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmän hinta on 79 sis. ohjauksen, jaettavat materiaalit, mittaukset, maistiaisia ja tapaturmavakuutuksen alle 75-vuotiaille. Ryhmä toteutetaan KKI-ohjelman tuella. Lisätiedot ja ilmoittautumiset sivustolla tai Tarja Vartiainen p

12 Jäsenretki Kaunissaareen su Helsingin Ladun jäsenten retki Sipoon saaristossa sijaitsevaan Kaunissaareen. Kaunissaareen lähdetään Vuosaaresta Kalkkihiekantorilta Cardinal Marinen reittiveneellä su klo Kaunissaareen saavutaan noin klo Kaunissaaresta on varattu 30 hengen tilaussauna klo Ota omat uinti- ja kylpemistarvikkeet mukaan. Kaunissaaressa on myös 2 km luontopolku. Kaunissaaresta lähtee reittivene takaisin Vuosaareen klo Vene on Vuosaaressa noin klo Helsingin Latu maksaa tilaussaunan. Reittivenemaksun jokainen maksaa itse. Meno-paluu matkan hinta on 18. Veneellä maksu suoritukset vain käteisellä. Ilmoittaudu mukaan sivustolla. Pakila-Paloheinä-Torpparimäki kylätapahtuma su ja Retki Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistoon Lisätiedot kylätapahtumasta ja kansallispuisto retkestä tulevat sivustolle lähempänä tapahtumia. Pelaatko Veikkauksen pelejä? Helsingin Latu on lähtenyt mukaan Valon ja Veikkauksen verkkokumppanuuteen. Se on yhteistyömuoto, jossa Veikkauksen pelejä voi pelata verkkosivumme kautta. Kun pelaat jatkossa Veikkauksen pelisi -sivulla olevan Veikkaus-bannerin kautta, niin tuet yhdistyksemme luonto-, kunto- ja terveysliikuntatoimintaa. Jokainen bannerin kautta pelattu pelisi lisää seuramme palkkiota yhteistyöstä. Uudenmaan latualueen tapahtumat Elämyspassitapahtumat Elämyspassitapahtumissa pääset tutustumaan muiden latuyhdistysten tapahtumiin ja retkikohteisiin. Lisäksi voit kerätä leimoja elämyspassiisi, joita saat tapahtumista. Passin täyttäneet osallistuvat Retkiaitan lahjakorttien arvontaan! Elämyspassiretki Nuuksioon ja Haltiaan su Elämyspassi patikkaretki Nuuksiossa su klo Kokoontuminen Suomen luontokeskus Haltian pysäköintialueen infopisteen edessä (Nuuksiontie 84, Espoo, Ennen retkeä on mahdollisuus tutustua opastetulle kierrokselle Luontokeskus Haltiaan maksutta. Opastelulle tutustumiskierrokselle osallistujilla on kokoontuminen infopisteessä klo Varsinainen patikkaretki on Solvallan maastossa klo alkaen infopisteestä. Retken pituus noin 5 km ja matkan varrella on tarjolla kahvia ja mahdollisuus paistaa makkaraa. Lisätiedot:: Pekka Kinnunen p , juhapekka.kinnunen@kolumbus.fi. Järjestää Espoo Latu 12

13 Elämyspassiretki Lemmenlaaksoon su Elämyspassi patikointi on Lemmenlaaksossa Järvenpäässä su Lähdemme Järvenpään rautatieaseman pohjoiselta pysäköintialueelta (lähellä kirjastoa) klo Patikoimme Lemmenlaakson laavulle, jossa tarjoamme nokipannukahvit. Siellä on myös makkaranpaistomahdollisuus. Ota omat makkarat mukaan. Matkaa kertyy noin 15 km ja reitti kulkee maastopoluilla ja osin myös kevyen liikenteen väylillä. Lisätiedot: Matti Salo p , Järjestää Järvenpään Latu. Uudenmaan Latualueen syyskokous la Uudenmaan latualueen syyskokous on la klo Vaakkoin eräkämpällä (Kuikunläänintie 45, Espoo). Järjestää Helsingin Latu. Tarinoita polkujen varrelta Utö Tarinoiden saari Kuunsirppi valaisi taivasta, kun yhteysalus Eivor klo 23 jälkeen lähestyi Utön saarta perjantai-iltana Takanamme oli viiden tunnin laivamatka Nauvon Pärnäisistä, jonne 38 latulaista oli tullut tilausbussilla Juhanin ja Karin toimiessa retken vetäjinä. Tarinointi alkoi jo bussissa, kun Juhani, käytyään saarella jo monta kertaa talvella ja kesällä, tiesi kertoa meille jos jotakin. Pärnäisistä lähtiessä salamoi ja tummat pilvet lupailivat sadetta, mutta mitä edemmäs ulkosaaristoon pääsimme, sitä kauemmas ne jäivät. Olimme laivamatkan aikana pysähtyneet monen saaren laiturissa, kun viimein Utön valot alkoivat näkyä, kuin kaupungin valot ikään, keskellä merta. Ja tarkkaan ottaen kaupungissa oltiinkin, nimittäin Paraisten kaupungin eteläisimmässä kaupunginosassa. Uni maittoi matkustuspäivän jälkeen ja nautittuamme hotellin runsaan aamupalan kävelimme majakalle, jossa oppaana toimiva Hanna kertoi saaren nykyisyydestä ja menneisyydestä tarinoita, jotka viimeistään tempasivat tämän saaren lumoon. Ollaan siis ulkosaaristossa, kaukana muusta asutuksesta ja saarta ympäröivä meri on tuonut haaksirikkoja, sotalaivastoja, kalaa, polttopuita, hukkumisia, myrskyä ja tyyntä. Ennen moottorilla käyviä laivoja elettiin todella etäällä muusta maailmasta ja se on muovannut asukkaita ja heidän elämäänsä ja vaikuttaa edelleen. Apua tarvitsevia autetaan ja merelle lähdetään apuun edelleen vaikka oman hengen uhalla kertoi meille hotellin opas, joka on saarella syntynyt ja tullut nyt vuosien jälkeen paluumuuttajana takaisin. Ilmeisesti ei lainkaan ainoa tapaus. Saarella lienee tällä hetkellä 38 asukasta, mutta kesäisin asukasluku lisääntyy moninkertaisesti, kun talvella mantereella asuvat, Utössä kasvaneet ihmiset tulevat kesäksi saarelleen. Saaren väkiluku on vaihdellut paljon vuosien ja vuosisatojen kuluessa. Utö on pieni ja karu. Puita näkyy lähinnä ihmisten puutarhoissa. Joka puolella on kiviä, pieniä kiviä ja suuria kiviä, itse asiassa kolmas Salpausselkä alkaa täältä. Maata pitkin kasvavaa katajaa näkyy paljon, riesaksi asti. Korkeuserot eivät ole suuria ja niinpä Utössä voi vaivatta katsella mereltä merelle. Majakka ja luotsiasema hallitsevat näkymiä ja nykyinen majakka täyttää ensi vuonna 200 vuotta. Talot ovat pieniä ja ne on rakennettu lähelle toisiaan myrskysuojan saamiseksi. Rannat ovat kallioisia. Pihoilla kukki narsisseja ja talot ja niiden pienet pihat näyttivät hyvin hoidetuilta. Leirintäaluetta ei ole, mutta Österängen-niitylle voi pystyttää teltan ja toivomuksena on, että siitä maksetaan 10 euroa kaupan postilaatikkoon ja saatu raha käytetään saaren hyväksi. 13

14 Utön majakka ja luotsiasema. Turismin kanssa on vähän niin ja näin, turisteista hyötyvät jotkut, kuten hotelli, majoituspalveluja tarjoavat, oppaat, kauppa, kahvila, käsitöiden tekijät, mutta muut saarelaiset eivät ole kovin ihastuneita siihen, että turisteja on kesällä niin paljon ja heidän kotiensa ikkunoista kurkistellaan sisään. Myös saaren luonto on helposti haavoittuva ja ihmisiä kehotetaan pysymään vain ja ainoastaan merkityillä poluilla. Keväällä haahkan voi nähdä pesimässä maassa heinikossa ja niitä on vaikea havaita ennen kuin on jo pesällä. Rupikonnat ja sammakot myös kuuluvat saaren luontoon ja ihmisten toivotaan jättävän ne rauhaan. Makeasta vedestä on aina ollut pulaa. Nyt täällä tehdään makeaa vettä merivedestä käänteisellä osmoosilla. Talvella vettä riittää, mutta kesällä, kun saarella voi olla 500 ihmistä, vesi saattaa loppua, vaikka tehdas käy täysillä. Saarella ei kasva puita, joten polttopuut ovat arvokasta tavaraa. Kaikki rakennusmateriaali on täytynyt tuoda mantereelta. Meri tuo puita rantaan ja se, joka ensimmäisenä panee rannalle huuhtoutuneen puutavaran päälle kiven merkiksi, on sen uusi omistaja. Turistin on hyvä tietää, että puiden päällä oleviin kiviin ei siis saa mennä koskemaan. Hotellin rantasauna ei näin ollen ole puulämmitteinen vaikka siinä makoisat löylyt saikin ja mereen pääsi uimaan laiturilta hyviä portaita pitkin. Sinne solahti lukematon määrä latulaisia talviturkkeja. Iltanuotiosta ei edes keskusteltu. Palataan sinne majakalle ja Hannan tarinoihin. Selkeäksi kävi, että meri ja haaksirikot ovat näiden ihmisten elämään vaikuttaneet todella syvästi. Amerikkalainen Park Victory haaksirikkoutui 1947 jouluaattoyönä ja kun Hanna siitä kertoi majakan ylimmässä kerroksessa olevassa tunnelmallisessa kirkossa, oli läsnä niin voimakas tunne, että se saa vieläkin kyyneleet silmiin tätä kotona kirjoittaessani. Laivalla oli 48 hengen miehistö, joista 38 selvisi, 10 hukkui. Saaren kaikki miehet lähtivät myrskyssä ja pakkasessa vesille aluksillaan ja noukkivat puuruuhella karilla olevia miehiä veneisiinsä. Hannan vanhemmat, kuten muutkin saarelaiset, hakivat mereltä pelastettuja, öljyisiä miehiä laiturilta ja raahasivat heidät paksussa lumessa koteihinsa. 14

15 Miehet olivat paljain jaloin, kylmettyneitä, huonossa kunnossa. Oli ollut täysin tyyni kaunis jouluyö, myöhemmin alkoi lumimyrsky ja laiva osui miinaan, joka räjähti ja alus upposi. Miehille annettiin sitä hoivaa, mitä saatavilla oli, eli lämpöä, heidät pestiin, annettiin kuivat vaatteet ja he saivat ruokaa ja tarvitsemaansa lepoa. Monet heistä selvisivät ja he olivat hyvin kiitollisia saamastaan avusta ja niinpä yhteydenpito on jatkunut näihin päiviin asti, nyt jo jälkeläiset keskenään. Siihen aikaan ei kovin paljoa matkusteltu ja Hannan isoäiti näki silloin elämänsä ensimmäisen mustaihoisen ihmisen, ihmetteli, kun väri ei lähde, vaikka kuinka hän ihoa hinkkasi. Myös vuonna 1929 tapahtunut Drakenin uppoaminen on ollut vaikea kokemus utöläisille. Laiva upposi rannan lähettyvillä myrskyssä ja miehistöstä suurin osa pelastautui läheiselle luodolle. Saaren asukkailla ja haaksirikkoisilla oli huutoyhteys ja näköyhteys toisiinsa, mutta koska saatavilla ei ollut sopivaa kalustoa, heitä ei voitu auttaa, koska myrsky yhä jatkui ja niin osa luodolle pelastautuneista huuhtoutui mereen tai kuoli kylmään apua odotellessaan. Kaksi miestä lähti uimaan, toinen heistä saatiin pelastettua, toinen hukkui. Tämä onnettomuus vaikutti suuresti nykyisen meripelastustoiminnan aloittamiseen. Tapahtuman muistoksi sillä paikalla on Tähti ja risti- muistomerkki. Laivan hukkuneen kokkipojan henkivakuutus oli kunnossa ja pojan siskot myöhemmin lahjoittivat saaren kirkkoon kristallikruunun. Haaksirikkojen merkkejä on paljon pitkin saarta. Estonian pelastustehtävissä Utöllä oli tärkeä rooli ja sinne tuotiin pelastuslautoilta poimittuja ihmisiä. Utö on majakka- ja luotsisaari ja siellä on ollut armeijan varuskunta vuoteen 2005 asti. Luotsitoiminta on tuonut saarelle ihmisiä ja heidän perheitänsä, samoin majakka on työllistänyt ja armeijan toiminta varusmiehineen on tuonut monille toimeentulon ja mahdollisuuden asua täällä. Saarella on vielä neljä toiminnassa olevaa tykkiä. Utötä ympäröivät runsaat kalavedet, mutta ammattikalastajia täällä ei ole, eikä heitä ole saarella ollut ennenkään, muista saarista poiketen täällä on ollut virkamiehiä ja kalastus on ollut vain osa toimeentuloa. Täällä kävi kalastajia muilta saarilta kalastamassa ja heillä oli kalamajoja. Se suojaisa salmi, jossa he pitivät aluksiaan, kasvaa nykyään lepikkoa, koska maa kohoaa täällä 1 cm vuodessa. Näiden työllistäjien ansiosta Utössä on ollut pysyvää asutusta pitkään ja koulu vuodesta Koulu toimii edelleen, vaikka oppilasmäärä on suuresti vaihdellut. Vuonna 2001 saarelle vedettiin valokaapeliyhteys Ruotsista ja näin Utön koulu oli ensimmäinen koulu Suomessa, johon nopea verkkoyhteys on saatu. Verkko on käytössä vain saarelaisille, kesällä lukuisat veneilijät ja turistit tukkisivat yhteyden muutoin. Lounaan jälkeen suuntasimme Hannan kahvilaan, jossa aamulla leivotut pullat maistuivat pihalla istuessa ja samalla oli mukavaa tutustua muihin latulaisiin. Iltaohjelmassa hotellin opas Martin Öhman esitteli saaren historiaa 1600-luvulta lähtien, kertoi luotsaustoiminnasta, meripelastustoiminnasta, armeijan toiminnasta, molemmista maailmansodista, metsästyksestä, kalastuksesta, lehmistä ja vuohista, saarella on jopa ollut rautatie, voimakkaasta uskonnollisuudesta, vireästä yhdistystoiminnasta, tullareista ja trokareista. Häneltä on valmistumassa Utöstä uusi kirja, joka perustuu haastatteluihin. Tämän jälkeen vielä saatiin nähdä ja kuulla Juhanin kokoama esitys Suomen majakoista. Sunnuntai-aamuna oli aikaa kävellä pitkin saarta ja tehdä ostoksiakin. Geokätköjä siellä on, niitä oli etsitty ja ehkä löydettykin. Lintubongareilta kyseltiin tietoa linnuista ja muistakin luontoa koskevista havainnoista. Merimatkalla sai taas katsella laivan kannelta saaristomeren kaunista luontoa ja asuttujen saarten laitureilla ihmisiä tuli ja meni, täällä nämä ihmiset asuvat pienissä punamultamökeissään meren keskellä talvisin varmaan hiljaista, eristyksissä olevaa elämää, mutta kesän tullen veneilijät ja muut kulkijat kansoittavat tämän niin ainutlaatuisen osan Suomea. Kiitos vetäjille ja kaikille osallistujille antoisasta retkestä. Ehkä ei olisi tullut käytyä Utössä muutoin. -Teksti: Retkeläinen, kuva: Juhani Enckell 15

16 Latulaiset Viron Naissaarella Nelisenkymmentä viisaaseen ikään ennättänyttä Helsingin Ladun jäsentä teki retken Naissaarelle Saari sijaitsee noin kymmenen kilometriä Tallinnasta vesibussiyhteyden päässä. Saari ei ole suuri. Pituutta sillä on yhdeksän kilometriä ja leveyttä enimmillään nelisen kilometriä. Litteän saaren korkein kohta kohoaa kartan mukaan vain 30 metriin. Saarella on niin kivikkoisia kuin upeita hiekkarantojakin. Saaren sisäosassa on kaunista mäntymetsää, joka saa mustikanpoimijan sormet syyhyämään. Naissaarella on vain yksi paikka, jossa saa telttailla ja vuorokautinen vierailijamäärä saa olla korkeintaan 500. Menneinä vuosisatoina ruotsinkieli oli vahvassa asemassa, mikä näkyy vieläkin Naissaaren kaksikielisissä paikannimissä. Saaren strateginen sijainti Tallinnan lahden länsilaidalle muodostui sen kohtaloksi. Keisarillinen Venäjä alkoi rakentaa vuonna 1912 massiivista Pietari Suuren merilinnoitusta Suomenlahden poikki Pietarin suojaksi ja Naissaari alkoi muuttua sotilassaareksi. Viron itsenäistyttyä rannikkopuolustusta muokattiin turvaamaan maata itäiseltä uhkalta. Neuvostoliiton miehitettyä Viron vuonna 1940 saari muuttui suljetuksi sotilasalueeksi, jonka asujaimisto joutui muuttamaan pois. Se ei ollut ensimmäinen kerta kun asukkaat joutuivat jättämään saarensa. Muutaman vuoden saksalaismiehityksen jälkeen Neuvostoliitto palasi saarelle. Siitä tuli merimiinojen kokoamispaikka, joka jopa poistettiin merikorteista. Uusi isäntä pystytti saarelle kymmeniä rakennuksia varuskunnan ja sen työntekijöiden tarpeisiin. Neuvostoliitto poistui saarelta vasta vuonna Vetäytyminen oli sikäli poikkeuksellinen, että venäläiset eivät vieneet mennessään juuri mitään eivätkä tuhonneet ympäristöä, vaan jättivät kolme vuotta aikaisemmin uudelleen itsenäistyneelle Virolle melkoisen siivousurakan. Siviiliasutus kävi jälleen mahdolliseksi, mutta hankalien talvisten kulkuyhteyksien vuoksi vain pari ihmistä asuu siellä ympäri vuoden. Naissaaresta tehtiin luonnonsuojelualue vuonna Joukkomme rantautui kirkkaassa auringonpaisteessa saaren satamaan, missä meitä odotti 1970-luvulta peräisin oleva Steyr-merkkinen maastokuorma-auto. Kun puolet ryhmästämme oli täyttänyt sen lavan, auto kieltäytyi käynnistymästä. Alas autosta ja rannalla ollut nuoriso työntämään auto käyntiin. Uudelleen lavalle ja majapaikkaan. Jonkun hetken kuluttua uuden akun saanut vanhus palasi hakemaat loput matkalaiset. Toinen maastokuorma-auto oli vuoden 1990-mallinen Sisu. Saaren tiet, tai oikeammin ajourat ovat niin surkeita, ettei tavallisella henkilöautolla ole niille asiaa. Saareen ei saa rakentaa hotellia. Vain kotimajoitus on sallittua. Isäntämme, neuvokas suomalainen mies oli ostanut 1950-luvulla rakennetun stalinistista tyyli-ihannetta noudattavan riittävän suuren kasarmin, jonka toisessa päässä hän asui perheineen. Toiseen oli rakennettu majoitustiloja isommillekin kävijäryhmille. Külalistemaja osoittautui oivalliseksi tukikohdaksi joukollemme. Yö saapuu vääjäämättömästi ja äkillisesti, sillä saarella ei ole sähköä. Kun aggregaatin säksätys taukoaa, valot sammuvat välittömästi ja mahdollinen toiminta jatkuu hämärässä. Sähköttömyydestä johtuen jotkut mukavuudet puuttuvat. Vettä ei tule ilman sähköä, mutta kyllä latulainen osaa hoitaa asiansa myös pihan perällä kuivakäymälässä oman taskulamppunsa valossa. Liikuimme saarella pääasiallisesti kahdella maastokuorma-autolla. Kyyti ei ollut vauhdikasta, mutta sitäkin töyssyisempää. Välillä saimme väistellä tien ylitse tavoittelevia oksia ja keskittyä pysymään penkillä, mutta kaikilla oli hauskaa. Suomessa moinen kyyti ei ole sallittua. Väittivät, että kyyti tarjosi hyvää lantionseudun ja alaselän voimistelua. Ainakin se lisäsi ryhmän sisäistä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja todennäköisesti jäi myös päällimmäiseksi muistoksi matkastamme. Isäntämme Kalle on varma kuljettaja ja hyvä opas, joka tuntee saarensa läpikotaisin. 16

17 Alas autosta, joka kieltäytyi käynnistymästä. Saaren huomattavin nähtävyys on sotilaallisen toiminnan sinne vuosikymmenten saatossa jättämät jäljet. Saari oli paikka, jossa mitään ei ollut valmiina suuria rakennustöitä varten. Ensin piti rakentaa satama ja sieltä lähtevät kapearaiteiset rautatiet, jotta rakennustarpeet ja pattereiden raskaat aseet sekä varustukset saatiin perille. Rautateitä rakennettiin noin 27 tai toisten tietojen mukaan 37 km, ja niitä uusittiin vielä neuvostokaudella. Rataverkon pituus ei ole kovin tärkeä asia, sillä kiskoja siirrettiin paikasta toiseen aina tarpeen mukaan. Rautatiestä vain osa on enää käyttökelpoista. Nyt patterit ovat tuhotut ja lukuiset sotilasrakennukset sortuneet tai sortumassa osittain virolaisten oman järjettömän vandalismin seurauksena. Saaren Kulttuurikeskuksen kohdalla on muutamia tutun näköisiä puutaloja. Ne ovat Suomesta sotakorvauksena toimitettuja Enson viipaletaloja, jotka ovat hyvin säilyttäneet ryhtinsä. Jälki on monin paikoin surullista katsottavaa, mutta kertoo saaren tarinaa. Toisaalta jotain on kunnostettukin. Tontit on palautettu oikeille omistajille ja maata voi ostaa ja myydä, mutta uusia rakennuslupia ei myönnetä. Vain jos tontilla on jäljellä kivijalka, sen päälle saa rakentaa uuden talon. Niinpä Naissaarelle on noussut joukko komeita kesähuviloita. Sää suosi matkaamme. Aurinko paistoi ja tuuli oli leppeä. Vasta Tallinnan satamassa satoi muutaman minuutin ajan ennen laivamme lähtöä. Hyvä reissu: olimme kaikki tyytyväisiä. Teksti ja kuvat: Kari Selén 17

18 Latulaiset geokätköilivät Ulko-Tammiossa Helsingin Latulaiset tekivät retken Ulko-Tammioon, Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon Paluumatkalla retkeläiset poikkesivat Tammion saareen, missä porukka innostui etsimään kylään piilotettuja geokätköjä. kuva: Virva Niissalo 18

19 Jäsenmaksut ja jäsenedut 2013 Henkilöjäsenyys 26,00 Rinnakkaisjäsenyys 19,00 (Henkilö jäsenenä toisessa latuyhdistyksessä) Perhejäsenyys 35,00 (Samassa taloudessa asuvat) Nuorisojäsenyys 16,00 (Alle 19-vuotiaan jäsenyys yhdistyksessä) Yhteisöhenkilöjäsenyys 26,00 (Yrityksen työntekijöille) Kannatusjäsenyys 120,00 Jäsenyyteen kuuluu jäsenkortti, Latu ja Polku -lehti 5 x vuodessa, Helsingin Latu -lehti 4 x vuodessa ja muut Helsingin Ladun ja Suomen Ladun jäsenedut. Alennukset myymälöistä ja lehdistä - 10 % alennus normaalihintaisista tuotteista Partioaitan myymälöistä % alennus Retkiaitan normaalihintaisista tuotteista - 10 % alennus TREKKI myymälöistä ja verkkokaupan tuotteista - 10% alennus Welhonpesän normaalihintaisista tuotteista - 20 % alennus Fenno Optiikan normaalihintaisista silmälaseista - 20 % alennus Kaipaus verkkokaupasta % alennus Karttakeskuksen verkkokaupasta - 20 % alennus Detrian verkkokaupasta. Alennus koodilla DE % alennuksen sateliittipuhelinten vuokraan ja 15% alennuksen Spot sateliittiviestinten vuokraan, % alennuksen normaalihintaisista kirjoista: Alennukset matkoista ja majoituksesta - 10 % alennus majoituksesta Kilpisjärvenretkeilykeskuksessa - Svenska Turistföreningen ja Den Norske Turistförening yöpymiset tuvissa jäsenhintaan - Suomen Retkeilymajajärjestö 10 % alennus hlö/vrk SMR:n hostelleissa ja hostellikortti 12 (norm. 17 ) - 30 alennuksen OLYMPIA Kaukomatkatoimiston esitematkoista - 5 % alennus hotelli Jeriksen majoituksesta ja 2 alennus/hlö/kerta rantasaunan käytöstä, - Autoliiton logolla varustettu, vuoden voimassa oleva kansainvälinen leirintäkortti hintaan 10 euroa. Lisää jäsenetuja löydät osoitteesta Liity Helsingin Ladun jäseneksi Liity jäseneksi sivulla olevalla lomakkeella tai soittamalla Tarja Vartiainen p Osoitteenmuutokset ja jäsenyyksien muutokset jasensihteeri@suomenlatu.fi tai p HELSINGIN LATU LEHTI Julkaisija: Helsingin Latu ry Päätoimittaja: Jaakko Erkkola Toimitussihteeri: Tarja Vartiainen Kannen kuva: Tarja Vartiainen Painos: n kpl 19 Ilmoitushinnat (alv 0%) takakansi 677 1/1 sivu 599 ½ sivu 329 ¼ sivu 199 Seuraava lehti ilmestyy

20 Tule vapaaehtoiseksi! Etsimme Helsingin Ladun aktiiviseen porukkaan lisää vapaaehtoistoimijoita mm. lasten- ja aikuistenryhmienohjaajia, tapahtumien järjestelijöitä, kioskimyyjiä, kahvinkeittäjiä, majojen huoltajia, lehtijuttujen kirjoittajia jne. Vapaaehtoistehtävien kirjo on yhtä monipuolinen kuin yhdistyksemmekin - jokaiselle löytyy varmasti sopiva tehtävä. Tehtävien kesto vaihtelee muutamista minuuteista useisiin päiviin. Joitakin tehtäviä voi tehdä myös kotoa käsin. Vapaaehtoiseksi voi tulla yksin tai yhdessä ystävien tai perheen kanssa. Helsingin Ladun aktiivitoimijat saavat koulutuksen tehtäviin, latulaisten tuen ja uusia ystäviä, kokemusta erilaisista tehtävistä, virkistyspäiviä ja kahvitarjoilut tehtävissä ollessaan sekä hyvän mielen ja uusia kokemuksia. Tule ja tutustu ilta ke Helsingin Ladun aktiivitoimijat esittelevät Helsingin Ladun toimintaa Maunulan majalla (Metsäläntie 9) ke klo Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan erilaisista vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista kahvittelun merkeissä. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: -sivustolla tai Tarja Vartiainen: tarja.vartiainen@helsinginlatu.fi, p KUTSU: Helsingin Ladun syyskokous Helsingin Ladun syyskokous on ke klo Maunulan majalla (Metsäläntie 9). Kokouksessa käsitellään sääntöjen 7 asiat: 1. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat; 2. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus; 3. käsitellään johtokunnan esitys toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi alkavalle toimintakaudelle; 4. päätetään johtokunnan jäsenille ja tilintarkastajille mahdollisesti maksettavista palkkioista; 5. määrätään jäsenmaksun sekä kannatusmaksun suuruus seuraavalle toimintakaudelle; 6. valitaan joka toinen vuosi kaksivuotiskaudeksi yhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja; 7. valitaan johtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle; 8. valitaan kaksi varsinaista tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varamiehet; 9. nimetään tarpeelliseksi katsottavat jaokset; 10. päätetään, miten yhdistyksen tiedonannot julkaistaan; 11. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat; 12. käsitellään 9 :n mukaiset jäsenaloitteet. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Ota jäsenkorttisi mukaan ja tule vaikuttamaan latuyhdistyksesi toimintaan. Tervetuloa! 20 - Johtokunta