0 outokumpu mining. TUTKIMUSRAPORTTI 062/ ja ll/mk/ JAKELU OKME 2 kpl Hyv :

Transkriptio

1 - RNNM'iya%tti Kokkola/tk 0 outokumpu mining TUTKIMUSRAPORTTI 062/ ja ll/mk/ JAKELU OKME 2 kpl Hyv : MOREENITUTKIMUS TAMMELA: LIESJÄRVI - Puolikkaansuo KARTTALEHTI JA. 11 sijainti: 1: Avai nsanat Malmitiedot: Au Geologia: Moreen i Muut: Geokemia

2 () outokumpu rnining RNNMINES Martti Kokkola/tk TUTKIMUSRAPORTTI 062/ ja ll/mk/ MOREENITUTKIMUS TAMMELA: LIESJARVI - PUOLIKKANSUO KARTTALEHTI JA 11 Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Työn suoritus Tutkimusalue on laajuudeltaan vajaa 2 km2 ja se sijaitsee Saloistenjarven itäpuolella etelakaakkoon Liesjarven tutkimusten ns. ydinalueesta. Tarkempi sijainti ilmenee raportin etulehtena olevalta 1: kartalta seka liitekartoilta. Gtk:n geokemianosaston vuonna -89 tekemän raportoidun moreenitutkimuksen perusteella Saloistenjärven itapuoliselle alueelle muodostui selvä Au-anomalia, joka intensiteetiltaan osoittautui voimaakkammaksi kuin ns. Liesjarven ydinalueen ympäristö. Koska alue lisaksi sijaitsee voimakkaan WS-WE-NE-suuntaisen, harmaasavykuvillakin selvästi havaittavan lineamentin ympäristössä, jota lisäksi leikkaa pohjoisesta etelakaakkoon halkova heikompi lineamentti, jonka itäpuolella on vulkaanisia, länsipuolella taas granodioriittisia kiviä. Alue saattaisi Au:n suhteen olla potentiaalinen. Näiden seikkojen perusteella alueelle suunniteltiin moreenitutkimus 50 x 50 verkkoon. Naytteenotto tehtiin ja välisenä aikana Suomen Malmi Oy:n naytteenottajien voimin. Työ tehtiin tuntityöna, kahdella kahden miehen naytteenottoryhmallä. Toisella oli käytössään ensinnä maaptomuurahainen (rautahepo ja gobrakalusto) toinen ryhmä taas käytti aluksi Geomachinen valmistamaa yhdellä telalla varustettua kottikarrymaistä näytteenottoyksikköä, jossa sekä porausteho, hydraulitunkki ja yksikön liikuttelu tapahtuivat saman 8 hv Honda-moottorin ja hydraulipumpun välityksellä. Tämän yksikön idea oli erittain hyvä, mutta maasto-ominaisuuksien puolesta laite oli kuitenkin keskeneräinen. Se oli erittäin vaikea ajaa ja lisäksi kuljettajalleen

3 0 outokumpu mining RNNMINES Martti Kokkolaltk TUTKIMUSRAPORTTI ja ll/mk/ vaarallinen. Yhdestä telasta ja painopisteestä johtuen laite oli lisäksi melko kiikkerä. Oman riesansa aiheutti se, että poraus- ja tunkkausvaiheen välillä jouduttiin siirtämään hydrauliöljyletkut porakoneesta tunkkiin ja päinvastoin. Tämä aiheutti jatkuvan, tosin pienen, öljypäästön maastoon. Kokeiluvaiheen jälkeen SMOY luopui tasta näytteenottoyksikösta ja palasi vanhoihin konsteihin, jolloin kummallakin näytteenottoryhmällä oli rautahepo ja Qbra-kalusto tunkkeineen. Näytteenottajien irtomaapeitestratigrafian ymmärtämättömyys ja näytteiden laadun määrityksessä esiintynyt kokemattomuus aiheutti lähes jatkuvaa valvontaa 0KME:n taholta. Kesäkuun alkupuolella näytteenottajille järjestettiinkin koulutustilaisuus SM0Y:n Tammelan tukikohdassa, mikä paransikin oleellisesti näytelaatujen määrittelyn osuvuutta. Kesälomakauden jälkeen taito oli kuitenkin jo puolittain unohtunut ja varsinkin toisella ryhmällä rapakallio-, moreeni- ja sedimenttinäytteet pakkasivat sekoontumaan harmittavan usein. Tämän johdosta kaikki näytteet jouduttiinkin käymään läpi (MK ja AOR) ennen analysointia ja maastotietojen siirtämistä ATK:lle. Irtomaapeitteen paikoin kohtalaisesta kivisyydesta ja moreenikerroksen stratigrafiasta johtuen läheskään kaikissa pisteissä ei näytettä saatu läheltä kallion pintaa. Yllättävän usein saatiin myös rapakallio tai rapakalliosekoitteinen moreeninäyte. Tällaisissa tapauksissa samasta pisteestä yritettiin hieman ylempää tavoittaa 'puhdas" moreeninäyte, joka usein onnistuikin. Muutamin paikoin alueella näytti kuitenkin olevan suhteellisen paksuja siltti- hienohiekkakerroksia, jotka usein tuntuivat olevan välittömästi kallion päällä. Tällaiset alueet edustanevat Saloistenjärven laajempaa vaihetta. Selvästi alueellista yhtenäisyyttä tällaiselle sedimenttikerrokselle ei helposti pystytty osoittamaan, eikä siihen tämän työn yhteydessa edes pyrittykään. Kyseessä voisi olla jonkinlaisen interstadiaalivaiheen muodostuma, tästähän on saatu viitteitä jo Liesjärven ns. "Viisarikiven kumpareen" paljastuksen yhteydessa. Tällöin kyseisestä kohteesta kallionkoloista todettiin sementtimäisen tiivis hienorakeinen moreeni, jossa ei Maija Haavisto-Hyvärisen antaman suullisen lausunnon perusteella todettu vanhoja fossiilisia siitepölyja, vaan ainoastaan nykyistä

4 () outokumpu mining TUTKIMUSRAPORTTI ja ll/mk/ ANNMINES Martti Kokkolaltk kontaminaatiota. Asunsa ja sijaintinsa perusteella sitä voidaan pitää vanhempana kylmää vaihetta edustavana moreenikerroksena. Saloistenjärven nyt tutkitulla alueella sedimentit voisivat liittyä tähän vaiheeseen. Joka tapauksessa ne usemmiten sijaitsevat vallitsevan moreenikerroksen alapuolella. Kaikenkaikkiaan alueelta kerättiin 1054 erillistä näytettä. Näistä rapakallio- ja rapakalliomoreeninäytteita oli 136, erilaisia sedimenttinäytteitä, hiekkoja ja siltteja yhteensä 35, loppujen ollessa erilaisia moreeneita, pääasiallisesti kuitenkin alueella vallitsevia hiekkamoreeneita. SM0Y:n laskutus näytteenotosta oli mk, mikä näytteenoton osalta tekee 313,96 mklnäyte. Näytemäärä kasvoi alkuperäistä suunnitelmaa suuremmaksi seka alueen laajentamisen pohjoiseen päin että lisänäytteiden oton takia. Näytteenottoalueen laajentaminen johtui siitä, että kesän kuluessa V. Oksa oli löytänyt suunnitellun alueen pohjoispuolelta sekä sen pohjoisreunan läheisyydestä uusia Au-kriittiseksi siinä vaiheessa aiheellisesti luokiteltuja lohkareita. Näytemäärän kasvu taas johtui aiemmin esitettyjen epävarmuustekijöiden vaikutuksen vähentamisyrityksestä. Analysointi Näytteet lähetettiin GAL:iin preparoitavaksi ja analysoitavaksi. Ensinnä näytteet kuivattiin, minkä jälkeen niistä hienoaineksesta analysoitiin Au ja Te GAAS-menetelmällä ja muut kuningasvesiliuotuksesta 1CP:lla MOKU-ohjelmalla. Wolframi oli alkuperäisen tarkoituksen mukaan pyrkimys analysoida spektrofotometrisesti, mutta laboratorio päätyi XRF-analytiikan käyttöön. Erotusraja on tälläkin menetelmällä 6-10 ppm, joten käytännössä sen arvioitiin riittävän. Tuloksista laskettiin aritmeettiset ja geometriset keskiarvot ja hajonnat, jotka yhdessä maksimiminimiarvojen kanssa on esitetty liitteenä olevassa atk-taulukossa. Tulokset on esitetty pistekohtaisesti liitteenä olevalla atk-taulukolla ppm:nä muiden alkuaineiden osalta, paitsi rikin ja arseenin, joiden kohdalla on käytetty prosenttia, sekä telluuri, jonka kohdalla listamerkinnästä poiketen kyseessä on ppb-pitoisuus.

5 0 outokurnpu rnining ANNMINES Martti Kokkola/tk TUTKIMUSRAPORTTI 062/ ja ll/mk/ Tulosten tarkastelua '' Näytteet ryhmiteltiin näytelaadun perusteella siten, että pääasiallisen ryhmän muodostivat erilaiset hiekkamoreenilajit, joiden tulosten perusteella piirrettiin alueelta sekä pallokartat että väripintakartat. Koska kultatulosten kannalta rapakallio- tai rapakalliomoreeninäytteiden pitoisuudet olivat yleensä huomattavastikin moreenin p.itoisuuksia korkeammat, tulostettiin näiden näytelaatujen anomaliat omina pallosymboleina vastaavan alkuaineen moreennäytteistä lasketun väripintatuloksen päälle. Tällöin moreenitulos edustaa alueellista, ja siinä mielessä tilastollisesti luotettavampaa kuvaa, kuin pisteellistä anomaliaa edustavat rapakallionäytteet. Rapakallionäytteiden esittäminen tässä yhteydessä lienee kuitenkin puolustettavissa sen perusteella, että tällöin saadaan paikalliset korkeat pitoisuusvaihtelut näkyviin. Kullan anomaliakuva on heterogeninen, mika ilmenee selvästi moreenituloksen pistekartalta. Voimakkain anomalia tulee tutkitun alueen pohjoislaitaan, mutta myös muualla tutkimusalueella on useita useamman pisteen anomalisia Au-pitoisuuksia. Tasoitetulla väripintakartalla edellä mainittu - samasta aineistosta laadittu karttakuva jonkin verran selkeytyy. Tutkimusaluetta leikkaa enemmän tai vähemmän epäyhtenäinen pohjoisesta eteläkaakkoon jatkuva anomaalinen vyöhyke. Tälle tai tämän läheisyyteen näyttävät sijoittuvan myös voimakkaimmat rapakallionäytteistä todetut anomaliat. Varsinkin tutkimusalueen pohjoisosassa korrelaattio rapakallio- ja moreeninäytteiden kohdalla on voimakas, mika kuvastaa anomalian luotettavuutta. Yksittäiset rapakallio- tai rapakallio-moreenianomaliat taustaltaan heikosti anomaalisessa moreeniympäristössä taas saaattavat johtua joko kullan heterogenisesta esiintymistavasta tai moreenin sisäisen lohkareen sisältämästä Au-pitoisuudesta. Tasoitettuna väripintatuloksena telluurin kuva poikkeaa oleellisesti kullan anomaliakuvasta. Tutkitun alueen keskeinen osa ja etelälaita on kokonaisuudessaan voimakkaasti anomaalista. Anomalian jyrkkärajaisuus ja erittäin voimakas kontrasti taustaan vaikuttaa jotenkin teennäiseltä

6 0 outokumpu mining ANNMINES Martti Kokkola/tk TUTKIMUSRAPORTTI ja ll/mk/ karttakuvan itäosassa. Kokonaisuudessaan anomalia-aluetta voitaneen kuitenkin pitaa jollain tavoin luotettavana, sillä korrelaatio aikaisemman arseeni- ja kultatuloksen kanssa on alueellisesti yllättävän hyvä. Rapakallionäytteistä määritettyjen telluurianomalioiden maksimit sijoittuvat aiemmin mainitun pohjois- etelä-kaakkon suuntautuvan lineamentin välittömään läheisyyteen, ja tämän takia niitä voitaneen pitaa varsin luotettavina. Jossan maarin erikoista on kuitenkin se, että tutkimusalueen pohjoisosassa vain rapakallionäytteissä on todettu voimakkaasti anomaalinen telluuripitoisuus. Sen sijaan moreeninäytteiden osalta anomaalisuus on jo heikompaa. Arseenin jakautuma tutkitulla alueella on melko voimakkaan kontrastin luonnehtimaa. Voimakkaimpana näkyy moreenissa aiemmin mainittu pohjois- eteläsuuntainen anomaliakuvio, jossa ilmeisesti anomaliamaksimit sijoittuvat leikkaavien lineamenttien risteyskohtiin tai niiden läheisyyteen. Voimakkain anomalia sijaitsee granodioriitin ja vulkaanisiksi kiviksi nimettyjen kontaktin välittömässä läheisyydessä. Tasoitetussa väripintakartassa arseenin anomaliakuvio hajoaa muodostaen laaja-alaisempia erillisiä yksiköitä. Maksimialue tulee Salostenjärven rantaan tutkimusalueen keskiosaan. Korrelaattio aiemmin mainittujen lineamenttisuuntien kanssa on tässäkin esitystavassa selvästi havaittavissa ja vahvistaa näin ollen aiemmin esitettyä käsitystä. Rapakallionäytteiden korkeat As-pitoisuudet sijoittuvat pääasiallisesti edellä mainitua moreenianomaliakuvaa tukien, joten voimakkaan arseenianomalian sisältävät rapakallionäytteet ovat jotakuinkin paikallisia. Kuparin moreenianomaliakuvacsa toistuvat jossain maarin samat piirteet edellä esitettyjen kanssa, kuitenkin niiden alueellinen sijainti on kokolailla toinen. Kuparin pohjois- eteläsuuntainen anomalia nähdään parhaiten moreenin pallokarttakuvassa, mutta verrattuna esimerkiksi arseenin ja kullan anomalioiden sijaintiin, kuparianomaliat sijaitseva noin % km idempänä, tosin saman suuntaisesti. Tämä selittynee ensisijaisesti kivilajeilla, siten, että kyseinen

7 0 outokumpu mining TUTKIMUSRAPORTTI 062/ ja ll/mk/ ANNMINES Martti Kokkola/tk anomalia sijaitsee emaksisten ja intermediaaristen vulkaniittien alueella. Myös tutkimusalueen eteläosassa kupari muodostaa joitakin alueellisesti pienehköjä intensiteetiltaan kohtalaisia anomalioita, jotka vuorostaan liittynevat eteläpuolella oleviin vulkaanisiin kiviin. Tasoitetussa väripintatuloksessa edellä mainittua moreenin kuparianomaliakarttaa luonnehtii voimakkaimmin alueen lohkomainen rakenne. Jonkin verran kuvassa näkyy myös kallioperan ruhjeista johtuva topografia. Rapakallionaytteiden paikoin varsin korkeatkin kuparipitoisuudet sijoittuvat voimakkaampien moreenianomalioiden reunalle tai niiden valipaikkoihin. Tämä saattaa johtua kuparin hydromorfisesta käyttäytymisestä rapakallioaineksessa. Anomaliakuvaan vaikuttanee myös pohjaveden pinnan taso. Vaikka Puolikkaansuon keskellä kupari muodostaa rapakallionaytteissa voimakkaan anomalian, ei sitä ensisijaisesti voida pitää välittömästi alla olevsta kallioperasta aiheutuvana. Tosin ruhjevyöhykkeen alueella sijaitsevana paikallisessa kallioperassakin varmasti on anomalisessa määrin kuparia. Rapautumaan se kuitenkin lienee saostunut sekundaarisesti. Sinkin anomaliakuva moreenissa on heterogeninen anomalian painopiste sijoittuu vulkaanisten kivien alueelle tutkitun alueen itapuoliskolle. Moreenin analyysituloksista piirretty pallokartta ja tasoitettu väripintakartta täydentävät hyvin toisiaan. Rapakallionaytteissa sinkillakin on omat erikoispiirteensa, jotka lisäävät kontrastia. Anomaliat ovat usein yksittäisiä ja sijoittuvat moreenianomalioiden reunaosiin. Kyseessä lienee hydromorfinen piirre rapakalliomateriaalissa. Rikin anomaliakuva moreeninissa näyttäisi ensisijaisesti kuvastavan pohjaveden pinnan tasoa. Voimakkaimmat anomaliat sijoittuvat alueille, missä näytteenotto on tapahtunut suurella todennäköisyydellä pohjaveden pinnan alapuolelta.

8 () outokumpu mining TUTKIMUSRAPORTTI 062/ ja ll/mk/ RNNMINES Martti Kokkola/tk Rapakallionäytteiden osalla taas tulos liittynee selvemmin ruhjeiden pieniin sulfidimineralisaatioihin. Faktorianalyysi Aineistosta laadittiin analyysitulosten perusteella faktorianalyysi, jonka tulos on esitetty liitteenä. Ykkösfaktorin muodostavat sinkki, koboltti, lyijy ja rauta. Yli 0.85 arvolla. Lahinna samaan faktoriin tulee myös kupari arvolla Kakkosfaktorin mu y taa arseeni 0.88 arvolla, kolmosfaktori on rikkifaktori ja neljäs kultafaktori. Tämän tuloksen perusteella ei kullalla ainakaan nyt analysoitujen ja faktorianalyysissa mukaan otettujen Cu, Zn, Co, Pb, Fe, S ja As:n kanssa ole kovinkaan merkittävää korrelaatiota. Lahinna kuvaan tulee kuitenkin arseeni ja vielä tätäkin huomattavasti heikommalla kupari. Yhdistelmä Tammelan Liesjärven - Puolikkaansuon alueella suoritetulla 50 x 50 m verkkoon toteutetulla moreenitutkimuksella on todettu viitteitä mahdollisista Au-mineralisaatioista. Niiden jatkoselvittely edellyttää paitsi kairausta, myös tektonista selvittelyä oikean kairaussuunnan valitsemiseksi. On mahdollista, etteivät Au-mineralisaatiot koko tutkitulla alueella liittyisi yksinomaan samansuuntaiseen lineamenttiin tai sen samansuuntiseen diakonaalisuuntaan. Mielenkiintoinen on telluurin antama kuva. Sillä on suhteellisen hyvä korrelaatio aikaisemmassa Gtk:n suorittamassa moreenitutkimuksessa todettuun Au-anomaliaan, ja huolimatta siitä, ettei nyt suoritetussa naytteenotossa voimakkaimman telluurianomalian kohdalle tule voimakkaasti viitteellisiä Au-anomalioita on sen mahdollisuutta kuitenkin pidettävä silmällä. Seikkahan saattaisi selittyä Au:n erilaisella raekoolla tai mineraaliparageneesilla. Näin ollen myös voimakkaan telluurianomalian tutkiminen edellyttää pitkähkön itä- länsisuuntaisen kairausprofiilin toteuttamista. Martti Kokkola

9 0 outokumpu mining ANNMINES Martti Kokkola/tk TUTKIMUSRAPORTTI ja ll/mk/ LIITTEET A Näytepistekartta, alimmat näytteeet B Anomaliakartat, pallosymbolikartat ja väripinta-pallosymboliyhdistelmakartat Au, Te, As, Cu, Zn, Co ja S C Pistekohtaiset tulokset, ATK-listaus D Faktorianalyysitulos, ATK-taulukko E Suhdediagrammit Au/Cu, AuICo, Au/Te ja AuIAs

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31