Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta MIETINTÖLUONNOS. kasvinjalostuksesta: mahdolliset keinot parantaa laatua ja satoa (2013/2099(INI))

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta /2099(INI) MIETINTÖLUONNOS kasvinjalostuksesta: mahdolliset keinot parantaa laatua ja satoa (2013/2099(INI)) Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta Esittelijä: Marit Paulsen PR\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PE v /7 PR\ doc

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS kasvinjalostuksesta: mahdolliset keinot parantaa laatua ja satoa (2013/2099(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon vuonna 2009 laaditun YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn kertomuksen How to feed the world in 2050, ottaa huomioon huhtikuussa 2013 laaditun kertomuksen På väg mot 9 miljarder (Ivar Virgin/Stockholm Environment Institute, Timbro), ottaa huomioon vuonna 1993 laaditun YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn kertomuksen Harvest nature's diversity, ottaa huomioon Svalbard Global Seed Vault -siemenpankin internetsivut, ottaa huomioon 27. maaliskuuta 2001 annetun komission tiedonannon Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa (COM(2001)0162), ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun asetuksen (EU) N:o 1829/2003 1, ottaa huomioon muuntogeenisten organismien jäljitettävyydestä ja merkitsemisestä ja muuntogeenisistä organismeista valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen jäljitettävyydestä annetun asetuksen (EU) N:o 1830/2003 2, ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan, ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A7-0000/2013), A. toteaa, että Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta haluaa tällä mietinnöllä herätellä perusteellista keskustelua ja selvittää kokonaisuudessaan tilannetta, joka liittyy kasvinjalostukseen niin unionin kuin maailmanlaajuisella maatalousalalla; B. ottaa huomioon, että YK:n elimiltä, FAOlta ja Maailman terveysjärjestöltä WHO:lta, ensisijaisesti saatujen kertomuksien sekä YK:n ilmastopaneelin mukaan maapallon väestön odotetaan kasvavan nykyisestä 7 miljardista noin 9 miljardiin vuosiin mennessä; toteaa, että on myös mahdollista, että väestömäärä nousee lähes miljardiin; C. ottaa huomioon, että tällainen väestönkasvu asettaa äärimmäisiä vaatimuksia 1 EUVL L 268, , s EUVL L 268, , s. 24. PR\ doc 3/7 PE v01-00

4 maatalousalalle ja erityisesti tuotannon lisäämiselle, jotta selviydytään ruoan voimakkaasti kasvavasta kysynnästä. FAOn laskujen mukaan satojen on noustava 70 prosenttia tulevien vuoden aikana; D. toteaa, että osa lisääntyneestä ruoan tarpeesta voidaan todennäköisesti taata tehostamalla merkittävästi elintarvikealaa maailman vauraassa osassa sekä laajentamalla voimakkaasti varastointi- ja jakelujärjestelmiä kehitysmaissa; E. ottaa huomioon, että suurin ongelma on kuitenkin ratkaisematta: miten voimme taata ravinnon maapallon asukkaille, kun viljelykelpoinen maa vähenee jatkuvasti ja mahdollisuus sen laajentamiseen on erittäin rajallinen; ottaa huomioon, että useissa maailman osissa pidetään täysin epärealistisena ajatusta uuden viljelymaan raivaamisesta, erityisesti biologisen monimuotoisuuden ylläpitämistä silmällä pitäen; F. ottaa huomioon, että FAO arvioi, että uuden viljelymaan viljelyn myötä olisi mahdollista kattaa noin 10 prosentin tuotannonlisäys maatalousalalla; toteaa, että tämä tarkoittaa, että noin 90 prosenttia on katettava lisäämällä olemassa olevan viljelymaan tuotantokykyä säilyttäen samalla tuotteiden korkealaatuisuuden; G. ottaa huomioon, että viljelymaan liiallinen hyödyntäminen saattaa köyhdyttää maaperää ja aiheuttaa pahimmassa tapauksessa eroosiota ja aavikoitumista; ottaa huomioon, että sama koskee metsämaata; toteaa, että metsämaan muuttaminen viljelymaaksi vaikuttaisi sekä ilmastoon ja vedensääntelyyn että biologiseen monimuotoisuuteen siinä määrin, että sitä on mahdotonta ajatella vaihtoehtona elintarviketuotannon lisäämiseksi; H. ottaa huomioon, että viljelymaan vähenemisen lisäksi myös maataloustuotanto on taantunut ja huolestuttavat suuntaukset osoittavat sen jopa vähentyneen; toteaa, että tämä on erittäin haitallista tulevaisuuden maanviljelyn ja ihmisten ruoantarpeen kannalta; I. ottaa huomioon, ruoantuotanto ei riipu ainoastaan riittävästä maa-alasta vaan ilmaston, veden, auringon ja ravinteiden saannin kaltaiset tekijät ovat tärkeässä asemassa; toteaa, että tulevaisuudessa ei kuitenkaan ole saatavilla enempää perusresursseja, kuten vettä, ravinteita ja energiaa; ottaa huomioon, että pyrittäessä lisäämään maataloustuotantoa tulevaisuudessa ei siis ole saatavilla enempää maata, vettä eikä energiaa; J. ottaa huomioon, että ilmastossa on odotettavissa suuria muutoksia; ottaa huomioon, että muutokset ilmenevät ilmaston merkittävänä kuivumisena Euroopan eteläosissa, joissa on alueita, jotka vastaavat suurelta osin hedelmien ja vihanneksien tuotannosta; ottaa huomioon, että Euroopan keski- ja pohjoisosissa talvien odotetaan muuttuvan nykyistä lauhemmiksi ja kesien sateisemmiksi; toteaa, että tästä seuraa erittäin todennäköisesti, että kasvi- ja eläintaudit leviävät ja on otettava käyttöön uusia viljelymenetelmiä; K. toteaa, että on selvää, että unionin maatalousalaan kohdistuu valtavia haasteita; ottaa huomioon, että maatalouden on tuotannon turvaamiseksi mukauduttava äärimmäisiin ilmasto-oloihin, kuten kuivuuteen ja tulviin; ottaa huomioon, että nykyisenlaisia lajikkeita on mahdoton viljellä tulevaisuudessa, mikäli tarkoituksena on täyttää kasvava ruoantarve; PE v /7 PR\ doc

5 1. korostaa, että tuleviin haasteisiin kuten tulevaisuuden elintarvikehuolto ja ilmastonmuutokset vastaamiseksi on erittäin tärkeää taata kasvinjalostusalan asianmukainen toiminta; 2. korostaa, että on tärkeää kehittää uusia lajeja, jotka selviävät odotettavissa olevissa oloissa, kuten esimerkiksi sademäärien kasvaessa ja uusien kasvitautien puhjetessa; katsoo, että samalla on tärkeää säilyttää unionissa olemassa oleva monimuotoisuus ja kehittää sitä; 3. toteaa, että tarvitaan lajikkeita, jotka esimerkiksi sitovat tehokkaasti typpeä ja fosforia, kestävät paremmin kuivuutta ja suuria sademääriä, pystyvät vastustamaan haitallisia aineita ja kestävät muuttuvia lämpötiloja; toteaa myös, että lisäksi on kehitettävä perennoja eli monivuotisia lajikkeita, joiden ansiosta maata ei tarvitse muokata vuosittain, jolloin viljely on ympäristöystävällisempää; 4. painottaa, että koska uuden lajikkeen kehittäminen tutkimusvaiheesta valmiiksi siemeneksi kestää vähintään kymmenen vuotta, jo nyt tarvitaan merkittävää lisäpanosta tulevaan ruoantarpeeseen ja ilmastonmuutoksiin vastaamiseksi; 5. korostaa, että koska mahdollisuus raivata uutta viljelymaata on hyvin rajallinen, on erittäin tärkeää helpottaa tuottoisampien ja korkealaatuisten uusien lajikkeiden kehittämiseen liittyviä prosesseja, minkä lisäksi on tärkeää kehittää olemassa olevia lajikkeita; 6. painottaa, että mainittujen tarpeiden täyttämiseksi on ratkaisevan tärkeää, että ajan myötä on mahdollista kehittää eri kasvinjalostusmenetelmiä; katsoo, että uuden vehnä- tai rapsilajikkeen tai muun lajikkeen kehittäminen kestää vähintään kymmenen vuotta, minkä vuoksi on erittäin tärkeää suhtautua avoimesti käytettävissä oleviin menetelmiin; 7. korostaa, että unionin biologisen ja geneettisen perinnön suojaaminen ja ylläpitäminen on tärkeä osa ongelmanratkaisua ja että on ratkaisevan tärkeää taata asianmukainen vaihtelu geneettisen monimuotoisuuden kohdalla; toteaa, että samalla kun maapallon väestön odotetaan kasvavan, FAO arvioi, että viljelykasvien monimuotoisuus on vähentynyt 75 prosenttia 1900-luvulla ja että jonkin lajikkeen kymmenestä variantista saattaa nykyään olla jäljellä kolme; 8. painottaa, että uusien lajikkeiden kehittämiseksi on ratkaisevan tärkeää, että käytettävissä on runsaasti geneettisiä variantteja; katsoo näin ollen, että voimakas vähentyminen on hyvin huolestuttavaa; 9. katsoo, että unionin tulevaisuuden kannalta on keskeisen tärkeää toteuttaa perustavia toimenpiteitä yhteisen geneettisen perintömme hoitamiseksi, ja että on erityisen tärkeää säilyttää paikalliset ja alueelliset lajikkeet, jotta ylläpidetään niin geneettistä kuin kulttuurista monimuotoisuutta; 10. panee merkille, että pyrittäessä pysäyttämään huolestuttava kehitys, jossa geneettinen monimuotoisuus vähenee viljelyn ja kasvinjalostuksen alalla, siemeniä ja kasviainesta kerätään eri geenipankkeihin kaikkialla maailmassa; panee erityisesti merkille, että Svalbardiin on perustettu geenipankki, jossa on kaikkialta maailmasta peräisin olevaa PR\ doc 5/7 PE v01-00

6 geneettistä ainesta; katsoo, että hanke on hyvin tärkeä ja kunnianhimoinen ja sen avulla pyritään takaamaan geneettinen monimuotoisuus tulevaisuudessa; 11. painottaa, että mainittu hanke ja muut vastaavat panokset ovat keskeisessä asemassa tulevaisuuden kasvinjalostuksen, maataloustuotannon ja elintarvikehuollon kannalta; 12. toteaa, että kasvinjalostuksen alalla toteutettava tutkimus on ratkaisevan tärkeää maataloustuotannon takaamiseksi tulevaisuudessa, erityisesti pyrittäessä kehittämään olemassa olevia lajikkeita ja uusia variantteja, jotta elintarvikehuolto voidaan varmistaa tulevaisuudessa; 13. pitää valitettavana, että uusien lajikkeiden kehittäminen on sekä kallista että aikaa vievää; 14. on huolestunut siitä, että muutamat harvat monikansalliset suuryritykset hallitsevat nykyisiä maailmanlaajuisia kasvinjalostusmarkkinoita; katsoo, että mainitut yritykset panostavat ainoastaan rajalliseen määrään lajikkeita ja pyrkivät samalla edistämään tuottamiensa kemikaalien käyttöä; 15. katsoo, että kasvinjalostusalan maailmanlaajuisilla suuryrityksillä on suhteettoman suuri vaikutusvalta maailman viljelyalaan ja -politiikkaan, erityisesti, koska ne tuottavat ainoastaan harvoja suurlajikkeita, kuten maissia, soijaa ja viljaa; 16. katsoo myös, että suuryritykset eivät hyödynnä kasvinjalostusmenetelmien koko kapasiteettia, jonka asianmukainen hyödyntäminen voisi edistää ympäristöön, ilmastoon ja elintarvikehuoltoon liittyvien ongelmien ratkaisemista; 17. toteaa, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole mahdollisuutta kilpailla tällä tasolla; 18. painottaa, että on tärkeää, että unionissa otetaan jälleen haltuun Euroopassa toteutettava kasvinjalostustutkimus ja että sen kehittämistä jatketaan; 19. painottaa eurooppalaisten lajikkeiden monimuotoisuuden merkitystä ja että on mahdoton korostaa kylliksi, miten tärkeää on, että tutkitaan kasvienjalostusta eurooppalaisiin tarpeisiin keskittyen, eli sitä, mitkä kasvit, viljalajit ja hedelmät sopivat eri paikallisiin ja alueellisiin oloihin Euroopassa; katsoo, että tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta eurooppalaisille viljelijöille taataan heidän tarvitsemansa vapaus sekä parannetaan elintarvikkeiden määrää ja laatua; 20. toteaa, että koska markkinoita hallitsevat harvalukuiset yritykset, jotka panostavat ainoastaan muutamiin lajikkeisiin, tästä seuraa, että lajikkeiden valikoima pienenee; toteaa, että olemassa olevia lajikkeita katoaa eikä niiden tilalle tule uusia, jolloin ei pystytä saavuttamaan geneettistä monimuotoisuutta koskevaa tavoitetta; 21. korostaa, että unionin kasvinjalostusalalla tarvitaan moninaisia toimijoita; katsoo, että on mahdollistettava se, että useammat pienyritykset ja tutkimuskeskukset toteuttavat tutkimushankkeita ja toimivat kasvinjalostusalalla; toteaa, että pienet toimijat ovat nykyisessä tilanteessa liian pieniä voidakseen kilpailla maailmanlaajuisten suuryrityksien kanssa; PE v /7 PR\ doc

7 22. katsoo, että kasvinjalostusalalla toteutettava tutkimus edellyttää pitkän aikavälin rahoitustukea; katsoo, että on kestämätöntä, että kasvinjalostusalalla toteutettavaa tutkimushanketta tuetaan ainoastaan lyhyemmällä aikavälillä, koska uuden lajikkeen kehittäminen kestää vähintään kymmenen vuotta; 23. painottaa, että EU on yhteisen maatalouspolitiikan myötä velvollinen ottamaan vastuun tuleviin haasteisiin vastaamisesta maatalous- ja kasvinjalostusalalla Euroopassa; pitää tärkeänä, että EU johtaa uusien kasvinjalostusmenetelmien kehittämistä sekä edistää maatalous- ja kasvinjalostusalalla toteutettavaa tutkimusta; 24. korostaa, että EU:ssa kasvinjalostusalalla toteutettavaa perustavanlaatuista tutkimusta on rahoitettava EU:n ja sen jäsenvaltioiden varoin; toteaa, että EU:n pienet ja keskisuuret yritykset eivät pysty samanaikaisesti rahoittamaan suurta osaa tutkimuksista että takaamaan oman kilpailukykynsä; 25. kehottaa komissiota osoittamaan resursseja ja luomaan yhtenäisen rakenteen kasvinjalostusalalla toteutettavaa tutkimusta varten tutkimusohjelmissa, jotta eurooppalaista monimuotoisuutta voidaan ylläpitää ja kehittää; pitää erityisen tärkeänä, että tutkimushankkeille taataan riittävästi aikaa ja varoja tuloksien saavuttamiseksi; katsoo lisäksi, että on erittäin tärkeää, että kasvinjalostusalalla toimivat yritykset pääsevät tutustumaan tutkimustuloksiin ja että toteutetaan useampia tutkimushankkeita, jolloin epäonnistumisen vaikutukset jäävät vähäisemmiksi; 26. painottaa, että kasvinjalostusalaan liittyvän sääntelyn tavoitteena on viime kädessä oltava kasvinjalostusmenetelmien käytön helpottaminen ja maatalous- ja kasvinjalostusalalla toteutettavan tutkimuksen edistäminen; toteaa, että sen seurauksena on tuotettava tuotteita, jotka tuottavat runsaan sadon ja jotka ovat terveyden ja ympäristön kannalta turvallisia; 27. toteaa, että nykyisen tekniikkaan perustuvan kasvinjalostusalan sääntelyn ulkopuolelle saattaa jäädä myös uusia menetelmiä, jotka olisi sisällytettävä siihen; toteaa, että on myös käynyt ilmi, että jälkikäteen on vaikeampi määrittää, mitä menetelmää on käytetty missäkin jalostusvaiheessa, minkä vuoksi tekniikkaan perustuvaan sääntelyyn liittyy ongelmia; 28. ottaen huomioon unionin ja maailmanlaajuisen kasvinjalostusalan kuvaillut haasteet ja edellytykset kehottaa komissiota selvittämään ja analysoimaan tilannetta tarkasti sekä ehdottamaan tehokkaita ja konkreettisia toimenpiteitä, joilla vastataan unionin viljelijöihin kohdistuviin valtaviin haasteisiin; 29. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PR\ doc 7/7 PE v01-00