Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Suoma Sihto, p , ryhmäpäällikkö Outi Janhunen, p

Transkriptio

1 Hallitus LAUSUNTO UUDENMAAN ELY-KESKUKSELLE JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITTELYSTÄ 1622/00/02/020/2010 hall 170 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Suoma Sihto, p , ryhmäpäällikkö Outi Janhunen, p Uudenmaan ELY-keskus on valmistellut joukkoliikennelain 4 :n mukaista joukkoliikenteen palvelutaso määrittelyä alueellaan ja pyytää lausuntoa mennessä seutulip pu-alueille esitetystä tavoitteel lisesta palvelutasosta. Lausunnon tulee vastata kysymykseen, turvaako esitetty tavoitteellinen palveluta so joukkoliikennelain tavoitteiden mukaisesti asukkaiden jokapäiväiset liikkumis tarpeet ja houkutteleeko se kaupunkiseuduilla joukkoliikenteeseen uusia mat kustajia. Alueelli set raportit ovat saatavilla ELY-kes kuksen nettisivuilta osoit teesta: ENNE/Sivut/default.aspx ELY-keskus on täsmentänyt lausuntopyyntöään erillisellä tiedotteella, jossa tähdennetään et tä lausuntoa pyydetään nimenomaan palvelutason määrittelystä ja kantaa pyydetään ottamaan siihen, miten tavoitteellinen palvelutaso vastaa tarpeita. Liikenteen järjestämistapoja selvitetään LVM:ssä ja sen asettamas sa joukkoliikennetyöryhmässä. Tiivistelmä Toimivaltaisten viranomaisten on joukkoliikennelain mukaan määriteltävä joukkoliikenteen palvelutaso vuoden 2011 loppuun mennessä. Uudenmaan ELY-keskuksen alueen palvelutasomäärittely on valmis tunut ja joukkoliikenteen palvelutason nykytila sekä tavoitteellinen palvelutaso on raportoitu seitsemän seutulippualueen osalta. Raporttien pohjalta ELY-keskus vahvistaa tavoitteellisen palvelutason toimival taansa kuuluvalta osin päätöksellään tämän vuoden aikana. Palvelutason määrittely eri tasoille pohjautuu määrällisiin kriteereihin esim. päivittäisiin liikennöintiaikoihin ja vuoromääriin sekä eri liikennöintiaikojen vuoroväliin ja laadullisiin kriteereihin kuten kalustoon, lippujärjestelmään, aikatauluinformaatioon. Määrittelytyöhön on sisällytetty arviot tavoitteellisen palveluta son kustannusvaikutuksista verrattuna nykyta soon. Palvelutasomäärittelyn tavoitteena on, että tavoitteellinen palvelutaso turvaa toteutuessaan joukkoliiken teen peruspalvelut sekä tekee mahdolliseksi joukkoliikenteen käytön lisääntymisen kaupunkiseuduilla. HSL toteaa lausunnossaan, että Helsingin seudulla joukkoliikenteen palvelun houkuttelevuuden lisäämi nen ja käyttäjämäärän kasvattaminen edellyttää joukkoliikennejärjestel män kehittämistä monipuolisin kei noin. Linjastollisten ja vuorotarjontaa lisää vien toimenpiteiden lisäksi on välttämätöntä kehittää yhtenäistä lippujärjestel mää ja informaatiojärjestelmiä, jotta liikkuminen joukkoliikenteellä koko seu dulla on mahdol lista, sujuvaa ja helppoa.

2 Palvelutasomäärittelyn sisältö Toimivaltaisten viranomaisten on joukkoliikennelain mukaan määriteltävä joukkoliikenteen palvelutaso vuoden 2011 loppuun mennessä. Palvelutason määrittely Uudenmaan ELY-keskuksen alueella on tehty tässä muodossa ensimmäistä kertaa. Kyse on jatkuvasta liikennejärjestelmätyöhön yhä kiinteämmin liit tyvästä prosessista, jossa palvelutason toteutumista tullaan seuraamaan ja päätöstä tarkistetaan mää räajoin. Uudenmaan ELY-keskus on valmistellut joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyä alueellaan yhdessä kun tien ja sidosryhmien kanssa. Palvelutasomäärittelystä on valmistunut seitsemän seutulippualueisiin pe rustuvaa alueellista raporttiluon nosta. Raporteissa on kuvattu joukkoliikenteen palvelutason nykytila sekä ta voitteellinen palvelutaso. Raporttien pohjalta ELY-keskus vahvistaa tavoit teellisen palvelutason toimi valtaansa kuuluvalta osin päätöksellään tämän vuoden aika na. Tavoitteellinen, ELY:n päätöksellä vahvistettava palvelutaso tulee jatkossa ohjaamaan ELY:n ja kuntien liikenteen hankintoja sekä reittiliikennelupien myöntämistä. Palvelutasolla on lisäksi kytkentä seudun ja kuntien maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteensovittamiseen, liikennejärjestelmätason suunni telmiin sekä yleisemmin liikkumisen hallintaan. Palvelutasoja on tarkasteltu valituilla yhteysväleillä, joik si on valittu yhteydet kylistä kuntakeskuksiin, kun takeskusten väliset yhteydet ja yhteydet kuntakeskuksista maakuntakeskuksiin. Lisäksi on tarkasteltu yh teyksiä lentoasemalle ja satamiin sekä merkittä ville työpaikka-alueille ja eri palvelupisteisiin. Palvelutasomäärittelyssä on käytetty Liikenneviraston laatimaa kuusiportaista palvelutasoasteikkoa. Pal velutasoluokat ovat kilpailutaso, houkutteleva taso, keskitaso, peruspalvelutaso, minimitaso ja lakisää teinen taso. Palvelutason määrittely eri tasoil le pohjautuu määrällisiin kriteereihin esim. päivittäisiin liiken nöintiaikoihin ja vuoromääriin sekä eri liikennöintiaikojen vuoroväliin ja laadullisiin kriteerei hin kuten ka lustoon, lippujärjestelmään, aikatauluinfor maa tioon. Määrittely työhön on sisällytetty arviot tavoitteellisen palvelutason kustannusvaikutuksista ver rattuna nykytasoon. Liikenne- ja viestintäministeriö määrittelee kaukoliikenteen palvelutason vuoden 2011 loppuun mennes sä liikennejärjestelmätasolla. Kaukoliikenteen liityntäyhteyk sien palvelutason määrittely on alueellisten toimivaltaisten viranomaisten vel voitteena. Näillä yhteyksillä tarkoitetaan mm. yhteyksiä Helsinki-Van taan len toasemalle ja pääkaupunkiseudun pikavuoro-liikenteen pysäkeille. Palvelutasomäärittelyn tavoitteena on, että tavoitteellinen palvelutaso turvaa toteutuessaan joukkoliiken teen peruspalvelut sekä tekee mahdolliseksi joukkoliikenteen käytön lisääntymisen kaupunkiseuduilla. Seuraavassa on kerrottu esitetyt palvelutasomuutokset Helsingin seutuun kuuluvien kuntien ja HSL-alu een välisten yhteyksien osalta: Länsi-Uusimaa Nummela-Helsinki -yhteysvälille on tavoitteeksi asetettu kilpailutaso edellyttäen, että viikonloppuna hy väksytään vakiovuoroilla yhden palvelutasoluokan pudotus valtakunnallisesta suosituksesta pienemmän kysynnän takia.

3 Keski-Uusimaa Keski-Uudenmaan joukkoliikenteessä kilpailutason ja houkuttelevan tason bussiyhteyksiä esitetään Klaukkalaan, Nurmijärven kirkonkylään, Hyrylän kautta Järvenpäähän ja Nikkilään. Kilpailutason yhteys välejä bussiliikentees sä Kes ki-uudellamaalle esitetään HSL-alueen ja Klaukkalan sekä HSL-alueen ja Hy rylän välille. Nurmijärven osalta esitetään palvelutason nostoa Klaukkalasta ja Nurmijärven kirkonkylästä HSL-alueel le. Palvelutaso Klaukkalasta Kivistön asemalle esitetään nostettavan kilpailutasolle. Klaukkalan ja Kivis tön välisen liikenteen periaatteena on, että vähintään kolmannes Klaukkalan ja Helsingin välisistä suoris ta linjoista muuttuisi liityntäliikenteeksi Kehäradalle Kivistöön. Tiheimmillään vuoroja olisi kymmenen mi nuutin välein. Osa Kivistön ohi ajavasta ELY:n vakioliikenteestä poikkeaisi Kivistön asemalla. Nurmijär ven kirkonkylän ja HSL-alueen välinen liikenne esitetään nostettavaksi houkuttelevalle tasolle. Tuusulasta HSL-alueen suuntaan esitetään yhteyksien lisäämistä. Hyrylästä järjestetään työmatkayhtey det Vantaalle. Hyrylän ja HSL-alueen välinen palvelutaso nostetaan kilpailutasolle. Järjestelyihin liittyy Kehäradalle suunniteltu Ruskeasannan asema. Hiljaisena aikana voisi liikenteen järjestämistapana olla liityntäliikenne rautatieasemille, esim. Tikkurilaan. Järvenpään osalta esitetään junatarjonnan lisäämistä vastaamaan paremmin kysyntää ja etenkin työmat kaliikenteen potentiaalia. Kyseeseen tulee junatarjonnan tasavälistäminen ja lisääminen Järvenpään rau tatieasemalla sekä junatarjonnan lisääminen Kyrölän ja Saunakallion sekä mahdollisesti Haara joen rau tatieasemilla. Pohjois-Sipoon ja Pornaisten osalta esitetään Pornaisista Nikkilän kautta HSL-alueelle kulkevan yhtey den tarjonnan lisäämistä niin, että Nikkilästä HSL-alueelle palvelutaso on houkutteleva. Hiljaisena aika na liikenteen järjestämistapana voisi olla liityntäliikenne rautatieasemille, esim. Tikkurilaan. Liityntäliikenteen edellytyksenä on yhtenäinen lippujärjestelmä. Mäntsälän osalta esitetään ruuhkatunteihin lisäjunaa Helsinkiin työmatkoja varten sekä Mäntsälän lin ja-autoasemalle päättyvistä vuoroista osan jatkamista rautatieasemalle. Hyvinkäältä turvataan HSL-alu eelle valtatie 3:n suunnassa kulkevat työmatkavuorot. Liityntäpysäköinnin edistämistä esitetään etenkin Hyrylässä ja rautatieasemilla, Klaukkalan matkakes kuksessa ja Kivistössä sekä Nurmijärven kirkonkylässä ja Rajamäellä. Liikenteen täsmällisyyttä parannetaan ottamalla käyttöön sitovia aikataulupisteitä, lisäämällä matkustajille saatavilla olevan informaation määrää ja parantamalla laatua, esimerkiksi häiriötiedotusta. Lippujärjestel män yhteiskäyttöisyyttä edistetään, jotta VR:n junaliikenne saadaan mukaan seutulippujärjestelmään. Kustannusvaikutusten määrittelyä on vaikeuttanut puutteellinen linjastosuunnittelu. Määritellyn palveluta son kustannuslisäykseksi on arvioitu noin 1,3 miljoonaa eu roa vuodessa.

4 Itä-Uusimaa Yhteysvälillä Nikkilä-Helsinki tavoitteeksi on asetettu houkuttelevan tason yhteydet ja hiljaisen ajan lii kenteen palvelutason turvaaminen. Houkuttelevan tason saa vuttaminen edellyttäisi erityisesti sunnuntai sin vuorotarjonnan lisäämistä, min kä kustannusmuutokseksi on arvioitu vuodessa. Pornainen-Nikki lä-hel sinki -yhteyden tavoitteeksi on esitetty keskitasoa, mikä kasvattaisi sekä arjen että sun nuntain vuoromäärää hiukan. Kustannuksina tämä merkitsisi noin vuotuista lisäystä. Ehdotus (SR) Hallitus päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon Joukkoliikenteen palvelutason määrittely koko Uudenmaan ELY:n alueelle samoja määrälli siä ja laadullisia kriteereitä käyttäen helpottaa joukkoliikenteen palvelutason nostamistar peen ja siitä aiheutuvien kustannusten arviointia. HSL tarkastelee palvelutasomäärittelytyön tuloksia Helsingin seudun yhteistyöhön kiinteästi kuuluvien kuntien ja HSL-alueen välisten yhteyksien näkökulmasta ja toteaa seuraavaa: Palvelutasomäärittelyn tavoitteena on, että tavoitteellinen palvelutaso turvaa toteutuessaan joukkoliikenteen peruspalvelut sekä tekee mahdolliseksi joukkoliikenteen käytön lisääntymi sen kaupunkiseuduilla. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) vai kutusten arvioinnin päätelmien mukaan etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Helsin gin seudulla tarvitaan monipuolisia liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteitä joukkolii kenteen kulkutapaosuuden nostamiseksi. Tehokkaimmin tämän tavoitteen saavuttamiseen vaikuttaa lyhyellä aikavälillä yhtenäisen lippujärjestelmän laajentaminen Helsingin seudun kehyskuntiin, mikä nostaisi merkittävästi joukkoliikenteen osuutta vuoteen 2020 mennessä. Yhtenäisen lippujärjestelmän on arvioitu kasvattavan joukkoliikenteen matkamääriä kehys kunnissa lähes neljänneksellä. Myös joukkoliikenteen informaatiopalvelut, mm. reittiopas ja pysäkki-informaatio, ovat tärkeitä palvelutasoon vaikuttavia laadullisia tekijöitä. Uudenmaan ELY-keskuksen alueen merkittävistä seutu- ja kuntakeskuksista tulee olla kat tava ja autoilijoita joukkoliikenteeseen houkutteleva joukkoliikenteen palvelutaso Helsingin suuntaan. Monilla yhteysväleillä ruuhka-ajan hyvinkin tiheästä tarjonnasta huolimatta viikon lopun heikko tarjonta määrittää tavoitteellisen palvelutason heikompaan luokkaan kuin se arkiliikenteen tarjonnan mukaan olisi. Tällöin luokittelu ei anna realistista kuvaa yhteysvä lien palvelutasosta. Kun tarkasteltavia liikennöintiaikoja on useita (ruuhka-aika, päivä, ilta, myöhäisilta, lauantai, sunnuntai), olisi tärkeää painottaa eri liikennöintiaikoja joukkoliikenne palvelun tärkeyden mukaan ja sitä kautta määrittää tavoitteellinen palvelutaso. Palvelutasoselvityksissä todetaan, että tarkasteltavilla alueilla on potentiaalia joukkoliiken teen käyttöön. Esitetyt kehittämistoimenpiteet ovat kannatettavia, mutta joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämisen kannalta niukkoja. Linjastollisina ratkaisuina on tarkasteltu lä hinnä vain Kehärataan liittyen Klaukkalan suunnan joukkoliikenneyhteyksiä Kivistön ase malle ja Tuusulan suunnasta Ruskeasannan asemalle. Jotta Kivistön aseman liityntäyhteydet saadaan kattaviksi, tulee lähtökohtana olla kaikkien Hämeenlinnanväylää ja Vanhaa Hämeenlinnantietä kulkevien vakiovuorojen ohjaaminen Ki vistön liityntäterminaalin kautta. Mikäli vuoroväli

5 Klaukkalasta Kivistön kautta Helsingin suuntaan on vilkkaimpaan ruuhka-aikaan selvästi alle 10 minuuttia, voidaan hyväksyä joi denkin yksittäisten nopeiden vuorojen liikennöiminen suoraan moottoritietä Kivistön ohi. Tuusulan suunnan liityntäyhteyksien tarkastelu Ruskeasannan aseman osalta on palveluta somäärittelyn aikajänne huomioiden ennenaikaista, koska Ruskeasannan asema ei toteudu Kehäradan ensimmäisessä vaiheessa. Tarkoituksenmukaisempaa olisi esittää mahdolliset liityntäliikenneratkaisut esimerkiksi Aviapoliksen, Lentoaseman, Leinelän, Tikkurilan tai Ke ravan asemalle. Muut esitetyt liityntäliikennejärjestelyt koskevat lähinnä vain hiljaista aikaa. Liityntäliikenteen hyödyntäminen kehyskuntien ohuiden matkustajavirtojen joukkoliikenteessä on kannatetta vaa, koska tällöin voidaan tarjota aiempaa pienemmillä resursseilla nykytasoa parempi vuo rotarjonta. Liityntäyhteyksien keskeisille runkoyhteyksille kuten raskaan raideliikenteen ase mille tulee toimia myös työmatka- ja päiväliikenteessä. Palvelutason kehittämismahdollisuuksina tulisi tarkastella myös Helsingin suunnan yhteyk sillä runkoyhteyksien sujuvoittamistarpeita ja näihin liittyen vaihtopaikkojen parantamista, uusia mahdollisia liityntälinjastoratkaisuja kehyskunnista Tikkurilan, Keravan, Järvenpään ja Espoon juna-asemille sekä Sipoosta metroon, nykyisten pääkaupunkiseudun linjojen jatka mista kehyskuntien alueelle ja uusia poikittaisia kuntien välisiä yhteyksiä. Kehyskuntien ulkoisen liikenteen kannalta keskeistä on liikenteen sujuvuus Helsingin kantakaupunkiin sekä vaihdot pääkaupunkiseudun poikittaiseen linjastoon solmupisteiden kautta. Liityntämahdolli suudet huomioiva suunnittelu edellyttää yhtenäistä lippujärjestelmää. Monet Uudenmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen ja Helsingin väliset joukkoliikenteen linjat ovat ns. U-linjoina osa HSL-alueen joukkoliikennejärjestelmää. Useimmiten HSL:n reuna-alueilla U-linjoilla voidaan turvata kustannustehokkaasti riittävä palvelutaso ja niillä on mahdollista matkustaa HSL:n lippujärjestelmän mukaisilla lipuilla. Esimerkiksi Veikkolan joukkoliikenteen palvelutaso Helsingin suuntaan muodostuu käytännössä kokonaan Lohjan ja Vihdin suunnan U-linjojen liikenteestä ja tämä järjestely on järkevää myös jatkossa. Sipoon kunta liittyy HSL:ään alkaen. Koska joukkoliikennelain 4 :n mukainen pal velutason määrittely on tehtävä vuoden 2011 loppuun mennessä, on Sipoon joukkoliiken teen palvelutason määrittelytyö Uudenmaan ELY-keskuksen vastuulla. HSL voi tarkentaa Sipoon joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyä aluetta koskevien linjastosuunnitelmien yh teydessä. Veikkolan ja Sipoon kautta kulkevan joukkoliikenteen palvelutason määrittelyssä on tär keää, että HSL:n näkemys tulee otetuksi huomioon. HSL ei nykytilanteessa voi siirtymäajan sopimusten voimassaoloaikana täydentää joukkoliikennetarjontaa, vaikka toteutuva palvelu taso ei vastaisikaan HSL:n laatimaa palvelutasomäärittelyä. Jos U-linjat tulevaisuudessa ei vät takaa riittävää palvelutasoa tai HSL näkee tarpeelliseksi toteuttaa uusia linjastojärjeste lyjä, tulee nämä olla toteutettavissa ilman että Helsingin seudun ulkopuolelta tulevat linjat niitä estävät. Liityntäpysäköinnillä kytketään Helsingin seudulla haja-asutusalueet joukkoliikennejärjestel mään. Liityntäpysäköintiä on järjestetty keskeisille juna-asemille, joilla on tiheä junaliikenne ja muutamien linja-autoasemien läheisyyteen. Liityntäpysäköintipaikkoja tarjotaan sekä henkilöautoille että polkupyörille. Kaikki junaliikenteen asemat eivät ole liityntäpysäköinnin kehittämisen kannalta potentiaalisia alueita, koska niillä junaliikenteen vuorovälit eivät täytä tavoitteita.

6 Esimerkiksi Nuppulinnan ja Purolan seisakkeet eivät ole nykytilanteessa liityntä pysäköinnin kannalta keskeisiä asemia. Kehyskuntien haja-asutusalueilta ja Helsingin seudun ulkopuolelta tulevan liikenteen ohjaa minen käyttämään liityntäpysäköintiä ja tiheävuorovälisiä joukkoliikenteen runkoyhteyksiä vähentää ruuhkia sisääntuloväylillä ja tehostaa liikenneverkon käyttöä. Säteittäisten runko yhteyksien palvelutason parantaminen pääkaupunkiseudun suuntaan ja raideliikenteen merkittävimpien välityskykyongelmien korjaaminen ovat edellytyksenä liityntäpysäköintijär jestelmän kehittämiselle ja sen suosion kasvattamiselle. HSL toteaa, että Helsingin seudulla joukkoliikenteen palvelun houkuttelevuuden lisääminen ja käyttäjä määrän kasvattaminen edellyttää joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä mo ni puolisin keinoin. Linjastollisten ja vuorotarjontaa lisäävien toimenpiteiden li säksi on välttä mätöntä kehittää yhtenäistä lippujärjestelmää ja informaatiojär jestelmiä, jotta liikkuminen joukkoliikenteellä koko seudulla on mahdollista, su juvaa ja helppoa. Käsittely Päätös Käydyn keskustelun jälkeen esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että lausunnon loppuun lisätään: Tämä tulee myös ottaa huomioon joukkoliikennettä käyttävien väylien, erityisesti liittymien, suunnittelussa. Hallitus päätti hyväksyä esittelijän muutetun päätösehdotuksen. Täytäntöönpano Lausunto toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle viimeistään mennessä sähköpostilla osoitteella: tai postitse osoitteella: Uudenmaan ELY-keskus, Kirjaamo, PL 36, Helsinki.