Varsinais-Suomen paikkatietokeskus Lounaispaikka

Transkriptio

1 Sanna Jokela Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen paikkatietokeskus Lounaispaikka Kauden raportointi

2 2 Sisällysluettelo Johdanto...3 Lounaispaikan organisaatio...3 Lounaispaikan ohjausryhmä...3 Lounaispaikan kehittämisryhmät sekä laajempi yhteistyöverkosto...4 Lounaispaikan hallinnointi...6 Henkilöstöasiat...7 Paikkatietokeskus Lounaispaikan kehittäminen kaudella Lounaispaikan paikkatietoportaali...8 Lounaispaikan karttapalvelu...8 Lounaispaikan paikkatietohakemisto...9 Paikkatietoarkisto...1 Palveluiden kehitys ja käyttö...1 Lounaispaikan hanke- ja yhteistyötoiminta...12 Kaavajohtopaikka II...12 PaikkaOppi...13 Paikkatietolainaamo...13 VARAKUM...13 ENVIFACILITATE...13 Muu yhteistyötoiminta...14 Tulevat hankesuunnitelmat...15 Tapahtumat ja tiedotus...15 Paikkatietokerho...15 Paikkatietomarkkinat ja muut konferenssit...15 Paikkatietopäivä ja ProGIS ry:n kevätseminaari...16 Toiminnan vakiinnuttaminen...16 Lounaispaikan kauden jatkaminen vuosille Aluehallintouudistus ELLU...16 Johtopäätökset...17 Liite 1. Lounaispaikan palveluissa kävijät kaudella

3 3 Johdanto Lounaispaikka eli Varsinais-Suomen paikkatietokeskus aloitti toimintansa vuonna 22 kolmen partnerin, Varsinais-Suomen liiton, Turun yliopiston ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen yhteistyöhankkeena. Vuoden 26 helmikuussa allekirjoitettiin uusi sopimus Varsinais-Suomen paikkatietokeskuksen jatkamisesta kaudella Lounaispaikan muodosti näin seitsemän partneria: Varsinais-Suomen liitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Åbo Akademi ja Yrkeshögskolan Novia (ent. Sydväst). Varsinais-Suomen paikkatietokeskus ja sen toiminnasta vastaava kehittämishanke on jatkoa vuodesta 1999 jatkuneelle alueelliselle paikkatietoyhteistyölle. Lounaispaikka on kauden aikana noussut tunnetuksi alueelliseksi paikkatietoyhteistyön promoottoriksi, joka toimii kuntatason ja kansallisen tason välissä. Lounaispaikka välittää tietoa, kerää paikkatietoaineistoja ja kehittää alaa eteenpäin lounaisen Suomen alueella. Paikkatieto on kauden aikana muuttunut harvemmin käytetystä työkalusta jokaisen kuluttajan työvälineeksi. Käyttäjien vaatimukset ja toiveet ovat kasvaneet näin kauden aikana huomattavasti. Tästä syystä myös tulevalla kolmivuotiskaudella tulee kehittää Lounaispaikan palveluita eteenpäin. Käsillä oleva raportti on katsaus Varsinais-Suomen paikkatietokeskus Lounaispaikan kehittämiseen kolmivuotiskaudella Se käsittelee kaikki suurimmat kehityshankkeet ja -suunnat joita kauden aikana on syntynyt. Lounaispaikan organisaatio Lounaispaikan ohjausryhmä Toimintakaudella Varsinais-Suomen paikkatietokeskuksen organisaatio koostui vuoden 26 alussa johtoryhmästä, yhteistyöryhmästä sekä erilaisista kehittämisryhmistä. Myöhemmin johtoryhmä ja yhteistyöryhmä yhdistettiin Lounaispaikan ohjausryhmäksi. Ohjausryhmässä oli vähintään yksi edustaja jokaisesta partneriorganisaatiosta, vuosittain vaihtuva puheenjohtaja sekä sihteeri. Ohjausryhmä vastasi paikkatietokeskuksen sisällöllisestä kehittämisestä ja oli vastuussa vuosittaisen talous- ja toimintasuunnitelman teosta sekä valtuutti sihteerin toimimaan Lounaispaikan paikkatietokoordinaattorina. Kokouksia järjestettiin 2-3 kuukauden välein yhteensä 13 kertaa kaudella Taulukossa 1. on esitelty ohjausryhmän jäsenet. Partnereiden osallistumista Lounaispaikan toimintaan on pyritty lisäämään koko kauden ajan. Yhteistyö on parhaimmillaan ollut tietojen vaihtoa, aineistojen välitystä ja palveluiden kehittämiseen osallistumista. Partnereiden tehtävän on ollut ohjata Lounaispaikan toimintaa, sillä sitä kautta partneriorganisaatiot ovat voineet vaikuttaa luotavien palvelujen kehitykseen. Ohjausryhmätoiminta toimi kauden aikana hyvin ja uusia ideoita saatiin Lounaispaikan eteenpäin viemiseen. Ohjausryhmän tehtävänä oli myös hyväksyä eri kehittämistyöryhmissä suunnitellut hankkeet.

4 4 Taulukko 1. Lounaispaikan ohjausryhmän jäsenet kaudella Ohjausryhmän jäsenet Organisaatio Rooli Outi Engström Lounais-Suomen ympäristökeskus jäsen Daniela Hellgren Yrkeshögskolan Novia jäsen Satu Helmi Turun ammattikorkeakoulu jäsen Aino Jalonen Lounais-Suomen ympäristökeskus jäsen Sanna Jokela Varsinais-Suomen liitto sihteeri Risto Kalliola Turun yliopisto pj 27 Sami Karjalainen Varsinais-Suomen liitto sihteeri Kristina Karppi Varsinais-Suomen liitto sihteeri Anna-Maija Kohijoki Turun kauppakorkeakoulu jäsen Annukka Koivukari Lounais-Suomen ympäristökeskus jäsen Niina Käyhkö Turun yliopisto jäsen Eero Löytönen Varsinais-Suomen liitto pj 26 ja 28 Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu jäsen Olli Mertanen Turun ammattikorkeakoulu jäsen Mikael von Numers Åbo Akademi jäsen Lasse Nurmi Varsinais-Suomen liitto jäsen Tuuli Pakkanen Lounais-Suomen ympäristökeskus jäsen Romi Rancken Yrkeshögskolan Novia jäsen Markku Roto Varsinais-Suomen liitto jäsen Heikki Saarento Varsinais-Suomen liitto pj 28 (sijainen) Lounaispaikan kehittämisryhmät sekä laajempi yhteistyöverkosto Lounaispaikan kehittämisryhmien tarkoituksena oli ideoida, kehittää ja toteuttaa Lounaispaikan internetportaalin ja paikkatietokeskuksen toimintaa ja esittää näitä kehittämisajatuksia ohjausryhmälle. Lisäksi kehittämisryhmän jäsenten tehtävänä oli edistää omien taustaorganisaatioiden sitoutumista paikkatietokeskuksen toimintaan. Tämän lisäksi he voivat tuoda esiin oman organisaationsa tarpeita koskien Lounaispaikan portaalia ja paikkatietokeskustoimintaa. Lounaispaikan kehittämisryhmiin saivat osallistua kaikki halukkaat. Kaudella osallistujia oli useista paikkatietoalan sekä matkailu- ja kulttuurialan organisaatioista. Sähköpostilistalla oli vuoden 28 loppuun mennessä 11 nimeä useasta eri organisaatiosta. Taulukossa 2. on esitelty kaikki työryhmien kokouksiin osallistuneiden nimet ja organisaatiot. Osa henkilöistä on voinut vaihtaa kauden aikana myös työpaikkaa.

5 5 Taulukko 2. Lounaispaikan kehitystyöryhmä on kokoontunut kaudella 26-8 n. 2-3 kuukauden välein. Osallistujia on ollut useasta eri organisaatiosta. Nimi Organisaatio Nimi Organisaatio Ulla Clerc Aboa Vetus & Ars Nova Niina Käyhkö Turun yliopisto / maantiede Annukka Koivukari Lounais-Suomen ympäristökeskus Nora Fagerholm Turun yliopisto / maantiede Eeva Ennola Lounais-Suomen ympäristökeskus Risto Kalliola Turun yliopisto / maantiede Tuuli Pakkanen Lounais-Suomen ympäristökeskus Eeva Raike Turun yliopisto / maisemantutkimuslaitos Leena Jokinen Matkailuakatemia Martti Nilsson Turunmaan seutu Timo Pitkänen Metsähallitus Eliisa Lotsari Urbaanin ystävät ry Kari Uotila Muuritutkimus ky Kaisa Savola Urbaanin ystävät ry Katja Bonnevier Saaristomeren biosfäärialue Outi Lehtinen Uudenkaupungin kaupunki Tomas Björkroth Scandinavian Islands Heikki Saarento Varsinais-Suomen liitto Kalevi Niemelä Suomen City-opas Oy Janne Lindstedt Varsinais-Suomen liitto Kalle Mattila Tiehallinto / Turun tiepiiri Juha Riihelä Varsinais-Suomen liitto Niina Jääskeläinen Tiehallinto / Turun tiepiiri Kristina Karppi Varsinais-Suomen liitto Liisa Lemmetyinen Turku Touring Lasse Nurmi Varsinais-Suomen liitto Päivi Lappalainen Turku Touring Meri Malmari Varsinais-Suomen liitto Antti Kaseva Turun ammattikorkeakoulu Sabina Sundqvist Varsinais-Suomen liitto Jarmo Virta Turun ammattikorkeakoulu Sami Viljanen Varsinais-Suomen liitto J-P Paalassalo Turun ammattikorkeakoulu Sanna Jokela Varsinais-Suomen liitto Olli Ojala Turun ammattikorkeakoulu Simon Amelinckx Varsinais-Suomen liitto Katariina Hilke Turun kaupunki / tietohallinto Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto Jaana Solasvuo Turun kaupunki / ympäristö- ja kaavoitusvirasto Virpi Lindvall Varsinais-Suomen liitto Kaarin Kurri Turun maakuntamuseo Esa Likitalo Varsinais-Suomen maanmittauslaitos Paula Saarento Turun maakuntamuseo Jenni Akkola Varsinais-Suomen taidetoimikunta Aino Ukkola Turun seudun kehittämiskeskus Kalle Toikka Varsinais-Suomen taidetoimikunta Riikka Lindroos Turun suomalaisen yhteiskoulun lukio Olga Sjöroos Varsinais-Suomen taidetoimikunta Anu Lahtinen Turun yliopisto / historian laitos Ann-Louise Erlund Yrkeshögskolan Novia Pyry Liukas Turun yliopisto / IT-laitos Daniela Hellgren Yrkeshögskolan Novia Riku Mäki Turun yliopisto / IT-laitos Maria Engberhg Yrkeshögskolan Novia Satu Kantola Turun yliopisto / IT-laitos Martin Wikström Yrkeshögskolan Novia Antti Vasanen Turun yliopisto / maantiede Niklas Andersson Yrkeshögskolan Novia Jani Helin Turun yliopisto / maantiede

6 6 Partnereiden ja kehitystyöryhmäläisten lisäksi yhteistyötä on tehty laajassa yhteistyöverkostossa, johon kuuluu niin alueellisia kuin kansallisiakin paikkatietoalan toimijoita. Mukana kansallisen tason yhteistyössä on ollut mm. Maanmittauslaitos, Geologian tutkimuslaitos, Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, ja Geodeettinen laitos. Yrityspartnereita edustavat mm. Posiva Oy, Muuritutkimus Oy, Globate Oy ja Arbonaut Oy. Kunnallisisita toimijoista aktiivisempia yhteistyötoimissa ovat olleet mm. Turku, Rauma, Kaarina, Kiikoinen ja Uusikaupunki. Muita alueellisesti tärkeitä toimijoita on mm. Turun maakuntamuseo, Matkailuakatemia, Tvärminnen eläintieteellinen asema ja Turun seudun osaamiskeskus. Yhteistyöorganisaatiot voidaan jakaa yhteistyön mukaan eri teemoihin, joista muutamia on esitelty taulukossa 3. Laajaa kontaktiverkostoa on ylläpidetty kehitystyöryhmien kokoontumisissa, paikkatietokerhon tapaamisissa, uutiskirjeiden avulla sekä tapahtumien järjestämisessä. Lounaispaikan uutiskirjeen tilanneita oli vuoden 28 lopulla 28 henkilöä. Taulukko 3. Lounaispaikan laajempi yhteistyöverkosto. Matkailu ja kulttuuri Teknologinen kehitys Ympäristöala Turku Touring, Cityopas, Matkailuakatemia, V-S taidetoimikunta, Tiehallinto, Mobilekustannus Oy, Turun AMK, TSE, ÅA:n täydennyskoulutuskeskus, Novia, Muuritutkimus Oy, Turun maakuntamuseo, TY:n Porin yksikön maisemantutkimuslaitos Arbonaut Oy, Geodeettinen laitos, TY:n IT-laitos, Globate Oy SYKE, LoSYK, Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirasto, ÅA:n biologian laitos, TY:n biologian, geologian ja maantieteen laitokset, Tvärminnen eläintieteellinen asema Paikkatietoalan kehitys ProGIS ry, Novia, Vakka-Suomen paikkatietokeskus, Paikkatietolainaamo, maakuntien liitot, Maanmittauslaitos, Ilmatieteenlaitos, Merentutkimuskeskus Paikkatietoalan koulutus AMK, ÅA, TY, TSE, Novia, Joensuun ja Turun kaupunkien opetustoimet, Helsingin yliopisto, TY Porin yksikkö, Tavastia, Satakunnan luontokoulu jne. Lounaispaikan hallinnointi Paikkatietokeskuksen toimisto sijaitsee Varsinais-Suomen liitossa ja se on hallinnollisesti Varsinais-Suomen liiton alainen yksikkö. Paikkatietokeskuksen toimistossa oli kaudella 26 8 yksi päätoiminen työntekijä, joka vastasi paikkatietokeskuksen toimintaan, alueellisen paikkatietoyhteistyön kehittämiseen ja Lounaispaikkaan liittyvistä käytännön toimenpiteistä sekä edusti paikkatietokeskusta ja alueellista paikkatietoyhteistyötä lounaisen Suomen alueen ulkopuolisissa tilaisuuksissa. Ohjausryhmä ohjeisti koordinaattorin työtä ja esimiehenä toimi Varsinais-Suomen liiton maankäytönosaston suunnittelujohtaja. Palkkaus- ja hanketoiminnan aloittamispäätökset teki maakuntajohtaja. Kaudella Varsinais-Suomen paikkatietokeskuksen paikkatietokoordinaattorina toimivat vuorotellen Sami Karjalainen, Kristina Karppi ja Sanna Jokela (os. Mujunen). Vuoden 26 alussa Lounaispaikan koordinaatioita hoidettiin osittain Varsinais-Suomen liiton työntekijöiden voimin ennen koordinaattorin palkkausta. Kesäkuussa 26 Varsinais-Suomen paikkatietoyhteistyön koordinaattoriksi palkattiin FM Sami Karjalainen, joka oli toiminut aiemmin Kaavajohtopaikka hankkeen projektisuunnittelijana. Vuoden 27 alussa Lounaispaikan koordinaattoriksi palkattiin Karjalaisen lähdettyä muihin tehtäviin FM Kristina Karppi. Karpin äitiyslomasijaiseksi valittiin marraskuussa 27 Sanna Jokela (os. Mujunen) jatkamaan Lounaispaikan koordinointia loppukaudeksi.

7 7 Henkilöstöasiat Lounaispaikan kausi 26 8 on työllistänyt monia paikkatietoalan ja muiden alojen ammattilaisia ja opiskelijoita. Taulukossa 4. on listattu eri työntekijät ja heidän tehtävänsä Lounaispaikassa. Harjoittelijoita on ollut yhteensä seitsemän. Turun yliopistolta kolme maantieteen opiskelijaa ja yksi IT-alan opiskelija, Åbo Akademilta geologian opiskelija sekä englanninkielen opiskelija ja Turun kauppakorkealta talousmaantieteen opiskelija. Lisäksi erilaisissa lyhytaikaisissa projektitöissä on ollut viisi henkilöä (IT-ala, matkailu, paikkatietoala). Muut Lounaispaikan työntekijät ovat olleet hankkeiden projektisuunnittelijoita, jotka ovat työskennelleet täyspäiväisesti hankkeensa parissa. Työntekijöiden jatkotyömahdollisuudet ovat olleet myös hyviä. Esimerkiksi harjoittelijoista kolme on saanut jatkotöitä Lounaispaikan alaisista hankkeista. Taulukko 4. Henkilöt töissä Lounaispaikassa tai Lounaispaikan alaisissa hankkeissa kaudella Työntekijä nimi Vuosi Työnkuva Hanke Antti Vasanen 26 tutkija Lounaispaikka Nora Fagerholm 26 harjoittelija Lounaispaikka 26 projektisuunnittelija Kaavajohtopaikka Sami Karjalainen 26 koordinaattori Lounaispaikka Virpi Lindvall projektisuunnittelija Kaavajohtopaikka Jani Helin 27 tutkija Vitka / TY Kristina Karppi koordinaattori Lounaispaikka Juha Riihelä 27 harjoittelija Lounaispaikka 28 projektisuunnittelija PaikkaOppi Meri Malmari 27 harjoittelija Lounaispaikka Sami Viljanen 27 harjoittelija Lounaispaikka Sanna Jokela 27 projektisuunnittelija sij. Kaavajohtopaikka 28 koordinaattorin sij. Lounaispaikka Janne Lindstedt 28 projektityöntekijä Lounaispaikka Pyry Liukas 28 graduntekijä Lounaispaikka Jussi Heino 28 projektityöntekijä Kaavajohtopaikka Riku Mäki 28 harjoittelija Kaavajohtopaikka Sabina Sundqvist 28 harjoittelija Lounaispaikka/V-S liitto 28 freelancer kääntäjä Lounaispaikka/ V-S liitto Simon Amelinckx 28 harjoittelija Lounaispaikka 28 projektityöntekijä Kaavajohtopaikka

8 8 Paikkatietokeskus Lounaispaikan kehittäminen kaudella Lounaispaikan paikkatietoportaali Vuoden 26 aikana uudistettiin Lounaispaikan Internetsivut sekä paikkatietoportaali. Portaali siirrettiin kokonaisuudessaan Turun yliopiston ATK-keskukselle ja se sisälsi erillisen kotisivupalvelun, karttapalvelun ja paikkatietohakemiston. Lounaispaikan palvelut käsittävät tällä hetkellä kotisivut osoittessa jossa sijaitsee myös Lounaispaikan metatietokanta eli Paikkatietohakemisto. Kotisivujen kautta pääsee myös karttapalveluun sekä Paikkatietoarkistoon Kuvassa 1. on esitelty kaaviona Lounaispaikan palvelut. Näiden sivustojen lisäksi Lounaispaikan palveluihin kuuluvat erilliset salasanasuojatut palvelut, kuten Kaavajohtopaikka - hankkeeseen liittyvät JohtopaikkaPro ja Kiinteistöliittymätyökalu. Lisäksi kaikille avoin Karvianjokilaakson karttapalvelu löytyy osoitteesta Paikkatiedon opetuksen tueksi on luotu oma portaali jota kehitetään PaikkaOppi hankkeessa. Kuva 1. Varsinais-Suomen paikkatietokeskus Lounaispaikan palvelukokonaisuus. Lounaispaikan karttapalvelu Turun yliopiston koordinoiman ENVIFACILITATE -hankkeen myötä luotiin vuoden 26 aikana Lounaispaikan karttapalvelukokonaisuus osoitteeseen Erillään sijainneet karttapalvelut Teemakartasto, Kaava- ja Johtopaikka sekä Ympäristökartasto yhdistettiin saman portaalin

9 9 alle. Palvelukokonaisuuden toteutti FM Antti Vasanen ESRI:n ArcIMS ohjelmistoa räätälöimällä. Ulkoasu palvelulle tilattiin Adore Oy:ltä. Uuden karttapalvelun erityisominaisuuksina oli useiden eri WMS (Web Map Service) rajapintojen käyttö, monilehtisyys ja monikielisyys sekä mahdollisuus yhdistellä eri karttapalveluaineistoja Kombinaatiot välilehdellä. Kolmesta erillisestä karttapalvelusta luotiin siis seitsemän välilehden muodostama yhteensä 1 kartaston karttapalvelukokonaisuus. Lisäksi Kaavajohtopaikka - hankkeen aikana luotu Kommentaattori-työkalu lisättiin Kaavoituksen ja vesihuollon kartastoon yhdeksi osioksi. Kommentaattori otettiin kuitenkin käyttöön vasta 27 ensimmäisten kommentoitavaksi haluttavien aineistojen myötä. Palvelukokonaisuuden uudistus mahdollisti sen, että kaikki Lounaispaikan paikkatietoaineistot löytyvät saman palvelun alta. Aineistoja palveluun saatiin myös rajapintoja pitkin mm. Ilmatieteen laitokselta, Maanmittauslaitokselta, Geologian tutkimuslaitokselta ja Rauman kaupungilta. Lisäksi karttapalvelu kyselee kahdesta erillisestä tietokannasta tietoja, jotka voidaan esitellä kartalla. Lounaispaikan karttapalvelun kautta välitetään myös Turun kaupunkiseudun maakuntakaavaa eri rajapintatekniikoita käyttäen. Vuoden 28 lopulla Lounaispaikan palvelimella sijaitsi Lounaispaikan karttapalveluohjelmiston lisäksi myös erilaisia testipalveluita ja salasanasuojattuja erikoiskartastoja. Karttapalvelun palveluarkkitehtuuri on esitelty kuvassa 3. Kuva 3. Lounaispaikan karttapalvelun arkkitehtuuri. Lounaispaikan paikkatietohakemisto INSPIRE -direktiivin voimaan tulon myötä keväällä 27 alkoi paikkatietoaineistojen metatietojen standardinmukaisen tietokannan kehittämistyö. Työtä suunniteltiin Maanmittauslaitoksen kehittämän Paikkatietohakemiston kanssa yhteensopivaksi ja kesällä 27 tilattiin metatietokantatyö Globate Oy:lta.

10 1 Metatietokanta suunniteltiin kolmikieliseksi ja kenttiä pystyttiin ylläpidon toimesta poistamaan tai lisäämään. Tämä oli tärkeä osa kehitystyötä, koska sen myötä n. 4 kenttäisestä standardista voitiin poimia alueellisiin oloihin sopivat kohdat. Tietokantaan pystyi tekemään myös tilauspyynnön Paikkatietoarkiston aineistoista. Metatietokannan kehittämistyön edetessä hitaasti lopulta nähtiin, että kanta olisi pitänyt suunnitella alusta alkaen yhteen paikkatietoaineistojen tallennusmenetelmien kanssa. Metatietokannan yhteyteen pitäisi saada myös mahdollisuus ladata paikkatietoaineistoja ja kehittää erilaisia hakutoimintoja. Metatietokanta lisättiin loppuvuodesta 27 Lounaispaikan kotisivujen yhteyteen, mutta sen käyttöaste on jäänyt pieneksi toimintaongelmien vuoksi. Paikkatietoarkisto Fyysinen paikkatietoaineistojen arkisto sijaitsee Turun yliopiston maantieteen laitoksella. Arkisto toimi aluksi Ympäristöpaikkatiedon arkistona. Helmikuussa 23 julkistettiin Maj ja Tor Nesslingin säätiön rahoittaman "Ympäristöalan Internet-pohjainen tietovaranto" -tutkimushankkeen tuottama epävirallinen kokeiluversio. Siitä kehitettiin Ympäristöpaikkatiedon arkisto, joka toimii pohjana viralliselle, Turun yliopiston rehtorin keväällä 25 hyväksymälle Turun yliopiston paikkatietoarkistolle. Arkistonhoitaja ylläpitää arkistoa ja luovuttaa aineistoja eri käyttäjäryhmien käyttöön. Palveluiden kehitys ja käyttö Lounaispaikan palveluiden kehitystä on tehty koko kauden ajan. Kauden aikana portaalia uudistettiin mm. lisäämällä Muita alueen karttapalveluja kartaston tilalle Matkailukartasto, muokkaamalla eri kartastojen aineistolistauksia ja tuomalla uusia aineistoja karttapalveluun. Kauden aikana myös luotiin JohtopaikkaPro, Kiinteistöliittymätyökalu, PaikkaOppi -portaali, uudistettiin kotisivuja ja luotiin uudistettu Paikkatietohakemisto. Johtuen aineistojen tyypistä ja käytetyistä tekniikoista, Lounaispaikka on palvellut tähän mennessä pääasiassa virkamiehiä, tutkijoita ja opiskelijoita. Kävijämääriä on pystytty seuraamaan ilmaisen PhpMyVisits ohjelman avulla. Ohjelma on lisätty Lounaispaikan karttapalvelun ja kotisivujen yhteyteen. Lounaispaikan kävijämäärät ovat pysyneet viimeisen kahden vuoden aikana samoissa lukemissa. Tiettyjen kartastojen osalta käyttö on lisääntynyt. Laskuri perustuu tietokoneen IP -osoitteisiin ja ei kata kaikkia käyttäjiä, koska tietyillä organisaatioilla voi olla yhteinen IP -osoite. Sivuavauksien määrästä voi saada paremman arvion todellisista kävijämääristä. Vuoden 28 ajan kävijämäärät ovat olleet kuukaudessa keskimäärin n. 5 kävijän paikkeilla ja sivuavauksia noin tuplaten. Lounaispaikan etusivujen avauksia on n. 2 kuukausittain ja on samalla suosituin sivusto. Karttapalveluista suosituin on Teemakartat, jota kautta voi tarkastella monia erilaisia aineistoja päällekkäin (kuva 4.). Kaavapaikka, Kommentaattori, Matkailukartasto sekä Ajankohtaiskartasto ovat selkeästi lisänneet suosiotaan. Erikoista kuitenkin on, että esimerkiksi Ympäristökartastossa on käynyt vuonna 28 vain 147 kävijää. Tarkempia tilastoja kävijä- ja sivuavausmääristä on esitelty taulukossa 5. Taulukkoon on merkattu punaisena vuodet, jolloin sivuavauksia on ollut kussakin palvelussa eniten. Etusivujen sivuavausten määrä on voinut vähentyä kotisivu-uudistuksen myötä, jolloin osa palveluista tuotiin suoraan etusivulle näkyviin ja tällöin klikkauksien määrä on voinut vähentyä. Tätä tukee myös kävijätilasto, jonka mukaan kävijämäärät ovat pysyneet suunnilleen samoissa luvuissa vuosina 27 ja 28. Yleiskarttojen osalta vähentyminen liittyy karttapalvelun aloitusnäkymän vaihtamiseen. Aiemmin palvelu avautui aina suoraan yleiskarttoihin ja

11 11 vuoden 27 lopulla palveluun luotiin erillinen ohjaussivu. Johtopaikan sivuavausten pienenemiseen ei ole löytynyt selitystä. Kasvua on esiintynyt mm. Teemakartoissa, Kommentaattorissa, Matkailu- ja Ajankohtaiskartastoissa. Näihin on syynä uudet aineistot ja yleinen kiinnostus kyseisiä palveluita kohtaan. Liitteessä 1. on esitelty tarkemmin eri sivustojen tilastotietoa. 8 Lounaispaikan palveluiden kävijämäärät, yhteenveto Teemakartat Yleiskartat kommentaattori Kaavapaikka Muita/Matkailu Ajankohtais Kombinaatiot Johtopaikka Saaristomeren tutkimuskartasto Ympäristökartasto Kävijöitä/vuosi Kuva 4. Lounaispaikan karttapalvelun osioiden kävijätiedot. Taulukko 5. Käynnit eri sivuilla, joissa laskuri. Sivu Käyntejä Sivuavauksia Käynnin keskimääräinen kesto Lounaispaikan etusivu min 51s 2min 56s 2min 37s Teemakartat min 41s 3min 25s 3min 33s Yleiskartat min 42s 3min 53s 2min 28s kommentaattori min 13s 2min 28s 3min 18s Kaavapaikka min 6s 3min 24s 3min 6s Muita/Matkailu min 4s 1min 32s 2min 24s Ajankohtais min 58s 5min 12s 1min 56s Ohje min 45s 2min 53s 2min 4s Kombinaatiot min 1s 1min 38s 1min 43s Johtopaikka min 2s 8min 17s 3min 1s Saaristomeren tutkimuskartasto min 35s 2min 3s 2min 58s Ympäristökartasto s 32 s 2min 1s Yhteensä min 38s 3min 14s 2min 49s

12 12 Lounaispaikan hanke- ja yhteistyötoiminta Kaudella Lounaispaikan palvelukehitystä tehtiin useitten eri hankkeiden myötä. Osaa hankkeista koordinoitiin Lounaispaikasta käsin ja osa oli alueellisen yhteistyötoiminnan tulosta. Taulukossa 6. on listattu Lounaispaikan partnereiden osallistuminen eri hankkeisiin ja Lounaispaikan muihin tehtäviin. Muut yhteistoimintahankkeet on esitelty taulukossa 7. Lounaispaikka on ottanut osaa myös useisiin eri paikkatietoalan yhteistyöfoorumeihin. Taulukko 6. Lounaispaikan partnereiden osallistuminen Lounaispaikan toimintaan ja hankkeisiin. Suluissa olevat hankkeet ovat vasta suunnitteilla. Partneri Hankkeet Muut tehtävät Lounaispaikkaa käytetään Varsinais-Suomen liitto Kaavajohtopaikka II, PaikkaOppi, (Lounaispaikka II) aineistojen tuottaminen, tiedotus, hallinnollinen vastuu -Maakuntakaavat palvelussa, Kommentaattori maakuntakaavojen kommentoinnissa, tuotettavien aineistojen sijoituspaikka Lounais-Suomen ympäristökeskus Kaavajohtopaikka II, (Lounaispaikka II), Velmu, VITKA aineistojen tuottaminen ja keruu, tiedotus, tutkimus Kaavajohtopaikan aineistot ympäristöhallinnon tietovarantoihin, ympäristötiedon etsintä ja aineistojen sijoituspaikka Turun yliopisto PaikkaOppi, VITKA, Velmu, ENVIFACILITATE, Paikkatietolainaamo aineistojen tuottaminen, tiedotus, koulutus, karttapalveluiden ylläpito, Paikkatietoarkiston ylläpito, ATK-palvelut, tutkimus Aineistojen sijoituspaikkana, palvelualustana, työvälineenä, opetusvälineenä Turun kauppakorkeakoulu KARA, (KULT, Lounaispaikka II) aineistojen tuottaminen, tutkimus, koulutus, tiedotus, hanketoiminta Aineistojen sijoituspaikkana, työvälineenä Åbo Akademi (Lounaispaikka II, CBM) aineistojen tuottaminen, tutkimus, koulutus, tiedotus, hanketoiminta Aineistojen sijoituspaikkana, työvälineenä Turun ammattikorkeakoulu (Lounaispaikka II) aineistojen tuottaminen, tutkimus, koulutus, tiedotus Aineistojen sijoituspaikkana, työvälineenä, tekninen kehitys Yrkeshögskolan Novia GIS Projekt (Lounaispaikka II) aineistojen tuottaminen, tutkimus, koulutus, tiedotus, Tammisaaren alueen paikkatietoyhteistyön kehittäminen Aineistojen sijoituspaikkana, työvälineenä, tekninen kehitys Kaavajohtopaikka II Syksyllä 26 Kaavajohtopaikka -hanke sai jatkoa Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien kehittämisrahojen turvin ja projektityöntekijä FM Virpi Lindvall aloitti työnsä kaavojen ja vesihuollon aineistojen keruussa myös Satakunnan puolelta. Näin käynnistyi Kaavajohtopaikan käyttökelpoisuuden parantaminen ja laajentaminen eli Kaavajohtopaikka II -hanke. Kaavajohtopaikka II saatiin päätökseen vuoden 28 lopulla. Hankkeen aikana kehitettiin erilaisia palveluita liittyen kaavoitukseen ja vesihuoltoon: Kaavapaikka, Johtopaikka, Johtopaikka Pro, Kommentaattori sekä Kiinteistöliittymätyökalu. Kommentaattori -palveluun saatiin ensimmäiset kaava-aineistot

13 13 kommentoitavaksi toukokuussa 27. Hankkeen myötä kerrytettiin osaamista myös avoimen lähdekoodin ohjelmistoista sekä paikkatietoaineistojen välittämiseen kehitetyistä rajapintatekniikoista. Vesihuollon- ja kaavoituksen aineistoja kartutettiin kahden vuoden aikana runsaasti. Yleiskaava-aineistoja oli vuoden 28 lopulla palvelussa 31 kunnan alueelta. Vesihuollon aineistoja on palvelussa 44 kunnan alueelta. Lisäksi palvelut sisältävät myös maakunta- ja seutukaava-aineistoja, vesihuollon potentiaalisia viemäröintejä ja toiminta-alueita. Aineistojen kattava keruu on ollut tärkeää mm. kuntaliitosten myötä. PaikkaOppi Vuoden 27 aikana keskityttiin uusien hankeideoiden kehittämiseen. Kehitystyöryhmän ideointien perusteella muotoutui myös paikkatiedon opetuksen tueksi tehtävä valtakunnallinen PaikkaOppi -portaali -hanke, joka sai vuoden 27 lopulla rahoituksen Opetushallitukselta. FM Juha Riihelä aloitti PaikkaOppi -hankkeen projektisuunnittelijana ja palvelu saatiin testikäyttöön syksyllä 28 osoitteessa Palvelu on saanut paljon huomiota osakseen ja siitä toivotaan kehittyvän valtakunnallinen paikkatiedon opetuksen portaali. Hanketta jatketaan ainakin vuoden 21 alkuun. Hankeen myötä osaamista ja kokemuksia on saatu erilaisista avoimen lähdekoodin ohjelmistoista sekä uusista toimijoista. Paikkatietolainaamo Paikkatietolainaamo on Turun yliopiston koordinoima paikkatietoaineistojen välityspalvelu. Paikkatietolainaamo välittää maksutta eri aineistontuottajien paikkatietoaineistoja testi-, tuotekehitys-, opetus- ja tutkimuskäyttöön. Se palvelee erityisesti paikkatiedon ammattikäyttäjiä. Palvelu on osa kansallisen paikkatietostrategian toteutusta. Se edustaa maailmanlaajuisestikin uudenlaista näkökulmaa paikkatietoaineistojen jakamiseen. Mukana on useita paikkatietoalan toimijoita ja aineistontoimittajia. Paikkatietolainaamo on täydentänyt Lounaispaikan palveluita ja hankkeita on viety eteenpäin yhteistyössä. Paikkatietolainaamo yhdistetään seuraavien vuosien aikana kansallisen paikkatietoportaalin yhteyteen. VARAKUM Turun maakuntamuseon koordinoima VARAKUM -hanke käynnistyi vuonna 26 ja Lounaispaikka määräytyi tuotettavien aineistojen esittelykanavaksi. Historiallisilta Isojako-kartoilta on digitoitu maakuntamuseon toimesta mm. maankäyttö- ja rakennuskohteita. Vuoden 28 loppuun mennessä lähes koko Varsinais-Suomen alue oli katettu. Aineistot on lisätty Ympäristökartastoon Lounaispaikan toimesta. ENVIFACILITATE Turun yliopiston koordinoima Life Environment -hanke pyrki ympäristöpaikkatiedon saatavuuden parantamiseen ja tuki ICZM (Integrated Coastal Zone Management) -toiminnan kehittämistä Suomessa ja Baltiassa. Lounaisen Suomen osalta keskeinen kehittämisen kohde oli Varsinais-Suomen Saaristomerikartasto. Hanke toimi aikavälillä Hankkeessa toteutettiin mm. Lounaispaikan karttapalvelu-uudistus vuonna 26. Vuonna 28 hanke sai tunnustusta EU:lta pääsemällä viiden parhaimman (Best of the Best) EU:n Life -hankkeen joukkoon.

14 14 Taulukko 7. Muut yhteistoimintahankkeet, jotka liittyvät Lounaispaikan toimintaan. Hankkeen nimi Toimijat Kuvaus KARA (Suurten kaupunkien yhdyskuntarakenetta koskeva verkostotutkimushanke) Vakka-Suomen paikkatietopalvelut YH Sydvästs GIS-projekt VELMU eli Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma Ruissalo -yhteistyö Pro Saaristomeri Varsinais-Suomen liitto ja Turun Seudun Kehittämiskeskus TAD Centre. Vakka-Suomen kunnat. Yrkeshögskolan Sydväst, Svenska småbruk och egnahem Ab/Jordfonden, Lounaispaikka, SydWeb Ab, Metsähallitus, Åbo Akademi. Turun yliopisto & SYKE, UTU-CGG - työryhmä, Maantieteen laitos Turun yliopisto (maantieteen laitos, Ruissalo-tutkimus), Turun kaupunki (ympäristö- ja kaavoitusvirasto, ympäristönsuojelutoimisto ja Lounaispaikka Lounais-Suomen ympäristökeskus, Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais- Suomen TE-keskus sekä noin 6 muuta toimijatahoa. KARA-hankkeessa hyödynnetään monipuolisesti paikkatietoaineistoja alueellisessa tutkimuksessa ja Lounaispaikka seuraa tiiviisti hankkeen etenemistä. Vakka-Suomen internet-paikkatietopalvelu tuottaa kunnille niiden tarvitsemat kartta- ja paikkatietopalvelut niin kuntalaisten, kunnissa toimivien yritysten kuin myös vapaa-aikaansa viettävien mökkiläisten ja matkailijoiden käyttöön. Svenska småbruk och egnahem/jordfondenin rahoittamalla neljävuotisella (24-28 on pyritty ilisäämään tietoisuutta paikkatieatoasioista Tammisaaren seutukunnan toimijoiden kesken, lisätä paikkatiedon hyödyntämistä YH Sydvästin eri koulutusaloilla sekä kehittää paikkatietopohjainen suunnitteluväline luonnonvaraalalle. Pitkäaikaisena tavoitteena on luoda pysyvä paikkatietokeskus Yrkeshögskolan Sydvästin Tammisaaren tiloihin. Karttapalvelua kehitetään VELMU-ohjelmaa tukevan VITKA -hankkeen puitteissa. Osa VELMU -karttapalvelun aineistoista on nähtävillä myös Lounaispaikan karttapalvelussa osiossa Saaristomeren tutkimuskartasto. Ruissalo-yhteistyötä on jatkettu Turun kaupungin ja Turun yliopiston allekirjoittaman tietoyhteistyön lisäämistä ja syventämistä koskevan lausuman mukaisesti. Ohjelman puitteissa tehdään rannikkoalueen ja vesien tilan parantamiseen tähtäävää yhteistyötä seitsemässä eri työryhmässä, joihin on liittynyt noin 7 toimijatahoa kansalaisjärjestöistä suuryrityksiin. Ohjelma toteuttaa toiminnassaan rannikkoalueiden yhtenäisen käytön ja hoidon (ICZM) periaatteita. Muu yhteistyötoiminta Vuoden 26 aikana Lounaispaikka toimi Paikkatietojen neuvottelukunnan PATINE:n kanssa yhteistyössä. Lisäksi Lounaispaikka osallistui PATINE:n alaisiin jaoksiin: Metatietojaoksen ja TIPY:n toimintaan. TIPY:ssä eli Tietopalvelu- ja yhteiskäyttöjaoksessa testattiin erilaisia aineistojen välitystekniikoita. Lounaispaikka osallistui testeihin kokeilemalla Turun seudun maakuntakaavan osalta erilaisia rajapintatekniikoita. Testien myötä uutta tekniikkaa ja standardeja omaksuttiin Lounaispaikkaan. TIPY toimintaa jatkuu edelleen. Suomen Ympäristökeskuksen tuottama Karvianjokilaakso -karttapalvelu oli Lounaispaikan ensimmäinen kosketus avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla toteutettuihin karttapalveluihin. Palvelu sai kodin Lounaispaikan palvelimelta ja samalla osaamista kerrytettiin ohjelmiston toiminnasta. Koulutuskeskus Tavastia järjesti vuonna 27 yhteistyössä Lounaispaikan kanssa paikkatietoalan työntekijöiden oppisopimuskoulutuskurssin. Koulutuksessa oli mahdollista tehdä kartoittajan tutkinto.

15 15 Tulevat hankesuunnitelmat Vuoden 28 aikana kehitettiin useita hankeideoita, joilla Lounaispaikan palveluiden tasoa ja sisältöjä voidaan kehittää. Lounaispaikan paikkatietoinfrastruktuurin uudistusta alettiin suunnitella keväällä 28 ja työtä kehitettiin erikoistyönä Turun yliopiston IT-laitoksella. Syksyllä 28 Lounaispaikka II nimellä kulkeva paikkatietoinfra -hanke sai maakunnan kehittämisrahapäätöksen ja hanke aloitetaan vuoden 29 alusta. Vuoden 27 8 aikana kehitteillä oli myös kaksi matkailu- ja kulttuurikohteiden esittelyyn liittyvää palvelua: KULT! (Varsinais-Suomen kulttuuri- ja tapahtumakarttapalvelu) sekä CBM (Central Baltic Map), jonka koordinointi tapahtui Åbo Akademin Täydennyskoulutuskeskuksen kautta. Hankkeitten rahoitukset olivat vuoden 28 lopulla vielä epäselvät. Matkailukartastojen kehitystä silmällä pitäen luotiin ensimmäinen versio kartastosta Lounaispaikan karttapalvelun yhteyteen Turun osaamis- ja kehittämiskeskuksen toiveesta. Samalla kartoitettiin Turun alueen musiikkialojen toimijoita ja lisättiin ne palveluun. Tapahtumat ja tiedotus Tiedostusta on lisätty vuodesta 26 lähtien, jolloin lanseerattiin Lounaispaikan uutiskirje, uutispalsta ja keskustelupalsta. Lounaispaikan tunnettuutta on levitetty vuosittain mm. osakasesittelyillä, Paikkatietomarkkinoilla, Paikkatietopäivässä, Paikkatietokerhon tapaamisilla sekä useissa eri seminaareissa. Vuonna 28 järjestettiin ensimmäistä kertaa ProGIS ry:n alueellinen kevätseminaari Turussa yhteistyössä Lounaispaikan kanssa. Lounaispaikka on ottanut osaa myös Kuntaliiton paikkatietopäiville, jossa maakuntien liittojen henkilöt tapaavat toisiaan ja keskustelevat paikkatietojen käytöstä omassa työssään. Samalla alueellisen paikkatietokeskuksen sanomaa on pyritty levittämään myös muualle Suomeen. Lisäksi Lounaispaikkaa on esitelty eri tapahtumissa ja oppilaitoksissa esimerkkinä alueellisesta paikkatietoyhteistyöstä. Paikkatietokerho Paikkatietokerhon toiminta on jatkunut tasaisesti koko kauden. Helmikuussa vuonna 26 paikkatietokerho kokoontui kuulemaan ProGIS ry:n ja Maa- ja Vesi Oy:n esityksiä. Toukokuussa 27 kerho teki retken Dragsfjärdiin kuuntelemaan kunnan paikkatietojärjestelmistä ja marraskuussa 27 järjestettiin tapaaminen Urbaanin ystävät ry:n tuottaman Kultu-karttapalvelun julkistamistilaisuuden yhteydessä. Toukokuussa 28 käytiin retkellä Olkiluodossa Posiva Oy:n kutsusta tutustumassa ydinvoimalan alueella tehtäviin paikkatietotutkimuksiin. Kerhon tapaamisissa on ollut n. 2 henkilöä. Paikkatietomarkkinat ja muut konferenssit Lounaispaikka otti osaa joka vuosi myös Helsingissä järjestettäville Paikkatietomarkkinoille. Vuonna 28 Lounaispaikka esiintyi markkinoilla 6. kertaa peräkkäin. Maanmittauslaitoksen järjestämä GISExpo kerää vuosittain satoja paikkatietoalan ammattilaisia yhteen. Lounaispaikka on edustanut ainoaa alueellista paikkatietokeskusta markkinoilla jo vuosia. Tiedon ja ideologian välitys on ollut Lounaispaikan päätuote jo usean vuoden ajan. Vuonna 27 mukana samalla pisteellä esiintyi myös Paikkatietolainaamo. Lounaispaikka oli hyvin esillä ensimmäistä kertaa vuonna 28 GI Norden Konferenssissa Norjassa ja opetusalan Grasping the Future -konferenssissa Helsingissä.

16 16 Paikkatietopäivä ja ProGIS ry:n kevätseminaari Paikkatietopäivä järjestettiin jokaisena vuonna perinteiseen tapaan Turussa. Vuonna 26 tilaisuus järjestettiin Mauno Koivisto salissa Biocityllä, vuonna 27 uudessa pääkirjastossa ja vuonna 28 Vanhalla Raatihuoneella. Aiheet ovat vaihdelleet eri vuosina ja osallistujia tapahtumaan on ollut vuosittain 7-1. Paikkatietopäivä on saanut vakiintuneen muodon ja se järjestetään joka vuosi marraskuussa. Lounaispaikka järjesti keväällä 28 ensimmäistä kertaa ProGIS ry:n alueseminaarin Turussa. ProGIS ry haluaa järjestää kevätseminaarinsa Turun seudulla myös seuraavina vuosina. Alueellinen seminaari järjestetään pääkaupunkiseudun ulkopuolella, koska ProGIS ry haluaa kehittää toimintaansa myös muualla Suomessa. Toiminnan vakiinnuttaminen Lounaispaikan kauden jatkaminen vuosille Kauden yhtenä päämääränä oli vakiinnuttaa Lounaispaikan toiminta, jotta paikkatietokeskus voisi palvella jatkossakin paikkatietoja etsiviä ja järjestää yhteistä toimintaa alalla. Tämän vuoksi osakasneuvotteluja käytiin vuoden 28 aikana runsaasti. Lounaispaikan palvelut ovat kauden aikana saaneet pysyvän luonteen, mutta rahoittajien vuoksi työtä joudutaan jatkamaan edelleen kausiluontoisesti. Satakuntalaisten tahojen yhteydenotot aloittivat suunnittelun yhteistyömahdollisuuksien laajentamisesta Satakunnan maakunnan alueelle. Satakuntaliitto lupautuikin yhteistyöverkostoon seuraavalle kaudelle syksyllä 28. Turun kaupungin kanssa aloitettiin myös neuvottelut, koska eri hallintokunnat ovat olleet jo aiemmin tiiviisti yhteistyössä Lounaispaikan kanssa. Vuoden 28 lopulla mukaan seuraavalle kaudelle olivat lupautuneet Varsinais-Suomen liitto, Turun yliopistokonsortio, Satakuntaliitto, Yrkeshögskolan Novia, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu ja Lounais-Suomen ympäristökeskus (sopimus vuodeksi 29). Turun ammattikorkeakoulun sopimus pyritään saamaan yhteiseksi Turun kaupungin kanssa. Aluehallintouudistus ELLU Aluehallinnon uudistamistarpeiden myötä syntyi myös ajatus alueellisen paikkatietokeskuksen integroimisesta valtion hallinnon Elinkeino-, luonnonvara- ja liikenneviraston (ELLU:n) alaisuuteen. Alueellisen ELLU -keskuksen muodostavat vuonna 21 Lounais-Suomen ympäristökeskus, Turun Tiepiiri ja TE-keskus. Muodostuvan viraston sisälle syntyy väistämättä tietopalvelukeskus ja sen alaisuuteen olisi mahdollista rakentaa pysyvä paikkatietokeskus. Jotta uuden viraston paikkatietokeskus palvelisi myös muita alueen toimijoita, pitäisi keskus kehittää yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Näin paikkatietokeskuksia voisi syntyä Suomeen tätä kautta useampia ja niillä olisi selkeä rahoitus ja status. Tätä ajatusta pyritään viemään eteenpäin myös seuraavalla kaudella. Kuvassa 5. on esitelty ajatus Lounaispaikan integroitumisesta ELLU:n alaisuuteen.

17 17 Kuva 5. Aluekehitystä tukevan paikkatietopalvelukeskuksen malli. Johtopäätökset Lounaispaikka on kehittynyt vuodesta 22 lähtien selkeäksi lounaisen Suomen paikkatietokeskukseksi. Viimeisen kolmen vuoden aikana Lounaispaikka on lisännyt näkyvyyttä ja palveluiden määrä on kasvanut. Se tunnetaan laajasti Suomen paikkatieto-osaajien keskuudessa. Vastaavia avoimia paikkatiedon portaaleja ei ole syntynyt muualle Suomeen, vaikka Lounaispaikan päämääränä onkin ollut innostaa muiden aluekeskuksien syntyä. Tähän on voinut vaikuttaa odotukset siitä, mitä kansallisella tasolla tapahtuu ja mitä Maanmittauslaitoksen paikkatietoportaalin kehitys tuo tullessaan. INSPIRE direktiivin tulon myötä paikkatietoportaalien kehitykselle on saatu raamit. Standardit ja ohjeistukset helpottavat palveluiden määrittämistä sekä aineistojen tietojen tallentamista. Keväällä 29 Maanmittauslaitos julkaiseekin ensimmäisen pilottiversion portaalista, jonne tarkoituksena on tuoda valtakunnallisia paikkatietoaineistoja. Varmaa ei kuitenkaan ole, mitä tapahtuu kunnallisille ja aluetason paikkatietoaineistoille. Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäjät ovat samoilla linjoilla Lounaispaikan kanssa, että alueellisia keskuksia tarvitaan niin aineistojen keruussa kuin yhteistyön järjestämisessä. Selkein ratkaisu tähän olisi, jos valtion taholta valtuutettaisiin jokin organisaatio järjestämään paikkatietokeskus-toimintaa ympäri Suomea. Sopivin taho tähän toimintaan voisi olla uusi ELLU -virasto. Seuraavalla kaudella olisikin tärkeä painottaa kansallisella taholla alueellisten keskusten syntyä. Metatietopalvelun tuottaminen Lounaispaikassa 27 sysäsi liikkeelle koko Lounaispaikan paikkatietoinfrastruktuurin uudistamishankkeen, jonka myötä metatiedot ja paikkatietoaineistojen arkistot

18 18 linkitetään toisiinsa. Jotta Lounaispaikan palveluista voidaan tehdä mahdollisimman yhteensopivat kansallisen portaalin kanssa, kehitystyötä pyritään tekemään yhteistyössä. Kaikilla Lounaispaikan osakkailla on myös mahdollisuus osallistua hankkeen eteenpäin viemiseen ja tarkoituksena onkin tarjota etenkin Lounaispaikan partnereille soveltuvia palveluita. Partnereiden mukana olo mahdollistaa sen, että palveluja tehdään yhteisesti, eikä vain tietyn organisaation tarpeisiin. Tuleva uudistus mahdollistaa lähemmät kontaktit eri tahoihin ja tiedot ja osaaminen välittyvät paremmin. Tulevalla kaudella Lounaispaikan onkin tarjottava yhä parempia palveluja partnereilleen sekä pyrkiä ohjaamaan Lounaispaikan toimintaa pysyvälle pohjalle. Paikkatietojen yhteiskäyttö on tällä kaudella kehittynyt huimasti. Lounaispaikka on ollut ensimmäisten joukossa testaamassa uusia tekniikoita ja standardeja. Seuraavan kauden haasteisiin kuulukin saada myös muut tahot ottamaan käyttöön aineistojen ja tietojen välittämiseen soveltuvat teknologiat. Lounaispaikan pitää pystyä vastaamaan tulevalla kaudella niin teknologian kuin sosiaalisen paikkatietoyhteistyön tuomiin haasteisiin. Käyttäjien toiveet ovat koko ajan teknologisen kehityksen edellä ja Lounaispaikan on vastattava näihin toiveisiin mahdollisimman jouhevasti. Joissain tapauksissa vanhojen tapojen rikkominen on tarpeen, että edistystä tapahtuu. Jotta vanhat tavat voitaisiin korvata uusilla, pitää uusien palveluiden toimia mahdollisimman hyvin. Lounaispaikan käyttäjämäärät ovat pysyneet paikoillaan viimeiset kaksi vuotta, vaikka kehitystä olisi pitänyt tapahtua. Jatkossa Lounaispaikan ja paikkatietoalan markkinointi pitää ottaa selkeämmin osaksi Lounaispaikan toimintaa. Käyttäjäkunnaksi halutaan lisätä myös tavalliset kuluttajat, mutta edes partneriorganisaatioissa työskentelevät tutkijat ja virkamiehet eivät kaikki tiedä Lounaispaikasta tai osaa käyttää sen palveluita työvälineinä. Tarpeen on siis määrittää kenelle palveluita tehdään ja kohdentaa markkinointia näihin suuntiin. Lounaispaikan pitää myös tarjota koulutuksen tueksi osaamista ja välineitä. Menneellä kaudella opetusosio on jäänyt Lounaispaikka -esittelyjen varaan ja Tavastia-yhteistyöhön. Tulevalla kaudella Lounaispaikan opetuksesta vastaavien partnereiden avulla paikkatieto-opetus on saatettava yhä laajemmalle oppilaskunnalle, koska paikkatiedon käyttö on levinnyt jo moneen eri oppiaineeseen. Toiveina onkin esitetty, että Lounaispaikan kautta voitaisiin tehdä pieniä kursseja paikkatiedon perusteista ja eri ohjelmistojen mahdollisuuksista. Tällaisia kursseja ovat tarjonneet työssä oleville henkilöille tähän mennessä vain konsultit ja ohjelmistotoimittajat. Lounaispaikalla olisi kuitenkin valmiudet esitellä paikkatiedon mahdollisuuksia laajemmin, koska suurin osa partneriorganisaatioista vastaa paikkatiedon opetuksesta alueella. PaikkaOppi -hankkeen myötä yksi opetustyöväline on jo olemassa. Yksi tulevan kauden haasteista on lisätä yritysyhteistyötä. Lounaispaikan tavoitteena on ollut kehittää alueellista paikkatietoyhteistyötä. Aineistojen, tietojen ja osaamisen välityksessä onkin onnistuttu. Alueen toimijat tuntevat hyvin toisensa ja tietojen välitys paranee koko ajan. Uusia yrityksiä ei kuitenkaan yhteistyön myötä ole syntynyt alueella merkittävissä määrin. Yhtenä vaihtoehtona on luoda soveltuva ympäristö yritysten syntyyn kehittämällä yritystoimintaa tukevia hankkeita. Yhteistyö eri yrityshautomoiden kanssa olisi myös tärkeää. Seuraavan kauden haasteita on siis useita. Hyvä paikkatietoyhteistyö pohjana on kuitenkin suhteellisen helppo lähteä näitä haasteita kohtaamaan. Ensimmäisenä listalla on jo toteutumassa oleva kehitys: vuoden 29 aikana luodaan uusi Lounaispaikan paikkatietoinfrastruktuuri, jota voidaan käyttää alueellisen tason mallina muille aluekeskuksille.

19 19 Liite 1. Lounaispaikan palveluissa kävijät kaudella Lounaispaikan etusivujen pitkän ajanjakson analyysi kävijöistä. Sivusto avattiin syksyllä 26. Elokuussa 28 sivusto oli poissa käynnistä huoltotöiden vuoksi, jonka vuoksi myös laskuri on ollut pois toiminnasta Lounaispaikan etusivu Lin. (Lounaispaikan etusivu) marras.6 joulu.6 tammi.7 helmi.7 maalis.7 huhti.7 touko.7 kesä.7 heinä.7 elo.7 syys.7 loka.7 marras.7 joulu.7 tammi.8 helmi.8 maalis.8 huhti.8 touko.8 kesä.8 heinä.8 Kävijöitä elo.8 syys.8 loka.8 marras.8 joulu.8 Karttapalveluiden kävijämäärät Jokaisessa karttapalvelussa näkyy kävijäpiikki Paikkatietomarkkinoiden yhteydessä syyskuussa. Yleiskartta: Yleiskartta avautui vuoden 27 loppuun mennessä aina ensin karttapalveluun mentäessä. Tämän jälkeen tilastot esittävät ainoastaan yleiskartta-osion käyntejä. Yleiskartat Lin. (Yleiskartat ) Kävijöitä marras.6 joulu.6 tammi.7 helmi.7 maalis.7 huhti.7 touko.7 kesä.7 heinä.7 elo.7 syys.7 loka.7 marras.7 joulu.7 tammi.8 helmi.8 maalis.8 huhti.8 touko.8 kesä.8 heinä.8 elo.8 syys.8 loka.8 marras.8 joulu.8

20 2 Teemakartat: marras.6 joulu.6 tammi.7 helmi.7 maalis.7 huhti.7 touko.7 kesä.7 heinä.7 elo.7 syys.7 loka.7 marras.7 joulu.7 tammi.8 helmi.8 maalis.8 huhti.8 touko.8 kesä.8 heinä.8 elo.8 syys.8 loka.8 marras.8 joulu.8 Kävijöitä Teemakartat Lin. (Teemakartat ) Ajankohtaiskartat: marras.6 joulu.6 tammi.7 helmi.7 maalis.7 huhti.7 touko.7 kesä.7 heinä.7 elo.7 syys.7 loka.7 marras.7 joulu.7 tammi.8 helmi.8 maalis.8 huhti.8 touko.8 kesä.8 heinä.8 elo.8 syys.8 loka.8 marras.8 joulu.8 Kävijöitä Ajankohtais Lin. (Ajankohtais )

21 Kaavapaikka: Kaavoituksen ja vesihuollon karttapalveluista Kaavapaikka avautuu usein ensin. Kävijöitä Kaavapaikka Lin. (Kaavapaikka ) 21 marras.6 joulu.6 tammi.7 helmi.7 maalis.7 huhti.7 touko.7 kesä.7 heinä.7 elo.7 syys.7 loka.7 marras.7 joulu.7 tammi.8 helmi.8 maalis.8 huhti.8 touko.8 kesä.8 heinä.8 elo.8 syys.8 loka.8 marras.8 joulu.8 Johtopaikka: Kävijöitä Johtopaikka Lin. (Johtopaikka ) marras.6 joulu.6 tammi.7 helmi.7 maalis.7 huhti.7 touko.7 kesä.7 heinä.7 elo.7 syys.7 loka.7 marras.7 joulu.7 tammi.8 helmi.8 maalis.8 huhti.8 touko.8 kesä.8 heinä.8 elo.8 syys.8 loka.8 marras.8 joulu.8 Kommentaattori: Tammikuussa 28 Kommentaattori-palvelussa oli Varsinais-Suomen maakuntakaavaluonnos.toukokuussa 28 palvelussa puolestaan Satakunnan maakuntakaava kommentoitavana. kommentaattori Lin. (kommentaattori ) Kävijöitä marras.6 joulu.6 tammi.7 helmi.7 maalis.7 huhti.7 touko.7 kesä.7 heinä.7 elo.7 syys.7 loka.7 marras.7 joulu.7 tammi.8 helmi.8 maalis.8 huhti.8 touko.8 kesä.8 heinä.8 elo.8 syys.8 loka.8 marras.8 joulu.8

22 Ympäristökartasto: Käyntejä vuonna 28 ainoastaan 147. Kävijöitä Ympäristökartasto 22 marras.6 joulu.6 tammi.7 helmi.7 maalis.7 huhti.7 touko.7 kesä.7 heinä.7 elo.7 syys.7 loka.7 marras.7 joulu.7 tammi.8 helmi.8 maalis.8 huhti.8 touko.8 kesä.8 heinä.8 elo.8 syys.8 loka.8 marras.8 joulu.8 Saaristomeren tutkimuskartasto: Palvelua on ylläpidetty Turun yliopistolta käsin. Saaristomeren tutkimuskartasto Lin. (Saaristomeren tutkimuskartasto) Kävijöitä marras.6 joulu.6 tammi.7 helmi.7 maalis.7 huhti.7 touko.7 kesä.7 heinä.7 elo.7 syys.7 loka.7 marras.7 joulu.7 tammi.8 helmi.8 maalis.8 huhti.8 touko.8 kesä.8 heinä.8 elo.8 syys.8 loka.8 marras.8 joulu.8 Matkailukartasto (ennen huhtikuuta 28 palvelun nimenä Muita alueen karttapalveluita): Muita / Matkailu Lin. (Muita / Matkailu) marras.6 joulu.6 tammi.7 helmi.7 maalis.7 huhti.7 touko.7 kesä.7 heinä.7 elo.7 syys.7 loka.7 marras.7 joulu.7 tammi.8 helmi.8 maalis.8 huhti.8 touko.8 kesä.8 heinä.8 elo.8 syys.8 loka.8 marras.8 joulu.8 Kävijöitä

23 marras Kävijöitä Kombinaatiot: joulu.6 tammi.7 helmi.7 maalis.7 huhti.7 touko.7 kesä.7 heinä.7 elo.7 syys.7 loka.7 marras.7 joulu.7 tammi.8 helmi.8 maalis.8 huhti.8 Kombinaatiot Lin. (Kombinaatiot ) touko.8 kesä.8 heinä.8 elo.8 syys.8 loka.8 marras.8 joulu.8 23