LOUNAISPAIKKA. Paikkatietoyhteistyötä Varsinais-Suomessa. Raportti toimikaudesta Lasse Nurmi VARSINAIS-SUOMEN PAIKKATIETOKESKUS

Transkriptio

1 LOUNAISPAIKKA Paikkatietoyhteistyötä Varsinais-Suomessa ALUEELLINEN VALTAKUNNALLINEN KANSAINVÄLINEN LIFE COASTRA VARAKUM PATINE LOUNAISPAIKKA MML SYKE ESPON GIS INSPIRE ENVIFAC. PAIKKAT. LAINAAMO KARTTA- JA AINEISTOPALVELUT TY VSL VARSINAIS-SUOMEN PAIKKATIETOKESKUS PAIKALLINEN LoSYK KONS. TUTKIJAT KUNNAT STRATEGIAT, OHJELMAT, STANDARDIT, SOPIMUKSET DATAPANKIT, TIETOARKISTOT AINEISTOVAIHTO PROJEKTIT KAAVA/JOHTO PAIKKA HS/VSL Raportti toimikaudesta Lasse Nurmi

2 Lounaispaikka - Paikkatietoyhteistyötä Varsinais-Suomessa. Raportti toimikaudesta Lasse Nurmi Julkaisija: Varsinais-Suomen liitto ISBN Kansikuva: Heikki Saarento

3 Lounaispaikka Paikkatietoyhteistyötä Varsinais-Suomessa Rapor tti toimikaudesta Lasse Nurmi Tammikuu 2006

4 S I S Ä L T Ö Tiivistelmä...5 Resumé Lounaispaikan organisaatio Lounaispaikan kehittäminen vuosina Paikkatietoportaali Lounaispaikka Lounaispaikan tietopalvelut Lounaispaikan paikkatietohakemisto Karttapalvelut Paikkatietoarkisto Paikkatietopäivät Paikkatietokerho Muu käytännön toiminta Kyselyt ja selvitykset Koulutus Seminaariosallistumiset Yhteistyö Lounaispaikkaan kytkeytyvät yhteistyöhankkeet Yhteistyösuhteet muiden alueellisen tai seudullisen tason toimijoiden kanssa Yhteistyösuhteet kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa Tiedottaminen Painettu media ja internetjulkaisu Yleisötilaisuudet Kehitysnäkymiä paikkatietoalalla Paikkatiedon käytön lisääntyminen ja tekninen kehitys Paikkatieto kansallisella ja kansainvälisellä tasolla Lounaispaikan tulevaisuus...41 Kirjallisuus...43

5 Tiivistelmä Varsinais-Suomen paikkatietokeskus Lounaispaikka perustettiin Varsinais-Suomen liiton, Turun yliopiston ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kolmenvälisellä sopimuksella Sopimus kattoi paikkatietokeskuksen toiminnan ylläpitämisen vuosina Varsinais-Suomen paikkatietokeskus ja sen toiminnasta vastaava kehittämishanke on jatkoa vuodesta 1999 jatkuneelle alueelliselle paikkatietoyhteistyölle. Yhteistyöstä vuosina vastannutta Lounais-Suomen paikkatietoyhteistyön kehittämishanketta käsitellään kattavasti Varsinais-Suomen paikkatietokeskuksen kehittämishankkeen vuosiraportissa 2002 (Nurmi 2003), sekä Lounais-Suomen paikkatietoyhteistyöhankkeen vaiheraporteissa (Tolvanen 2000, 2001, 2002). Käsillä oleva raportti on katsaus Lounaispaikan kehittämiseen kolmivuotiskaudella Yleisesti paikkatietoon johdattavaan ja alueelliseen yhteistyöhön sekä alueen paikkatietotoimijoihin perehdyttävään tekstiin voi tutustua vuosiraportissa 2002 (Nurmi 2003). Tässä raportissa keskitytään dokumentoimaan vuosien aikana toteutettua kehittämistyötä ja tapahtumia. Resumé Egentliga Finlands GIS-central Lounaispaikka grundades den 16 december år 2002 med ett kontrakt mellan Egentliga Finlands förbund, Åbo Universitet och Sydvästra Finlands miljöcentral. Kontraktet gällde åren Egentliga Finlands GIS-central och utvecklingsprojektet som är ansvarigt för dess verksamhet är en fortsättning på det regionala GIS-samarbetet, som har pågått i sydvästra Finland sedan Utvecklingsprojektet, som ansvarade för GIS-samarbetet i sydvästra Finland mellan åren , behandlas ingående i årsrapporten (Nurmi 2003) för Egentliga Finlands GIS-centrals utvecklingsprojekt år 2002 samt i tre delrapporter (Tolvanen 2000, 2001, 2002). Denna rapport är en översikt över utvecklingen av Lounaispaikka under treårsperioden En allmän introduktion till GIS och regionalt samarbete samt en mer ingående presentation av lokala aktörer inom GIS, finns i inledningen till årsrapporten för 2002 (Nurmi 2003). Denna rapport koncentrerar sig på dokumenteringen av Lounaispaikkas verksamhet och händelser under perioden Paikkatietoyhteistyötä Varsinais-Suomessa 5 Varsinais-Suomen liitto 2006

6 1. Lounaispaikan organisaatio Toimintakaudella Varsinais-Suomen paikkatietokeskuksen organisaatio koostui johtoryhmästä, kehittämisryhmästä sekä toimistosta. Johtoryhmässä oli kolme jäsentä yksi kustakin taustaorganisaatiosta heidän varajäsenensä sekä sihteeri. Johtoryhmä vastasi paikkatietokeskuksen sisällöllisestä kehittämisestä ja oli vastuussa vuosittaisen talous- ja toimintasuunnitelman teosta. Lounaispaikan kehittämisryhmän tarkoituksena oli ideoida, kehittää ja toteuttaa Lounaispaikan internetportaalin ja paikkatietokeskuksen toimintaa ja esittää näitä kehittämisajatuksia johtoryhmälle. Lisäksi kehittämisryhmän jäsenten tehtävänä oli edistää omien taustaorganisaatioiden sitoutumista paikkatietokeskuksen toimintaan. Tämän lisäksi he voivat tuoda esiin oman organisaationsa tarpeita koskien Lounaispaikan portaalia ja paikkatietokeskustoimintaa. Paikkatietokeskuksen toimisto sijaitsee Varsinais-Suomen liitossa ja se on hallinnollisesti Varsinais-Suomen liiton alainen yksikkö. Paikkatietokeskuksen toimistossa on yksi päätoiminen työntekijä, joka vastaa paikkatietokeskuksen toimintaan, alueellisen paikkatietoyhteistyön kehittämiseen ja Lounaispaikkaan liittyvistä käytännön toimenpiteistä sekä edustaa paikkatietokeskusta ja alueellista paikkatietoyhteistyötä lounaisen Suomen alueen ulkopuolisissa tilaisuuksissa. Lounaispaikan johtoryhmän jäsenet ja varajäsenet vuosina : Turun yliopisto Risto Kalliola varalla Niina Käyhkö ( , , ) varalla Harri Tolvanen ( , ) Lounais-Suomen ympäristökeskus Pasi Laihonen ( , ) Outi Engström ( ) varalla Risto Rauhala ( ) varalla Annukka Koivukari ( ) Varsinais-Suomen liitto Eero Löytönen varalla Markku Roto. Lounaispaikka 6 Varsinais-Suomen liitto 2006

7 Lounaispaikan kehittämisryhmän kokoonpano vuosina : Peruskokoonpanoon kuuluvat jäsenet: Lounais-Suomen ympäristökeskus Outi Engström Turun yliopisto Risto Kalliola Lounais-Suomen ympäristökeskus Annukka Koivukari Turun yliopisto Niina Käyhkö Lounais-Suomen ympäristökeskus Pasi Laihonen Turun yliopisto Leena Laurila Varsinais-Suomen liitto Eero Löytönen Pro Saaristomeri ohjelma Samu Numminen Varsinais-Suomen paikkatietokeskus Lasse Nurmi Life COASTRA hanke Mika Peippo ( ) Lounais-Suomen ympäristökeskus Risto Rauhala Varsinais-Suomen liitto Markku Roto Varsinais-Suomen liitto Heikki Saarento Turun yliopisto (YTA) Harri Tolvanen Varsinais-Suomen liitto Janne Virtanen Kolmivuotiskauden aikana kehittämisryhmään lisäksi kutsutut henkilöt: Turun yliopisto ENVIFACILITATE-hanke Salon Vihreä Laakso/ Life COASTRA/GISTurku LOLLI hanke/ict Turku Oy Maanmittauslaitos/V-S maanmittaustoimisto Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen paikkatietokeskus/salon Vihreä Laakso/ Kaavajohtopaikka-hanke Vakka-Suomen paikkatietoasiantuntija hanke Lounais-Suomen ympäristökeskus/turun yo Turun yliopisto Lounais-Suomen ympäristökeskus Turun kaupunki Turun maakuntamuseo Turun yliopisto/meriluonto-hanke Turun yliopisto/envifacilitate-hanke Varsinais-Suomen paikkatietokeskus/lolli- hanke/ Life COASTRA hanke/salon Vihreä Laakso/ ENVIFACILITATE-hanke Turun yliopisto Ari Ahomäki Eeva Ennola Katariina Hilke Timo Huttunen Matti Janlöv Timo Juvonen Sami Karjalainen Outi Lehtinen Anne Metsämäki Sanna Mäki Tapio Saario Pekka Salminen Paula Silander Tapio Suominen Tuuli Toivonen Antti Vasanen Juho Virtanen Paikkatietoyhteistyötä Varsinais-Suomessa 7 Varsinais-Suomen liitto 2006

8 2. Lounaispaikan kehittäminen vuosina Paikkatietoportaali Lounaispaikka Varsinais-Suomen paikkatietokeskuksen informaatiokanava ja paikkatietoportaali Lounaispaikka avattiin (Lounaispaikka 2004). Lounaispaikka-portaalin perussivuston toteutuksesta vastasi Ari Ahomäki Turun yliopistolta. Portaalin perusrakenne säilyi koko toimintakauden ajan samana, mutta useita pienempiä tarveharkintaisia muutoksia sivustoon tehtiin useampaan otteeseen ja luonnollisesti koko sivuston tietosisältöä lisättiin ja uudistettiin. Lounaispaikan tarkoituksena on toimia alueellisen paikkatietoalan toimijoiden informaatiolähteenä. Keskeisimpänä välitettävänä tietona ovat paikkatietokeskuksen omat tapahtumat kuten Paikkatietopäivä-seminaarit, Paikkatietokerhon tapaamiset ja Lounaispaikan kehittäminen. Lounaispaikan etusivulle kerätään alueellisia paikkatietoalan toimijoita koskevia uutisia. Lounaispaikan lähtökohta on selkeästi alueellinen, mutta myös valtakunnallisia ja kansainvälisiä uutisia voidaan julkaista, mikäli niiden nähdään koskettavan alueellista toimijajoukkoa. Rinnakkaispalveluna tarjotaan mahdollisuutta liittyä paikkatietoverkoston sähköpostilistalle, jolloin myös muut kuin uutispalstalla ilmestyvät uutiset esim. työpaikkailmoitukset tavoittavat asianomaisen henkilön. Syyskuussa 2003 tuli voimaan uusi verkkotunnuslaki, joka mahdollisti rekisteröimättömien tavaramerkkien mukaisten fi-päätteisten verkkotunnusten rekisteröinnin. Välittömästi lain voimaantulon jälkeen rekisteröitiin myös Lounaispaikan oma verkkotunnus Lounaispaikka-portaali toimi aiemmin Kuva 1. Näkymä Lounaispaikan etusivulta. (Lähde: Lounaispaikka 2006.) Lounaispaikka 8 Varsinais-Suomen liitto 2006

9 Varsinais-Suomen liiton verkkosivujen alla. Oman verkkotunnuksen hankinta on helpottanut Lounaispaikan lähestyttävyyttä, sillä aiemmin sivut löytyivät vaikeasti Varsinais-Suomen liiton pääsivujen alta. Kesällä 2003 Lounaispaikan Internet-sivustoon lisättiin ruotsin- ja englanninkieliset kokonaisuudet. Aivan kaikkia osuuksia sivustosta ei käännetty, mutta sen keskeinen sisältö ja toiminnallisuudet tulivat käännöstyön myötä myös englantia ja ruotsia taitavien saataville. Lounaisrannikon vahva kaksikielisyys puolsi erityisesti ruotsinkielisten sivujen käyttöönottoa. Ruotsinkielisen käännöstyön teki Catrine Huhta Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta ja englanninkielisen käännöksen Lounaispaikan koordinaattori Lasse Nurmi. Englanninkielisen käännöstyön oikoluki Life COASTRA hankkeessa harjoitteluaan tehnyt kanadalainen Jennifer Green. Englanninkielinen sivusto löytyy osoitteesta ja ruotsinkielinen osoitteesta Helmikuussa 2003 Lounaispaikkaan siirrettiin Liedon, Mellilän, Karinaisten ja Pöytyän kulttuuriympäristöohjelmien Internet-sivut. Tämä sivusto sisältää runsaasti kulttuuriympäristötietoa, joka on jalostettu paikkatietomuotoon ja on tarkasteltavissa sivuston karttapalvelusta. Mukana on myös mm. runsaasti viistoilmakuvia sekä panoraamamaisemakuvia kulttuurikohteista. Kulttuuriympäristöohjelmat on toteutettu EU:n ja Ympäristöministeriön tuella. Internet-sivuston tuotannosta on vastannut arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy. Huhtikuussa 2003 Lounaispaikan internetsivuille luotiin uutta ilmettä. Kehittämisessä pyrittiin huomioonottamaan toukokuussa aloitettavan Lounaispaikan metatietohakemiston eli Paikkatietohakemiston sekä julkaistavien karttapalveluiden tarpeet. Kolmivuotiskauden aikana julkaistut karttapalvelut muodostuivatkin Lounaispaikan käytetyimmiksi palveluiksi. Lounaispaikan toimintakauden aikana tietoyhteiskunnan kehittämiseen herättiin todenteolla myös kansallisella tasolla. Valtion hallitusohjelmaan sisällytettiin neljä poikkihallinnollista politiikkaohjelmaa, joista yksi tietoyhteiskuntaohjelma osoittautui erittäin mielenkiintoiseksi myös Lounaispaikan kannalta. Tietoyhteiskuntaohjelma sijoitettiin suoraan pääministerin alaisuuteen ja ohjelmaan liittyi myös Pääministerin parhaat käytännöt kilpailu. Lounaispaikka ilmoitettiin syksyllä 2004 mukaan kilpailuun ja se sai kilpailun kautta hyvin julkisuutta myös kansallisella tasolla. Vuoden 2005 syksyllä tehtiin Lounaispaikan sivustossa jälleen muutoksia. Lounaispaikan yhteyteen päätettiin tuolloin toteuttaa keskustelupalsta palvelemaan yleistä alueelliseen paikkatietoyhteistyöhön liittyvää vuorovaikutusta. Keskustelupalsta määriteltiin kokeiluksi jota jatketaan, mikäli se koetaan tarpeelliseksi ja keskustelua syntyy. 2.2 Lounaispaikan tietopalvelut Lounaispaikka-portaali tarjoaa paikkatietoalan toimijoille välineitä ja mahdollisuuksia tehokkaampaan ja helpompaan paikkatietojen käyttöön. Tätä silmällä pitäen kehitettiin Lounaispaikan tietopalvelumalli. Lounaispaikan tietopalvelumalli kehitettiin jo verraten varhain viitteitä kolmiosaiseen on jo Varsinais- Suomen paikkatietokeskushanketta edeltäneen hankkeen raporteissa (Tolvanen 2000, 2001, 2002). Tietopalvelumallin konkretisointi ajoittuu kuitenkin Lounaispaikan tässä raportoitavaan toimikauteen. Paikkatietoyhteistyötä Varsinais-Suomessa 9 Varsinais-Suomen liitto 2006

10 Lounaispaikan aineistopalvelu koostuu kolmesta osiosta: paikkatietojen dokumentointia ja löydettävyyttä helpottavasta Lounaispaikan paikkatietohakemistosta, paikkatietojen visualisointia ja käytettävyyden arviointia helpottavien Internet-karttapalveluiden osiosta sekä paikkatietoaineistojen arkistointia ja uudelleenkäyttöä tehostavasta Turun yliopiston paikkatiedon arkistosta (aiemmat työnimet: Ympäristöpaikkatietoarkisto YTA, Paikkatietoarkisto). Tietopalvelumallia havainnollistetaan kuvassa 2. Tietopalvelun osioita käsitellään tarkemmin myöhemmin tässä raportissa. Kuva 2. Lounaispaikan kolmiosainen tietopalvelumalli Lounaispaikan paikkatietohakemisto Lounaispaikan paikkatietohakemiston sisältää nykyisin lähes 200 paikkatietoaineistokuvausta. Aineistokuvaukset ovat ns. metatietokuvauksia, jotka sisältävät mm. aineiston käytettävyyttä koskevaa teknistä tietoa, tietoa aineiston saatavuudesta eri käyttötarkoituksiin, sekä aineistosta vastaavan tahon yhteystie- Taulukko 1. Lounaispaikan paikkatietohakemiston metatietokuvauksen sisältö. Aineistotunnus Aineiston valmistumisvuosi Aineiston haltija Alueellinen kattavuus Tiedostotyyppi Mittakaava tai resoluutio Päivitys Lisätietoja Sallitut käyttäjäryhmät Esitys internetkarttapalvelussa Aineiston nimi englanniksi Avainsanat Abstrakti Koordinaattijärjestelmä Tiedostoformaatti Sijaintitiedon tarkkuusarvio Aineiston perusteella tehtyjä julkaisuja Jakelutapa Aineisto arkistossa Aineiston luovuttajan yhteystiedot Lounaispaikka 10 Varsinais-Suomen liitto 2006

11 dot. Aineistokuvauksen yksityiskohtainen sisältö on esitetty taulukossa 1. Paikkatietohakemiston aineistokuvauksen pohja syntyi jo vuonna 2001, kun ryhdyttiin suunnittelemaan sopivaa kuvausta Ympäristötietoarkisto YTA:lle (Turun yliopiston paikkatietoarkiston esiaste). Aineistokuvaukseen otettiin mallia kansainvälisistä metatietostandardeista (mm. ISO:n julkaisemat standardit), mutta näitä yksinkertaistettiin niin että kuvaus sopi arkiston tarpeisiin. Kuva 3. Paikkatietohakemiston hakulomake. (Lähde: Lounaispaikka 2006.) Vuonna 2003 ryhdyttiin kehittämään alueellista paikkatietoaineistojen hakupalvelua, johon olisi mahdollista tallentaa metatietoja sekä YTA:n arkistoimista aineistoista että muista alueellisista paikkatietoaineistoista. Kehitystyön tuloksena syntyi hakupalvelu, jonka avulla metatietokuvauksia voi hakea tietokannasta tiettyjen kriteerien mukaan. Hakupalvelun teknisestä kehitystyöstä vastasivat Ari Ahomäki ja Juho Virtanen Turun yliopistolta. Hakupalvelun ja metatietokuvauksen kehittelytyössä merkittävän panoksen antoivat Risto Kalliola ja Harri Tolvanen Turun yliopistolta. Lounaispaikan harjoittelija Antti Vasanen puolestaan keräsi valtaosan hakemiston aineistokuvauksista kesällä 2003 ja Sami Karjalainen täydensi hakemistoa kesällä Eliisa Lotsari lisäsi tietokantaan Lounaispaikan Teemakartastossa esillä nähtävillä olevaa aineistoa kesällä Hakupalvelun tietovarantona toimii MS Access ohjelmistolla toteutettu tietokanta. Hakupalvelun toiminta on toteutettu HTML- ja PHP-koodia apuna käyttäen. Lähtökohtana suunnittelulle on ollut pyrkimys internetselainriippumattomuuteen. Paikkatietohakemiston kehittämiseen voi tarkemmin tutustua Lounaispaikan tietopalveluiden kehittämistä koskevassa raportissa (Kalliola & Ahomäki 2003). Paikkatietoyhteistyötä Varsinais-Suomessa 11 Varsinais-Suomen liitto 2006

12 Paikkatietohakemisto sisältää edelleen sekä vuonna 2005 virallisesti perustettuun Turun yliopiston paikkatiedon arkistoon sijoitettujen aineistojen että muiden hallinnassa olevien alueellisten aineistojen metatietokuvauksia Karttapalvelut Lounaispaikan toimikauden aikana on julkaistiin useita internetkarttapalveluita eri teema-alueilta. Lounaispaikan karttapalvelut ovat esimerkkejä siitä, että Lounaispaikkaa kehitetään sisällöllisesti yhteistyöhankkeiden kautta itse paikkatietokeskuksen antaessa puitteet paikkatietohankkeiden tulosten julkistamiseen. Vuonna 2003 Lounaispaikassa julkaistiin kaksi Internet-karttapalvelua, vuonna 2004 yksi ja vuonna 2005 kaksi karttapalvelua eri teema-alueilta. Kaikki Lounaispaikan karttapalvelut perustuvat ESRI:n ArcIMS-julkaisuohjelman tekniikkaan ja palveluiden toiminnallisuudet ovat hyvin pitkälle yhtenevät. Tarkoituksena on, että kun käyttäjä oppii käyttämään yhtä Lounaispaikan karttapalveluista, niin hän pystyy käyttämään niitä kaikkia samoin taidoin. Karttapalveluiden sisältämää tietoa voidaan käsitellä, jäsentää ja valikoida paikkatieto-ohjelmista tuttujen työkalujen avulla. Lounaispaikan periaatteiden mukaan kaikki karttapalvelut ovat avoimia, eikä niiden käyttäjäkuntaa ole rajattu mm. salasanalla tai rekisteröitymisvaateella. Tosin suunnitteilla on palveluja, joista julkaistaan tarkemmalla tietosisällöllä varustettuja sisarpalveluita, joiden käyttäjäkuntaa pystytään rajaamaan. Käyttäjäjoukon rajaamisen syitä ovat aineiston julkaisuluvista, käyttötarkoituksesta tai arkaluontoisuudesta johtuvat tiedon julkisuuden rajoitteet. Lounaispaikan tietopalvelut on fyysisesti sijoitettu Turun yliopiston atk-keskukseen. Ratkaisun perusteena on ollut Turun yliopiston keskeinen rooli Lounaispaikan tietopalveluiden kehittämisessä, yliopiston atkkeskuksen tarjoama toimintavarmistus mm. varmuuskopioinnin osalta sekä tarvittavat tekniset tuet tietopalveluiden ylläpidossa. Jo Lounaispaikan menneen toimikauden alussa oli selvää, että internetkarttapalvelut tulisivat muodostamaan merkittävän osan Lounaispaikka-portaalin sisällöstä. Vuoden 2003 keväällä tehdyn Lounaispaikan karttapalveluiden suunnitelmassa oli mainittu seuraavat karttapalvelut: Teemakartasto, Ympäristötietoarkiston karttapalvelu, Varsinais-Suomen kaavakarttapalvelu, Salon Seudun kulttuuriympäristö- ja luontotietokarttapalvelu, Varsinais-Suomen Saaristomerikartasto sekä Saaristomeren geobibliografia. Seuraavassa esitellään toteutuneet palvelut, niiden keskeisimmät kehitysvaiheet ja sisällöt. Lounaispaikan Teemakartasto ja Varsinais-Suomen Saaristomerikartasto Lounaispaikan Teemakartasto ja Varsinais-Suomen Saaristomerikartasto sisältävät samoja tietoaineistoja ja ovat sitä kautta toistensa sisarpalveluita. Saaristomerikartasto on Teemakartaston esikuva ja se julkaistiin ennen Teemakartastoa. Teemakartastossa on kuitenkin merkittäviä toiminnallisia eroavaisuuksia ja osin erilainen tekninen toteutus, joten voidaan hyvällä syyllä puhua kahdesta erillisestä palvelusta. Teemakartastossa on myös pyritty paremmin ottamaan huomioon palvelun kansalaiskäyttö mm. helppo- Lounaispaikka 12 Varsinais-Suomen liitto 2006

13 käyttöisemmän käyttöliittymän muodossa. Saaristomerikartastossa puolestaan on muita etuja, mm. suuri karttaikkuna puolestaan parantaa karttojen tutkimista ruudulla. Kuva 4. Lounaispaikan Teemakartaston ja Varsinais-Suomen Saaristomerikartaston käyttöliittymissä on eroavaisuuksia. (Lähde: Lounaispaikka 2006.) Varsinais-Suomen Saaristomerikartasto julkaistiin Lounaispaikan yhteydessä kesällä Palvelu toteutettiin ensisijaisesti Life COASTRA hankkeen tarpeisiin, mutta jo julkaisuvaiheessa oli selvää että palvelusta tulisi osa Lounaispaikan kokonaisuutta. Saaristomerikartaston tarkoituksena oli helpottaa saariston ja rannikkoalueen yhdennettyä käyttöä ja hoitoa tarjoamalla kattavaa ympäristötietoa alueesta eri teemakokonaisuuksina. Teemakokonaisuuksia olivat luonto, kulttuuri, käyttö ja elinkeinot. Myöhemmin Paikkatietoyhteistyötä Varsinais-Suomessa 13 Varsinais-Suomen liitto 2006

14 teemakokonaisuuksiin lisättiin myös ilmakuvat. Saaristomerikartasto liittyi Life COASTRA-hankkeessa luotuun Saaristomeren ICZM-malliin (Intergrated Coastal Zone Management, tai suomeksi RYKH, rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon malli) (Peippo 2003). Varsinais-Suomen Saaristomerikartasto oli ensimmäinen maassamme ICZM:in toteuttamisen työkaluksi tarkoitettu karttapalvelu. Life COASTRA hankkeen päättymisen jälkeen karttapalvelua ryhdyttiin jatkokehittämään osana ENVIFA- CILITATE-hanketta. Vuoden 2005 aikana palveluun tehtiin muutoksia mm. laajentamalla kartaston aluetta syvemmälle sisämaahan. Laajentamisen ohjenuorana olivat alueen jokien valuma-alueet, sillä valumaalueilla ja niillä tapahtuvalla toiminnalla on vaikutusta myös rannikko- ja saaristoalueisiin. Tämän lisäksi Yrkeshögskolan Sydvästin Tammisaaren yksikön kanssa aloitetun yhteistyön kautta Saaristomerikartastoa laajennettiin kattamaan myös Tammisaaren seutukunnan alue ja karttapalvelusta toteutettiin ruotsinkielinen käyttöliittymä. Vuoden 2005 alkupuolella Lounaispaikan kehittäjien piirissä alkoi esiintyä uusia tarpeita. Nähtiin, että internetkarttapalveluiden käyttäjäkunta oli laajenemassa erityisesti kansalaiskäyttäjien keskuuteen ja tarvittiin uusi, helppokäyttöisempi ja havainnollisempi karttapalvelu. Samalla nähtiin, että jo aiemmin Lounaispaikan kehittäjien piirissä virinneelle laajalle teemakarttapalvelulle olisi nyt kysyntää. Ajatuksena oli, että julkaistaan karttapalvelu johon voi tuoda aineistoja monilta, toisistaan paljonkin eroavilta teemaalueilta. Näiden lisäksi tarvittiin palvelu, jossa voitiin testata uusia tekniikoita aineistojen päivityksessä. Lounaispaikan Teemakartaston kehittäminen alkoi. Tekniset testit päätettiin toteuttaa Teemakartastossa, mutta muuhun kuin hajautettuun päivitykseen perustuvat tietoaineistot päivitettiin niin Teemakartastoon kuin Saaristomerikartastoonkin. ENVIFACILITATE-hankkeen tavoitteisiin liittyi lähinnä ympäristöpaikkatiedon käytettävyyden parantaminen ja tätä ryhdyttiin toteuttamaan Teemakartastoa testiympäristönä pitäen. Tämän lisäksi Saaristomerikartastosta puuttunutta lajitietoa ryhdyttiin hankkimaan Teema- ja Saaristomerikartastoihin. Lajitietojen osalta keväällä 2004 aloitettiin keskustelut Turun lintutieteellisen yhdistyksen (TLY) kanssa. TLY:llä oli olemassa tietokanta, johon yhdistyksen jäsenet ovat keränneet lintuhavaintoja hyvin pitkältä aikaväliltä. Yhteistyön tuloksena TLY:n havaintokantaan on mahdollista tehdä hakuja Teemakartaston hakulomakkeen kautta ja saada palautuksena joukko kriteerit täyttäviä tuloksia kartalle. TLY:n tietokannan aiemmat havainnot paikallistettiin Lounaispaikan, ENVIFACILITATE:n ja TLY:n yhteistyöllä MML:n paikannimiaineiston avulla ja tulevaisuuden käyttöä varten TLY rakensi havaintotyökaluunsa karttakäyttöliittymän, joten tulevaisuudessa havaintojen sijaintitarkkuus on huomattavasti lähtötilannetta parempi. Keväällä 2005 neuvoteltiin Maanmittauslaitoksen kanssa sopimus WMS-rasterirajapinnan (Web Map Service) käytöstä. Rajapinnan kautta Teemakartastossa oleva maastopohjakartta haetaan suoraan Maanmittauslaitoksen palvelimelta joka kerta kun käyttäjä avaa, lähentää tai loitontaa maastokarttanäkymää. Teemakartasto oli ensimmäinen palvelu, joka käytti rajapintaa hyväkseen tiedonsiirrossa. Rajapinnan käyttö mahdollistaa jatkuvasti ajantasaisen karttatiedon saatavuuden palvelun käyttäjälle. Maanmittaus- Lounaispaikka 14 Varsinais-Suomen liitto 2006

15 laitoksen maastokartan lisäksi Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartta haetaan karttaikkunaan GTK: n omasta palvelusta, mutta tiedonsiirto noudattaa erilaista tekniikkaa kuin MML:n rajapintaratkaisu. Kaavajohtopaikka Kaavajohtopaikka koostuu kahdesta peruspalvelusta: Kaavapaikasta ja Johtopaikasta. Kaavapaikkapalvelun lähtökohtana on vuonna 2003 kesällä julkaistu ja LOLLI-hankkeessa kehitetty Varsinais-Suomen kaavakartastopalvelu ja se toimii pohjana vuosina toteutettavalle jatkokehityshankkeelle. Varsinais-Suomen kaavakartastossa perusajatuksena oli tuoda kuntarajat ylittävää maankäytön suunnittelutietoa suunnittelijoiden, päättäjien ja kansalaisten saataville. Tarkoituksena oli myös mahdollistaa eri suunnittelutason kaavojen tarkastelu yhtä aikaa ja päällekkäin, ja näin välittää alueen suunnittelusta kokonaisvaltaisempaa kuvaa ja parantaa näin suunnittelua. Kaavakartastoon kerättiin Varsinais-Suomen alueen kuntien yleiskaava-aineistoja ja maakunnan liiton seutu-/maakuntakaava-aineistoja sisältöineen. Aineistojen hankinta tehtiin yhteistyössä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa ja kuntien oli mahdollista saada kaava-aineistonsa nähtäville internetkarttapalveluun samalla kun aineisto toimitettiin ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin. Tämän lisäksi palveluun voitiin tuoda detaljitason kaavojen rajauksia, mutta varsinainen kaavasisältö palvelusta näiden kaavojen osalta puuttui. Kaavasisältöjen osalta palveluun haluttiin sisällyttää vain lainvoimaiset kaavat, joten mm. yleiskaavat, joilla ei ole ohjausvaikutusta puuttuivat palvelusta. Palvelun toiminnallisuuden kannalta oli myös tärkeää, että palvelussa olevista kaavoista oli saatavissa lisätietoa. Tästä syystä palveluun kelpuutettiin ainoastaan ns. vektorimuotoiset kaava-aineistot, joista voitiin saada esiin kaavan sisältöä valottavia ominaisuustietoja. Kuva 5. Näkymä Kaavapaikasta. Kuvassa keskellä Turun kaupunkiseudun maakuntakaava ja ympäröivällä alueella voimassa olevaa seutukaavaa. (Lähde: Lounaispaikka 2006.) Paikkatietoyhteistyötä Varsinais-Suomessa 15 Varsinais-Suomen liitto 2006

16 LOLLI-hankkeen päätyttyä vuoden 2003 loppuun palveluun lisättiin aika ajoin uusia kaavoja, mutta palvelun varsinainen jatkokehittäminen alkoi vuoden 2005 alussa. Varsinais-Suomen kaavakartaston käytön yhteydessä oli tunnistettu tarpeita, jotka liittyivät ympäristönsuunnittelulle tärkeiden johtotietojen saatavuuteen ja kaavoituksen aikaiseen palautteen antamiseen. Vuoden 2005 alussa käynnistyneessä Varsinais-Suomen kaavakartaston jatkokehitys ja maakunnallisen johtokarttapalvelun kehittäminen hankkeessa Varsinais-Suomen kaavakartastolle tehtiin uusi kehittämissuunnitelma. Suunnitelman mukaan Kaavakartasto muutettiin Kaavapaikaksi ja sen kuvaustekniikkaa uudistettiin. Kaavapaikan sisarpalveluksi luotu Johtopaikka julkaistiin Lounaispaikassa joulukuussa Johtopaikalle toteutetaan vuonna 2006 alapalvelu, jossa aineistoja luovuttaneiden kuntien teknisen toimen edustajien on mahdollista päästä näkemään johtokarttatietoja julkista palvelua tarkemmalla tasolla. Tämä palvelu tulee olemaan salasanasuojattu. Johtopaikan sisältönä ovat alkuvaiheessa vesijohdot, viemärit, hulevesiviemärit sekä vesilaitosten toiminta-alueet. Palvelu toteutetaan siten, että siihen on lisättävissä uusia teemoja ja aineistoja jotka nähdään tarpeellisiksi esittää palvelussa. Johtopaikassa noudatetaan Suomen ympäristökeskuksen VESPA-hankkeen ohjeistusehdotusta kuvaustekniikan suhteen. Kehittämissuunnitelmaan liitettiin myös osallistumistyökalukokonaisuus. Tässä kokonaisuudessa toteutetaan Kommentaattori-palvelu, jossa on mahdollista antaa kaavoitusprosessinaikaista palautetta kaavoituksesta vastaaville. Kommentaattorista luodaan keskeinen alueellista suunnittelua palveleva työkalu, jonka avulla voidaan kokonaisvaltaisesti antaa palautetta niin maakunnan alueen maakunta- ja yleiskaavoituksesta. Kommentaattori toteutetaan erillisprojektina yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa ja sen myötä käynnistettiin konkreettinen paikkatietoyhteistyö Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Lounaispaikan ympäristökartasto Lounaispaikan ympäristökartaston kehittäminen alkoi Salon Vihreä Laakso Life Environment hankkeessa vuonna Palvelun tarkoituksena oli tarjota luontoon, suojeluun ja kulttuuriin liittyvää ympäristötietoa Salon seutukunnan alueelta. Keskeinen piirre palvelussa on luontoinventointitiedon ja luonnonsuojelutiedon yhdistäminen kulttuurillisiin teemoihin kuten vanhojen karttojen pääasiassa isojaon aikaisten karttojen digitalisoinnin kautta kuvattuun maisemahistoriaan, perinnemaisemiin, rakennuksiin ja arvoalueisiin. Palvelu julkistettiin kesäkuussa 2004 ja se sijoitettiin osaksi Lounaispaikan karttapalveluita. Kartastoa on tarkoitus laajentaa sitä mukaa kun Turun maakuntamuseon rakennusinventointi maakunnassa etenee ja vanhojen karttojen digitointityötä tehdään. Tätä silmällä pitäen kartaston nimi muutettiin syksyllä 2005 Lounaispaikan ympäristökartastoksi. Geobibliografia Geobibliografia-palvelun juuret ovat pitkällä lounaissuomalaisen paikkatietoyhteistyön historiassa. Vuonna 2000 Lounais-Suomen paikkatietoyhteistyön kehittämishanke päätti ryhtyä kehittämään järjestelmää, Lounaispaikka 16 Varsinais-Suomen liitto 2006

17 joka hyödyntää paikkatietoa ympäristöön liittyvän tiedon haussa (Tolvanen 2001). Pilottiluonteiseen palveluun liittyi kirjallisuustietokannan luominen, paikkatietopohjaiset työt sekä karttakäyttöliittymän suunnittelu. Tietokantahakuja tehtiin ympäristötietoa sisältävään kirjastotietokantaan, joka luotiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kirjaston tietokantaa apuna käyttäen. Geobibliografian julkaisu tapahtui alkuvuodesta 2001 ja se toimi hetken vielä Lounaispaikan toiminnan käynnistymisen jälkeen. Alkuperäisessä palvelussa oli mahdollista hakea Saaristomeren eri alueita koskevaa kirjallisuutta karttapalvelun avulla. Hakumahdollisuuksia palvelussa olivat kartalta hiirellä rajaaminen, koordinaatteihin pohjautuva haku ja nimistöhaku. Itse karttapalvelu sisälsi yli 500 georeferoitua kirjallisuusviitettä ja 600 paikannimeä. Palvelun hakutieto pohjautui 5 km x 5 km karttaruutuihin. Toteutusalustana toimivat Linuxkäyttöjärjestelmä, Apache www-palvelin sekä MySQL tietokanta. (Tolvanen 2001.) Geobibliografian teknisestä toteutuksesta vastasivat Harri Tolvanen, Peter Larsson ja Timo Huttunen. Suunnittelussa olivat edellisten lisäksi mukana Pasi Laihonen Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta sekä Risto Kalliola Turun yliopistolta. Alkuperäisen Geobibliografian esiintuomia haasteita ryhdyttiin pohtimaan uudelleen keväällä Tavoitteena oli luoda uusi Geobibliografia ArcIMS-ympäristöön, joka käyttäisi tietokantana MS Accessia. Jatkokehittämistyön tuloksena saatiin teknisesti toimiva palvelu, mutta toimivan tiedonhaun perusongelmat jäivät edelleen ratkaisematta: mm. linkki ajan tasalla pidettävään kirjastotietokantaan edellyttää koordinaattitiedon sisällyttämistä tietueisiin, miten suhtaudutaan niihin kirjallisuuslähteisiin, joiden kohdealueen sijainnin määrittäminen on vaikeaa, ja mitkä ovat palvelun ylläpitovastuut. Mm. näistä syistä palvelua ei lopulta julkaistu virallisesti Lounaispaikassa, vaan se jäi odottamaan jatkokehittämistä. Uuden Geobibliografian toteutuksesta vastasi Anne Metsämäki. Palvelun suunnittelutyöhön osallistuivat myös informaatikko Tapio Saario Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta, Pasi Laihonen Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta sekä Risto Kalliola Turun yliopistolta Paikkatietoarkisto Paikkatietoarkiston suunnittelutyö käynnistyi jo vuonna 2001 kun Maj ja Tor Nesslingin säätiön rahoittama Ympäristöalan Internet-pohjainen tietovaranto hanke käynnistyi Turun yliopiston maantieteen laitoksella ja arkiston alkutaipaleella siitä käytettiin nimitystä Ympäristöpaikkatiedon arkisto YTA. Arkiston kehitystyön perusajatuksena on alusta saakka ollut turvata paikkatietopohjaisten tutkimusaineistojen säilyminen hankkeiden päättymisen ja ensisijaisten julkaisutavoitteiden täyttymisen jälkeen. Paikkatietojen arkistoinnin ja eritoten aineistojen edelleen jakelun haasteina oli sopimusten juridinen puoli joka lopulta johti siihen, että paikkatietoarkisto liitettiin osaksi Turun yliopistoa ja näin ollen Turun yliopisto juridisena henkilönä pystyi solmimaan sopimuksia, joita arkiston toiminta vääjäämättä vaati. Paikkatietoarkiston viralliseksi nimeksi muotoutui lopulta Turun yliopiston paikkatietoarkisto. Vaikka paikkatietoarkisto on nyt osa Turun yliopistoa, on paikkatietoarkisto silti toiminnallisesti keskeinen osa Lounaispaikka-portaalin tietopalvelun rakennetta. Paikkatietoyhteistyötä Varsinais-Suomessa 17 Varsinais-Suomen liitto 2006

18 Arkiston palvelukokonaisuuteen kuului aineistoarkiston lisäksi arkistossa sijaitsevien aineistojen visualisointiin tarkoitettu karttapalvelu, joka edelleen on nähtävissä Lounaispaikassa. Arkistoitujen aineistojen visualisointiin kuitenkin etsitään edelleen toimivaa vaihtoehtoa, joten nykyisestä karttapalvelusta löytyy vain muutama arkistoiduista aineistoista. Lounaispaikan Teemakartastosta löytyy tämän lisäksi myös paikkatietoarkistoon sijoitettuja aineistoja. Arkiston toimintaa säätelevät aineiston luovutussopimus ja aineiston käyttösopimus. Luovutussopimuksella paikkatietoaineiston tuottaja luovuttaa aineiston paikkatietoarkistoon ja edelleen välitettäväksi. Luovutussopimuksen yhteydessä tuottajalla on mahdollisuus määrittää käyttötarkoitukset, johon hänen tuottamansa aineisto on saatavissa. Luovutussopimus laaditaan arkiston ja aineiston luovuttajan välille. Aineiston käyttösopimuksella aineisto on saatavissa arkistosta käyttöön, mikäli aineiston tarvitsijan käyttötarkoitus vastaa kulloinkin kyseessä olevan aineistonluovuttajan tuotteelleen määrittämää käyttötarkoitusta. Aineiston käyttäjä sitoutuu myös noudattamaan sopimuksessa mainittuja muita määräyksiä. Sopimusten lisäksi arkiston toimintaa ohjaavat arkiston yleiset toimintaperiaatteet. 2.3 Paikkatietopäivät Paikkatietopäivä-seminaaritapahtuma on vuosittain järjestettävä paikkatietoaiheinen tilaisuus, jonka tarkoituksena on levittää paikkatietoon erityisesti alueelliseen paikkatietoalaan liittyvää tietoa, kerätä alueen toimijoilta ideoita ja ajatuksia tehtävästä paikkatietoyhteistyöstä, vahvistaa alueellisten paikkatietotoimijoiden yhteenkuuluvuutta sekä helpottaa paikkatietojen parissa työskentelevien henkilöiden keskinäistä verkostoitumista. Paikkatietopäivä-seminaarisarjaa on järjestetty vuodesta 2000 lähtien vuosittain. Vuoden 2005 vaihteeseen päättyneellä toimikaudelle tapahtumia järjestettiin kolme. Seuraavassa kerrotaan lyhyesti tilaisuuksien annista. Paikkatietopäivä 2003 Paikkatietopäivä 2003 järjestettiin marraskuun 6. päivänä Vahinkovakuutusyhtiö If:n auditoriossa Turussa. Tapahtumaan osallistui 77 henkilöä pääasiallisesti alueen paikkatietoalan toimijoita. Seminaari oli jaettu esitelmäosaan ja pienryhmäkeskusteluosaan. Esitelmiä kuultiin kansallisen tason toimijoilta (Maanmittauslaitos, Suunnittelukeskus Oy ja Paikkatietolainaamo-hanke), Lounaispaikan sisällön kehittäjiltä (Lounaispaikka, LOLLI, Varsinais-Suomen liiton kaavasuunnittelutyö, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Life COASTRA hanke, Salon Vihreä Laakso hanke) sekä paikkatietoalan liike-elämän toimijoilta (Tekesin Tutkimuksesta liiketoimintaa hanke, Gisnet Solutions Finland Oy, Maa ja Vesi Oy). Pienryhmäosassa muodostettiin verkostoitumisryhmät teema-alueista kaavakartasto, liike-elämä sekä inventointitiedon tuottajat. Lopuksi verkostoitumisryhmien puheenjohtajat vetivät keskustelut yhteen. Lounaispaikka 18 Varsinais-Suomen liitto 2006

19 Paikkatietopäivä 2004 Paikkatietopäivä 2004 järjestettiin 30. marraskuuta Turussa. Tapahtumapaikkana oli jälleen Vahinkovakuutusyhtiö If:n auditorio. Tapahtumaan osallistui 93 henkeä. Kuva 6. Työryhmätyöskentelyä Paikkatietopäivä 2003 seminaarissa. (Kuva: Harri Tolvanen). Seminaari oli edellisestä vuodesta poiketen puolen päivän mittainen ja sisälsi tietoiskuja teema-alueilta Paikkatieto kansallisella tasolla (mm. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelman johtaja Katrina Harjuhahto-Madetojan puheenvuoro ja Paikkatietoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Antti Vertasen puheenvuoro), Paikkatietoyhteistyötä alueellisella tasolla (mm. YH Sydvästin paikkatietokeskushankkeen johtaja Romi Ranckenin puheenvuoro ja Vakka-Suomen paikkatietoyhteistyön asiantuntijan Outi Lehtisen puheenvuoro), Lounaispaikan kehittäminen (mm. ENVIFACILITATE-hankkeen projektipäällikkö Tuuli Toivosen puheenvuoro ja Kaavajohtopaikka-hankkeen ohjausryhmän jäsen Marika Nurmikon puheenvuoro) sekä Paikkatietoalan opetusta lounaisessa Suomessa (mm. Turun yliopiston maantieteen laitoksen yliassistentti Harri Tolvasen puheenvuoro ja koulutuskeskus Tavastian opettaja Pasi Henrikssonin puheenvuoro). Paikkatietopäivä 2004:n erityisteemana oli paikkatietoalan opetus. Paikkatietopäivä 2005 Paikkatietopäivä 2005 järjestettiin 1. joulukuuta Turussa Åbo Akademin Arkenissa. Seminaaritapahtuma keräsi mukaan kaikkiaan 119 henkilöä, mikä on Paikkatietopäivä-seminaarisarjan yleisöennätys. Seminaari järjestettiin Lounaispaikan ja GISTurun yhteistyöllä. Paikkatietoyhteistyötä Varsinais-Suomessa 19 Varsinais-Suomen liitto 2006

20 Seminaari oli vuonna 2005 jälleen koko päivän mittainen sisältäen aamupäivän tietoiskut ja iltapäivän pienryhmäkeskustelut. Paikkatietopäivän ohjelmaa ei tällä kertaa ollut jaettu teemaryhmiin, mutta seminaarin yleinen teema oli alueellinen paikkatietoyhteistyö. Tätä silmällä pitäen seminaariin oli kutsuttu alueellista paikkatietoyhteistyötä kehittäviä henkilöitä eri puolilta maata. Puheenvuoroja kuultiin Lounaispaikan ja GISTurun kehittämiseen liittyvistä kokonaisuuksista, Maanmittauslaitoksen uudesta kiinteistötietojärjestelmästä (UKTJ) ja MML:n Jyväskylän arkistosta sekä Turun tietoyhteiskuntaohjelmasta ja Pohjois-Pohjanmaan POPGIS-yhteistyöstä. Iltapäivän pienryhmät oli jaettu teemaryhmiin: paikkatietoyhteistyö, kansalaispalvelut ja koulutus ja aineistot. Pienryhmissä tunnistettiin mm. selkeä tarve alueidenväliselle tiedonvaihdolle paikkatietoyhteistyöasioissa ja jatkotoimenpideajatuksia asiasta tuotiin esiin. Kuva 7. Seminaariyleisöä Paikkatietopäivä seminaarissa. (Kuva: Samu Numminen.) 2.4 Paikkatietokerho Lounaispaikan paikkatietokerhon perustamiseen johtanut aloite syntyi Lounais-Suomen paikkatietoyhteistyöhankkeen toimesta järjestetyillä ensimmäisillä paikkatietopäivillä vuonna Samana vuonna toimintansa aloittaneesta kerhosta on kehittynyt epämuodollinen ja antoisa perinne kokoontua keskustelemaan paikkatiedon alaan liittyvistä asioista lounaisen Suomen näkökulmasta. Kerhotapaamisia ovat isännöineet useat alueelliset paikkatietosovelluksia käyttävät organisaatiot. Tapaamisissa on yleensä ensin isäntäorganisaation alustus, jonka jälkeen kuullaan mielenkiintoisia kysymyksiä ja asiantuntevia vastauksia. Myös vuosittaiset retket Paikkatietomarkkinoille Helsinkiin yhdessä Turun yliopiston maantieteen laitoksen kanssa ovat Lounaispaikan menneen toimikauden aikana kuuluneet paikkatietokerhon toimintaan. Lounaispaikka 20 Varsinais-Suomen liitto 2006