interventio Joensuun kaupungin avoterveydenhuollossa Marjo Kervinen avoterveydenhuollon ylilää Joensuun terveyskeskus

Transkriptio

1 Kylmä-kuuma interventio Joensuun kaupungin avoterveydenhuollossa Marjo Kervinen avoterveydenhuollon ylilää ääkäri Joensuun terveyskeskus

2 alin hpa Nykyinen Historia IS sadetutka Kuukauden ylin/alin Lämpötila: ylin 10.5 C alin -7.8 C Kuvadiagrammeja Lämpötila & Kastepiste Kosteus: Kastepiste: ylin 100% alin 57% ylin 9.4 C Kosteus & Ilmanpaine Sademää äärä & Maksimi sade Tuulen nopeus & Maksimi tuulen nopeus Tuulen hyytävyys & LämpL mpötila Lämpösäteily & UV-säteily Vuoden ylin/alin alin C Raportteja Ilmanpaine: ylin hpa alin hpa Kuluva kuukausi Kuluva vuosi Tuulennopeus ylin Sademää äärä Sade maksimi 13.9 m/s 12.2 mm 6.8 mm/hr Tuulen hyytävyys alin C Lämpöindeksi ylin 10.6 C UV-säteily ylin 0.0 index Lämpötila: Kosteus: ylin C alin C ylin 100% alin 20% Kuukausiraportit Vuosiraportit Lämpösäteily ylin 211 W/m² Kastepiste: ylin 21.1 C alin C Ilmanpaine: ylin hpa Data

3 Joensuun kaupungin palvelualueet ja väestömäärät

4 Joensuun keskustan palvelualueet

5 Arvio kylmäst stä johtuvista oireista ja paleltumista Joensuussa vuosittain Jos arvioidaan, että Suomen väestv estössä keskimää äärin esiintyvät t oireet ja paleltumat olisivat samaa luokkaa Joensuussa: Kylmäoireita arviolta Joensuussa vuodessa Paleltumia arviolta Joensuussa vuodessa

6 Kylmää ään n liittyvä lisäkuolleisuus Väestön n kokonaiskuolleisuus korkeimmillaan talviaikaan Suomessa kylmää ään n liittyväst stä lisäkuolleisuudesta rekisteröid idään n suurin osa sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen ja hengityselinten sairauksien aiheuttamina kuolemina Hypotermiakuolemat: Suomessa vuosittain 70-80

7 Miksi nyt ja mitä hyöty tyä edellä mainittujen lisäksi Uutta tietoa saatu viime vuosina-terveydenhuollon toimenpiteet kuitenkin jääj ääneet toistaiseksi vähemmälle huomiolle Tehostetun toiminnan kokeilun aika Intervention aloitus ennen tämän t n vuoden kylmäkautta kautta Vaikka Pohjois-Karjalassa hyvin sopeuduttu aikojen saatossa kylmiin olosuhteisiin, niin edelleen tulee huomioida, että ympärist ristön n kylmyys heikentää ihmisen suorituskykyä ja haittaa toimintaa sairauskohtausten, vammojen ja kuoleman riskin lisää ääntymisen lisäksi

8 Yleistä ohjauksessa Ihmisen pukeutuminen ja muu suojautuminen Sisätilojen lämmitys, l rakennusten suojaaminen sekä vedon torjunta Ihminen voi omalla toiminnallaan hallita paremmin ympärist ristön n lämpl mpötilasta aiheutuvia terveysriskejä Yhteisesti sovitut riskirajat ja normiohjaus Terveydenhuollon toimijat tukevat ihmisiä käyttäytymiseen ytymiseen perustuvan sopeutumisen avulla Ohjeiden yhdistäminen terveydenhuollon yleisiin suunnitelmiin paikallisesti sekä kriisitilanteiden valmiussuunnitelmiin

9 Joensuun terveyskeskuksen kehittämisty mistyöryhmät/ kylmän n terveysvaikutukset 1. Tk-sairaalat ja ympärist ristöterveydenhuoltoterveydenhuolto 2. Neuvolat, kotisairaanhoito ja työterveyshuolto terveyshuolto 3. Avovastaanotto

10 Vuodenaikavaihtelu/ atmosfää äärinen vaihtelu sepelvaltimotaudissa Sepelvaltimotaudin morbiditeettiin ja mortaliteettiin vaikuttaa ilman lämpötila ja ilmanpaine (Danet S et al Circulation 1999)

11 Suosituksia sydän- ja verisuonisairaille: Estä kehon jääj äähtyminen käyttk yttämällä riittävää ää kylmänsuojavaatetusta (monikerrospukeutuminen). Huomioi erityisesti ääreisosien suojaaminen (kasvot, pääp ää,, kädet, k jalat) Suojaa kasvoja jääj äähtymiseltä käyttämällä hupullista takkia, suojaa erityisesti kaula, niska, otsa, posket. Vältä äkillistä raskasta liikuntaa kylmäss ssä.. Aloita liikunta asteittain nopeutta lisäten. Juo lasillista vettä kylmäaltistuksen jälkeen. j Rintakipupotilaan on pyrittävä välttämään n ulkoliikuntaa erityisesti aamulla kylminä ja varsinkin tuulisina talvipäivin ivinä.. Avantouintia ei suositella sydänsairaalle lainkaan. Pyri välttv lttämään n verenpaineen nousua jos sinulla on aivoverenkierron häirih iriö. Suojaa ääreisosasi hyvin jos sinulla on ääreisverenkierron sairaus tai heikkous. Vältä jäähtymistä jos sinulla on Raynaud n oireyhtymä. Sinun on syytä olla tietoinen terveydentilastasi kylmäss ssä. Diabetespotilailla kädet k ja jalat saattavat jääj äähtyä nopeasti kylmäss ssä,, riski saada paleltumia on kohonnut. Pidä itsesi lämpiml mpimänä ja mene tarvittaessa sisätiloihin. Keskustele talviaikaisesta lääl ääkityksestäsi si lääl ääkärisi kanssa. On hyvä seurata verenpainetta talvella. Keskustele lääl ääkärisi kanssa, jos koet oireita kylmäss ssä.

12 Kylmää ään n liittyvät hengityselinoireet hengityselinsairaille Astmaa ja kroonista bronkiittia sairastavien kylmää ään liittyvät t hengityselinoireet ovat yleisiä,, ja lisää ääntyvät matalimmissa lämpl mpötiloissa (Harju T et al, Clin Respir J 2010) Kylmän n ilman vaikutukset hengitysteihin: ilmateiden jäähtyminen äkillisesti, pitkäaikaiset vaikutukset: toistuva ja pitkäaikainen jääj äähtyminen sekä kuivuminen hengitysteissä sekä reflektoriset alempien ilmateiden muutokset vasteena ihon ja ylempien hengitysteiden jääj äähtymiselle, ventilaation taso huomioitava (Koskela HO, Int J Circumpolar Health 2007)

13 Suosituksia hengityselinsairaille: Suojautuminen kylmält ltä ja kylmähaittojen ehkäisy sisält ltää asianmukaisen vaatetuksen, hengitysvyöhykkeen hykkeen jääj äähtymisen ehkäisy esimerkiksi hupullisen päällysvaatetuksen sekä pitkäaikaisen kylmäaltistuksen välttv lttämisen. Astmassa sekä keuhkoputkia hoitava että laajentava lääl ääkitys samoin kuin lämmön n ja kosteuden säilytts ilyttävät t hengityssuojaimet vaimentavat kylmän n ilma aikaansaamaa hengitysteiden supistumista. Lyhytvaikutteista avaavaa lääl ääkitystä voidaan käyttk yttää ennen kylmäaltistusta ja kuljettaa mukana lämpiml mpimässä sisätaskussa. Astman hoitoa hoitavilla lääl ääkkeillä eli inhalaatiosteroideilla tulee ohjeen mukaan tarvittaessa tehostaa, esimerkiksi mikäli astmaoireita on useammin kuin kaksi kertaa viikossa. Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheet tulee hoitaa erityisen huolellisesti kylmän n kauden aikana. Liikunta on tärket rkeä osa astman ja keuhkoahtaumataudin lääl ääkkeetöntä hoitoa, mutta labiilissa (epätasapainoisessa), vaikeasti hallittavissa tai vaikea-asteista asteista astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastavilla suositellaan kuitenkin kin varovaisuutta kylmäll llä säällä liikunnan harjoittamisessa ja äärim rimäisen isen kylmäll ll ulkoliikunnan välttv lttämistä.. Voimakasta ja äkillisesti alkavaa kuntoilua kylmäss ssä on syytä välttää. Jos sinulla on kylmäss ssä hengenahdistusta, yskää tai hengityksen vinkumista (varoitusmerkkejä), pyri lämmitteleml mmittelemään n ja hakeudu suojaan. Jos oireet jatkuvat, yhteydenotto asiantuntijaan on tarpeen.

14

15 Ikää ääntyneiden ohjaus kylmän n terveysvaikutuksista Joensuussa Yleisiä Suosituksia: Ehkäise kehon jääj äähtymistä. Mukauta vaatetus ympärist ristön n olosuhteiden ja niissä odotettavissa olevien muutosten mukaan. Huomioi hypotermian eli alilämm mmön n ja paleltuman ennakkomerkit kehossasi. Huomioi kylmän n käynnistk ynnistämät t sairausoireet. Pidä koti lämpiml mpimänä. Vältä äkillistä fyysistä rasitusta. Huolehdi riittäväst stä juomisesta ulkona tapahtuvan liikunnan aikana ja sen jälkeen. j Varmenna lääl ääkärinkäynnin tai -soiton yhteydessä jatkuvan lääkityksen oikea annostus talvikautena.

16 Ikää ääntyneiden ohjeistus kylmän n terveysvaikutuksista Kylmän n suojavaatetus: Tarkista sääs ja sääs ääennustukset (lisätietoja esim. valitse tilanteeseen sopiva vaatetus. Suojaudu tuulta ja kosteutta vastaan tuulen ja vedenpitäväll llä ulkokerroksella. Vältä veden ja lumen aiheuttamaa vaatteiden kastumista. Ota huomioon liikunnan määm äärä. Ehkäise hikoilua ja kylmätuntemuksia. Valitse vaatteet joista sinulla on aiempaa kokemusta. Huolehdi vaatekerran joustavuudesta. Vaatteiden pitää olla helposti pääp äälle puettavia ja riisuttavia. Vaatteiden tulisi asettua riittävästi pääp äällekkäin suojaten vyötärön n ja selän aluetta. Muista kerrospukeutuminen sekä pään, käsien k ja jalkojen suojaaminen kylmäss ssä. Vältä tarpeetonta käsien k lyhytkestoistakin jääj äähtymistä. Pidä tuulenpitävi viä huopia varalla autossa. Sisätiloissa: Käytä pitkähihaisia ja pitkälahkeisia alusvaatteita. Pue pääp äälle villatakki tai jakku. Laita jalkaan villasukat tai tarpeen mukaan tohvelit. Pidä huopia saatavilla.

17 Ohjeet ikää ääntyneille Kylmäaltistuksen vähentv hentäminen huonetiloissa: Lämmityskatkokset vaarana. Liian alhainen sisälämp mpötila aiheuttaa terveysriskejä erityisesti vanhuksille, sairaille ja muille huonosti liikkuville. Äkkitoimet, jos sisälämp mpötila laskenut alle + 15 C: Pyri pitämää ään n yksi tila asunnosta lämpiml mpimänä.. Sulje ovet ja tuki kylmän n ilman pääp ääsy matolla tai pyyhkeellä.. Peitä ikkunat, lisää mattoja lattialle. Pue päälle lämpiml mpimät t vaatteet. Siirrä sängyt lämpimimpl mpimimpään n tilaan. KäytK ytä lisäpeitteit peitteitä.. Nuku läheisten l kanssa (lämm mmöntuotto). Heikkojen potilaiden seuranta kotihoitosuunnitelmassa: Talvikaudella sääs äännölliset vierailut ja puhelinsoitot tarpeen. Terveydenhuollon yhteistyö sosiaalitoimen kanssa. Pitkien kylmäjaksojen ja erityisesti lämpl mpökatkosten aikana tehostettua toimintaa tarvitaan. Puhelinpalvelun aktivointi/käytt yttöönotto, sääs äännöllinen yhteydenpito, evakuointi tarvittaessa saattaa olla tarpeen jo parin tunnin kuluttua uttua lämpökatkoksesta vanhusten kyseessä ollessa.

18 Ohjeet ikää ääntyneille Suosituksia muistisairaille ja heitä hoitaville: Suunnittele toiminta ulkoilmassa sääs ääolosuhteet huomioiden. Sopiva vaatetus. Suojaa paljas iho. Suojaudu jääj äähtymiseltä. Ota huomioon terveydentila. Muista juoda kylmäaltistuksen aikana ja jälkeen j riittävästi Päivitä tiedot oireiden lämpl mpötilarajoista ja kylmävaurioista.

19 Tk-sairaalat Potilaiden pukeutuminen osastolla Liikunnan merkitys potilaan oman lämpötalouden kannalta Potilaiden kuljetus- ja ulkoiluvarusteet Turvallisuuslaitteiden sääs äännöllinen testaus Tiedotussuunnitelman laatiminen kylmä- asioista Valmiussuunnitelman tarkastaminen

20 Ympärist ristöterveyden- huolto Joensuun hoito-hoivalaitosten hoivalaitosten sisäilman ilman lämpötilakartoitus viikon pakkaskauden jälkeen alle -20 astetta C Sisäilmaosio ilmaosio häirih iriötilanteiden ja poikkeusolojen suunnitelmaan Sähkökatkoksiin katkoksiin varautuminen ja ohjeistus Terveystarkastajat kiinnittävät t huomioita entistä enemmän n kylmää ään n sisäilmaan ilmaan

21 Neuvolat Lasten pukeutumisopas Paleltumien ennaltaehkäisy Kylmettymisen ennakointi Oikea pukeutuminen Kehon ja ääriosien suojaus

22 Työterveyshuolto Ohjeistus työntekij ntekijöilleille Suojautuminen kylmält ltä,, paleltumien ehkäisy, tapaturmien ehkäisy Myös s yleistä ohjeistusta esim. alkoholin suhteen kylmissä olosuhteissa

23 Kotisairaanhoito Käyttää avovastaanottojen ikää ääntyneiden huoneentaulua

24 Terveydenhoitajien ohjaus koulutuksessa ja s-postilla, materiaalin käyttö ja kohdeasiat, ryhmien neuvonta Joensuun avoterveydenhuollon organisaatiossa Ohjauksen tapa ja materiaalin käyttö vo:lla, kohderyhmät Informaatio lääkäreiden ja hoitajien viikkomeetingissä Kotisairaanh oidon hoitajille ohjaus s- postilla, Senioritoiminta Ankkurin Ohjaus ja neuvonta Kehittämisryhmä Kotihoidon hoitajien koulutustilaisuus Ankkurin henkilökunnan ohjeistus s-postilla, materiaalin käyttö ja kohdeasiat Astmahoitajan ohjaus Vastaanottojen hoitajille Hoitajien ohjaus vo:n potilaille käydään läpi palaverissa, kylmäkyse- Tulpparyhmien vetäjien Lastenneuvolat ja koulu- sekä opiskeluterveydenhuolto Ohjaus sydän-ja verisuonisairaille Terveydenhoitajien ohjaus Tulpparyhmien vetäjille ohjausta s- postilla koulutuksen lisäksi. Sairaanhoitaji en ohjaus suoraan potilaille, materiaalin käyttö ja neuvonta

25 Koulutustilaisuudet henkilökunnalle kunnalle Ryhmittäin in kylmän terveysvaikutuksista pidetty interventioon osallistujille ja terveydenhuollon eri ammattiryhmille

26 Intervention ohjausaineisto Terveysasemilla vastaanotoilla ja itsehoitopisteillä Joensuun kaupungin nettisivuilla Yleisölle lle yleisillä sivuilla Intranetissa laajemmat ohjeet hoitohenkilökunnalle kunnalle

27 Arviointi Käyntiryhmätiedot tiedot Joensuun perusterveydenhuollossa tammi- maaliskuu 2011 vs 2012 Onko muutosta käyntimk yntimäärissä: Iskeemiset sydänsairaudet, akuutit ja krooniset alahengitystiesairaudet mukaan lukien infektiot käyntisyink yntisyinä (I20-I25, I25, J00-J22, J22, J40-J47) J47)

28 Arviointi 2011: Sydänsair 204 Keuhkosairaudet ja infektiot

29 Arviointi AMK:n opiskelijat suorittavat henkilökunnan kunnan haastattelututkimuksen intervention jälkeen j huhtikuussa 2012 Arvioinnin kokoaminen Valmistautuminen kuumainterventioon

30 Kiitos!