Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 116. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 116 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 18:00-19:35 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman, poissa klo Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar-Nykvist Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Henna Partanen Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen Ossi Keränen Markku Antinoja Marianne Kaunio Saara Hyrkkö Yusef Abu Madi Mauri Hämäläinen kaupunkisuunnittelupäällikkö asemakaavapäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö yleiskaavapäällikkö kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja lakimies, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 116 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Mauri Hämäläinen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Harriet Klar-Nykvist Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä, osoitteessa Kirkkojärventie 6 B 4 krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 116 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 129 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Kivenlahden metrovyöhykkeen osayleiskaavan 6 käynnistäminen, alue (Kh-asia) Keran osayleiskaava, lausunnot, mielipiteet ja 11 jatkosuunnitteluohjeet, alue Tuomarila III Kulovalkea, ehdotus kaupunginhallitukselle 33 asemakaavan muutokseksi, alue , 40. kaupunginosa, Espoon keskus (Kh-asia) 134 Juvankartano, asemakaavan muutosehdotuksen 40 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 81. kaupunginosa Niipperi Tiistilä, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen 46 nähtäville (MRA 27 ), alue , 23. kaupunginosa Matinkylä Espoonlahden keskus, muutos (Espoonlahden 63 metroasema ja Lippulaiva), asemakaavan muutoksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti Kivenlahti I A, muutos, asemakaavan muutosehdotuksen 75 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti DRNo T maisematyölupapäätös ja 80 aloittamisoikeus Espoon kaupungin 70. ja 71. kaupunginosissa (Espoonkartano ja Gumböle) Gumbölen kylässä osalle kiinteistöä RN:o 11:0 sekä Mynttilän kylässä osille kiinteistöjä RN:ot 1:51, 2:4, 2:5; 2:44 ja 2: DRNo T maisematyölupapäätös ja 95 aloittamisoikeus Espoon kaupungin 71. kaupunginosassa (Gumböle) Gumbölen kylässä osalle kiinteistöä RN:o 11:0 sekä Kauklahden kylässä osille kiinteistöjä RN:ot 1:66 ja 9: Liikunta- ja tapahtuma-areenan 110 sijoittamismahdollisuuksien selvittäminen Urheilupuiston metroaseman yhteyteen 141 Kaupunkisuunnittelulautakunnat seminaarit 113

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 130 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Harriet Klar-Nykvist.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 131 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / / Kivenlahden metrovyöhykkeen osayleiskaavan käynnistäminen, alue (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Anu Ylitalo, puh Juhani Lehikoinen, puh Marianne Kaunio, puh Meiri Siivola, puh Petri Suominen, puh Ritva Helminen-Halkola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee tiedoksi annetun selostuksen Espoon eteläosien yleiskaavan tarkistamistarpeesta Länsimetron jatkeella, 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunkisuunnittelukeskus käynnistää osayleiskaavatyön Kivenlahden asemanseudun kehittämiseksi. Käsittely Päätös Puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana asian jättämistä pöydälle, eikä sitä vastustettu. Puheenjohtaja totesi ehdotuksen tulleen hyväksytyksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Oheismateriaali Selostus - Kivenlahden asemanseutu, lähtötietoja Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen mukaisten asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan Kivenlahden tulevan metroaseman vaikutusalueella yleiskaavatasoista suunnittelua.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 131 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 116 Alueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Osayleiskaavan tarve Alue sijaitsee Espooseen toteutettavalla Länsimetron jatkeella, Matinkylä - Kivenlahtiosuuden pääteaseman vaikutusalueella. Siten alueen maankäytön muutostarpeet liittyvät tulevaan metron ja aseman toteuttamiseen. Alueen kehittäminen on myös osa laajempaa projektia, joka kattaa alueet Matinkylästä Kivenlahteen ja johon kuuluu suunnittelua monella tasolla ja sektorilla. Alue on myös osa Länsiväylän varren kehitettävää elinkeinovyöhykettä. Valtuusto päätti , metron jatkon rakentamisen käynnistämisestä välille Matinkylä - Kivenlahti ehdolla, että valtio sitoutuu rakennuskustannusten kattamiseen 30 %:lla allekirjoitetun valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen mukaisesti valtio osallistuu Länsimetronjatkeen kustannuksiin 30 %:n rahoitusosuudella, kuitenkin enintään 240 Meur ja joka tulee maksettavaksi vuosina Ehtona on että kunnat sitoutuvat kasvattamaan asuntotonttien kaavoitusta vuosina kerrosalana mitattuna noin 25 %:lla verrattuna voimassa olevaan MAL - aiesopimukseen. Lisäksi Asuntotonttien asemakaavoituksen lisäys tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille ja erityisesti nykyisiin ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. Tavoitteena on, että Espoon väestönkasvusta vuosina suuntautuu noin 50 % metron jatkeen vaikutuspiiriin. Suurimmat asuinrakennuspotentiaalit on todettu sijaitsevan Finnoon ja Kivenlahden asemien läheisyydessä. Kivenlahden metroaseman vaikutusalueen kaupunkirakenteen tiivistämisellä on tulevaisuudessa iso merkitys metrokäytävän

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 131 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 116 asuntotuotantotavoitteiden saavuttamisessa. Alueen maankäytön tehostaminen varsinkin Länsiväylän pohjoispuolella vaatii yleiskaavatasoisia tarkasteluja mm. Kiviruukin teollisuusalueen ja Sammalvuoren alueilla. Kaupunginhallituksen hyväksymässä kaavoitusohjelmassa alue on merkitty Kivenlahden kehittämisalueena ja todettu, että alueella laaditaan maankäyttötarkasteluja asemakaavoituksen tueksi. Lähtötilanne Väestö, työpaikat, palvelut Kivenlahden suunnitellusta metroasemasta 600 metrin säteellä asui vuoden 2014 alussa asukasta. Alueen julkiset palvelut keskittyvät Länsiväylän eteläpuolisille alueille. Kivenlahden tulevasta metroasemasta 600 metrin säteellä sijaitsevat mm. Kivenlahden terveysasema, Meritorin ja Mainingin koulut, Kivenlahden kirjasto, Kivenlahden kotihoito, yksityinen Vire Koti Merivirta (vanhusten palveluasuminen), kolme työväenopiston opetuspaikkaa (koulujen ja kirjaston yhteydessä) sekä viisi suomenkielistä päiväkotia, kaksi ruotsinkielistä päiväkotia, yksi yksityinen päiväkoti, yksi ryhmäperhepäiväkoti ja asukaspuisto, jossa toimii myös avoin päiväkoti. Kivenlahden tulevasta metroasemasta 600 metrin säteellä sijaitsee kolme lähikauppaa, apteekki, ottoautomaatti, huoltoasema, postin noutopiste kioskin yhteydessä, joitakin erikoistavarankauppoja sekä ravintoloita ja muita palveluita. Kattavammat palvelut ovat kauppakeskus Lippulaivassa Espoonlahdessa, jossa sijaitsee esimerkiksi kaksi supermarketia, pankkipalveluja, posti, Alko sekä erikoistavarankauppoja. Työpaikkoja sijaitsi 600 metrin säteellä tulevasta metroasemasta vuonna 2011 yhteensä noin Yritysten henkilöstömäärä oli noin 850 ja julkisyhteisöiden noin 300. Yritysten toimipisteitä oli yhteensä noin 250. Työpaikkamääriltään suurimmat toimialat olivat kuluttajatuotteiden tukkuja vähittäiskauppa, hyvinvointiteollisuus ja -palvelut, viestintä- ja painoteollisuus, yrityspalvelut / konsultointi, kuljetusteollisuus ja logistiikka sekä rakennusteollisuus ja -palvelut. Kaikilla kyseisillä toimialoilla henkilöstömäärä oli noin 100. Suurimmilla toimipisteillä henkilöstöä oli noin 50. Länsiväylän pohjoispuolella sijaitsevalla Kivenlahden teollisuusalueella oli kokonaisuudessaan vuonna 2011 noin 650 työpaikkaa, joista teollisuuden alojen sekä tukku- ja vähittäiskaupan ja moottoriajoneuvojen korjauksen osuus oli yhteensä noin 550 työpaikkaa. Maakuntakaava Maakuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta. Vuonna 2006 vahvistetussa maakuntakaavassa Kivenlahden tulevaa metroasemaa ympäröivät alueet ovat taajamatoimintojen aluetta. Suunnittelualueen läpi on merkitty ohjeellinen ratalinjaus ja siirtoviemäri. Rannassa ja Espoonlahden

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 131 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 116 keskustan itäpuolitse kulkee viheryhteystarve. Espoonlahden keskus on merkitty keskustatoimintojen alueen kohdemerkinnällä. Ympäristöministeriö vahvisti toisen vaihemaakuntakaavan Siinä Länsiväylän molemmin puolin on tiivistettävän alueen merkintä. Kivenlahteen on lisätty joukkoliikenteen vaihtopaikka ja liityntäpysäköintipaikka. Metrolinjaus on merkitty tunneliin. Kirkkonummen suuntaan on maakuntakaavassa osoitettu joukkoliikenteen yhteystarvenuoli ja tämän vuoksi kuntien välinen yhteistyö alueen suunnittelussa on tarpeen. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa Länsiväylän varsi Espoonlahden solmusta Kivenlahden solmuun on pääasiassa merkitty uudeksi tai kehitettäväksi työpaikka-alueeksi. Lisäksi Kivenlahdentien ja Länsiväylän välissä on keskustatoimintojen ja yhdyskuntateknisen huollon aluetta. Länsiväylän eteläpuolella Kivenlahden keskusta on merkitty keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueeksi ja sitä ympäröivät alueet ovat voimassaolevassa yleiskaavassa pääasiassa nykyisellään säilyvää asuntoaluetta. Länsiväylän pohjoispuolella Kiviruukin teollisuusalue on merkitty kehitettäväksi teollisuus- ja varastoalueeksi ja Sammalvuori virkistysalueeksi. Näiden väliin jää Kattilalaakson pientaloalue, jonka etelä osaan on merkitty kehitettävää tiivis- ja matalaa asuntoaluetta. Kauklahdenväylän länsipuoli on uutta tai olennaisesti muuttuvaa työpaikka ja kaupunkimaista asuntoaluetta. Espoon eteläosien yleiskaavassa esitettiin metron jatkeen linjaus uuden liikennekohteen merkinnällä; raide asemineen, sijainti ohjeellinen, yhteys sitova. Tämä sen vuoksi, ettei päätöstä metron jatkon rakentamisesta oltu vielä tehty. Siten yleiskaavan maankäyttö ei ottanut kantaa kaikkiin metron toteuttamiseen liittyviin maankäytön muutostarpeisiin. Kaupunginvaltuuston tekemän Länsimetron jatkopäätöksen ja muuttuneiden asumisen, maankäytön ja liikenteen (MAL) asuntorakentamistavoitteiden myötä on tarve selvittää edellytykset Kivenlahdessa ja Länsiväylää reunustavilla alueilla maankäytön muuttamiseksi tehokkaammiksi, asuntoalueiden lisääminen, täydennysrakentaminen ja tiivistäminen. Esitetyn alueen osalta lainvoimaisessa Espoon eteläosien yleiskaavassa esitetty tavoiteltu kehitys, maankäytön pääperiaatteet sekä tavoitteet saattavat edellyttää tarkistamista. Yleiskaavan ajantasaisuus, mm. vaikutukset niin kaupallisten ja julkisten palveluiden mitoitukseen kuin ympäristöön muuttumiseen tulee arvioida. Asemakaavoitus ja hankkeet Alue on kokonaisuudessaan asemakaavoitettu lukuun ottamatta Sammalvuoren aluetta ja pientä osa-aluetta Kivenlahdessa Kivenlahden kadulla ja Länsiväylän eteläpuolella. Alueella on vireillä kuusi asemakaavaa tai asemakaavan muutosta ja niissä tutkitaan tulevien aseman ympäristöjen maankäyttöä ja sen

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 131 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 116 tehostamista. Espoonlahden keskustassa on vireillä kolme asemakaavan muutosta, joista pisimmälle, kaavaehdotusvaiheeseen, on edennyt Espoonlahden metroaseman ja kauppakeskus Lippulaivan sisältämän asemakaavan muutos (410307). Sammalvuoren asemakaava (421800) on ollut valmisteluaineistona nähtävillä vuonna Kivenlahden metroaseman ympäristön asemakaava (412500) on aloitusvaiheessa. Kiviruukin pohjoispuolella Kauklahdenväylällä Tillinmäen kaavanmuutos (420603) on ehdotusvaiheessa. Metron rakentamisen alkaessa on todennäköistä, että alueella tulee vireille lisää muita nykyistä maankäyttöä tehostavia kaavahankkeita. Liikenne Alueen keskelle sijoittuu suuren estevaikutuksen aiheuttava moottoritie (Länsiväylä, Mt 51). Länsiväylän liikennemäärä vuonna 2013 oli noin ajon/vrk. Väylä aiheuttaa melua ja ilmansaasteita, jotka tulee ottaa huomioon erityisesti asuinrakentamisessa. Kaupungin sisäistä liikennettä välittää kaksi pääkatutasoista väylää: Kivenlahdentie Länsiväylän eteläpuolella sekä Kauklahdenväylä (Mt 1130) Pohjois-Eteläsuunnassa. Alueen kaupalliset ja julkiset palvelut eivät nykyisellään tue autotonta elämäntapaa. Palveluiden monipuolistuessa asuinkiinteistöjen pysäköintipaikkojen tarve saattaa vähentyä nykyisestä. Alueen joukkoliikenne perustuu nykyisin lähinnä sisäisiin ja Helsingin keskustaan suuntautuviin bussilinjoihin. Helsingin keskustaan suuntautuvat linjat korvataan liityntälinjoilla Matinkylään Länsimetron valmistuttua Matinkylään asti. Metron jatkon rakentaminen alkaa vuonna 2014 ja Metron on tarkoitus kulkea Kivenlahteen saakka vuonna Tällöin Kivenlahden metroasemasta tulee alueen joukkoliikenteen solmukohta, joka on useimpien alueen asukkaiden saavutettavissa kävellen tai polkupyörällä. Aseman kautta tulee kulkemaan myös liityntälinjoja ja sen yhteyteen toteutetaan useita satoja liityntäpysäköintipaikkoja, jotka ovat myös Espoon länsipuolelta tulevien autoilijoiden käytettävissä.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / / /2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Kaupunkisuunnittelulautakunta Keran osayleiskaava, lausunnot, mielipiteet ja jatkosuunnitteluohjeet, alue Valmistelijat / lisätiedot: Susa Eräranta, puh Ville Ahvikko, puh Marianne Kaunio, puh Petri Suominen, puh Ritva Helminen-Halkola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Kerasta toteutetaan hiilineutraali asuin- ja työskentelyalue, 2 Keran mitoitusta tarkennetaan niin, että kokonaismitoituksena on vähintään asukasta ja työpaikkaa, 3 Keran raideliikenteen aseman tuntuman kävelykeskusta-alueelle osoitetaan muuta ympäristöä korkeampaa ja tehokkaampaa rakentamista. Kävelykadun, kaupunkipuiston ja toimintapuiston avulla mahdollistetaan viher- ja virkistysyhteyksien jatkuminen kävelykeskusta-alueen halki. Rakentamisen korkeus vaihettuu matalammaksi kohti olemassa olevia pientaloalueita. Työpaikka-alueet nivoutuvat osaksi kokonaisuutta asuinalueiden avulla, 4 Keran aluetta kehitetään edelleen seudullisesti merkittävänä työpaikkaalueena. Alueelle mahdollistetaan monimuotoinen työpaikkakehitys, 5 liikkumisen ja saavutettavuuden suunnittelua ohjaa tavoitelähtöinen suunnittelu. Kaava-aluetta tutkitaan kävely- ja pyöräilykaupunkina. Rantaradan suuntaisesti osoitetaan pyöräilyn laatukäytävä. Luodaan edellytykset sujuvalle joukkoliikenteelle Keran ja muun seudun välillä. Pikaraitiotien jatkoyhteystarve etelään ja pohjoiseen otetaan huomioon suunnittelussa,

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / Keran osayleiskaava-alueella säilytetään ja vahvistetaan viheryhteyksiä sekä huolehditaan, että liito-oravien elinympäristöjen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen toteutuu, 7 Keran radanvarsialueille vahvistetaan muuta osayleiskaava-aluetta väljempi pysäköintinormi. Keskitetyn pysäköinnin toteuttaminen mahdollistetaan asetetun tavoitteen mukaisesti. Keran aseman läheisyyteen varataan tilaa liityntäpysäköintiä varten siten, että on mahdollista toteuttaa noin 700 polkupyöräpaikkaa sekä autopaikkaa osana keskitettyä pysäköintijärjestelmää, 8 Alueiden suunnittelulla ja rakentumisen vaiheistuksella varmistetaan, että hulevedet, melutasot ja ilmanlaatu otetaan huomioon asuinalueiden terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimuksen kannalta. Käsittely Jäsen Ahlman poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (hallintolaki 28 ). Käsittelyn aluksi esittelijä muutti päätösehdotuksen kohdan 1 kuulumaan: Kerassa luodaan edellytykset hiilineutraalille asumiselle ja työskentelylle. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana päätösehdotuksen muutoksina seuraavaa: kohdan 1 jälkeen lisätään kohta 1a, joka kuuluu seuraavasti: Keran osayleiskaava-alueen kaupunkirakenne ja toteutussuunnitelmat laaditaan sellaisiksi, että radan etelä- ja pohjoispuoli voidaan alueen rakentamisen sopivassa tulevaisuusvaiheessa yhdistää toiminnallisesti Keran aseman itäpäähän/itäpuolelle toteutettavalla radan ylityksellä tai alituksella, jossa korostuu kaupunkitoimintojen hyvä laatu. Ehdotusta laadittaessa selvitetään tämän kustannukset ja varmistetaan rakennustehokkuuksien mitoitus sellaiseksi että tämä on taloudellisesti mahdollista toteuttaa, kohta 2 Keran mitoitusta tarkennetaan kuulumaan: kokonaismitoituksena on vähintään asukasta ja työpaikkaa, ottaen kuitenkin huomioon edellä olevasta kohdasta 1a mahdollisesti johtuva tarve nostaa näitä mitoituslukuja, edelleen kohdan 5 jälkeen lisätään 5aa Alue soveltuu sijaintinsa ja väestömääränsä vuoksi erinomaisen hyvin liikunta- ja muun harrastustoiminnan suurhallin sijaintipaikaksi, jonka ylläpito hoidetaan pääasiassa urheiluseurojen ja muiden yhdistysten yhteistyönä, sekä 5ab Olemassa olevien rakennusten rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot, kunto ja soveltuvuus erilaisiin käyttötarkoituksiin selvitetään riittävän perusteellisesti ennen, kuin päätetään niiden mahdollisesta säilyttämisestä/suojelemisesta. Selvityksiin tulee sisältyä myös kiinteistöjen taloudellinen ja toiminnallinen tarkastelu eri vaihtoehdoissa.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 116 Selvitys kohdistuu etenkin alueen luonteenomaisiin rakennuksiin, joita voitaisiin käyttää myös alueen asukkaiden yhteistoiminnan tiloina. Ja edelleen lisätään 5b koulujen/päiväkotien sijaintipaikat ja niiden tarvitsemat rakennusoikeudet selvitetään tähän asti esitettyä tarkemmin yhteistyössä sivistystoimen kanssa, lisätään kohdan 6 loppuun: Alueelle elävyyttä ja omaleimaisuutta lisäävien erityisalueiden, kuten liikennepuiston ja alueen itäosan kallioalueen, vaihtoehtoiset säilyttämistavat selvitetään, lisätään kohdan 7 loppuun: Varaudutaan myös liityntäpysäköintipaikkojen määrän kasvattamiseen, mikäli aikanaan toteutuva tarve sitä edellyttää, lisätään uusi kohta 9: Ehdotusvaiheen ratkaisujen tueksi tehdään myös riittävän perusteellinen taloudellinen tarkastelu. jäsen Palomäki ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana kohtaan 7 lisäystä: Varaudutaan myös liityntäpysäköintipaikkojen määrän kasvattamiseen noin 400 autopaikalla, mikäli aikanaan toteutuva tarve sitä edellyttää, jäsen Partanen ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että kohtaan 3 ensimmäisen lauseen jälkeen lisätään: Alueesta tavoitellaan ensisijaisesti ei-korkean rakentamisen keskustamaista aluetta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotukset sekä jäsen Palomäen ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja ehdotusten tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Edelleen puheenjohtaja totesi, koska ehdotuksen kohdasta 3 oli tehty toisistaan poikkeavat ehdotukset, oli niistä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat jäsen Partasen tekemää ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä jäsen Partasen ehdotuksen puolesta jaa äänestivät jäsenet Lintunen, Palomäki, Salo, Louhelainen, Partanen, Klar-Nykvist, Lahti, Pöntynen ja puheenjohtaja Markkula (9 ääntä), ja esittelijän ehdotuksen puolesta ei jäsenet Karhu, Oila ja Kemppi-Virtanen (3), jäsen Ahlman poissa. Puheenjohtaja totesi jäsen Partasen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi äänin 9/3, yhden oltua poissa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat osayleiskaavaehdotuksen valmistelua koskevat ohjeet

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / Kerassa luodaan edellytykset hiilineutraalille asumiselle ja työskentelylle, 2 Keran osayleiskaava-alueen kaupunkirakenne ja toteutussuunnitelmat laaditaan sellaisiksi, että radan etelä- ja pohjoispuoli voidaan alueen rakentamisen sopivassa tulevaisuusvaiheessa yhdistää toiminnallisesti Keran aseman itäpäähän/itäpuolelle toteutettavalla radan ylityksellä tai alituksella, jossa korostuu kaupunkitoimintojen hyvä laatu. Ehdotusta laadittaessa selvitetään tämän kustannukset ja varmistetaan rakennustehokkuuksien mitoitus sellaiseksi, että tämä on taloudellisesti mahdollista toteuttaa, 3 Keran mitoitusta tarkennetaan niin, että kokonaismitoituksena on vähintään asukasta ja työpaikkaa, ottaen kuitenkin huomioon edellä olevasta kohdasta 1a mahdollisesti johtuva tarve nostaa näitä mitoituslukuja, 4 Keran raideliikenteen aseman tuntuman kävelykeskusta-alueelle osoitetaan muuta ympäristöä korkeampaa ja tehokkaampaa rakentamista. Alueesta tavoitellaan ensisijaisesti ei-korkean rakentamisen keskustamaista aluetta. Kävelykadun, kaupunkipuiston ja toimintapuiston avulla mahdollistetaan viher- ja virkistysyhteyksien jatkuminen kävelykeskusta-alueen halki. Rakentamisen korkeus vaihettuu matalammaksi kohti olemassa olevia pientaloalueita. Työpaikka-alueet nivoutuvat osaksi kokonaisuutta asuinalueiden avulla, 5 Keran aluetta kehitetään edelleen seudullisesti merkittävänä työpaikkaalueena. Alueelle mahdollistetaan monimuotoinen työpaikkakehitys, 6 liikkumisen ja saavutettavuuden suunnittelua ohjaa tavoitelähtöinen suunnittelu. Kaava-aluetta tutkitaan kävely- ja pyöräilykaupunkina. Rantaradan suuntaisesti osoitetaan pyöräilyn laatukäytävä. Luodaan edellytykset sujuvalle joukkoliikenteelle Keran ja muun seudun välillä. Pikaraitiotien jatkoyhteystarve etelään ja pohjoiseen otetaan huomioon suunnittelussa, 7 Alue soveltuu sijaintinsa ja väestömääränsä vuoksi erinomaisen hyvin liikunta- ja muun harrastustoiminnan suurhallin sijaintipaikaksi, jonka ylläpito hoidetaan pääasiassa urheiluseurojen ja muiden yhdistysten yhteistyönä, 8 Olemassa olevien rakennusten rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot, kunto ja soveltuvuus erilaisiin käyttötarkoituksiin selvitetään riittävän perusteellisesti ennen kuin päätetään niiden mahdollisesta

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 116 säilyttämisestä/suojelemisesta. Selvityksiin tulee sisältyä myös kiinteistöjen taloudellinen ja toiminnallinen tarkastelu eri vaihtoehdoissa. Selvitys kohdistuu etenkin alueen luonteenomaisiin rakennuksiin, joita voitaisiin käyttää myös alueen asukkaiden yhteistoiminnan tiloina, 9 Koulujen/päiväkotien sijaintipaikat ja niiden tarvitsemat rakennusoikeudet selvitetään tähän asti esitettyä tarkemmin yhteistyössä sivistystoimen kanssa, 10 Keran osayleiskaava-alueella säilytetään ja vahvistetaan viheryhteyksiä sekä huolehditaan, että liito-oravien elinympäristöjen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen toteutuu. Alueelle elävyyttä ja omaleimaisuutta lisäävien erityisalueiden, kuten liikennepuiston ja alueen itäosan kallioalueen, vaihtoehtoiset säilyttämistavat selvitetään, 11 Keran radanvarsialueille vahvistetaan muuta osayleiskaava-aluetta väljempi pysäköintinormi. Keskitetyn pysäköinnin toteuttaminen mahdollistetaan asetetun tavoitteen mukaisesti. Keran aseman läheisyyteen varataan tilaa liityntäpysäköintiä varten siten, että on mahdollista toteuttaa noin 700 polkupyöräpaikkaa sekä autopaikkaa osana keskitettyä pysäköintijärjestelmää. Varaudutaan myös liityntäpysäköintipaikkojen määrän kasvattamiseen, mikäli aikanaan toteutuva tarve sitä edellyttää. Varaudutaan sekä asukkaiden, että työpaikkojen pysäköintimahdollisuuksien lisäämiseen tarpeen mukaan, 12 Alueiden suunnittelulla ja rakentumisen vaiheistuksella varmistetaan, että hulevedet, melutasot ja ilmanlaatu otetaan huomioon asuinalueiden terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimuksen kannalta, 13 Ehdotusvaiheen ratkaisujen tueksi tehdään myös riittävän perusteellinen taloudellinen tarkastelu. Liite 1 Kera, mielipiteet 2 Kera, lausunnot Aiemmat käsittelyvaiheet ja päätökset asia oli esillä Elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) kuukausikokouksessa elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään Keran asemanseudun kehittämiseksi osayleiskaavatyön Keran osayleiskaava kuulutettiin vireille.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 116 Selostus Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti osayleiskaavan tavoitteet Kaupunginhallitus hyväksyi osayleiskaavan tavoitteet Keran osayleiskaavan maankäytön vaihtoehtojen tilannekatsaus pidettiin lautakuntainfona Keran osayleiskaavan valmisteluaineisto hyväksyttiin nähtäville. Osalle kaava-aluetta päätettiin rakennuskielto. Selostuksen tiivistelmä Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Keran osayleiskaavan valmisteluaineiston nähtäville kokouksessaan. Kolme luonnosvaihtoehtoa sisältänyt valmisteluaineisto oli nähtävillä ja Lausunnot pyydettiin mennessä. Mielipiteitä annettiin 62 kpl ja lausuntoja 15 kpl. Kaupunkisuunnittelukeskuksen omana työnä on tutkittu rakennemallia, jossa kokonaismitoituksena on asukasta ja työpaikkaa. MAL -aiesopimuksen tavoitteet sekä valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi tukevat Keran osayleiskaavan asukasmitoitustavoitteen asettamista tehokkaaksi. Vaihtoehdoista saadut mielipiteet ja lausunnot tuodaan lautakunnalle tiedoksi, jolloin lautakunta voi antaa tarkempia valmistelukehotuksia koskien kaava-alueen osa-alueita. Luonnosaineisto ja sen pohjalta laadittu rakennemalli työstetään yhdeksi suunnitelmaksi, joka toimii osayleiskaavaehdotuksen pohjana. Työstäminen tehdään lautakunnan valmistelukehotusten pohjalta talvella Kesällä 2014 nähtävillä ollut Keran osayleiskaavan valmisteluaineisto Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Keran osayleiskaavan valmisteluaineiston nähtäville kokouksessaan. Kolme luonnosvaihtoehtoa sisältänyt valmisteluaineisto oli nähtävillä ja Lausunnot pyydettiin mennessä. Mielipiteitä annettiin 62 kpl ja lausuntoja 15 kpl. Vaihtoehdot eroavat toisistaan mitoituksellisesti. Vaihtoehdon 1 asukasmäärä on noin ja työpaikkamäärä noin Vaihtoehdon 2 asukasmäärä on noin ja työpaikkamäärä noin Vaihtoehdon 3 asukasmäärä on noin ja työpaikkamäärä noin Kaikissa vaihtoehdoissa on esitetty asumista kaavan ydinalueelle, rantaradan molemmin puolin ja alue toteutetaan tehokkaana kerrostalovaltaisena asuinalueena. Aluetehokkuudet osayleiskaavojen asumiseen osoitetuilla aluevarauksilla voivat vaihdella välillä noin ea = 0,3 - ea = 3,5 kaikissa vaihtoehdoissa.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 116 Kaikissa vaihtoehdoissa keskus sijoittuu joukkoliikennereittien risteämiskohtaan juna-aseman yhteyteen. Liikennejärjestelmän periaatteet ovat kaikissa vaihtoehdoissa samanlaiset. Kaikissa vaihtoehdoissa edistetään kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä niin alueen sisällä kuin seudullisillakin pyöräilyreiteillä. Myös ajoneuvoliikenne on kävelyä ja pyöräilyä suosiva. Alue kytketään toimivaksi osaksi laajempaa viheraluejärjestelmää. Nähtävillä olleet vaihtoehdot on tarkemmin kuvattu osayleiskaavan selostuksessa: 5A36-4A C11914C49838%7D/49127 Kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöryhmä esitti nimeä Kera viralliseksi osa-alueennimeksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan vahvistaa nimen Kera viralliseksi osa-alueen nimeksi. 2. Osayleiskaavan valmisteluaineistosta annettu palaute Kolme luonnosvaihtoehtoa sisältänyt valmisteluaineisto oli nähtävillä ja Mielipiteet tuli lähettää kirjaamoon mennessä. Lausunnot pyydettiin mennessä. Lausuntopyynnössä pyydettiin ottamaan kantaa vaihtoehtojen keskinäiseen paremmuuteen. Mielipiteitä annettiin 62 kpl ja lausuntoja 15 kpl. Lausunnot ja mielipiteet sekä kooste niistä teemoittain Excel - taulukossa on Webforumissa lautakunnan jäsenten luettavissa. 2.1 Lausunnot ja viranomaisvuorovaikutus Muun muassa HSY ja HSL korostavat viranomaislausunnoissaan, että Keran hyvän saavutettavuuden ansiosta aluetta kannattaa kehittää asumisen alueena. Toisaalta Uudenmaan liiton mukaan maakuntakaavan tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta ei ole tarpeen laittaa vaihtoehtoja paremmuusjärjestykseen, vaan ne antavat kaikki hyvän pohjan jatkosuunnittelulle. Espoon ympäristökeskus nostaa esiin, että VE2:ssa alueen sisäisen viherrakenteen laajemmalla toteuttamisella on parhaimmat edellytykset. Kauniaisten kaupunki toteaa lausunnossaan, että VE2:ssa esitetty palveluiden keskittäminen Keran aseman ympäristöön toteuttaa joukkoliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntakehityksen tavoitteita VE3:n hajautettua mallia paremmin. Espoon kaupunginmuseo korostaa lausunnossaan, että Kera Oy:n tehdasrakennukseen liittyy MRL 139 mukaisia arvoja, joita ei saa purkamisella hävittää. Uudenmaan ELY-keskuksen mukaan kaavassa osoitetun pikaraitiotien toteutuminen on epävarmaa ja joka tapauksessa pidemmän ajan päässä. ELY-keskusta on informoitu ELY - Espoon KSK -kuukausikokouksessa kaavan valmistelun etenemisestä vireille kuuluttamisen jälkeen kahteen otteeseen. Lisäksi teemakohtaisia työneuvotteluja pidetään ennakoivasti tarpeen mukaan.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / Mielipiteet ja palaute asukastilaisuudessa Kirjallisissa mielipiteissä ja Espoon valtuustotalolla pidetyssä asukastilaisuudessa nousivat esille samat teemat. Tilaisuudessa asukkailta kysyttiin työpajatyöskentelyssä uudesta asumisesta ja viheralueista, liikenneyhteyksien parantamisesta ja vaihtoehtojen keskinäisestä paremmuudesta. Myös nykyisten työpaikkatoimintojen kehittämistä pohdittiin. Asukkaat toivoivat tilaisuudessa tarkoin tutkittua rakentamisen liittymistä olemassa olevaan ympäristöön. Radan pohjoispuolella voisi olla korkeaa rakentamista, koska lähellä ei ole nykyistä asutusta. Keran sijainti kaupunkirakenteessa nähtiin ihanteellisena; on jo aikakin rakentaa tälle tehottomassa käytössä olevalle keskeiselle alueelle. Nykyisellä rakennuskannalla ei pääosin nähty suojeluarvoja. Asuinaluetta toivottiin talotyypeiltään ja toiminnoiltaan sekoittuneeksi. Luonnon huomioiminen ja säilyttäminen on tärkeää. Kirjallisissa asukasmielipiteissä korostuikin kaava-alueen koilliskulman, Ruotukallion säilyttäminen luonnontilaisena - todettiin, että rakennetut puistot eivät korvaa luonnontilaisia metsiköitä. A / TP-merkintä nähtiin hyvänä, koska halutaan sekoittunutta toimintaa. Kierrätyskeskuksen (Kutojantie 5) toivotaan säilyvän alueella. Julkinen poikittaisliikenne on haaste. Sitä pitäisi kehittää. Keskitetty pysäköinti on hyvä ratkaisu. Asukastilaisuuden lopuksi pidetyssä käsiäänestyksessä eniten ääniä sai vaihtoehto numero Johtopäätökset jatkosuunnittelulle Kaavasta saatua palautetta on hyvä analysoida paitsi asemanseudun kehittämisen kannalta sinänsä, mutta nivottava palaute myös seututason sopimuksiin ja suunnitelmiin. Olennaisina sopimuksina mainittakoon Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL 2020), Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi sekä Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma 2050-luonnos. 3.1 Seututason sopimukset ja suunnitelmat Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL 2020) Aiesopimuksen mukaisena tavoitteena on asemakaavoittaa vuosittain uutta asuinkerrosalaa Espoossa noin kerrosneliömetriä, jolla luodaan edellytyksiä noin asunnon vuosituotannolle. Keran aseman ympäristö on määritelty asumisen ensisijaiseksi kohdealueeksi vuosille Espoon kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto kehotti kokouksessaan kaupunkisuunnittelulautakuntaa huolehtimaan, että vuositasolla syntyy asuntorakennusoikeutta vähintään k-m², jotta varmistettaisiin mahdollisuudet rakentaa mainitut vähintään asuntoa vuodessa.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Espoon kaupunginhallitus hyväksyi valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi kokouksessaan (KH ). Asian listatekstissä todetaan: Jotta korotettuun tavoitteeseen päästään, kaavoitusta tulee priorisoida ja nopeuttaa erityisesti metron jatkeella ja kaupunkiradan kehityskäytävässä. Sopimuksessa korotetaan asuntokaavoitustavoitetta MAL-aiesopimuksessa esitetystä vuotuisesta kerrosneliömetristä 25 % kerrosneliömetriin. Tämä vaatimus on linjassa valtuuston kesäkuussa 2014 päättämän asemakaavoitustavoitteen kanssa, jossa tavoitteeksi asetettiin kerrosneliömetriä. MAL-aiesopimuksen vuosina 2012 ja 2013 on Espoossa hyväksyttyjen asemakaavojen asuinkerrosala ollut hieman vajaa kerrosneliömetriä vuodessa Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma 2050-luonnos (MASU 2050) Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma 2050 perustuu kuntien ja valtion yhteisesti sopimaan maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimukseen Maankäyttösuunnitelma on kunnissa lausunnolla MASU 2050 pyrkii määrittämään seudullisen maankäytön tahtotilan. Oletuksena on, että uusia ratasuuntia ei pystyttäne seudulla toteuttamaan ainakaan ennen vuotta Visiosta ja tavoitteista johdettuja suunnittelun kriteerejä käytetään ohjeellisesti seudullisesti merkittävien suunnittelu- ja toteuttamisalueiden tunnistamiseen sekä kuntien esittämien suunnittelu- ja toteuttamisalueiden arviointiin. Helsingin seudun yhteistyökokous hyväksyi suunnittelun kriteerit Kriteerien tulkinnassa olennaisinta on maankäytön muutosalueiden suhde yhdyskuntarakenteeseen. MASU 2050:n keskeisimmät kriteerit ydinalueilla ja erityisen hyvillä alueilla ovat: tiivistyvä kaupunkirakenne ja kestävät kulkumuodot, toimiva yhdyskuntarakenne, työpaikkojen saavutettavuus ja elävät keskukset. Suunnittelua tarkentavat kriteerit ovat: toimiva viherrakenne, omailmeiset ympäristöt ja sosiaalinen kestävyys. Keran asemanympäristö sijaitsee MASU -suunnitelman vyöhykkeellä Seudun ensisijaisesti kehitettävät vyöhykkeet Helsingin seudun vetovoiman kannalta on tärkeää, että eri alueiden erilaiset identiteetit säilyvät ja kehittyvät. Alueet voivat olla keskenään hyvinkin erilaisia - omailmeisiä - ilman, että ne luokittuvat keskenään eriarvoisiksi. MASU luonnoksessa Kera on osoitettu statukseltaan Metropolin palvelukeskukseksi. Metropolin palvelukeskuksen määritelmä: metropolialueen sisäinen keskittymä, jonka luonnetta leimaa runsaiden

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 116 palveluiden ja liikennesolmun muodostama dynaamisuus. Työpaikkoja ja palveluita sisältävää ydintä reunustaa tiivis asuntokeskittymä Johtopäätökset kaavan mitoituksesta MASU luonnos, MAL -tavoitteet, valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi sekä Espoo-strategian ilmasto- ja energiatoimenpiteet tukevat asukasmitoitustavoitteen asettamista tehokkaaksi, vähintään asukkaaseen. MASU luonnoksessa Keran kaava-alue sijaitsee Seudun ensisijaisesti kehitettävät vyöhykkeet alueella ja kyseinen alue on kriteerien mukaisesti erityisen hyvä alue täydennysrakentamiselle. Tavoitteena on, että vähintään 70 % seudun alueelle sijoittuvasta asuntotuotannosta ohjataan näille alueille. Espoon kaupunginhallitus on päättänyt Espoo-strategian ilmasto- ja energiatoimenpiteistä ja niiden noudattamisesta. Kaavoitusohjelmaa arvioidaan sen mukaan, kuinka paljon kerrosalasta sijoittuu alle 1 km:n etäisyydelle raideliikenteen asemista tai joukkoliikennekaupungin alueelle. Koko Espoossa tavoite on, että uudesta asuinkerrosalasta vähintään 60 prosenttia ja uudesta työpaikkakerrosalasta vähintään 75 prosenttia sijoittuu ko. alueille. Lisäksi YTV:n julkaisussa Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 nostetaan esiin 600 metrin säde (noin 1 km 2 ) raideliikenteen asemasta, jonne on tarkoituksenmukaista osoittaa noin asukasta, jotta asutuksen tiheys olisi riittävä joukkoliikenteen käyttäjäpotentiaalia ajatellen. Keran asema on yksi eniten tällä hetkellä kehittämispotentiaalia omaava raideliikenteen asemanympäristö, joten kokonaismitoituksen on tarkoituksenmukaista olla vähintään asukasta ja työpaikkaa. Edelleen julkaisussa todetaan, että pääkaupunkiseudulla raideliikenteen vaikutuspiirissä asuvien osuus ei ole viime vuosikymmeninä kasvanut. Vajaa puolet (44 %) seudun väestöstä asuu alle kilometrin etäisyydellä lähimmästä juna- tai metroasemasta. Vastaava osuus työpaikoista on 54 prosenttia. Suurella osalla asemanseuduista (600 metrin säteellä tarkasteltuna) asutuksen tiheys näyttää kuitenkin olevan riittävä joukkoliikenteen käyttäjäpotentiaalia ajatellen eli tiheys on asukasta ja työpaikkaa neliökilometrillä. Neljällä asemanseudulla (Ruoholahti, Pasila, Myyrmäki ja Malmi) tiheys yltää luokkaan hyvä eli tiheys on asukasta ja työpaikkaa neliökilometrillä. Erinomainen tiheys olisi asukasta ja työpaikkaa. Riittämätön tai täysin riittämätön väestö- ja työpaikkapohja on joukkoliikenteen kannattavuutta ajatellen kaikkiaan 17 asemanseudulla eli maankäytön tiheys jää alle asukasta ja työpaikkaa neliökilometrillä.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 116 Näillä alueilla on selkeästi täydennysrakentamisen tarvetta. Sama tilanne on useilla asemilla Etelä-Espooseen suunnitellun metrolinjan varressa. ostrategia.pdf 3.3 Keran rakennemalli Yleiskaavayksikössä on laadittu omana työnä rakennemallia, jonka ratkaisut pohjautuvat kolmesta nähtävillä olleesta luonnoksesta saatuun palautteeseen sekä jo tähän mennessä laadittuihin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin. Rakennemalli täyttää lautakunnan asettamat tavoitteet kaupunkirakenteen tiiveydestä ja mitoituksesta. Suunnitelman tiivein alue sijoittuu hyvien raideliikenneyhteyksien varteen. Korttelialueiden massoittelussa ja rakennusten suuntaamisessa huomioidaan aurinkoenergian passiivinen hyödyntäminen. Kävelykeskusta-alueen suunnittelu perustuu alueen sisäisen selkeän, miellyttävän ja seudullisesta liikkumisesta erotetun kävely- ja pyöräilyverkoston luomiseen. Keran alue on jaettavissa useisiin osaalueisiin, jotka voidaan toteuttaa vaihtelevilla tehokkuuksilla ja typologioilla. Asumisen ydinalue aseman ympäristössä rakennetaan korkealla tehokkuudella. Suunnitelma mitoitetaan vähintään asukkaalle ja työpaikalle. Aluetehokkuuksia ja korttelitypologioita tarkastellaan ensisijaisesti ei-korkean rakentamisen, inhimillisen mittakaavan sekä tiiviin kaupunkimaisen kävelykeskusta-alueen mahdollistavina. Suunnitelma mahdollistaa Keran kaava-alueella noin k-m²:n rakentamisen asemakaavoituksen jälkeen. Muuta ympäristöä korkeampi rakentaminen sijoittuu radan pohjoispuoliselle alueelle. Rakentamisen korkeus ja korttelitehokkuudet vaihettuvat matalammiksi kohti olemassa olevia Kuninkaisten, Kilon, Lansan ja Nihtimäen pientaloalueita. Rakennuskorkeuksia tutkitaan myös melusuojauksen, ilmanlaadun ja aurinkoenergian passiivisen hyödyntämisen kannalta. Suunnitelmassa työpaikka-alueet sijoittuvat hyvien liikenneyhteyksien varrelle säilyvien työpaikka-alueiden läheisyyteen. Kaupalliset palvelut keskittyvät osaksi kävelykeskusta-aluetta liittyen kevyen liikenteen verkoston kautta toimintapuistoon ja kaupunkipuistoon. Radan pohjoispuolelle tutkitaan hybridirakennuksia, jotka mahdollistavat elävän kävelykeskustan syntymisen. Koulujen ja päiväkotien sijoittuminen tutkitaan niin, että yhteydet asuinalueilta ovat toteutettavissa sujuvasti ja turvallisesti saattoliikenne huomioiden. Suunnitelmassa on tutkittu luontoselvityksessä osoitettujen viheryhteyksien säilyttämistä ja integroimista osaksi muuta kaupunkirakennetta. Viher- ja virkistysalueiden toiminnallisuuteen on kiinnitetty huomiota, ja yhteydet eri osa-alueiden välillä on suunniteltu jatkuviksi. Suuremman kaupunkipuiston sijoittumista tutkitaan radan

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 116 eteläpuoliselle asuinalueelle. Radan pohjoispuolelle tutkitaan monitoimihallin sekä toiminnallisemman puiston sijoittumista. Korttelipihojen mitoituksessa on huomioitu mahdollisuus kotitarveviljelyyn. Ruotukallion ja Hiidenkallion alueita on tutkittu luonnontilaisina säilyvinä. Vanhan liikennepuiston liittämistä osaksi Karaniityn tulvapuiston aluetta tutkitaan. Kävelykeskustan alueella pysäköintiä tutkitaan keskitettyinä, alueellisina ja ulkosyöttöisinä ratkaisuina. Pysäköintiä sijoitetaan kokoojakadun läheisyyteen tasaisesti koko kävelykeskustan ympärille. Autopaikkoja tarvitaan vähemmän kuin kerrostaloalueilla keskimäärin. Pysäköintiä tutkitaan pysäköintitalojen yhteyteen niin, ettei korttelirakenteissa käytetä kansiratkaisuja, vaan piha-alueet säilyvät luonnonmukaisempina. Asuminen sekä herkät kohteet sijoitetaan kauemmas Kehä II:n ja Turunväylän melualueista sekä ilmanlaadun kannalta haastavista alueista. Radanvarressa rakentamisen melusuojaukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Hulevedet huomioidaan osana alueen viher- ja virkistysverkostoa. Hulevesiaihetta tutkitaan osana radanvarsialueen eteläpuoleista. Suunnittelussa lähdetään vyöhykemäisestä lähestymistavasta kaavaalueen eri osa-alueiden identiteettien ja typologioiden vahvistamiseksi. Radanvarren aluetta kehitetään kävelykeskustamaisena alueena. Nokian aluetta kehitetään työpaikkojen ja asumisen yhdistävänä kampus-alueena, joka yhdistyy luontevasti Keran palvelukeskustaan ja joukkoliikenteen solmukohtaan. Kutojantien aluetta tutkitaan sekoittuneena työpaikkojen ja asumisen alueena, joka mahdollistaa vyöhykkeen vaiheittaisen muuttumisen tulevaisuudessa. Nykyiset toimistorakennukset Kutojantiellä pyritään säilyttämään ja rakennusoikeutta lisätään. Uutta asumista tulee Kutojantien varren purettavien teollisuus- ja logistiikkakiinteistöjen tilalle sekä olevien toimistorakennusten väliin. Turunväylän ja Kehä II:n melualueita tutkitaan ensisijaisesti työpaikkapainotteisena vyöhykkeenä. Suunnitelmassa tutkitaan myös Kera Oy:n rakennuksen, vanhan kaarihallin sekä Kutojantien olemassa olevan katutilan nivomista osaksi toimivaa kaupunkitilallista rakennetta. 3.4 Liikkuminen Keran alueella Keran kaava-alueelle tulee järjestää erityisen laadukkaat kevyen liikenteen yhteydet ja priorisoida ne henkilöautoliikenteen edelle. Joukkoliikennepysäkkien riittävät tilavaraukset on huomioitava kokoojakaduilla. Rakentamisen sijoittelulla kannustetaan joukkoliikenteen käyttöön. On tarkoituksenmukaista osoittaa tehokasta rakentamista 600 metrin etäisyydelle asemasta, kuitenkin niin, että mahdollistetaan miellyttävä asuinympäristö. Yhteydet kävelykeskustan alueelle toteutetaan ulkosyöttöisesti. Kävelykeskustan alueella kadut toteutetaan kävely- ja pyöräilypainotteisina. Asemakaavoituksen yhteydessä on selvitettävä,

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 116 mille kaduille sallitaan myös huoltoajoa ja mitkä kadut mitoitetaan pelastusajoneuvoille. Kokoojakatuja kehitetään niin, että autoliikenteen edellytykset turvataan. 4. Selvitykset 4.1 Laaditut selvitykset Luontoselvitys on valmistunut Keväällä 2014 tehtiin liitooravaselvityksen lisäksi yleispiirteinen elinympäristöselvitys, jonka perusteella tehtiin lisätyönä lepakkoselvitys ja osalle alueesta linnustoselvitys. Luontoselvityksen tutkittavia osa-alueita olivat: luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit, metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 1. luvun 15 a :n ja 17 a :n mukaiset suojeltavat kohteet, liito-orava, linnut, lepakot ja tärkeimmät ekologiset yhteydet. Luontoselvityksen mukaan selvitysalueen tärkeimmät säästettävät yhteydet ovat pohjois-eteläsuuntainen yhteys selvitysalueen länsiosissa ja alueen läpi kulkevat itä-länsisuuntaiset yhteydet. Selvityksen mukaan alueen metsiköitä käytetään lähivirkistysalueina esim. koiranulkoilutukseen ja asutuksen läheisyydessä leikkipaikkoina. Virkistyskäyttöön laajemmin soveltuvia metsäalueita, joissa puuston rakenne suosisi virkistyskäyttöä, selvitysalueella ei ole. Tämä korostaa yhteyksien merkitystä, niin ekologisessa mielessä kuin virkistyskäyttöä ajatellen Jatkossa laadittavat selvitykset Pilaantuneet maat tulee selvittää jatkosuunnittelun aikana ja maaperä tulee puhdistaa ympäristönsuojelulain luvun 12 mukaisesti. Meluselvitys on syytä tehdä, kun Keran kaava-alueen maankäytöstä on olemassa yksi suunnitelma ja alueen rakeisuus on tutkittu. Espoon kaupunginmuseo korostaa lausunnossaan, että Kera Oy:n tehdasrakennukseen liittyy MRL 139 mukaisia arvoja, joita ei saa purkamisella hävittää. Lausunnon perusteella kyseisen rakennuksen mahdollinen uusiokäyttö tulisi selvittää tarkemmin. Lisäksi museon mukaan kaarihallista syytä teettää kuntotutkimus ja Inexin öljysäiliön säilyttäminen olisi tutkittava. Kaupan selvitys tulee laatia liittyen 2. vaihemaakuntakaavassa olevaan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö -merkintään. Erityisesti tulee selvittää Keran osayleiskaavan osalta tilaa vievän kaupan mitoitus Sepänsolmun eritasoliittymän alueella. 5. Kaavoitus- ja liikennesuunnittelutilanne Maakuntakaavatilanne

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 116 Ympäristöministeriö vahvisti toisen vaihemaakuntakaavan Myös 4. vaihemaakuntakaava on vireillä. Vaihekaavassa käsitellään elinkeinoja ja innovaatiotoimintaa, logistiikkaa, tuulivoimaa, viherrakennetta ja kulttuuriympäristöjä. Valmistelu vie aikaa kolmisen vuotta ja tavoitteena on, että kaava vahvistuisi Osallistumisja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä sekä lausunnoilla Yleiskaava- ja asemakaavatilanne Keran osayleiskaava-alue sijaitsee Espoon eteläosien yleiskaavan alueella. Alue on pääosin työpaikka-aluetta. Alueella on vireillä neljä asemakaavamuutosta. Kauniaisten maankäytön suunnittelun tilanne Kauniaisten kaupunginvaltuustossa on hyväksytty Kauniaisten Maankäytön yleissuunnitelma (Masu 2). Kaupunginvaltuuston hyväksymä Kauniaisten kaupungin maankäytön ja asumisen kehityskuva yltää vuoteen 2017, mikä vastaa myös Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelman mukaista ajanjaksoa. Kauniainen on sitoutunut 600 asunnon tuotannon edellytysten muodostamiseen tarkastelujaksolla. Espoon kaupunkirata Espoon kaupunkiradan jatkeen ratasuunnitelmaa laaditaan Liikenneviraston, Espoon kaupungin ja Kauniaisten yhteistyönä. Ratasuunnitelma valmistuu vuoden 2014 aikana ja se on tarkoitus hyväksyä Liikennevirastossa vuonna Muut liikennesuunnitelmat Espoon raideliikennevisio vuodelle 2050 on laadittu kaupunginhallituksen aloitteesta vuonna Visio on päivitetty osana kaikki kulkumuodot sisältävää liikenneverkkovisiota vuonna Visiotyön jatkona on käynnissä liikenneverkon kehittämisohjelma, jossa osoitetaan liikenneverkon kehittämispolku. Espoon kaupunkiradan pyöräilyolosuhteiden kehittämisselvityksessä ( ) on tutkittu pyöräilyn laatukäytävän osoittamista Keran kohdalla rantaradan eteläpuolelle, jossa oleva nykyinen väylä voidaan parantaa kustannustehokkaasti pyöräilyn laatukäytäväksi. Suunnittelun aikataulu Vireille 2013 Tavoitteet 2013 Visio ja maankäyttövaihtoehdot Luonnosvaihe Ehdotusvaihe

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 116 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Nähtävänä kokouksessa ja lautakunnan jäsenille myös Webforumissa: Keran osayleiskaavan luontoselvitys Keran osayleiskaavan asukastilaisuuden muistio Keran osayleiskaavan asukastilaisuuden yhteenveto Keran osayleiskaava - lausunnot Keran osayleiskaava - mielipiteet Taulukko teemoittain Keran osayleiskaavan valmisteluaineiston palautteesta kooste Sketchup -rakennemallin teemakartoista Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus päättää käynnistää Keran osayleiskaavatyön ja hyväksyy seuraavat Keran osayleiskaavan tavoitteet 1.1 Keran osayleiskaavalla suunnitellaan energiatehokas, raideliikenteeseen tukeutuva, toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkimainen ja omaleimainen alue. 1.2 Mitoituksena tutkitaan vaihtoehtoja, joissa kokonaismitoituksena asukasta ja työpaikkaa. 1.3 Keran elinkeino- ja yritystoiminta-aluetta kehitetään edelleen tehokkaana, hyvin saavutettavana ja seudullisesti merkittävänä työpaikka-alueena. 1.4 Keran kaupalliset ja julkiset alueet mitoitetaan asukasmitoituksen pohjalta. 1.5 Pikaraitiotielinjaus tutkitaan Turuntielle asti. 1.6 Keran kaava-alueella varmistetaan toimivat virkistysyhteydet Leppävaaran urheilupuistoon ja Espoon keskuspuistoon, pyöräilyn laatukäytävät, sekä esteetön liikkuminen, jotta asemalle pääsy on vaivatonta ja radan alitus- ja ylityskohtia on riittävästi ja oikein sijoitettuina. Polkupyörien liityntäpysäköinnin järjestämiselle varataan riittävästi tilaa.