Espoon kaupunki Pöytäkirja 90. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / / / Lausunto Keran osayleiskaavaluonnoksesta Valmistelijat / lisätiedot: Kalevi Hiironniemi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle seuraavan lausunnon Keran osayleiskaavaluonnoksesta: Yleistä Keran osayleiskaava-alue kuuluu sijainniltaan ja liikenneyhteyksiltään Espoon parhaimpiin asumisen kehittämisalueisiin. Alueella on oikeat edellytykset toteuttaa kaavalle asetettuja kestävän kehityksen, energiatehokkuuden, monipuolisten toimintojen sekä kaupunkimaisen ja omaleimaisen alueen tavoitteita, joissa tukeudutaan vahvasti raideliikenteeseen ja muihin hyviin liikenneyhteyksiin. Ympäristölautakunta pitää hyvänä, että alueen kehittämistä lähestytään erilaisten vaihtoehtojen kautta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL 2020) päämäärät tukevat asumisen tiivistämistä juuri Keran kaltaisilla alueilla ja tässä suhteessa ensisijaisesti asumiseen painottuva vaihtoehto 2 tai toissijaisesti sekoitetun maankäytön malli 3 tuntuvat lähtökohtaisesti parhailta. Luonto- ja viheralueet Asumiseen painottuvassa mallissa alueen sisäisen viherrakenteen laajemmalla toteuttamisella on parhaimmat edellytykset. Alueelta tehty luontoselvitys näyttää Finnoon alueen tapaan asettavan rajoitteita tiettyihin osiin kaava-aluetta mm. liito-oravan vuoksi. Lautakunta katsoo, että nämä seikat on syytä ottaa jo osayleiskaavassa huomioon siten, että kaavassa osoitetaan säilytettävä ja koko kaava-aluetta palveleva itä-länsisuuntainen viherakseli rantaradan pohjoispuolelle Karapellontien yhteyteen luontoselvityksessä esitetyn suojelu- ja yhteystarpeen mukaisesti. Pilaantuneet maat Keran alueella on ollut vuosikymmenien ajan teollista toimintaa, josta on syntynyt päästöjä maaperään sekä alueen orsi - ja pohjaveteen. Osayleiskaavaluonnoksessa on maaperän pilaantumista ja siitä aiheutuvia seurauksia tulevalle rakentamiselle käsitelty kuitenkin hyvin niukasti. Pilaantuneiden maiden osuutta tulee terävöittää jatkovalmistelussa siten,

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 että pelkän kaavaliitteen asemesta tiedot osoitetaan myös varsinaisessa kaavassa alueina, jotka edellyttävät maaperän pilaantumisen selvittämistä ja mahdollista kunnostamista. Melu Kaavaselostuksessa todetaan, että Turunväylän, Kehä II:n ja rantaradan aiheuttama melukuormitus alueelle on merkittävä ja sen torjuminen välttämätöntä. Osayleiskaavan vaihtohehdoissa on osoitettu meluntorjuntatarvetta varsin rajoitetusti muualle kuin rantaradan yhteyteen. Ympäristölautakunta esittää, että meluntorjunnan tarvetta täydennetään kaavassa vastaavalla tavalla myös suurten väylien kohdalla. Hulevesien käsittely Ympäristölautakunta pitää myönteisenä, että alueen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn ja että kaikki alustavat kaavaluonnokset mahdollistavat hulevesien alueellisen viivytyksen suunnittelualueella. Lisäksi osayleiskaavaselostuksessa katsotaan, että hulevesien johtamisen kannalta nykyiset avouomat on syytä säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Samoin todetaan, että erityisesti kiinteistöillä, joilta vesiä ei voida johtaa viivytysaltaisiin, hulevesien muodostumista tulee vähentää esimerkiksi viherkatoilla tai läpäisevillä päällysteillä. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 Selostus Keran osayleiskaava-alue kuuluu Leppävaaran suuralueeseen ja sijaitsee Kauniaisten kaupungin ja Kilon välissä. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 230 hehtaaria (2,3 km2). Suunnittelualuetta rajaavat Turunväylä, Kilonväylä ja Turuntie. Kaava-alue rajautuu Kauniaisten kaupungin rajaan. Vuonna 2011 työpaikkoja oli alueella ja asukkaita vuoden 2013 alussa 830. Valmisteluaineisto sisältää kolme luonnosvaihtoehtoa. Osayleiskaavan tavoitteena on kestävän kehityksen käytäntöjä toteutettava energiatehokas toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkimainen ja omaleimainen alue, joka tukeutuu raideliikenteeseen ja muihin hyviin liikenneyhteyksiin. Osa alueesta olisi tiivistä kaupunkimaista kävelykeskusta-aluetta ja normitukseltaan Espoossa tavanomaisesti käytettyjä kapeampia katuja. Kokonaismitoituksen vaihtoehtoehtoväleinä on ollut asukasta ja työpaikkaa. Alueesta tavoitellaan ensisijaisesti ei-korkean rakentamisen keskusmaista aluetta, jossa mahdollistetaan myös monimuotoinen työpaikkakehitys. Alueen nykytila Keran asemanympäristön työpaikka-alue on rakentunut pääosin luvuilla. Osa työpaikka-alueen toiminnoista on siirtynyt tai siirtymässä muualle. Muutamia kiinteistöjä on nykyään tyhjillään. Kaupunkikuvassa hallitsevia ovat laajat logistiikka-, teollisuus- ja työpaikkatoimintojen vyöhykkeet radan molemmin puolin, sekä pohjoisosan työpaikka-alue. Maasto on muutamaa pienehköä selännealuetta lukuun ottamatta suhteellisen tasaista ja alavaa.

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 Keran alue on jo pääosin tiiviisti rakennettu eikä alue ole luonnontilassa. Alue on pääosin yksityisten omistuksessa, jossa on yhteensä 160 maanomistajaa. Suurimmat maanomistajat ovat Kilon logistiikkakeskus Oy c/o SOK Kiinteistötoiminnot (Inex) sekä Nokia Solutions and Networks. Suurin yhtenäinen asuinalue on kaava-alueen keskellä sijaitseva Nihtimäen pientaloalue. Alue sijoittuu osaksi Espoon keskuspuiston ja Leppävaaran urheilupuiston virkistys- ja ulkoilualueverkostoa. Kaava-alueen keskiosaan sijoittuvalla rantaradalla kulkee Keran junaaseman kautta nopea junayhteys mm. Leppävaaraan, Espoon keskukseen ja Helsinkiin. Alue on suurimmaksi osaksi liitetty kunnallisteknisiin verkostoihin ja siellä on kattava HSY:n hulevesiviemäriverkosto. Kaavaalueella on 12 mahdollisesti saastunutta niin sanottua SAMASErekisterikohdetta ja alueen kemikaaliriskit on pääosin selvitetty vuoden 2012 aikana. Kolme yritystä kuuluu EU:n neuvoston antaman ns. Seveso II-direktiivin mukaisten laitosten luetteloon, jota Turvatekniikan keskus (Tukes) ylläpitää. Turunväylä on merkittävä melunlähde alueen eteläosassa. Keran osayleiskaava-alue on Espoon eteläosien yleiskaavassa pääosin työpaikka-aluetta. Kaava-alue on asemakaavoitettu. Rantaradan pohjoispuoli on asemakaavoitettu 1970-luvun alussa, eteläpuoli luvun alussa. Alueella on tällä hetkellä joitakin rakentumattomia tontteja, sekä tontteja, joiden rakennukset ovat tyhjillään. Alueella on vireillä viisi asemakaavamuutosta. Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL 2020) Aiesopimuksen mukaisena tavoitteena on asemakaavoittaa vuosittain uutta asuinkerrosalaa Espoossa noin kerrosneliömetriä, jolla luodaan edellytyksiä noin 2500 asunnon vuosituotannolle. Keran aseman ympäristö on määritelty asumisen ensisijaiseksi kohdealueeksi vuosille Osayleiskaavaluonnosten kuvaus Osayleiskaavaluonnoksiksi on laadittu kolme vaihtoehtoista luonnosta. Kaikissa vaihtoehdoissa on esitetty asumista kaavan ydinalueelle, rantaradan molemmin puolin ja alue toteutetaan tehokkaana kerrostalovaltaisena asuinalueena. Aluetehokkuudet osayleiskaavojen asumiseen osoitetuilla aluevarauksilla voivat vaihdella välillä noin ea = 0,3 - ea = 3,5 kaikissa vaihtoehdoissa. Rakentamisen tehokkuutta ja lopullista mitoitusta ei määrätä osayleiskaavassa, vaan se tarkentuu vaiheittaisen asemakaavoituksen myötä. Kaikissa vaihtoehdoissa keskus sijoittuu joukkoliikennereittien risteämiskohtaan juna-aseman yhteyteen. Kaavaluonnosten väliset kaupunkirakenteelliset erot kulminoituvat siihen kuinka Kutojantien - Karapellontien ympäristö rakentuu, miten viheralueet ja puistot on jäsennelty sekä miten ja kuinka laajoina kävelykeskusalueet toteutuvat.

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5 Kaikissa vaihtoehdossa: - on osoitettu työpaikkavaltaiselle maankäytölle pohjoinen Nokian alueympäristöineen sekä Nihtisillan alue Turunväylän yhteydessä. - edistetään kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä alueen sisällä ja seudullisesti - säilytetään ja kehitetään työpaikka-alueita, osoitetaan uusia palveluita ja lisätään asumista - säilytetään nykyiset asuinalueet. - on osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö Turunväylän ja Kehä II:n kulmaukseen Nihtisillassa. Liikennejärjestelmän periaatteet ovat kaikissa vaihtoehdoissa samanlaiset. Alueen läpi kulkevaa kaupunkirataa hyödynnetään alueen joukkoliikenteen runkona. Suunnittelussa varaudutaan pikaraitiotien linjaukseen alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa. Alueen joukkoliikennejärjestelmää täydennetään luomalla edellytykset linja-autoliikenteen lisäämiselle Vaihtoehto 1 Työpaikkapainotteisessa vaihtoehdossa (VE1) asuminen sijoittuu ainoastaan Keran ydinalueelle, radan molemmin puolin. Olemassa olevat työpaikka-alueet suojaavat asuinaluetta liikenteen aiheuttamalta melulta ja niitä voidaan kehittää melko vapaasti ilman asumisen aiheuttamia reunaehtoja. Uuden asuntoalueen yhtenäisyys, tiiviys ja koko edesauttavat alueen oman identiteetin muodostumista. Asemanseudun maankäyttö on sekoittunutta ja alueen palvelut keskittyvät pääosin sinne. Asemanseudulle on osoitettu lähipalvelualue. Palvelualue on kävelyetäisyydellä asunnoista. Vaihtoehdon asukasmäärä on noin ja työpaikkamäärä noin Vaihtoehto 2 Asuntopainotteisessa vaihtoehdossa (VE2) asuminen levittäytyy koko Keran alueelle. Asumisen ydinalue aseman ympäristössä rakennetaan korkealla tehokkuudella. Alueen maankäyttö on sekoittunutta ja palvelut keskittyvät pääosin sinne. Keskus on kooltaan suurempi kuin muissa vaihtoehdossa ja voi laajeta myös radan päälle. Radan pohjoispuolelle muodostetaan alueen toinen keskus. Vaihtoehdon keskeinen tekijä on Kutojantien-Karapellontien toteuttaminen siten, että vain julkinen ja kevyt liikenne pääsee kulkemaan alueen läpi, radan ali. Olemassa oleva yritystoiminta poistuu vähitellen asumisen tieltä. Alueen profiili muuttuu nykyistä asumispainotteisemmaksi, mikä heijastuu myös työpaikkatoimintojen luonteeseen ja määrään. Puistot ovat muita vaihtoehtoja laajempia, suurimmasta asukasmäärästä johtuen ja ne sijoittuvat keskeisille paikoilla asuinalueilla. Viher- ja kevyen liikenteenreitit kytkevät toiminnalliset keskukset yhteen. Kevyen liikenteen reitit kulkevat, tonttikatujen ohella, pääosin viheralueiden sisällä. Vaihtoehdon asukasmäärä on noin ja työpaikkamäärä noin

6 Ympäristölautakunta Sivu 6 / 6 Vaihtoehto 3 Sekoittuneen maankäytön vaihtoehdossa (VE3) Kutojantie-Karapellontien toteutetaan kaupunkimaisena bulevardina ja kaupunkitilojen sarjana. Karapellontien eteläreunalla maankäyttö on sekoittunutta. Bulevardin varressa on sekä asumista, että työpaikkoja, palveluita ja puistoja. Nykyiset logistiikka- ja teollisuusalueet radan molemmin puolin varataan pääosin asumispainotteiselle maankäytölle. Asuminen lomittuu Kutojantien varren sekoittuneeseen maankäyttöön. Nykyiset toimistorakennukset Kutojantiellä pyritään säilyttämään ja rakennusoikeutta lisätään. Vaihtoehdon selkärangan muodostaa pikaraitiotien reitin keskeiselle osalle osoitettu sekoittuneiden toimintojen kaupunkimainen vyöhyke. Keskustatoiminnot palveluineen keskittyvät asemanseudulle sekä raitiotiereitin varrelle. Kadunvarsitilat tarjoavat vaihtoehdon keskuksessa sijaitseville liikepaikoille ja laajentavat toimintoja myös keskuksen ulkopuolelle. Sekoittuneen maankäytön alueelle voi sijoittua myös vapaa-ajanpalveluja ja asumista. Maankäyttö ja rakennettu ympäristö on kerroksellista ja pienin askelin toteutuvaa sekä alueen historiaan tukeutuvaa. Palvelut ovat monipuolisia ja hyvin saavutettavia. Alueen viherverkko kytkeytyy osaksi bulevardia ja jäsentää osaltaan maankäytön rakennetta alueella ja kytkee alueen tehokkaasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Vaihtoehdon asukasmäärä on noin ja työpaikkamäärä noin Linkki kaavaluonnosten vaihtoehtoihin: FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Yleiskaava/Vireilla_olevat_osayleisk aavat/keran_osayleiskaava/kaavaluonnos Tiedoksi - Kaupunkisuunnittelulautakunta

7 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 7