Gräsantulli Asemakaavan muutos 22. kaupunginosa, Olari Kortteli ja katualue

Transkriptio

1 1 (13) Asianumero 83/ /2015 Aluenumero Gräsantulli Asemakaavan muutos 22. kaupunginosa, Olari Kortteli ja katualue Muistutusten lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelulautakunnan MRA 27 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään asemakaavan muutokseen, piirustusnumero Nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Sirpa Sivonen etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 2(13) 1. Asunto-osakeyhtiö Piispankallionkuja 3:n asukkaat Antti ja Johanna Hirsto Toini Värttö Suvi ja Kris Söderlund Antti Hirsto, hallituksen puheenjohtaja Gräsanportti 3 as Espoo 1 Taloyhtiö ei ole saanut ilmoitusta nähtävillä olleesta suunnitelmasta. 2 Asuinkerrostalot aiheuttavat huomattavaa liikenteen lisäystä, haittaa ja vaaraa Gräsanportille rakennusvaiheessa ja pysyvästi sekä läpikulkuliikennettä Gräsansiimeksen kautta Piispankulmaan. 3 Edellinen rakennushanke osoitteessa Piispankulma 2 aiheutti rakennusvaiheessa melu- ja pölyhaittaa, vaaratilanteita, luvatonta pysäköintiä, häiriötä ja roskaamista. 4 Lähialueiden asukkaat eivät voi käyttää enää metsää virkistysalueena sen tulevan koon ja sijainnin vuoksi ja koska virkistysalueelle on rakentamisen jälkeen vaikea päästä. 5 Voimassa olevan asemakaavan mukainen opetustoiminta aiheuttaa häiriötä vain päiväsaikaan. Asuminen tulee aiheuttamaan huomattavasti enemmän melua ja liikennettä ympäri vuorokauden. 6 Rakennukset varjostavat tontin rakennuksia huomattavasti. Suunnitelman mukaiset talot ovat selkeästi korkeampia kuin Hewlett & Packardin toimistotalo. Suunnitelma on ristiriidassa maisema-analyysin kanssa. 7 Korkeiden kerrostalojen rakentaminen pientalojen välittömään läheisyyteen ei toteuta maisema-analyysissä todettua periaatetta: rakentamisen tulee eheyttää ympäristön mittakaavaa. Gräsanportti tulee säilyttää pientaloalueena. 8 Suunnitelmassa ei ole huomioitu maisema-analyysissä todettua riittävän leveää istutettavaa ja metsitettävää suojavyöhykettä kadun reunassa. 9 Suunnitelman mukaan mäntymetsää tullaan kaatamaan lähes hehtaarin verran, vaikka taloyhtiö ei saanut kaupungilta lupaa kaataa mäntyä omalta tontiltaan turvallisuussyistä ja vaikka maisema-analyysissä mainitaan, että selänteen lakialueella sijaitsee vaurioherkkä männikkö. 10 Taloyhtiömme pihoille ja asuntoihin on suora näköyhteys suunnitteilla olevista taloista. 11 Nykyinen metsäalue parantaa ilmanlaatua ja on visuaalisesti miellyttävämpi kuin suunnitellut rakennukset. Miten pyrkimys jättää näkymäalueita puistoon ja toisaalta auringonvalon pääsy kortteliin toteutetaan? Vastine: nähtävillä oli asemakaavan muutoksen Piispankallio osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Piispankallio sijaitsee pääosin Gräsantörmä kadun varrella. As Oy Piispankallionkuja 3, joka sijaitsee osoitteessa Gräsanportti 3, ei ole kyseisen alueen naapuri, joten taloyhtiölle asiasta on tiedotettu kuulutuksella.

3 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 3(13) As Oy Piispankallionkuja 3 on valmisteluaineistona nähtävillä olleen Piispankallio asemakaavan muutoksen naapuri. Piispankallio ja Piispankallio on yhdistetty yhdeksi asemakaavan muutosehdotukseksi Gräsantulli Gräsanportti - kadun liikenteen lisääntymisen johdosta Gräsanporttikatua parannetaan: katualueen laajennuksen kohdalle rakennetaan kääntöpaikka, kadun eteläreunaan rakennetaan jalkakäytävä, kadun liittyminen Gräsantulli - katuun parannetaan ja katu asfaltoidaan. Katujen parantamistoimet on esitetty suunnitelmassa Gräsantulli (Olari, kortteli 22304) kaavamuutokseen liittyvä kunnallistekniikan yleissuunnittelu, Läpiajo välillä Gräsansiimes Piispankulma on kielletty. Gräsanportti - kadun suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä voidaan tutkia tarvittavia rakenteellisia keinoja, jotka estävät läpiajoa. Asemakaavaselostuksen kohtaan 6.2. Toteuttamis- ja soveltamisohjeet on lisätty maininta e.m. Gräsanportti - kadun mahdollisista rakenteellisista ratkaisuista. 3 Merkitään tiedoksi. Huoli rakentamisen aikaisesta liikenteestä ja pysäköinnistä on kirjattu asemakaavaselostuksen kohtaan 6.2. Toteuttamisja soveltamisohjeet. 4 Suunnittelualue on voimassa olevassa asemakaavassa korttelialuetta yleisten rakennusten ja toimistorakennusten rakentamista varten sekä katualuetta. Voimassa olevaan asemakaavaan ei asemakaavan muutosalueella sisälly puistoa tai lähivirkistysaluetta. Asukkaiden käytössä oleva metsä on siis rakentamatonta kaupungin ja yksityisen omistuksessa olevaa korttelialuetta. Jos asemakaavan muutosalueelle rakennettaisiin koulu ja toimistorakennuksia, ei alueelle jäisi puistoa ollenkaan. Asemakaavaehdotuksessa osa yleisten rakennusten korttelialueesta ja osa toimistorakennusten korttelialueesta muutetaan lähivirkistysalueeksi (VL-1), jonka ominaispiirteet, kuten puusto ja avokalliot kasvillisuuspeitteineen tulee säilyttää. Aluetta ei saa käyttää työmaa-aikaiseen varastointiin tai liikennöintiin. Alue on aidattava työmaa-aikana ja puut juuristoineen on aidattava työmaa-alueen ulkopuolelle. Suunniteltujen asuinkerrostalojen pihat tulevat rajautumaan uuteen lähivirkistysalueeseen, mutta se ei mitenkään tee lähivirkistysalueesta yksityistä. Tonttien aitaaminen on kielletty ja lähivirkistysalueen maaston vaihtelevuus erottaa lähivirkistysalueen kansipihasta. Lähivirkistysalue jatkaa Piispankallion lakialueen lähivirkistysaluekokonaisuutta, jonka ympärille asuinkerrostalokorttelit asettuvat, ks. korttelisuunnitelman sivulla 6 olevat ilmakuvat. Piispankallion lakialueen metsiköt ovat kaikkien kaupunkilaisten käytössä olevaa julkista lähivirkistysaluetta. Suunnittelualueen pohjoisosan länsipuolelle jää voimaan vuonna 1999 vahvistettu asemakaava, jossa alue on lähivirkistysaluetta (VL). Alue on maastonmuodoiltaan jyrkkä, mutta mahdollistaa pääsyn lakialueelle. Myös lakialue on maastoltaan vaihteleva. Toinen reitti, vanha hiekkatie suunnittelualueen eteläosan länsipuolelta Gräsantörmältä suoraan puistoon jätetään myös nykyisen kaltaiseksi. Tämä reitti on loivempi. 5 Opetustoiminta korttelin käyttötarkoituksena tuottaa liikennettä myös iltaisin, koska opetustoiminnan rakennuksilla on myös illalla käyttäjiä: harrastustoimintaa tai esimerkiksi aikuiskoulutuksen toimintoja. Opetustoiminnan aiheuttama liikennekuormitus on ruuhka-aikoihin painottuvaa, asumisen aiheuttama liikennekuormitus jakautuu tasaisemmin. Asuinrakennusten tuottama liikennemäärä on sen verran pieni, että sen vaikutukset meluun ja ilmanlaatuun eivät ole merkittävä

4 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 4(13) 6 Suunnitellun rakentamisen aiheuttamat varjot on esitetty korttelisuunnitelmassa sivulla 13 kevätpäiväntasauksen, kesäpäivänseisauksen ja syyspäiväntasauksen aikaan kolmena eri kellonaikana. Varjoanalyysi on ulotettu myös pohjoispuolella sijaitsevaan kortteliin Lisäksi korttelisuunnitelman sivulla 14 on esitetty nykytilanteen ja suunnitellun tilanteen varjovertailu. Kortteli sijaitsee jyrkän puustoisen rinteen pohjoispuolella. Nykytilannetta kuvaavista varjokuvista näkee, kuinka rinteessä kasvava puusto ajoittain varjostaa pihoja. Kun puusto kaadetaan ja tilalle rakennetaan poikki rinteen asuinkerrostaloja, joiden väliin jää piha-alueet, muuttuvat pohjoispuolella sijaitsevat korttelin piha-alueen valoisammiksi. Hewlett & Packardin toimistotalossa on neljä kerrosta niin kuin Gräsanportti kadun eteläpuolelle pientalojen kohdalle suunnitelluissa rakennusten osissa. Toimistotalo sijoittuu alemmas kuin suunnitellut rakennukset, mutta toimistorakennuksen kerroskorkeus on korkeampi kuin asuinkerrostalon kerroskorkeus. Rakennukset sijoittuvat maisema-analyysissä parhaiten rakentamiselle sopiviksi arvioiduille alueille ja lakialueeksi merkitty alue jää rakentamisen ulkopuolelle. 7 Maisema-analyysissa todetaan, että Gräsanportti- kadun päätteenä on Hewlett-Packardin toimitalo ja että uuden rakentamisen tulee eheyttää ympäristön mittakaava. Tavoitteena on ollut eheyttää Gräsanportti- kadun ympäristön rakentamisen mittakaavaa, kun lähtötilanteessa kadun varressa on pientaloja ja päätteenä suuri toimistotalo siis varsin eri mittakaavan rakennukset. Mittakaavan eheyttämiseen on pyritty sillä, että Gräsanportti- kadun eteläpuolelle suunnitelluissa rakennuksissa matalampi osa sijoittuu kadun varteen ja korkeampi osa etelämmäs rinteeseen ja kauemmas pientaloista. Mittakaava muuttuu siis asteittain Gräsanporttikadun pohjoispuolelta etelään mentäessä. Edelleen suurimmaksi jää toimistotalo kadun päätteenä. Voimassa olevassa asemakaavassa rakentaminen on sallittu koko YO - korttelialueelle lukuun ottamatta kapeita istutettaviksi määrättyjä vyöhykkeitä YO - korttelialueen reunoilla. Toteutuessaan rakennus olisi edustanut toimistotalon mittakaavaa. Asemakaavan muutoksessa rakennusoikeus on sijoitettu useampaan rakennusmassaan, jotka on mittakaavallisesti helpompi sovittaa ympäristöön ja mittakaavallisesti lähempänä vastapäisiä pientaloja. Kaupungin tavoitteena on eheyttää kaupunkirakennetta tehostamalla maankäyttöä hyvien joukkoliikenneyhteyksien kuten Länsimetron vaikutuspiirissä. Suunnittelualue sijaitsee lähellä kahta rakenteilla olevaa metroasemaa, Matinkylän ja Niittykummun asemia. Tavoitteiden täyttämiseksi alueelle on suunniteltava pientaloaluetta tehokkaampaa maankäyttöä. 8 Suunnitelmassa on pyritty hakemaan rakennuksille paras mahdollinen sijainti pohjoiseen laskevassa rinteessä ottaen toisaalta huomioon maisema-analyysissä mainittu tavoite jättää Gräsanportti - kadun eteläpuolelle istutettavaa suojavyöhykettä ja toisaalta pitää louhinnan määrä kohtuullisena. Nykyistä kuusivaltaista puustoa ei pystytä säilyttämään. Jos istutettavaa aluetta kadun reunassa levennetään, joudutaan työntämään rakennuksia syvemmällä jyrkästi nousevaan rinteeseen, jolloin louhinnan määrä lisääntyy huomattavasti, rakentaminen vaikeutuu ja lakialueen puistoalue pienenee. Asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kadun varren jäsentelyä uuden korttelin puolella on tarkistettu niin, että korttelin puolelle mahtuu

5 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 5(13) 2. yhtenäinen kasvillisuusvyöhyke. Gräsanportti kadulta korttelin pihoille edellisessä vaiheessa suunnitellut portaat on poistettu ja niihin liittyvät kivetyt piha-alueet on pienennetty niin, että suurin osa rakennusten päätyjen linjan ja katualueen rajan välisestä alueesta on puilla ja pensailla istutettua aluetta. Näin uuden korttelin pohjoisreuna näyttäytyy naapureillekin vehreämpänä. Katso korttelisuunnitelman sivut 44 ja Asemakaavan muutosalueen pohjoisrinteessä on sekapuustoa, ei lakimännikköä. Suunnittelualueen reunoilla on melko paljon näreikköä. Mäntyjä on pohjoisrinteen yläpäässä, mutta ne eivät ole kalliomäntyjä, vaan honteloita metsäpuita. Itäreunassa muutama komea puu joudutaan kaatamaan rakentamisen tieltä, mutta pääajatus hienon yhtenäisen lakialueen säilyttämisestä toteutuu. 10 Korttelisuunnitelmassa on esitetty näkymäkuvia ja leikkauskuvia, joissa havainnollistetaan suunniteltua tilannetta. Korttelin 22302, tontin 2 kohdalla olemassa olevan pientalon ja uuden asuinrakennuksen välinen etäisyys on pienimmillään noin 23 metriä, joka kaupunkialueella on kohtuullinen matka kahden asuinrakennuksen välillä. Rakennukset eivät ole samansuuntaisia, joten pääosin etäisyys on suurempi kuin 23 m. Näin ollen uusista rakennuksista ja pihoilta ei kovin tarkkaan näe olemassa olevien asuinrakennusten tiloihin ja pihalle. 11 Korttelisuunnitelmaa on täydennetty. Korttelissuunnitelmassa suunnitellun rakentamisen vaikutuksia on kuvattu Varjoanalyysillä sivulla 13 ja Varjovertailulla sivulla 14, näkymäkuvilla sivuilla 33, 34 ja 39 sekä leikkauskuvilla sivulla 38. Asemakaavaselostuksessa asemakaavan muutoksen vaikutuksia arvioidaan kohdassa 5.4. Vaikutukset ihmisten elinoloihin. Auringon valon pääsyä Gräsanportin pohjoispuolella oleville tonteille, Gräsanportille ja suunnitelluille pihoille on pyritty järjestämään sijoittamalla rakennukset rinteeseen nähden kohtisuoraan, ei rinteen suuntaisesti. Rakennusten väliin jäävät piha-alueet, joiden kohdalta näkyy entistä paremmin puustoiselle lakialueelle ja joiden kohdalta valo pääsee suunniteltujen rakennusten pohjoispuolisille alueille, katso korttelisuunnitelman sivut 13 ja Korttelin tilannetta tai rakentamisen mittakaavaa ei ole otettu riittävästi huomioon kaavamuutosehdotuksessa, eikä korttelisuunnitelmassa, jossa mainitaan, että alueen lähiympäristössä on toimistotaloja ja asuinkerrostaloja. Gräsanportti- kadun varteen suunnitellut kerrostalot ovat liian korkeita. 2 Lähimetsä jää liian pieneksi ja sinne kulkeminen vaikeutuu huomattavasti. Lähistöllä ei ole muita metsäalueita. Viheralue näyttäisi jäävän käytännössä kerrostalon sisäpihaksi.

6 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 6(13) 3 Rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt huolestuttavat: Gräsanportin katuosuutta on ensin levennettävä ja parannettava. Pysäköinti on järjestettävä kunnolla, ettei rakentamisen aikana synny vaaratilanteita. Rakentaminen läheiselle alueelle Piispankulmaan aiheutti huomattavaa haittaa Gräsanportin varren asukkaille. Vastine: 1 Korttelisuunnitelmaa on täydennetty asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen ja korttelisuunnitelmassa sivulla 5 kohdassa 2.1. Lähtökohdat, nykytilanne ja kaavatilanne kerrotaan, että alueen lähiympäristössä on pientaloja, toimistotaloja ja asuinkerrostaloja. Voimassa olevassa asemakaavassa rakentaminen on sallittu koko YO - korttelialueelle lukuun ottamatta kapeita istutettaviksi määrättyjä vyöhykkeitä YO - korttelialueen reunoilla. Asemakaavan muutoksessa rakennusoikeus on sijoitettu useampaan rakennusmassaan, jotka on mittakaavallisesti helpompi sovittaa ympäristöön ja mittakaavallisesti myös lähempänä vastapäisiä pientaloja. Asemakaavan muutoksessa edellytetään, että asuinkerrostalot Gräsanportti- kadun varrelle toteutetaan kolmena erillisenä rakennuksena, joiden väleistä avautuu näkymiä metsään ja valo pääsee vastapäisille tonteille. Lisäksi suunnitellut asuinkerrostalot tulee jakaa kahteen rakennuksen osaan niin, että pientalojen puolella on matalampi osa, jonka suurin sallittu kerroslukumäärä pientalojen kohdalla on neljä kerrosta. Pienimittakaavaisuutta on korostettu myös erivärisillä rakennusmassoilla. Rakennusten värit on haettu ympäristöstä: Olarin alueen punatiili, Gräsantulli- kadun koillispuolella olevan toimistotalon tumma tiili ja pientalojen vaaleus toistuvat asemakaavan muutosalueen väreissä. Kaupungin tavoitteena on eheyttää kaupunkirakennetta tehostamalla maankäyttöä hyvien joukkoliikenneyhteyksien kuten Länsimetron vaikutuspiirissä. Suunnittelualue sijaitsee lähellä kahta rakenteilla olevaa metroasemaa, Matinkylän ja Niittykummun asemia. Tavoitteiden täyttämiseksi alueelle on suunniteltava pientaloaluetta tehokkaampaa maankäyttöä. 2 Suunnittelualue on voimassa olevassa asemakaavassa korttelialuetta yleisten rakennusten ja toimistorakennusten rakentamista varten sekä katualuetta. Voimassa olevaan asemakaavaan ei sisälly puistoa tai lähivirkistysaluetta. Asukkaiden käytössä oleva metsä on siis rakentamatonta kaupungin ja yksityisen omistuksessa olevaa korttelialuetta. Jos asemakaavan muutosalueelle rakennettaisiin koulu ja toimistorakennuksia, ei alueelle jäisi puistoa ollenkaan. Asemakaavaehdotuksessa osa yleisten rakennusten korttelialueesta ja osa toimistorakennusten korttelialueesta muutetaan lähivirkistysalueeksi (VL-1), jonka ominaispiirteet, kuten puusto ja avokalliot kasvillisuuspeitteineen tulee säilyttää. Aluetta ei saa käyttää työmaa-aikaiseen varastointiin tai liikennöintiin. Alue on aidattava työmaa-aikana ja puut juuristoineen on aidattava työmaa-alueen ulkopuolelle. Suunnittelualueen pohjoisosan länsipuolelle jää voimaan vuonna 1999 vahvistettu asemakaava, jossa alue on lähivirkistysaluetta (VL). Alue on maastonmuodoiltaan jyrkkä, mutta mahdollistaa pääsyn lakialueelle. Myös lakialue on maastoltaan vaihteleva. Toinen reitti, vanha hiekkatie suunnittelualueen eteläosan länsipuolelta Gräsantörmältä suoraan puistoon jätetään myös nykyisen kaltaiseksi. Tämä reitti on loivempi. Suunniteltujen asuinkerrostalojen pihat tulevat rajautumaan uuteen lähivirkistysalueeseen, mutta se ei mitenkään tee lähivirkistysalueesta yksityistä. Tonttien aitaaminen on kielletty ja lähivirkistysalueen maaston vaihtelevuus erottaa sen kansipihoista. Uusi lähivirkistysalue jatkaa Piis-

7 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 7(13) pankallion lakialueen lähivirkistysaluekokonaisuutta, jonka ympärille asuinkerrostalokorttelit asettuvat, ks. korttelisuunnitelman sivulla 6 olevat ilmakuvat. Piispankallion lakialueen metsiköt ovat kaikkien kaupunkilaisten käytössä olevaa julkista lähivirkistysaluetta Hankkeen liikennejärjestelyt rakentamisen aikana ovat tilapäisiä ja ne suunnitellaan rakentamisen yhteydessä, eikä asemakaavan yhteydessä. Asemakaavaselostuksen kohtaan 6.2. Toteuttamis- ja soveltamisohjeet on lisätty maininta e.m. Gräsanportti - kadun mahdollisista rakentamisen aikaisista ja pysyvistä rakenteellisista ratkaisuista. 1 Gräsantullin asemakaava pitää hylätä seuraavista syistä: Rakentaminen haittaa nykyisiä olevia pientaloja. Rakennukset eivät sovi nykyisten pientalojen viereen. 2 Suunnitelma on yleiskaavan vastainen. Alue tarvitaan palveluille. 3 Rakennukset pilaavat ulkopuolisten mahdollisuudet käyttää puistoa. 4 Kuinka paljon uudet korkeat alueelle sopimattomat talot pienentävät viereisten pientalojen arvoa? Miten arvon alennus korvataan? Vastine: 1 Voimassa olevassa asemakaavassa rakentaminen on sallittu koko YO - korttelialueelle lukuun ottamatta kapeita istutettaviksi määrättyjä vyöhykkeitä YO - korttelialueen reunoilla. Asemakaavan muutoksessa rakennusoikeus on sijoitettu useampaan rakennusmassaan, jotka on mittakaavallisesti helpompi sovittaa ympäristöön ja mittakaavallisesti lähempänä vastapäisiä pientaloja. Asemakaavan muutoksessa edellytetään, että asuinkerrostalot toteutetaan kolmena erillisenä rakennuksena, joiden väleistä avautuu näkymiä metsään ja valo pääsee vastapäisille tonteille. Lisäksi suunnitellut asuinkerrostalot tulee jakaa kahteen rakennuksen osaan niin, että pientalojen puolella on matalampi osa, jonka suurin sallittu kerroslukumäärä pientalojen kohdalla on neljä kerrosta. Pienimittakaavaisuutta on korostettu erivärisillä rakennusmassoilla. Rakennusten värit on haettu ympäristöstä: Olarin alueen punatiili, Gräsantulli- kadun koillispuolella olevan toimistotalon tumma tiili ja pientalojen vaaleus toistuvat asemakaavan muutosalueen väreissä. Korttelisuunnitelman sivulla 13 oleva Varjoanalyysi ja sivulla 14 oleva Varjovertailu osoittavat, että valaistusolosuhteet paranevat Gräsanporttikadun pohjoispuolella olevilla tonteilla suunnitellun kaavan toteutuessa. 2 Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu julkisille palveluille (Y). Yleiskaavan laatimisen jälkeen on tehty 2 selvitystä, joissa on arvioitu rakentamattomien julkisille palveluille varattujen tonttien tulevaa tarvetta. Kummassakin selvityksessä on todettu, että alue voidaan ottaa muuhun käyttöön. Espoon yleiskaavayksikkö on todennut, että alue voidaan muuttaa asuntokäyttöön. Samoin on todennut Espoon sosiaalitoimi ja asuntotoimisto. YO- korttelialueelle on voimakkaiden maastonmuotojen vuoksi vaikea toteuttaa yleisiä rakennuksia ja lisäksi se sijaitsee melualueella. 3 Suunnittelualue on voimassa olevassa asemakaavassa korttelialuetta yleisten rakennusten ja toimistorakennusten rakentamista varten sekä katualuetta. Voimassa olevaan asemakaavaan ei sisälly puistoa. Asukkaiden käyttämä metsä on siis rakentamatonta kaupungin ja yksityisen omistuksessa olevaa korttelialuetta. Jos asemakaavan muutosalueelle rakennettaisiin koulu ja toimistorakennuksia, ei alueelle jäisi puistoa ol-

8 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 8(13) lenkaan. Asemakaavaehdotuksessa osa yleisten rakennusten korttelialueesta ja osa toimistorakennusten korttelialueesta muutetaan lähivirkistysalueeksi (VL-1), jonka ominaispiirteet, kuten puusto ja avokalliot kasvillisuuspeitteineen tulee säilyttää. Aluetta ei saa käyttää työmaaaikaiseen varastointiin tai liikennöintiin. Alue on aidattava työmaa-aikana ja puut juuristoineen on aidattava työmaa-alueen ulkopuolelle. Suunnittelualueen pohjoisosan länsipuolelle jää voimaan vuonna 1999 vahvistettu asemakaava, jossa alue on lähivirkistysaluetta (VL). Alue on maastonmuodoiltaan jyrkkä, mutta mahdollistaa pääsyn lakialueelle. Myös lakialue on maastoltaan vaihteleva. Toinen reitti, vanha hiekkatie suunnittelualueen eteläosan länsipuolelta Gräsantörmältä suoraan puistoon jätetään myös nykyisen kaltaiseksi. Tämä reitti on loivempi. 4 Suunnittelualueen asemakaavaa ollaan muuttamassa. Alueen kehittyvien palveluiden ja liikenneyhteyksien vaikutukset asemakaavan alueella ja sen ympäristössä ovat pääosin myönteisiä. Asemakaavan muutos ja ympäristön rakentaminen voi vaikuttaa alueen asuntojen arvoon. Asemakaavan muutos ei kuitenkaan aiheuta velvoitetta korvata asuntosijoittajalle tai asunnon haltijalle esimerkiksi näköalan menetystä tai rakentamisen aiheuttamaa haittaa. Korvausvelvollisuus perustuu aina lakiin. 4. Muistutus koskee Gräsanportin puoleista osuutta. Muistuttajat toivovat saavansa kirjalliset vastineet muistutuksen kohtiin. 1 Suunnitteilla oleva kaavamuutos alentaa taloyhtiömme arvoa merkittävästi. Joudumme harkitsemaan haittakorvauksen hakemista. 2 Ehdotuksessa ei ole selvitetty muutoksen vaikutuksia jo olemassa olevaan asutukseen. Nämä muutokset ovat merkittäviä. Suunnitelmasta puuttuu havainnekuva alueesta Kuitinmäentieltä katsottuna. Jos rakennetaan, pitäisi rakentaa vain kaksi rakennusta ja nekin suunniteltua matalampana. 3 Varjostuskuvista talomme eli rajanaapurit on jätetty pois. Varjostukset tulevat olemaan merkittäviä ja huonontavat huoneistojen ulkoalueiden käyttöä varsinkin kesällä. 4 Gräsantulli asemakaavaehdotuksessa on yhdistetty kaksi asemakaavan muutosta, mutta suunnitelmaa ei ole yhtenäistetty. Gräsantörmän puolella kokonaisuus alenee maaston mukaan pienaluetta eli pohjoista kohti. Asuntojemme vastapäätä suunnitellut rakennukset ovat korkeita, eivätkä laisinkaan seuraa kokonaisuuden linjauksia. Ne eivät eheytä maisema-analyysissä mainittua alueen mittakaavaa.

9 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 9(13) 5 Suunniteltujen rakennusten parvekkeilta on suora näköyhteys huoneistojemme terassille. 6 Kaikki pienrakennukset ovat Gräsanportin puolella vaaleita, joten uusien rakennusten tulee noudattaa samaa linjaa. 7 Virkistysalueelle, metsään kallion päälle tulisi järjestää selkeä kulkureitti esim. puuportaina Gräsanportilta, jolloin kaikki mieltävät alueen avoimeksi virkistysalueeksi. 8 Gräsanportti-katu tulee suunnitella niin, ettei siihen voi pysäköidä. Kadun suojavyöhykkeiden, istutusten ja valaistuksen suunnitelmat puuttuvat. Valaistus tulee suunnitella niin, etteivät terassimme tule katuvalojen paisteeseen. 9 Rakennusaikainen alueen käyttö mm. työmaaliikenne tulee suunnitella hyvissä ajoin yhteistyössä kaupungin, rakentajan ja alueen asukkaiden kanssa. Ajoyhteys pihaan ei saa heikentyä. Vastine: 1 Suunnittelualueen asemakaavaa ollaan muuttamassa. Alueen kehittyvien palveluiden ja liikenneyhteyksien vaikutukset asemakaavan alueella ja sen ympäristössä ovat pääosin myönteisiä. Asemakaavan muutos ja ympäristön rakentaminen voi vaikuttaa alueen asuntojen arvoon. Asemakaavan muutos ei kuitenkaan aiheuta velvoitetta korvata asuntosijoittajalle tai asunnon haltijalle esimerkiksi näköalan menetystä tai rakentamisen aiheuttamaa haittaa. Korvausvelvollisuus perustuu aina lakiin. 2 Korttelisuunnitelmaa on täydennetty. Korttelissuunnitelmassa suunnitellun rakentamisen vaikutuksia Gräsanportti 1:ssä sijaitsevalle tontille on kuvattu Varjoanalyysillä sivulla 13 ja Varjovertailulla sivulla 14, näkymäkuvilla sivuilla 33, 34 ja 39 sekä leikkauskuvilla sivulla 38. Asemakaavaselostuksessa vaikutuksia arvioidaan kohdassa 5.4. Vaikutukset ihmisten elinoloihin. Näkymäkuva Kuitinmäentieltä, jossa myös Gräsanportti 1:ssä sijaitsevat pientalot näkyvät, on korttelisuunnitelman sivulla 33. Kaupungin tavoitteena on eheyttää kaupunkirakennetta tehostamalla maankäyttöä hyvien joukkoliikenneyhteyksien kuten Länsimetron vaikutuspiirissä. Suunnittelualue sijaitsee lähellä kahta rakenteilla olevaa metroasemaa, Matinkylän ja Niittykummun asemia. Tavoitteiden täyttämiseksi alueelle on suunniteltava pientaloaluetta tehokkaampaa maankäyttöä. Rakentamisen tehokkuus jää suunnittelualueella melko alhaiseksi suhteessa hyvien palveluiden ja joukkoliikenteen vyöhykkeen muihin kohteisiin. 3 Gräsanportti 1:ssä sijaitsevat rakennukset näkyvät myös asemakaavaehdotuksen kanssa nähtävillä olleessa korttelisuunnitelmassa Varjoanalyysissä sivulla 13. Korttelisuunnitelman Varjoanalyysiä on tarkennettu siten, että myös osa Gräsanportti-kadun pohjoispuolella olevien rakennusten pohjoispuolella olevista piha-alueista näkyy. Lisäksi korttelisuunnitelmaan on sivulle 14 esitetty Varjovertailu nykytilanteesta ja suunnitellusta tilanteesta.

10 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 10(13) Varjovertailusta näkyy kuinka se, että puustoa poistetaan Gräsanportti 1:n eteläpuolella olevasta rinteestä ja suunniteltujen rakennusten väleihin jää piha-alueet, parantaa Gräsanportti 1:n piha-alueiden ja etelään suuntautuvien asuinhuoneiden valaistusolosuhteita. 4 Gräsantullin kokonaisuutta on suunniteltu käyttäen mm. 3D- mallia. Korttelisuunnitelmassa on kuvia, jotka on tulostettu tästä 3D- mallista, yksi niistä on sivulla 6. Kuva esittää Piispankallion rinteille kiertyvää kokonaisuutta, josta yhden osan muodostaa asemakaavan muutosalue. 3Dmallissa rakennusten korkeuksia vaihtelemalla on parhaaksi nähty nyt asemakaavan muutokseen kirjoitettu vaihtoehto, jossa Gräsantörmän puolella mataloituvat rakennusmassat liittyvät Gräsanportin puolen matalampiin, neljä viisi- kerroksisiin rakennusmassoihin. Aluetta on nimenomaan suunniteltu kokonaisuutena, joka kiertyy piha-alueen ympärille ja muodostaa taustaa puistolle. Suunnitelmassa pyritään yhtenäiseen pihan käsittelyyn. Eheä lakialue säilyy yhtenäisenä jatkossakin. Myös värit on suunniteltu Gräsantulli- asemankaavan muutosalueella kokonaisuutena niin, että sekä kadun, että pihan puolelle muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Rakennukset muodostavat pohjois-eteläsuunnassa vaihtelevan sarjan, jossa vaaleiden pientalojen jälkeen Gräsanporttikadun eteläpuolella on tumma rakennuksen osa ja sen jälkeen jälleen vaalea rakennuksen osa. Gräsanportti - kadun eteläpuolella olevat tummat rakennusmassat liittyvät väritykseltään itäpuolella olevaan toimistorakennuksen väriin. Gräsantulli muodostaa pihan puolella yhtenäisen vaalean taustaseinän pihalle ja puistolle. Maisema-analyysissa todetaan, että Gräsanportti- kadun päätteenä on Hewlett-Packardin toimitalo ja että uuden rakentamisen tulee eheyttää ympäristön mittakaava. Tavoitteena on ollut eheyttää Gräsanportti- kadun ympäristön rakentamisen mittakaavaa, kun lähtötilanteessa kadun varressa on pientaloja ja päätteenä suuri toimistotalo siis varsin eri mittakaavan rakennukset. Mittakaavan eheyttämiseen on pyritty sillä, että Gräsanportti- kadun eteläpuolelle suunnitelluissa rakennuksissa matalampi osa sijoittuu kadun varteen ja korkeampi osa etelämmäs rinteeseen ja kauemmas pientaloista. Mittakaava muuttuu siis asteittain Gräsanporttikadun pohjoispuolelta etelään mentäessä. Edelleen suurimmaksi jää toimistotalo kadun päätteenä. 5 Korttelisuunnitelmassa on esitetty näkymäkuvia ja leikkauskuvia, joissa havainnollistetaan suunniteltua tilannetta. Korttelin 22302, tontin 1 kohdalla olemassa olevan pientalon ja uuden asuinrakennuksen välinen etäisyys on lyhyimmillään noin 25 metriä, joka kaupunkialueella on kohtuullinen etäisyys kahden asuinrakennuksen välillä. Rakennukset eivät ole samansuuntaisia, joten pääosin etäisyys on suurempi kuin 25 m. Näin ollen uusista rakennuksista ja pihoilta ei kovin tarkkaan näe olemassa olevien asuinrakennusten tiloihin ja pihalle. Tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla kadun puolelle toteutetulle terassille yleensä näkee kadulta päin. Täysin yksityisiä oleskelualueita on kaupunkialueilla vähemmän. Julkisien ja yksityisen tilan välimaastossa toteutuu yleensä myös puoliyksityisiä ja puolijulkisia tiloja. Vastapainoksi kaupunkialueella toteutuu hyvin saavutettava monipuolinen palvelutarjonta ja hyvät joukkoliikenne ja kevyen liikenteen yhteydet. 6 Rakennusten värit on haettu ympäristöstä: Olarin alueen punatiili, Gräsantulli- kadun koillispuolella olevan toimistotalon tumma tiili, vastapäätä olevien pientalojen ja Gräsanportin ja Gräsansiimeksen varressa olevien asuinrakennusten vaaleus toistuvat asemakaavan muutosalueen väreissä. Tumma tiili jäljittelee olemassa olevan metsän tummuutta ja itäpuolella olevan toimistotalon väriä.

11 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 11(13) 5. Moniväristen julkisivujen avulla rakennuksia on jäsennetty pienempiin rakennusten osiin ja saavutettu näin kokonaisuuteen pienempää mittakaavaa. Kokonaan valkoinen rakennus Gräsanportin eteläpuolella näyttäisi vielä suuremmalta, koska valkoinen väri korostaa rakennusmassan kokoa ja värivaihtelu ei olisi tuomassa jäsentelyä rakennuksiin. Gräsantulli asemakaavan muutoksen korttelisuunnitelmassa esitetyt värit on tutkittu 3D-mallissa ja vaihtoehdoista nyt esitettyä on pidetty parhaimpana. Pientaloja vastapäätä rakennusmassoja on rikottu monella tavalla, yhtenä niistä väritys, jossa tavoitteena on jokaiseen rakennukseen tehdä 2 eriväristä rakennusmassaa. Pohjoispuolella oleva tumma rakennusmassa muistuttaa lähinnä nykyistä tilannetta, tummaa metsää, eteläpuolella oleva vaalea rakennusmassa yhtyy osaksi Gräsantulli kokonaisuuden piha-alueen vaaleaa taustaseinää. Gräsanportin etelä- ja pohjoispuoli muodostavat vaihtelevan ja mielenkiintoisen kokonaisuuden, jossa pohjoisesta etelään mentäessä vaaleiden pientalojen jälkeen tulevat tummat rakennusten osat ja niiden jälkeen jälleen vaaleat rakennusten osat. Ks. kohta 4. 7 Merkitään tiedoksi. Asemakaavaselostuksen kohtaan 6.2. Toteuttamisja soveltamisohjeet on lisätty maininta ehdotetusta yhteydestä Gräsanportilta lakialueen lähivirkistysalueelle. 8 Gräsantullin kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa, Gräsantulli (Olari, kortteli 22304), Kaavamuutokseen liittyvä kunnallistekninen yleissuunnittelu, , Gräsanportti -kadulle ei ole suunniteltu kadunvarsipysäköintiä. Gräsanportti- kadun varteen on esitetty rakennettavaksi kääntöpaikka siihen kohtaan, jossa Gräsansiimes erkanee Gräsanporttikadusta, ja sen eteläreunaan on esitetty jalkakäytävä. Esitetty ajoradan leveys kuitenkin mahdollistaa kadunvarsipysäköintiä tulevaisuudessa tarvittaessa. Katukartta on asemakaavaselostuksen liitteenä. Kunnallistekniikan yleissuunnitelman sivulla 6 todetaan, että valaistus uusitaan koko suunnittelualueella. Espoon Kaupunkitekniikan keskus tulee laadituttamaan myös kadun rakennussuunnitelman, jossa kadun istutukset ja valaistus suunnitellaan tarkemmin. Niitä koskevia toivomuksia tulee esittää kaupunkitekniikan keskukselle. Lisäksi muistutuksessa esitetyt toiveet on kirjattu asemakaavaselostukseen kohtaan 6.2. Toteuttamis- ja soveltamisohjeet. 9 Muistutus koskee rakentamisen aikaisia järjestelyjä ja merkitään tiedoksi sekä asemakaavaselostukseen kohtaan 6.2. Toteuttamis- ja soveltamisohjeet. 1 Emme ole saaneet tietoa Piispankallio suunnitelmista. 2 Olen erittäin pettynyt, että massiivisia kerrostalokomplekseja suunnitellaan niin, että niistä ei tiedoteta naapureille. Vuoden 2011 suunnitelmissa puhuttiin toisen tontin kaavoittamisesta puistoalueeksi, eikä siinä ollut tietoa kuinka korkeiksi taloja suunniteltiin. Siitä on pitkä matka nykyisiin suunnitelmiin megalomaanisesta kerrostalokompleksista. 3 Tapiola on hyvä esimerkki puistojen ja metsän luontevasta yhdistämisestä asuinrakennusten lomaan. Luulisi, että samaa ideaa haluttaisiin toteuttaa myös muualla Espoossa. Ironista on, että tehdään kartoituksia kuinka liito-oravat liik-

12 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 12(13) kuvat Espoon metsissä, mutta ei jakseta ajatella kuinka tärkeitä pienetkin metsäalueet ovat ihmisille. Vastine: nähtävillä oli Piispankallio asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Piispankallio sijaitsee pääosin Gräsantörmä -kadun varrella. Osoitteessa Gräsanportti 3 oleva kiinteistö ei ole kyseisen alueen naapuri, joten taloyhtiölle asiasta on tiedotettu vain kuulutuksella. 2 Sekä Piispankallio että Piispankallio asemakaavanmuutoksista on tiedotettu niin kuin muistakin asemakaavan muutoksista Espoon alueella ja niin kuin kaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmissa kerrotaan. Piispankallio vuonna 2011 laadittu suunnitelma koski vain opetustoimintaan varattua korttelialuetta YO. Suunnitelmassa osa YO- korttelialueesta esitettiin muutettavaksi lähivirkistysalueeksi (lakialue) ja osa asuinkerrostalojen korttelialueeksi (pohjoiseen suuntautuva rinne). Vuonna 2011 nähtävillä olleissa suunnitelmissa toimistorakennusten korttelialue ei ollut mukana, joten suunnitelmien tekstit eivät ole voineet koskea toimistorakennusten korttelialuetta. Vuoden 2011 jälkeen KT-1- korttelialueen yksityinen omistaja on hakenut asemakaavan muutosta korttelialueen muuttamiseksi asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Muutos on katsottu perustelluksi alueella, jossa on hyvät palvelut ja joukkoliikenneyhteydet. Suunniteltu rakentaminen on pilkottu mittakaavallisesti huomattavasti pienemmiksi kokonaisuuksiksi kuin voimassa olevan asemakaavan sallima rakentaminen, jossa rakennusalojen rajoilla on rajattu vain kapeat istutettavat vyöhykkeet korttelialueen reunoille kadun puolelle. Opetustoimintaa palveleva rakennus olisi tullut olemaan huomattavasti suurempi rakennus kuin asuinkerrostalot. Asemakaavan muutosalueella rakentamisen tehokkuus jää melko alhaiseksi suhteessa sijaintiin kahden metroaseman välissä ja muihin hyvien palveluiden ja joukkoliikenneyhteyksien vaikutusalueelle kaavoitettuihin kohteisiin johtuen haasteellisista maastonmuodoista. Toisaalta Gräsantörmän puolella suunnittelualue on osa näkymää Länsiväylältä katsottuna ja liittyy tätä kautta todella suuren mittakaavan moottoritieympäristöön. Alueen korkein osa sen kaakkoiskulmassa tulee tätä kautta mittakaavallisesti perustelluksi. 3 Suunnittelualue on voimassa olevassa asemakaavassa korttelialuetta yleisten rakennusten ja toimistorakennusten rakentamista varten sekä katualuetta. Voimassa olevaan asemakaavaan ei sisälly puistoa. Asukkaiden käytössä oleva metsä on siis rakentamatonta kaupungin ja yksityisen omistuksessa olevaa korttelialuetta. Jos asemakaavan muutosalueelle rakennettaisiin koulu ja toimistorakennuksia, ei alueelle jäisi puistoa ollenkaan. Asemakaavaehdotuksessa osa yleisten rakennusten korttelialueesta ja osa toimistorakennusten korttelialueesta muutetaan lähivirkistysalueeksi (VL-1), jonka ominaispiirteet, kuten puusto ja avokalliot kasvillisuuspeitteineen tulee säilyttää. Aluetta ei saa käyttää työmaaaikaiseen varastointiin tai liikennöintiin. Alue on aidattava työmaa-aikana ja puut juuristoineen on aidattava työmaa-alueen ulkopuolelle.

13 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 13(13) Asemakaavaehdotuksessa esitetty lähivirkistysalue jatkaa Piispankallion lakialueen lähivirkistysaluekokonaisuutta, jonka ympärille asuinkerrostalokorttelit asettuvat, ks. korttelisuunnitelman sivulla 6 olevat ilmakuvat. Piispankallion lakialueen metsiköt ovat kaikkien kaupunkilaisten käytössä olevaa julkista lähivirkistysaluetta. Liito-oravien elinympäristöjä koskevia selvityksiä joudutaan tekemään, koska liito-orava on EU-direktiivillä suojeltu laji.