neliveto päälle ja menoksi!
|
|
- Albert Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 neliveto päälle ja menoksi! Suunnitelma talousalueemme kilpailukyvyn ja vetovoiman menestystielle
2 Johdanto Talousalueet ovat monin tavoin vuorovaikutteisia yhteisöjä, jotka koostuvat lukuisista erilaisista toimijoista. Talousalueiden toimintaa ja menestymisen edellytyksiä joudutaankin arvioimaan mielikuvien ja visioinnin avulla enemmän kuin vastaavassa tilanteessa yrityksessä. Toisaalta talousalueenkin arviointiin voidaan soveltaa yritysmaailmasta tuttuja ja usein käytettyjä tilanne- ja kilpailuanalyysin ja pitkäjänteisen suunnittelun menetelmiä. Tässä työssä on sovellettu prof. Michael Porterin klassisena pidetyn kilpailukykyanalyysin perusrunkoa. Tehty talousalueen tilaselvitys pohjautuu kauppakamarin tekemiin vaikuttajakyselyihin ja Pekka Lithin tilastolliseen selvitykseen talousalueen yritystoiminnasta toukokuulta Kokonaiskuvan ja vertailtavuuden saamiseksi ohessa on tarkasteltu myös kilpailevien talousalueiden tilannetta. Tilaselvitysten ja kilpailijatarkastelun pohjalta on tehty vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien SWOTanalyysi. Saatuun aineistoon nojautuen on muodostettu vuodelle 2017 tavoitetilan kuvaus eli visio, joka sisältää päätavoitteet. Työssä on paneuduttu seikkoihin, jotka on arvioitu talousalueen menestykselle merkityksellisimmiksi valitun seitsemän vuoden aikajänteellä. Analyysistä ja visiosta on johdettu kriittiset menestystekijät ja niistä edelleen joukko kehittämishankkeita sellaisiin asioihin, joilla työryhmä näkee voitavan vaikuttaa talousalueen kilpailukykyyn ja vetovoimaan. Kattava strategiaraportti on melko monimutkaisena talousalueen keskeisten toimijoiden sisäinen asiakirja. Tämä on siitä tiivistetty laajasti jaettava yleistajuinen julkaisu, joka sisältää kaikki tärkeimmät päätelmät.
3 Hyvinkään-Riihimäen talousalueen kilpailukyky ja vetovoima Strategiaan haluttiin yritysten ja kuntien yhteinen näkemys Kilpailukyky- ja vetovoimastrategia on valmisteltu Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin asettamassa työryhmässä, jonka jäseninä ovat pääasiassa alueen kuntia ja niissä toimivia erikokoisia ja eri alojen yrityksiä sekä viestimiä edustavat henkilöt: Tommila Esa Ympäristöneuvos, Riihimäki-Hyvinkään kauppakamari, työryhmän puheenjohtaja Heinimäki Marja Aluejohtaja, Eilakaisla Hyvinkää Karjalainen Raimo Toimitusjohtaja, Sako Oy Keskiruokanen Seppo Kaupunginjohtaja, Riihimäen kaupunki Laaksonen Aulis Toimitusjohtaja, Metallivalmiste A. Laaksonen Oy Lahti Raimo Kaupunginjohtaja, Hyvinkään kaupunki Leppänen Anne Kauppias, V. Leino Oy Niemi Matti Toimitusjohtaja, HOK-Elanto Romppanen Joonas Päätoimittaja, Aamuposti Saarinen Raimo Hallituksen puheenjohtaja, Vepro Oy Salminen Ilkka Kunnanjohtaja, Lopen kunta asti Karoliina Viitanen Kunnanjohtaja, Lopen kunta 1.8. alkaen Terävä Päivi Kunnanjohtaja, Hausjärven kunta Tunkelo Simo Toimitusjohtaja, Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Vilpponen Pirjo Toimitusjohtaja, Riihimäen Messut Oy Wikström Anne, Toimitusjohtaja, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Väkevä-Harjula Irene Ohjelmajohtaja, KOKO, asti sihteeri Lindsberg-Mattsson Liisa Projektipäällikkö, 1.6. alkaen sihteeri Strategiatyön taustavoimat Työpanoksensa tähän hankkeeseen ovat strategiatyöryhmän lisäksi antaneet kauppakamarin hallitus ja valiokunnat. Muut kustannukset on katettu KOKO-ohjelman varoilla, sillä tämä strategiatyö kuuluu talousalueemme KOKO-ohjelmaan. Lähtöaineistona on käytetty mm. kauppakamarin tekemiä vaikuttajakyselyjä kilpailukykyyn ja vetovoimaan vaikuttavista asioista sekä aluekeskusohjelman kyselyä koheesioasioista alueen julkiselle sektorille. Tilastoaineisto perustuu Suunnitteluja tutkimuspalvelut Pekka Lithiltä tilattuun raporttiin Hyvinkään-Riihimäen talousalueen yritystoiminnasta (5/2010) ja Tilastokeskuksesta tilattuihin tilastotietoihin. Strategiatyössä tehdyt analyysit ovat työryhmän yhteisiä lukuun ottamatta kilpailija-analyysiä. Sen lähtöaineiston on koonnut KOKO:n ohjelmajohtajana toiminut Irene Väkevä-Harjula. Analyysityön on tehnyt Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin toimitusjohtaja Anne Wikström. Strategiaraportin ovat työstäneet työryhmän puheenjohtaja, kauppakamarin hallituksen jäsen ja ympäristöneuvos Esa Tommila ja kauppakamarin toimitusjohtaja Anne Wikström. Työryhmän kokoussihteerinä on toiminut KOKO:n projektipäällikkö Liisa Lindsberg-Mattsson alkaen. Anne Wikström on myös ohjannut tämän yleistajuisen, em. raporttiin pohjautuvan strategiajulkaisun toimitustyön, joka on tehty Mainostoimisto Värjäämössä. Haastattelut on tehnyt työryhmän jäsen, Aamupostin päätoimittaja Joonas Romppanen
4 Tässä tulosasiakirjassa esitellään Riihimäen- Hyvinkään kauppakamarin aloitteesta ryhmätyönä vuoden 2010 aikana tehdyn strategiasuunnitelman tuloksia. Kerromme ehdotukset, joihin työryhmä päätyi pohtiessaan toimenpiteitä, joilla voitaisiin lisätä Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen muodostaman talousalueen kilpailukykyä ja vetovoimaa vuosina Vahvuuksiemme, ongelmiemme ja mahdollisuuksiemme tunnistamisella, osuvilla tavoitteilla sekä sisäisellä tehokkuudella ja ennen kaikkea yksituumaisella yhteistyöllä voimme parantaa talousalueemme kilpailukykyä ja vetovoimaa sekä sen myötä edistää kuntien ja niissä toimivien yritysten tavoitteita. Esitetyt tulokset ovat ehdotuksia. Ne eivät pakota mihinkään, mutta toivomme, että talousalueemme yhteisö näkisi yhdessä tekemisen mahdollisuudet julkaisun otsikon hengessä: Nelivedolla saavutamme enemmän kuin yksin ponnistelemalla.
5 Kilpailu- ja vetovoimastrategian taustat Strategia on osa KOKO-ohjelmaa Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen muodostaman talousalueen kauppakamarissa virisi vuoden 2009 aikana suunnitelma laatia strategia talousalueen kilpailukyvyn sekä yrityksiin ja ihmisiin kohdistuvan vetovoiman kehittämiseksi. Talvella ilmeni, että kilpailukykyja vetovoimastrategia voitaisiin ottaa osaksi talousalueemme koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa (KOKO). Työ- ja elinkeinoministeriön myötä-vaikutuksella aikaisempien aluekehitysohjelmien jatkoksi valmisteltu KOKO on laaja kokonaisuus, johon kuuluvia hankkeita toteutetaan vuosina Suomen kaikilla KOKO-alueilla. Hankkeilla on määrä edistää alueiden sisäistä yhteenkuuluvuutta eli koheesiota sekä kilpailukykyä. Tekemisen halu ratkaisee onnistumisen Yhdysvaltalaisen professori Igor Ansoffin muotoileman määritelmän mukaan strategia on niiden päätösten joukko, jotka eniten vaikuttavat kyseisen suunnitteluyksikön tulevaisuuteen. Tämä kilpailukyky- ja vetovoimastrategia on valmisteltu tuossa hengessä kauppakamarin asettamassa työryhmässä. Kokonainen talousalue on luonnollisesti paljon epähomogeenisempi kuin esimerkiksi yritys tai kuntaorganisaatio. Siksi onkin selvää, että strategian tuloksina syntyy kehittämisehdotuksia, joihin tarttumista työryhmä voi vain suositella kunnille, yrityksille ja niiden yhteisorganisaatioille, mutta ei varmistaa niiden toteutumista. Ainakin parhaat ehdotuksista saadaan toivottavasti viedyiksi toteutusvaiheeseen asti. Tässä onnistumiseen vaikuttaa hyvin paljon viestintä, johon onkin strategiatyön jälkeen panostettava tuntuvasti. Keskiöön nostetaan tärkeimmät menestystekijät Talousalueella ja sen kunnissa on vuosien mittaan laadittu muutamia elinkeinostrategioita. Nyt on kyseessä ensimmäinen strategia, jossa on paneuduttu nimenomaisesti talousalueen kilpailukykyyn ja vetovoimaan vaikuttaviin seikkoihin. Hankkeen aihepiiri ja talousalueen tunnistetut ominaisuudet yhdessä liiketoiminnan aikarajojen ja resurssien kanssa ovat määrittäneet työlle luontevat rajaukset. Talousalueet ovat monien erilaisten toimijoiden laajoja vuorovaikutteisia yhteisöjä. Niiden toimintaa ja menestymisedellytyksiä arvioidaan mielikuvilla ja visioimalla enemmän kuin vastaavia asioita yrityksissä. Toisaalta talousaluekohtaisena on varsin hyvin tehtävissä esimerkiksi ns. SWOT- analyysi eli Michael Porterin klassisen kilpailu-kykyanalyysin perusrunkoon kuuluva vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien analyysi. Strategiaa työstettäessä on paneuduttu seikkoihin, jotka SWOT-analyysin pohjalta on arvioitu talousalueen menestykselle merkityksellisimmiksi seitsemän vuoden aikajänteellä. Analyysistä ja visiosta on johdettu kriittiset menestystekijät ja niistä edelleen joukko kehittämishankkeita sellaisiin asioihin, joihin työryhmä uskoo voitavan vaikuttaa. Vertailtavuuden vuoksi on tarkasteltu myös kilpailevien talousalueiden tilannetta saatavissa olleiden tietojen pohjalta. Talousalueellamme toimii monipuolinen yrityskanta, johon kuuluu muutamia suuria, monia keskikokoisia ja nelisen tuhatta pientä yritystä. Globaalimarkkinoilla toimii ainakin kaksi suurta hyvinkääläislähtöistä ja yksi keskikokoinen riihimäkeläinen teknologiayritys. Esim. Kiinassa on tuotantoa yrityksillä, jotka toimivat Hyvinkäällä, Riihimäellä ja Lopella. Liiketoiminnan erityisaloilla ovat osaamisasiat parhaiten talousalueen yritysten käsissä. Yleistoiminnan ja mm. sosiaalialojen osaaminen on kunnille luonnollisesti hyvin tärkeää. Yritystoiminnan osaamista ja ymmärtämistä tulee aina parantaa. Näistä ja resurssisyistä ei tässä talousaluekohtaisessa strategiatyössä ole ryhdytty kartoittamaan erityisosaamisten parantamistarvetta. Toisaalta yleisiin koulutusasioihin on työssä kiinnitetty huomiota. On aiheellista varautua päivittämään kilpailukyky- ja vetovoimastrategiaa olosuhteiden muutosvauhdista riippuen ainakin kerran tai kahdesti ennen vuotta 2017 ja täydentämään mahdollisesti piankin. Mm. muutoksista riippuen voivat myös toisenlaiset strategiametodit olla jatkotyössä kiinnostavia
6 Nykytila tarjoaa monipuolista kasvupotentiaalia Väestömäärän kasvu vahvistaa mahdollisuuksia Talousalueen kunnista Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki kuuluvat Kanta-Hämeeseen ja Hyvinkää Uuteenmaahan. Näin talousalue kuuluu hallinnollisesti kahteen maakuntaan, seutukuntaan ja ELY-keskusalueeseen sekä kahteen vaalipiiriin. Talousalueen asukasluku on etenkin 2000-luvulla kasvanut tasaisesti ja on vuonna 2010 n Yhteenlaskettuna asukasluku vastaisi Suomen 11. suurinta kaupunkia. Asukasmäärä on jotakuinkin samankokoinen kuin naapurissa Hämeenlinnan talousalueella ja runsas puolet Keski-Uudenmaan ns. KUUMA-kuntien asukasluvusta. Talousalueen asukkaista noin puolet asuu Hyvinkäällä. Väestönkasvu on vuosijaksolla ollut 5 % (0,6 1,2 %/vuosi). Palvelualoilla on kasvutilaa Talousalue tarjosi Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastojen mukaan työpaikkaa vuonna Julkisen alan osuus työpaikoista oli kolmannes. Työpaikkaomavaraisuus on parantunut 2000-luvulla, sillä työpaikat ovat lisääntyneet enemmän kuin työllisten määrä. Vuonna 2007 työpaikkaomavaraisuus oli 85 prosenttia. Erot kuntien välillä ovat kuitenkin suuria. Talousalueella toimii noin yritystä ja yritystoimipaikkaa ilman maa- ja metsätaloutta. Yritystoimipaikkojen henkilöstö oli v noin työntekijää ja liikevaihto 5,3 miljardia euroa. Alueen kokonaistuotannon kasvu on ollut etenkin 2000-luvulla ollut nopeampaa kuin maassa keskimäärin. Toimipaikoista yli 70 prosenttia toimii kaupassa ja palvelualoilla, vajaa viidennes rakentamisessa ja vajaat kymmenen prosenttia teollisuudessa. Vaikka palvelualojen osuus toimipaikoista on kohonnut, on niiden osuus pienempi kuin maassa keskimäärin. Asiaan vaikuttaa alueen vahva teollinen perinne ja erityisesti rakennusalan toimipaikkojen voimakas kasvu. Toisaalta teollisuuden kasvu lisää palvelualojen kasvua. Alueen erityispiirteenä on keskimääräistä suurempi riippuvuus metallija konepajateollisuuden menestyksestä vientimarkkinoilla. Henkilöstöllä ja liikevaihdolla mitattuna tärkein teollisuuden toimiala on nosto- ja siirtolaitteiden valmistus. Noin 40 keskikokoista tai suurta yritystä työllistää lähes puolet yritysten henkilöstöstä. Jalostusalat teollisuus ja rakentaminen muodostavat yli 40 prosenttia talousalueen yritystoimipaikkojen työllisyydestä. Jalostusalojen työllisyysosuus on suuri erityisesti Hyvinkäällä ja Hausjärvellä. Palvelualojen merkitystä vähentää pieni keskimääräinen yrityskoko. Kaikista alueen yrityksistä lähes 80 prosenttia työllistää korkeintaan kaksi henkilöä, eli yritykset ovat etupäässä yksinyrittäjien omistamia ja osin sivutoimisia. Samanaikaisesti kuitenkin kymmenen suurinta yritystä työllistää 30 prosenttia alueen kaikkien yritysten henkilöstöstä. Hyvinkään-Riihimäen talousalue (koko Suomi) pinta-ala 1517,2 km 2, josta vesistöä 86,03 km 2 ( km 2 /87 013,2 km 2 ) asukasluku: ( ) asukkaita/km 2 : 59,9 (17,6) ansiotaso/asukas: e ( e) koulutustaso: tutkinnon suorittaneet: 64,2 % (65,5 5) korkea-aste: 25,6 % (26,9) maahanmuuttajien osuus: 2 % (2,9 %) Loppi pinta-ala 655,9 km 2, josta vesistöä 58,4 km 2 asukasluku: asukkaita/km 2 : 13,8 ansiotaso/asukas: ,9 e koulutustaso: tutkinnon suorittaneet: 39,9 % korkea-aste: 19,7 % maahanmuuttajien osuus: 0,9 % työpaikkaomavaraisuus: 42,2 % Hyvinkää pinta-ala 336,8 km 2, josta vesistöä 14,2 km 2 asukasluku: asukkaita/km 2 : 140,3 ansiotaso/asukas: ,5 e koulutustaso: tutkinnon suorittaneet: 65,2 % korkea-aste: 27,4 % maahanmuuttajien osuus: 2,5 % työpaikkaomavaraisuus: 56,5 % Hausjärvi pinta-ala 398,8 km 2, josta vesistöä 8 km 2 asukasluku: asukkaita/km 2 : 22,6 ansiotaso/asukas: ,5 e koulutustaso: tutkinnon suorittaneet: 63,5 % korkea-aste: 22,1 % maahanmuuttajien osuus: 1,2 % työpaikkaomavaraisuus: 33,3 % Riihimäki pinta-ala 125,6 km 2, josta vesistöä 4,5 km 2 asukasluku: asukkaita/km 2 : 236,2 ansiotaso/asukas: ,4 e koulutustaso: tutkinnon suorittaneet: 64,5 % korkea-aste: 25,6 % maahanmuuttajien osuus: 2 % työpaikkaomavaraisuus: 53,9 % 06 07
7 Elinkeinoelämän menestys on kehityksen avain Edistetään kasvuyritysten ja -toimialojen löytymistä Noin 2-3 prosenttia talousalueen yrityksistä kuuluu talousalueen menestyksen kannalta tärkeisiin kasvuyrityksiin. Kasvuyrityksillä tarkoitetaan tässä yrityksiä, joissa on vähintään viisi henkilöä työllistettynä ja joiden henkilöstön määrä on lisääntynyt keskimäärin 20 prosenttia vuosina Tosin kasvuyritysten toimialajakaumaa (rakentaminen, kauppa, liike-elämän palvelut) selittää suotuisa talouden suhdannetilanne vuosina Kasvuyritysten ja kasvavien toimialojen tunnistaminen on alueen tasapainoisen kehityksen kannalta kuitenkin ensiarvoisen tärkeää. Esimerkiksi vuonna 2008 tapahtunut työllisyyden heikkeneminen olisi ollut paljon suurempaa ilman suhteellisen harvalukuisten kasvuyritysten työllisyyden lisäystä luvulla yhden nopeimmin kasvaneen toimialaryhmän muodostavat yksityiset terveyspalvelut ja etenkin sosiaalipalvelut. Nopea kasvu on osittain tulosta alhaisesta lähtötasosta, sillä henkilöstöllä ja liikevaihdolla mitattuna toimialojen merkitys ei ole vielä kovin suurta. Ympäristöliiketoiminta on yksi tulevaisuuden kasvualoista. Talousalueella toimii jo nykyisin muutamia merkittäviä yrityksiä ympäristöalalla. Suomessa on kiinnitetty huomiota bioenergian tuotannon lisäämiseen puubiomassaa hyödyntämällä. Suuria kasvumahdollisuuksia liittyy myös teollisuus-, yhdyskunta- ja maatalouden jätteiden biokaasutuotantoon ja siihen liittyvän teknologian kehittämiseen. Muita lupaavia kasvualoja ovat materiaalien kierrätys ja uusiokäyttö sekä maaperän ja vesistöjen puhdistus ja ennallistaminen. Vienti pysyy talousalueen kivijalkana Kansainvälisesti toimivien yritysten merkitys on tärkeä talousalueelle. Alueella toimii suuria teollisuuden vientiyrityksiä, joille ulkomaat ovat erittäin tärkeä markkina-alue. Kansainvälisen toiminnan merkitystä kuvaa se, että talousalueen tavaraviennin arvo oli tilastojen mukaan noin 340 miljoonaa euroa vuonna Samanaikaisesti tavaravientiä harjoittavien yritysten henkilöstö muodosti yli 40 prosenttia talousalueen yritysten työllisyydestä. Tilastojen ulkopuolelle jäävät kuitenkin palvelujen ulkomaankauppa ja ulkomaille sijoittautuneiden yksiköiden toiminta paikallisilla ulkomaan markkinoilla. Talousalue tunnetuksi nykypäivän vahvuuksistaan Taloustutkimus Oy toteutti EKES-Yrityspalvelujen toimeksiannosta vuonna 2004 tutkimuksen Hyvinkään-Riihimäen talousalueen vetovoimasta asuinalueena ja yritysten sijaintipaikkana. Tutkimuksen kohderyhmänä oli pääkaupunkiseudun ja Väli- Suomen yritykset ja yksityistaloudet. Yksityistalouksien vastaajista 35 % katsoi tuntevansa hyvin tai jonkin verran aluetta ja vastaajien mielikuva alueesta ja sen kehittyneisyydestä oli erittäin tai melko myönteinen. Yritysten yleinen mielikuva alueesta ja sen kehittyneisyydestä oli erittäin myönteinen tai melko myönteinen puolella vastaajista. Yrityksistä 54 % katsoi tuntevansa hyvin tai jonkin verran aluetta. Tämän viimeksi tehdyn ja koko talousaluetta koskeneen tunnettuus- ja vetovoimatutkimuksen jälkeen laadittiin EKES- Yrityspalvelujen johdolla Hyvinkään-Riihimäen talousalueen viestintä- ja markkinointistrategia sekä viestinnän ja markkinoinnin perussuunnitelma, jota EKES-Yrityspalvelut toteutti tavoitteellisesti vuoteen Tämän jälkeen ei koordinoitua talousaluemarkkinointia ole käytännössä juurikaan toteutettu. Talousalueen tavoitetila vuodelle 2017 Jotta strategiatyössä voitaisiin välittää mielikuvia suunnilleen samanlaisesti ymmärrettyinä eri tahoille, on osoittautunut hyödylliseksi hahmottaa sanallisesti kuvattava tavoitetila eli visio. Tässä työssä se laadittiin tähtäämään vuoteen 2017, jolloin itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta. Kokemuksen mukaan 5 7 vuotta on myös sopivan pituinen strategiatyön aikajänne. Näin työryhmä näkee talousalueen tavoitetilan eli vision: Vuonna 2017 talousalue vetää vahvasti puoleensa osaavia ihmisiä, monipuolisia teollisuus- ja palveluyrityksiä sekä tuottavia investointeja. Talousalue tarjoaa hyvät kehittymisen, kouluttautumisen ja menestyksen edellytykset sekä turvallisen ja viihtyisän ympäristön asumiseen, vapaa-aikaan ja rauhoittumiseen. Omaleimaisen alueen monitaitoiset ja -kulttuuriset toimijat ovat kotimaassa haluttuja ja ulko-maillakin kiinnostavia ja luotettavia yhteistyökumppaneita. Sisäisesti yksituumaisena talousalue hyödyntää tuloksellisesti sijaintinsa pääväylien varrella lähellä pääkaupunkiseutua
8 neliveto päälle ja menoksi! Ehdotuksia toimista, joilla edetään kohti tavoitetilaa Talousalueen heikkouksiin kuuluu joitakin sellaisia piirteitä, jotka voitaisiin korjata alueen kuntien yhteistyöllä. Siksi työryhmä ehdottaa kunnille toteutettavaksi seuraavan kehittämishankesarjan: Maankäytön laajempi suunnitteluyhteistyö Vuosittain kaavoitettavan maa-alan lisääminen tontinhintojen säilyttämiseksi kohtuullisina Tuottavuutta lisäävä yhteistyö kuntapalvelujen tuotannossa Talousalueen yhteinen joukkoliikenneselvitys jatkoksi tehdyille osaselvityksille Matkailuaineiston, liikuntakarttojen yms. yhteinen lisätuotanto Yhteinen kansainvälisen koulun ja lukion kehittämissuunnitelma Työryhmä toivoo kuntien sopivan keskenään näiden pelkästään kuntia koskevien hankkeiden aloittamisesta ja organisoinnista. Talousalueen etujen huomioon ottamiseksi valtakunnallisessa päätöksenteossa tarvitaan aktiivista edunvalvontaa mm. hyvin valmistelluin kirjelmin ja vaikuttajatapaamisin. Tärkeimmissä asioissa tavoitellaan ministerien ja johtavien virkamiesten vierailuja perehtymään talousalueen toimijoihin ja olosuhteisiin. Mitään osa-aluetta pois sulkematta työryhmä painottaa etenkin jatkuvaluonteista hankeparia Ammattikorkeakoulutuksen vahvistaminen alueella Liikenneväylien kehittäminen kilpailukyvyn tueksi Luontaisia edunvalvonnan toimijoita ovat kunnat, maakuntien liitot, kauppakamari ja yrittäjäjärjestöt, asiasta riippuen yhdessä yritysedustajien ja kansanedustajien kanssa. Edunvalvonnan vaikuttavuus paranisi tuntuvasti kehittämällä edunvalvonta nykyistä jäsentyneemmäksi. Laadukkaan ja tuloksellisen vaikuttamisen menettelyjä tulisi selvittää em. toimijoiden yhteisvoimin. Selvityshankkeen kokoonkutsujaksi sopisi esim. kauppakamarin hallitus. Talousalueella on huomattavia luontaisia vahvuuksia, joita ei tunneta riittävästi alueella eikä sen ulkopuolella. Niitä voitaisiin hyödyntää huomattavasti enemmän. Siksi työryhmä ehdottaa toteutettavaksi kehittämishankkeen Talousalueen vahvuuksia painottava viestintäja markkinointisuunnitelman päivittäminen sekä toimenpidesuunnitelman laatiminen Hanke sopisi toteutettavaksi KOKO-ohjelman ja kauppakamarin yhteisin resurssein. Kauppakamarin asiantuntijaverkossa on kokemusta ja monipuolista osaamista, joka olisi hyödynnettävissä hankkeen koordinoinnissa ja toteutuksessa, ja kauppakamari sopisi vetäjäksi. Talousalueen yrityspalveluja sekä niiden kehittämishankkeiden läpivientiä ja tuloksellisuutta edistäisi huomattavasti hanke, jonka tavoitteena on Talousalueen yhteisen kehittämisja yrityspalvelusopimuksen ja sen toimeenpanosuunnitelman laatiminen. Hankkeen eräänä tavoitteena olisi selkeyttää yrityspalvelujen tuottajien tarjooma. Hankevastaavaksi sopisi YritysVoimala Oy. Strategian SWOT-analyysin valmistelutyössä nousi heikkoutena esiin selviä puutteita palvelutaidoissa ja etenkin palveluasenteissa eri puolilla talousaluetta. Tilannetta voidaan kohentaa valmennuksella ja koulutuksella. Siksi työryhmä esittää läpivietäväksi hankkeen Parasta palvelua -kampanja asiakaspalvelun laadun ja asenteen kehittämiseksi Hankkeelle ilmeni selvä tarve jo strategiaprosessin aikana, joten kauppakamari käynnisti pilottihankkeen syksyllä
9 Markkinoihin ja kilpailijoihin nähden oikeanlaisella erikoistumisella on suuri merkitys yritystoiminnan menestymisessä. Toisaalta mitä erikoistuneempi yritys on, sitä tärkeämpiä sille ovat verkottuminen ja kumppanuuksien hallinta. Tämä kaikki on helppo tiedostaa, mutta paljon vaikeampi toteuttaa. Talousalueella on lukemattomia eriasteisia alihankinta- ja toimittajasuhteita sekä kumppanuuksia erikokoisten teollisuusja palveluyritysten välillä. Jotta yritykset saisivat edellytykset hyödyntää ja kehittää niitä täysimääräisesti, työryhmä ehdottaa kehittämishanketta Yritysten verkostoitumisen ja kumppanuustaitojen tukeminen ja alueellisen erikoisosaamisen parempi hyödyntäminen Tässä hyödyllistä sisällön tuntemusta on erityisesti Teknologiakeskus TechVilla Oy:ssä. Se voisi vetää kehittämistyön yhdessä Riihimäen Teollisuuskylä Oy:n kanssa hyödyntäen mm. kauppakamarissa olevaa aihepiirin organisointikokemusta. Hanke saattaisi sopia KOKO-ohjelmaan kuuluvaan osahankkeeseen Osaamisintensiivisten yritysalojen kehittäminen. Työelämän, ammattien ja yritysten tunteminen auttaa nuorta löytämään oman paikkansa työelämässä ja mieleisessään ammatissa. Samalla nämä asiat sitouttavat nuoren alueeseen ja edistävät osaavan ja motivoituneen työvoiman saantia. Niinpä työryhmä ehdottaa kehittämishanketta Työelämä- ja oppilaitosyhteistyön sekä työssäoppimisen kehittäminen Hanke sopisi toteutettavaksi kauppakamarin, yrittäjäjärjestöjen ja oppilaitosten yhteistyönä. Kauppakamari on käynnistänyt valmistelut. Nuorena muodostetaan monia merkityksellisiä ja usein myös lujia asenteita. Nuoren arvostus tukee identiteetin ja alueylpeyden kehittymistä. Niitä ja koulunuorison odotusten hahmotusta edistäisi työryhmän ehdottama hanke Peruskoululaisille kirjoituskilpailu Unelmakotikuntani 2017 Sen voisivat organisoida kauppakamari ja kunnat. Samalla kun e-lasku on maassamme viime vuosina vahvasti yleistynyt, ovat kuitenkin maksamiskäytännöt vielä melko vaivalloisia. Talousalueella on vahvaa osaamista verkkoliiketoiminnan tekniikassa ja menetelmissä. Työryhmä ehdottaa, että toteutetaan Elektronisen maksamisen pilottihanke Sen voisivat organisoida yhdessä kuntien kanssa kauppakamarin ICT-valiokunta ja KOKO-ohjelman osahanke Osaamisintensiivisten yritysalojen kehittäminen. Vaikka talousalueella ei ole yliopistoa, sillä on lähimaakuntien yliopistojen ja luonnollisesti myös ammattikorkeakoulujen kanssa huomattavaa yhteistyötä ja vielä enemmän sen potentiaalia. Työryhmä ehdottaa, että alueelle laaditaan Yliopisto- ja korkeakouluyhteistyön kehittämissuunnitelma Suunnitelman laatimistyön tekijäksi sopisi Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Hanke saattaisi sopia KOKO-ohjelmasta rahoitettavaksi. Koordinointia tarvittaneen naapurialueiden samantapaisten hankkeiden kanssa. SWOT-analyysi osoitti kilpailukyvyn ja vetovoiman kannalta merkityksellisiä puutteita ja toisaalta huomattavia myönteisiä mahdollisuuksia talousalueen erilaisten toimijoiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa, yhteistyössä ja tiedonvaihdossa. Yritysmyönteisyyttä on aihetta vahvistaa. Näistä syistä työryhmän ehdotuslistalla on Talousalueen toimijoiden keskinäisen sitoutumisen ja sisäisen viestinnän toteutussuunnitelman laatiminen Hankkeeseen voisivat osallistua kunnat, oppilaitokset sekä avainyritykset, ja kokoonkutsujaksi sopisi kauppakamari. Talousalueen kilpailukyky- ja vetovoimastrategia tulisi päivittää todennäköisesti vuoteen 2014 mennessä. Strategian toteutumista vahvistaisi ja päivitystä edistäisi hanke Kehitetään menettely tavoitetilan toteutuksen ja naapurialueiden edistymisen seurantaan Kokoonkutsujana voisi olla kauppakamari
10 Talousalueen yritysten ja kuntien yhteisen edun mukaista on, että talousalue vetää puoleensa osaavia ihmisiä, monipuolisia teollisuus- ja palveluyrityksiä ja tuottavia investointeja paremmin kuin kilpailija-alueet. Alueen vetovoiman lisäämisen lukuisista eri toimintatavoista yhdet sopivat parhaiten yritysten, toiset kuntien ja kolmannet alueen etujärjestöjen tai muiden yhteisten organisaatioiden käyttöön. Kunkin toimijatyypin on edullisinta käyttää itselleen ominaisimpia toimintatapoja. Nämä erot on pyritty ottamaan huomioon edellisen luvun ehdotuksissa kehityshankkeiden toteuttajatahoiksi. Talousalueen yritysten ja kuntien yhteisen edun mukaista on, että talousalue vetää puoleensa osaavia ihmisiä, monipuolisia Mitä talousalueen eri toimijat voivat nyt tehdä Kuntien tehtävät, valtuudet ja itsehallinto määritellään kuntalaissa. Tällainen strategiaraportti voi vain suositella ja ehdottaa kunnille hankkeita, joista tehdyn analyysin mukaan olisi hyötyä kuntien kilpailukyvyn ja vetovoiman lisäämisessä. Tyypillisesti tällaiset hankkeet liittyvät asioihin, joita vain kunnat voivat tehdä, kuten esim. kaavoitus, väylähankkeet, kuntapalvelujen kehittäminen ja kuntien yhteistyö. Sama suositteluun rajoittuminen koskee luonnollisesti myös raportin ehdotuksia yrityksille ja niiden järjestöille. Tosin yrityksissä on usein mahdollista päättää verrattain nopeasti, tartutaanko ehdotuksiin ja miten. Tehdyissä strategian pohjaselvityksissä on havaittu alueen vetovoiman kannalta kriittisiksi seikoiksi mm. aktiivisen yritysmyönteisyyden lisääminen ja aito tahto aluekehittämiseen. Niiden aikaansaamisessa on alueen toimijoiden luotettavuudella ja keskinäisellä luottamuksella suuri merkitys. Onnistuttaessa siinä saadaan alueen laajat ja syvät osaamisresurssit entistä paremmin käyttöön kasvun, tuottavuuden ja työllisyyden hyväksi. Osaresurssina strategian toteuttamisessa voisi kuntien, yritysten ja niiden järjestöjen rinnalla mahdollisesti olla alueen kansanedustajia ja kansanedustajaehdokkaita. Heille voitaisiin toimittaa aineistoa ja toimintavihjeitä esim. seuraavista aihepiireistä: Talousalueen vahvuuksien esilläpito ja niistä viestiminen Ammattikorkeakoulutuksen vahvistaminen alueella Liikenneväylien kehittäminen Talousalueen toimijoiden keskinäisen sitoutumisen vahvistaminen
11 Yhteenveto Tämä kilpailukyvyn ja vetovoiman suunnitelma on tulosasiakirja ryhmätyönä tehdystä strategiatyöstä. Suunnitelma on osa talousalueen koheesio- ja kilpailukykyohjelmatyötä (KOKO) ja se on tehty Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin aloitteesta ja kauppakamarin merkittävällä työpanoksella tammi-marraskuussa Muut kustannukset on katettu KOKO-ohjelman varoilla. Työtä varten kootun ryhmän jäsenet edustavat talousalueen kuntia, erikokoisia ja eri toimialojen yrityksiä sekä viestimiä. Lähtöaineistona on käytetty mm. alueen kauppakamarin tekemiä vaikuttajakyselyjä kilpailukykyyn ja vetovoimaan vaikuttavista asioista sekä talousalueen yritystoiminnan tilastoyhteenvetoa. Kilpailevien talousalueiden suunnitelmia on selvitetty tietojen saatavuuden rajoissa. Tilanne- ja kilpailuanalyysin ja pitkäjänteisen suunnittelun metodina on talousalueeseen sovellettu prof. Michael Porterin klassisena pidetyn kilpailukykyanalyysin perusrunkoa. Strategian aikajänne valittiin ulottumaan vuoteen Aineistoon nojautuen muodostettiin vuodelle 2017 tavoitetilan kuvaus eli visio. Se sisältää päätavoitteet. Työssä on paneuduttu seikkoihin, jotka vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia koskevan SWOT-analyysin pohjalta on arvioitu talousalueen menestykselle merkityksellisimmiksi seitsemän vuoden aikajänteellä. Analyysistä ja visiosta on johdettu kriittiset menestystekijät ja niistä edelleen joukko kehittämishankkeita sellaisiin asioihin, joilla työryhmä näkee voitavan parantaa talousalueen kilpailukykyä ja vetovoimaa. Talousalueen tavoitetila eli visio on seuraava: Vuonna 2017 talousalue vetää vahvasti puoleensa osaavia ihmisiä, monipuolisia teollisuus- ja palveluyrityksiä sekä tuottavia investointeja. Talousalue tarjoaa hyvät kehittymisen, kouluttautumisen ja menestyksen edellytykset sekä turvallisen ja viihtyisän ympäristön asumiseen, vapaa-aikaan ja rauhoittumiseen. Omaleimaisen alueen monitaitoiset ja -kulttuuriset toimijat ovat kotimaassa haluttuja ja ulkomaillakin kiinnostavia ja luotettavia yhteistyökumppaneita. Sisäisesti yksituumaisena talousalue hyödyntää tuloksellisesti sijaintinsa pääväylien varrella lähellä pääkaupunkiseutua. Talousalueella havaittiin olevan useita hyvin merkityksellisiä vahvuuksia, mutta niiden tunnettuus on niukkaa sekä talousalueella että etenkin sen ulkopuolella. Tärkeimmät havainnot ja päätelmät liittyvät alueen sijaintiin lähellä pääkaupunkiseutua, erinomaiseen asuin- ja vapaa-ajan ympäristöön, edullisten asuin- ja yritystonttien saatavuuteen sekä yritysmyönteisyyteen ja aluekehittämiseen. Tavoitetilan toteuttamisen kannalta tärkeimpiä kehittämishankkeita on hahmotettu ja niiden toimeenpanolle on ehdotettu vastuutahot. Hankkeisiin kuuluvat mm. Talousalueen vahvuuksia painottavan viestintä- ja markkinointisuunnitelman päivitys ja toimeenpano Talousalueen yhteisen kehittämis- ja yrityspalvelusopimuksen laatiminen Joukko kunnille ehdotettavia yhteistyön kehittämishankkeita maankäytön, kuntapalvelujen yms. aloilla Koulutuksen ja liikenneväylien kehittämisen edunvalvonnan voimistaminen Yritysten verkostoitumisen ja kumppanuustaitojen tukeminen Talousalueen toimijoiden keskinäisen viestinnän ja sitoutumisen vahvistaminen. Tavoitetilan toteutuksen ja naapurialueiden edistymisen seurantaan kehitetään menettely. On myös aihetta varautua strategian päivitykseen vuoteen 2014 mennessä. Yrityksiä ei kiinnosta kuntarajat Positiivinen profiloituminen yhtenäisenä talousalueena synnyttää vetovoimaa. Tällä hetkellä Hyvinkään-Riihimäen seutua ei mielletä muualla Suomessa yhtenäiseksi talousalueeksi tai itsenäiseksi toimijaksi, toteaa Lopen kunnanjohtaja Karoliina Viitanen vallitsevan lähtötilanteen. Talousalueen pitäisi onnistua profiloitumaan positiivisessa valossa merkittäväksi ja sijainniltaan erinomaiseksi toiminta-alueeksi, sanoo Viitanen, jonka mukaan tällä profiloitumisella on vetovoimaisuuden kannalta olennainen merkitys. Vetovoimaa syntyy, kun seutu saataisiin näkyviin mediassa positiivisista syistä, ja silloin ennen kaikkea yhtenäisenä talousalueena: Yrityksiä ei kiinnosta kuntarajat, vaan toimiva ja hyvän infran omaava alue!, Viitanen kiteyttää. Viitasenkin mukaan alueen ylivoimaisia mahdollisuuksia ovat erinomainen sijainti ja liikenneyhteydet sekä monipuoliset, edulliset mutta laadukkaat asumismahdollisuudet. Myös seudun toiminta- ja elinympäristö on toki turvallinen, mutta koko talousalueella pitäisi Viitasen mukaan panostaa rakennetun ympäristön viihtyisyyteen aiempaa enemmän. Esimerkiksi Riihimäki on tässä vuosien saatossa onnistunut hyvin ja pitkäjänteisellä työllä pessyt kasvojaan huomattavasti vaikkapa 90-luvun alusta. Tekemistä on kuitenkin meillä kaikilla edelleen
12 Enemmän kuin osiensa summa Verkostoitumisella lisää kilpailukykyä Vakautta ja nopeutta Pellepelottomia tarvitaan Matti Niemi rakentaisi uutta pääradan varteen Hyvinkään ja Riihimäen välille HOK-Elannon toimitusjohtaja Matti Niemi tuntee pitkäaikaisena hyvinkääläisenä hyvin seudun haasteet ja mahdollisuudet. Hänen mukaansa sisäisen yhtenäisyyden lisääminen toisi talousalueelle selkeää kilpailuetua elinkeinoelämän näkökulmasta. Talousalueen kuntien elinkeinopolitiikan tulisi näkyä yrityksille yhtenä kokonaisuutena, ei kuntien keskinäisenä kilpailuna, Niemi toteaa. Yhteinen elinkeinopolitiikka on aina enemmän kuin osiensa summa. Niemi muistuttaa, että toimiva elinkeinopolitiikka tarvitsee aina tuekseen myös kestävän kehityksen maankäyttöä ja asuntopolitiikkaa. Valtakunnalliset linjaukset kehottavat entistä selvemmin rakentamaan ratojen varrelle. Talousalueemme asuntojen jatkorakentamisen pitäisi keskittyä Riihimäen ja Hyvinkään välille pääradan molemmin puolin, siis moottoritien itäpuolelle, Niemi esittää. Niemen mukaan tämä eheyttää talousalueen yhdyskuntarakennetta merkittävästi, luo edellytykset elinkeinoelämän kuljetuksille ja varmistaa ekologisesti kestävän pohjan työmatkaliikenteelle. Myös tämä hanke vaatii sekä kaupunkien että myös maakuntatason yhteistyötä, Niemi korostaa. Niemen mukaan HOK-Elannon kiinnostus kehittää osaltaan alueen palveluita on vahva ja pysyvä tahtotila. Visionamme on tarjota asiakasomistajillemme halutuin ja kattavin palvelukokonaisuus omasta kaupasta. Tällä hetkellä noin 75 prosenttia talousalueen kotitalouksista on jo asiakasomistajatalouksiamme, joten seuraamme tarkasti seudun kehittymistä, Niemi sanoo. Sakon Raimo Karjalainen: yhteistyössä on sekä kunnilla että yrityksillä parannettavaa Maailmankuulun asevalmistaja Sakon pitkä historia ja sen nauttima hyvä arvostus Riihimäellä ovat kiinnittäneet perinteikkään yhtiön lujasti talousalueelle. Paikkakunta asumisalueena voisi kuitenkin olla vielä vetovoimaisempi. Nyt etenkin monet toimihenkilöistä kulkevat töihin muista kunnista, sanoo Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen. Hänen mukaansa koko alueen vetovoimaa voisi lisätä esimerkiksi kuntien yhdessä tarjoamilla tehostetuilla palveluilla. Toisaalta verkostoitumisen ja yhteistyön suhteen olisi parantamisen varaa yhtä lailla myös paikallisella elinkeinoelämällä. Seudun alihankkijoiden kilpailukyky lisääntyisi olennaisesti, jos keskinäinen tiedon ja kokemusten jakaminen olisi nykyistä laajempaa ja järjestelmällisempää, Karjalainen toteaa. Hyvinkään-Riihimäen seudun nykyiset vahvuudet ovat Sakon näkökulmasta hyvin samanlaisia kuin muidenkin alueella toimivien menestyvien yritysten. Helsingin läheisyys on kiistaton etu, mutta meillä siihen yhdistyy myös Lopen ampumaradan tuottama lisäarvo, Karjalainen kiteyttää Hyvinkään-Riihimäen seudun logistisen etulyöntiaseman. Liikenneyhteyksien ja ammatti-ihmisten koulutuksen kehittäminen takaa seudun vetovoiman jatkossakin. Yksittäiset vahvuutemme eivät riitä paljon mihinkään, mutta yhdessä niistä muodostuu vahva ja vaalittava vetovoimatekijä, linjaa Hyvinkään kaupunginjohtaja Raimo Lahti. Lahti viittaa tällä ennen kaikkea Hyvinkään-Riihimäen seudun sijaintiin, jonka hän laittaa erilaisille kartoille erilaisin kriteerein: Seutu on suhteessa muuhun Suomeen ylivoimainen liikenneyhteyksiltään, suhteessa pääkaupunkiseutuun työvoiman saatavuudeltaan sekä globaalisti vakaudeltaan ja turvallisuudeltaan, Lahti listaa. Kaikissa näissä on silti Lahden mukaan vielä parantamisen varaa. Kaikki päärataa koskevat kehittämisinvestoinnit Pisaraa myöten ovat kannatettavia. Hangon rata sekä henkilöliikenne Riihimäen kautta Lahteen kaipaavat myös kehittämistä. Hyvinkäällä on paljon hyödynnettävää niin kolmostiessä kuin Kehä V:ssä, joka tosin saa aimo sysäyksen asuntomessuista. Myös yhteyksiä lentokentälle pitää parantaa, samoin varsinkin itä-länsisuunnan liikennettä, Lahti luettelee. Talousalueemme voisi olla se lähinnä pääkaupunkiseutua oleva alue, jossa panostetaan vahvasti myös teollisuustuotantoon, koska meillä on siihen mahdollisuudet niin työvoiman saannin, tontti- ja tilatarjonnan kuin perinteidenkin puolesta, Lahti summaa. Hänen mukaansa pitää vain huolehtia, että täällä ammatti-ihmisten koulutus on erinomaisella tasolla nyt ja tulevaisuudessa. Meidän, ainakin Hyvinkäällä, olisi myös huolehdittava siitä, että oma poliittinen päätöksentekomme olisi vakaata ja yritysmyönteistä sekä nopeaa. Itse uskon, että tässä kohdin Hyvinkäällä on parantamista etenkin julkisessa kuvassa, ei niinkään itse käytännöissä, Lahti summaa. On juostava lujaa, jotta osaamisen etumatka pidetään jatkossakin Hyvinkäästä ja Riihimäestä ei muualta tulevilla ole oikein minkäänlaista kuvaa. Eikä tähän saakka esimerkiksi Hyvinkään keskusta ole ensivaikutelmaa juuri kohentanut. Mutta nyt Hyvinkääkin alkaa pikku hiljaa näyttää oikealta kaupungilta, sanoo Kone Industrial Oy:n toimitusjohtaja Pentti Puhakka. Luonnonläheisyys ja hyvät harrastusmahdollisuudet ovat Hyvinkään-Riihimäen seudun sellaisia valtteja, joista alue itse ei ole pitänyt niin paljon ääntä kuin olisi tarpeen. Tätä mieltä on Puhakkakin. Esimerkiksi moni Hyvinkäällä vieraileva toteaa, että kaupungissa on harvinaisen hyvä pyöräteiden verkosto Puhakka sanoo. Toinen seudun asukkaille ja toimijoille itsestään selvä, mutta Puhakan mukaan monen muualta tulevan yllättävä asia on lentokentän läheisyys. Suomen mittakaavassahan seudun sijainti on muutenkin täydellinen, mutta toisaalta globaalissa kuvassa aivan yhtä huono kuin ylipäänsä koko Suomen, Puhakka toteaa. Suomen pitkää välimatkaa esimerkiksi juuri Koneen tapaisille yhtiöille tärkeisiin Aasian kasvaviin markkinoihin kompensoi kuitenkin Puhakan mukaan turvallinen ja toimiva infrastruktuuri sekä korkeatasoinen koulutusjärjestelmä. Meillä koulutus tuottaa yhä myös sellaisia pellepelottomia, joita ei esimerkiksi jonkun Etelä-Korean koulutusputkista juuri valmistu. Tästä innovaatioita tuottavasta laaja-alaisuudesta olisi pidettävä jatkossakin kiinni. Osaamisessa meillä on yhä etumatkaa. Mutta on juostava lujaa, jotta se saadaan jatkossakin pidettyä, Puhakka vertaa Koneen Hyvinkään tehdasta yhtiön muihin yksikköihin
13
Neliveto päälle ja menoksi!
Neliveto päälle ja menoksi! Hyvinkään Riihimäen talousalueen kilpailukyky- ja vetovoimastrategian pääsisältö Hyvinkää 25.11. Strategiatyöryhmän puheenjohtaja Esa Tommila 1. Strategian aihe ja liittymäkohtia
LisätiedotMiten vahvistamme talousalueen kilpailukykyä ja vetovoimaa? Hyvinkään-Riihimäen talousalueparlamentti 18.8.2010 Rantasipi Sveitsi
Miten vahvistamme talousalueen kilpailukykyä ja vetovoimaa? Osa 2 Esa Tommila Hyvinkään-Riihimäen talousalueparlamentti 18.8. Rantasipi Sveitsi Kilpailukyky- ja vetovoimastrategia laaditaan osana KOKO-ohjelmaa
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotJyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
LisätiedotHyvinkään-Riihimäen talousalueen KOKO-ohjelma. KOKO-workshop 20.1.2011. Liisa Lindsberg-Mattsson
Hyvinkään-Riihimäen talousalueen KOKO-ohjelma KOKO-workshop 20.1.2011 Liisa Lindsberg-Mattsson HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOKO-OHJELMAN TTS 2011 Läpileikkaavia teemoja: tutkimus, koulutus, kestävä
LisätiedotTulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotAlueiden kilpailukyky 2011
Valtakunnalliset sekä taustamuuttujakohtaiset tulokset 1 Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat/vaikuttavat yrityksenne sijaintiin ja toimintaedellytyksiin alueella? Kaikki vastaajat, n=1280 Yritykselle
LisätiedotHelsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY
Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan
LisätiedotHYVINKÄÄN RIIHIMÄEN TALOUSALUE PÖYTÄKIRJA Sivu Talousaluetoimikunta 3/2010 38 :T LIITE ASIAT SIVU 25 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 40
HYVINKÄÄN RIIHIMÄEN TALOUSALUE PÖYTÄKIRJA Sivu Talousaluetoimikunta 3/2010 38 Kokousaika 20.12.2010 klo 13.00 Kokouspaikka Hyvinkää, Beckhoffin kokoustila :T LIITE ASIAT SIVU 25 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN
LisätiedotRauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.
Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät
LisätiedotALUEELLINEN VETOVOIMA
ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017
LisätiedotKAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå
KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin
LisätiedotHäme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina
Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma
Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa
LisätiedotKotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia
Cursor Oy Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia Hyväksytty seutuvaltuustossa 18.6.2019 Tiivistelmä Tämä on Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia. Strategialla
LisätiedotKONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus
KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009
LisätiedotLogistiikkaselvitys 2009
Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-
LisätiedotAlueiden kilpailukyky 2009 selvitys
selvitys 19.8. Tiina Tolvanen www.nk.chamber.fi Taustaa selvitys tarkastelee alueellisten tekijöiden vaikutusta yritystoimintaan. Tavoitteena on tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat yritysten sijoittumiseen
LisätiedotKESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020
20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä
LisätiedotELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030
ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien
LisätiedotTYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen
TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma
LisätiedotRakennamme menestystä - onnistumme yhdessä
Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotRiihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010
Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus
LisätiedotAmmatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa
Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena
LisätiedotJoensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle
Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia
LisätiedotFUTURE SAVO - Tulevaisuuden Savo yritysten kiinnostavana toimintaympäristönä -Maakunnallinen vetovoimahanke
FUTURE SAVO - Tulevaisuuden Savo yritysten kiinnostavana toimintaympäristönä -Maakunnallinen vetovoimahanke Maakuntavaltuuston seminaari 4.5.2018 Elinkeinojohtaja Terho Savolainen IISALMEN KAUPUNKI PL
LisätiedotMOREENI - RASTIKANGAS Keskellä Suomen ekosysteemiä
MOREENI - RASTIKANGAS Keskellä Suomen ekosysteemiä Moreeni-Rastikangas Moreeni-Rastikangas on uuden ajan kasvava yritysalue Hämeenlinnan kaupunkiseudulla, Suomen kasvukäytävän keskipisteessä Tampere-Hämeenlinna-Helsinki
LisätiedotITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006
ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen
LisätiedotOnko Kouvolassa elinvoimaa?
Onko Kouvolassa elinvoimaa? Elinvoiman itsearviointikyselyn nostoja N=199 Markku Pyykkölä, Maria Vuorensola FCG Konsultointi Oy 25.1.219 Page 1 FCG Johtaminen ja ohjelmistot eväitä uudistuksiin ja muutoksiin
LisätiedotVisio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion
LisätiedotVihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva
Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille
Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Salon kaupunki Elokuu 2018 Salon kaupungin visio, perustehtävä ja arvot Salo joka päivä parempi Perustehtävä: Salon kaupunki kehittää alueensa elinvoimaa,
LisätiedotNuorisotutkimus 2007
Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia
LisätiedotPORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017
TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit
LisätiedotElinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö
Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari
LisätiedotTehyn. avain- sanat. päättäjille
Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi
LisätiedotTAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA
LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.
LisätiedotJOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.
JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan
LisätiedotKilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson
Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään
LisätiedotPääkaupunkiseudun yritysraportti
Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja
LisätiedotVerkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso
Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen
LisätiedotVaasan seudun viestinnän tavoitteet
Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.
LisätiedotKehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille
KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja
LisätiedotLoimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI
Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN STRATEGIA
UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen
LisätiedotOsaaminen ja innovaatiot
Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä
LisätiedotKestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva
Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille
Lisätiedot1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko
Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen
LisätiedotMika Tenhunen Elinkeinokoordinaattori Sodankyläntie Pelkosenniemi
Mika Tenhunen Elinkeinokoordinaattori Sodankyläntie 1 98500 Pelkosenniemi www.pelkosenniemi.fi ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMINEN Kuntatason strategiat ja ohjaus www.pelkosenniemi.fi Elinkeinoelämän kehittäminen
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotKasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.
Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,
LisätiedotYritysvaikutusten arviointi Mikkelin kaupungissa YHDESSÄ ETEENPÄIN
Yritysvaikutusten arviointi Mikkelin kaupungissa YHDESSÄ ETEENPÄIN ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYSTRATEGIA OSAAMISEN KÄRJET SUUNTAAVAT MENESTYSTÄ ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYSTRATEGIA OSAAMISEN KÄRJET KEHITTÄMISOHJELMAT
LisätiedotVIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus
VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.
LisätiedotStrategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki
Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme
LisätiedotHYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 3/2010 1. :t Liite Asiat Sivu
Ohjausryhmä 3/2010 1 Kokousaika klo 13.00 15.03 Kokouspaikka Lopen kunnantalo, kokoushuone I :t Liite Asiat Sivu 22 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3 23 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS
LisätiedotTIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.
TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,
LisätiedotVantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta
Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotVientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi
Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua
LisätiedotMAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
LisätiedotHYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 1/2011 1
Ohjausryhmä 1/2011 1 Kokousaika 28.1.2010 klo 10.50 14.45, kokoustauko 12.10 12.40 Kokouspaikka Riihimäen kaupungintalo, kokoushuone 2 :t Liite Asiat Sivu 1 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3
LisätiedotYritysten osaamisen kehittämisen verkostot ja vaikuttavuus Keski-Suomessa
Yritysten osaamisen kehittämisen verkostot ja vaikuttavuus Keski-Suomessa Kari Itkonen Marja-Leena Stenström Pentti Nikkanen Työpapereita 27 2 Projektin toteutus ja tehtävät Toteutus: 01.06.2009 31.12.2010,
LisätiedotMuhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025
Muhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025 Kehyskuntien elinvoima- analyysin 2015-2018 vahvuudet Muhoksella Väestön keski- ikä (38,7)valtakunnan (42,7)keskitasoa matalampi. Syntyvyys 11,9 lasta/ 1000 asukasta
LisätiedotYritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi
Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Hallituksen puheenjohtaja, Ladec Oy Johtaja, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus LADEC Oy Syntyi vuoden 2013 alussa Lahden tiede- ja
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101
Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti
LisätiedotOsaajia yritysten tarpeisiin - Lapin kasvupalvelupilotti. Lapin ELY-keskus ja TE-toimisto
Osaajia yritysten tarpeisiin - Lapin kasvupalvelupilotti Lapin ELY-keskus ja TE-toimisto PILOTIN TARVE JA TAVOITTEET Tavoitteena on vastata työvoiman saatavuusongelmaan sekä synnyttää ja kehittää markkinoita.
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotRuotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa
Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa Havaintoja ja ideoita Suomessa sovellettavaksi 28.6.2018 Havaintoja ja ideoita Suomessa sovellettavaksi 1. Liikennejärjestelmän
LisätiedotLiiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,
YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien
LisätiedotSTRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle
STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
LisätiedotTRAFI sidosryhmätapaaminen
TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä
LisätiedotHartolan kuntastrategia
Hartolan kuntastrategia Hyvän elämän kuningaskunta Valtuuston hyväksymä 14.11.2018 TAHTOTILA 1 Hartola säilyy itsenäisenä kuntana ja tuottaa nykyaikaisia palveluja asukkaille, joita ovat kaikki kunnan
LisätiedotEtelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos
Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä
LisätiedotKasvun mahdollisuus. positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa. Esko Aho
Kasvun mahdollisuus positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa Esko Aho 24.8.2017 Toimeksianto Selvittää positiivisen rakennemuutoksen edistämiseen tarvittavaa toimintamallia ja käytännön
LisätiedotKoulutustarpeet 2020-luvulla
Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotVipuvoimaa vyöhykkeistä? Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa
Vipuvoimaa vyöhykkeistä? Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa 11.5.2017 Citizen*ship - kaupunkikehittämisen foorumi Valtteri Laasonen RAJOJA RIKKOVAT TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET
LisätiedotTurvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi
Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotKUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014
KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten
Lisätiedot30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely
30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman
LisätiedotPalvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen
Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotAluevastaava. Rooli. Tehtäviä
Aluevastaava Tehtäviä Alueella järjestettävien palvelujen koordinointi. Yhteyshenkilö paikkakunnan tärkeimpien yritysten ja yhteisöjen sekä uuden kunnan organisaation välillä, tarpeiden ja mielipiteiden
LisätiedotAlueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma
Kaisa Saario Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma 24.11.2011 Mitä on alueiden kilpailukyky? VERKOSTOT INFRA STRUKTUURI Imago YRITYKSET INSTI OSAAMINEN TUUTIOT ASUIN JA ELINYMPÄRISTÖ Linnamaa
LisätiedotASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan
ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon
LisätiedotDatakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö
Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista
LisätiedotSaarijärven elinkeinostrategia.
Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne
Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt
LisätiedotKaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala
Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian
LisätiedotAlueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:
Lisätiedot